Tietoa päähenkilöistä

Taika- tollerin (C.I.E RU LV BY EE MVA EE LV LT BALT VMVA RKFV-10 BYW-10 BALTV-10 V-10 BALTVV-16 VV- 16 EEV-17 EEVV-17 RIGAVW-18 HeVW-18 LTVV-19 TK1 BH Copperfox`s Carina) sekä Taikan tyttärien Lumon (FI JVA CIE BY MVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA BYW- 13 PMV-13 LVV-15 TLNW- 16 Magicfox`s Malvira) ja Minkun (FI JVA CIE BY MVA LV MVA EE MVA LT MVA BALT MVA BYW-15 EE JMVA LV JMVA BALTJW-15 TLNJW-15 TLNW-15 BALTV-16 RIGAW-18 HeV-18 BY GR MVA RTK1 Magicfox`s Nebbiolo) sekä Minkun tyttären Myrrin (BY MVA EE JMVA LV JMVA LT JMVA BALT JMVA RIGAJW-18 JV-18 LTJV-19 Magicfox`s Amarone) koirailua kotosalla ja harrastusten parissa raportoi Hanna- emäntä. Naurua ja hammasten kiristystä :)






2019-06-17

Rallya, näyttelyitä, mejää.. Todellinen aktiiviviikonloppu!


Viikonlopun palkitut neidot :)

Olipas jälleen aktiivinen viikonloppu koko meidän laumalla! Usein jaksan siitä mainita ja asiasta iloita, että on melkoinen rikkaus että perheessä on kaksi koiraharrastavaa ihmistä. Näin laumalle pystytään tarjoamaan aktiviteetteja riittävästi ja kisailemaankin aktiivisemmin, kun toinen tekee toista ja toinen toista. Sellainen oli kulunut viikonloppu, ja aloitetaan lauantaista.

Lauantaina kävin Minkun ja Myrrin kanssa ensimmäisissä rally- tokon ulkokisoissamme Lempäälässä, jossa tuomarina toimi Taru Leskinen. Kisat olivat nurmikentällä, ja etenkin valeraskaana (tuhdisti!) olevalle Minkulle se tuotti haastetta. En meinannut saada Minkua kiinnostumaan riittävästi vauhdikkaasta suorittamisesta, en sitten millään. Kisaratamme oli AVO- luokassa ja siinä oli paljon käännöksiä ja muita tarkkaa suorittamista vaativia tehtäviä. Jouduin "imuttamaan" läpi lähes koko radan eikä se todellakaan ollut sellaista menoa mitä Minkulla normaalisti. Eipä siis ihme, että jäimme ilman palkintosijaa. 67 pistettä tuli ja 70 on tuloksen raja. Harmittihan se, kun koira kyllä osaa mutta opinpa sen että IKINÄ enää ei valeraskaan kanssa kisoihin! Tai opin ja opin, mejässä kun joskus vannoin samaa ja löin päätä seinään myös toistamiseen :P

Myrri sitä vastoin oli erinomaisessa moodissa ja teki koko ratasuorituksen häntä heiluen :) Todella kaunista menoa josta sainkin kommentteja seuraamassa olleilta kavereilta. Itse nollasin epähuomiossa yhden liikkeen ja en sitä tajunnut uusia, siitä -10. Pari pientä "kauneusvirhettä" lisäksi, joten tuloksena kelpo ALO HYV 88 pistettä! Sitten se onkin enää yksi tulos ennen kun saadaan iloita koularista RTK1... Saapa nähdä koska seuraavan kerran kisaamaan ehditään. Todennäköisesti elokuun loppupuolella, mutta  mikäs kiire tässä.

Kun me oltiin rallyssä, lähti Jarno Lumon kanssa aamuvarhain kohti Asikkalaa, minne saivat MEJÄ- paikan nopealla aikataululla. Sen verran meiltä tuli tuonne matkaa (vajaan 3 tunnin ajo), että Jarno otti sieltä majoituksen ettei tarvii edestakaisin ajella. Hyvä päätös, saivat levätä illan niin koira kun isäntä ja olla reippaina sunnuntain kokeeseen.

Sunnuntaina me lähdetiin lopun lauman kera klo 6.30 ajelemaan kohti Jämsää, missä tollerit olivat kehän ensimmäinen rotu tuomari Reia Leikola-Waldenilla KR- näyttelyssä. Pieniä positiivisia odotuksia elättelin, sillä Reia teki Myrristä pentunäyttelyssä ROP:n ja vielä RYP-3 pennun. Toki, kuten usein on nähty, ei ne pentunäyttelyn sijat aina kohtaa sitä mitä "aikuisten" luokissa vaaditaan. Kun pääsin perille näyttelypaikkana toimivalle raviradalle ja sain luettelon käsiini, niin huomasin että kappas, melkoiset junnunarttujen kokoontumisajot.. Peräti 5 junnunarttua oli kisassa, sitten kaksi avoa, yksi käyttö, Minku yksin valioissa ja Taika yksin veteraaneissa. Kisaa siis todellakin oli tiedossa.

Uroksia oli vain kaksi ja Hilkan käyttöluokassa kisannut Roihu sai ainoana SA:n ja oli siis urosten voittaja. Onnea vielä täältäkin! Ja sitten junnunartut kehään. Myrri oli järjestyksessä ensimmäinen ja esiintyi todella kauniisti. Nyt alkaa seisominen olla varmaa, enää ei tarjota peppua maahan kuten vielä muutama kuukausi sitten. Reia vaikutti tykkäävän neidistä ja saneli kauniin arvostelun: "Mittasuhteiltaan erinomainen, hyvin kehittynyt. Oikealinjainen, hyväilmeinen nartun pää. Hyvä kaula ja ylälinja. Sopiva luusto. Riittävästi kulmautuneet raajat. Ikäisekseen jo tilava runko. Liikkuu hieman kapeasti takaa, riittävällä askelmitalla sivusta. Hyvälaatuinen turkki, luonne ja esiintyminen". Saimme erinomaisen ja sitten katsomaan muiden junnujen esiintymiset. Kolme muista sai eh:n  ja yksi h:n, joten Myrri oli ainoa erin saanut. Sitten jännättiin enää tuleeko SA:ta ja kyllähän se tuli!

Avossa Kerttu voitti luokan SA:lla ja Lunalle sileä eri. Käyttöluokan koiralle T. Minku valeraskaudestaan huolimatta liikkui yllättävän hyvin ja muutenkin tsemppasi esiintymistä, SA saatiin. Mummo oli taas liekeissä ja häntä heiluen vähän komenteli minua kehässä antamaan palkkaa. Reiaa tämä nauratti ja kovin kehui ihanaa reipasta luonnetta! Arvostelussa jälleen kauniita lauseita "Hyvässä kunnossa esitetty 11-vuotias".. "Iloiset sujuvat liikkeet"... "Ihastuttava käytös" :) SA saatiin ja ROP- veteraaniruusuke. Se olikin Mummon 60. ROP-vet!

Pn- kehään sain avuiksi Terhin viemään Minkua ja Hilkan handlaamaan Mummoa. Kiitoksia molemmille! Juostiin ympäri pari kierrosta ja sitten järjestys. Myrri voitti, Kerttu oli pn2, Taika pn3 ja Minku pn4. Myrrin kanssa jatkoimme suoraan ROP- kehään, josta neidille 5. Suomen ROP! On se melkoinen :)


Myrri ROP, Roihu VSP, tuomarina Reia Leikola-Walden

Ryhmiin ei jääty, kun sain tiedon Jarnolta että Lumon suoritusvuoro Asikkalassa oli jo päivän toinen ja Jarnon opastus päivän vika. Päätin ajatella koiran (ja myös helteisellä näyttelyalueella mahdollisesti koko päivän häkissä odottelevien muiden koiriemme) hyvinvointia ja lähteä ajelemaan "pikku" kierros Asiakkalan kautta hakemaan Lumo kotiin. Perille saavuimme hetki Lumon suoritusvuoron loppumisen jälkeen ja kuulin Jarnolta iloiset uutiset: ei hukkia ja suorittaminen oli ollut varmaa tuttua Lumoa! Viime viikonlopun haahuilu voidaan siis unohtaa, kyllä Lumo osaa. Yksi makuu oli harmittavasti ohitettu mutta muuten uskallettiin odottaa hyviä pisteitä. Jäljelle oli sattunut kanalintupoikue, jonka kanssa Jarno osasi heti toimia oikein. Kun eka tipu näkyi, matka seis ja tuomarille tieto. Sitten näkyi lisää tipuja ja lyhyellä liinalla ohi poikueesta. Lumo on kyllä mahtava, heti kun tilanne oli ohi jatkui jäljestys kuin ei mitään olisi tapahtunut. Oikea tehtävä pysyi mielessä siis!

Keskuspaikalla uitettiin koko lauma ja sitten minä lähdin ajelemaan vajaan 3 tunnin matkaa kotiin, Jarnon jäädessä hoitamaan oppaan tehtävänsä ja odottelemaan päivän loppuun tuloksia. Niitähän muutaman tunnin päästä tulikin. Lumo oli saanut upeat 48 pistettä ja Jarno palkittu vielä parhaan jäljen teosta ja parhaasta yhteistyöstä koiran ja ohjaajan välillä! Upeaa! Tässä Lumon hieno koekertomus: "Hyvin ohjattu ja merkattu lähtö. Lumo jäljestää rauhallisesti ja tarkasti jälkiuralla kaikki suorat. Vain pari aivan pientä polveilua, joista yksi vie makuun ohi. Muut makuut Lumo merkkaa hyvin. Katko selviää varmasti parilla rengastuksella. 2. osuuden alussa osutaan lintupoikueeseen, josta ohjatusti ohi ja työ jatkuu heti. Muut kulmat tarkasti. Kaadolle suoraan, sitä jää tutkimaan. Loistavaa työtä riistavassa maastossa".

Illalla sain hienoja uutisia Piritalta, jonka Nonna- tytär oli ohjannut Nipsua Lohjan mejäkokeessa. Ja hienosti ohjasikin, AVO 1, 49 pistettä ja siirto voittajaluokkaan! Isot onnittelut! Kyllä kelpaa omien koirien ja kasvattien tuloksista olla ylpeitä :)


Taitavin Lumo..


..Ja Kaunein Myrri!

2019-06-09

Aallonharjoja ja - pohjia


Viikonlopun aallonharja, Myrri ROP sert, Mummo BIS 3- veteraani!

Olipa kaksijakoinen viikonloppu, sisältäen huippuja tuloksia ja sitten vähemmän huippuja tuloksia. Aloitetaan niistä paremmista :)

Lauantaina ajelin koko lauman kera helteiseen Hämeenlinnan ryhmänäyttelyyn. Tollerit olivat päivän viimeinen rotu ja kyllä tarkeni odotella paahteisella nurmikentällä kehän alkua. No, koirilla ei ollut hätää, häkit olivat hyvin varjolla suojatut ja peiton alle laitoin vielä kylmäkalleja viilentämään. Tyytyväisinä nukkuivat. Odotellessani sain uutisia Helsingistä, siellä Nipsu oli tehnyt näyttelydebyyttinsä Saija Juutilaisen kehässä. Hienolla arvostelulla junnuluokan ykkönen eh:lla. Siitä on hyvä jatkaa!

Tollereita tuomaroi tiukka ja asiantunteva Jari Partanen. Kaikkiaan 7 koiraa oli kisaamassa ja kaikki narttuja. Myrri aloitti hurmaten tuomarin täysin! Ihanalla arvostelulla erinomainen kera sa:n! Avossa kisasi Kerttu ja toinen narttu. Kertulle sa ja toiselle sileä eri. Valioissa minä vein Lumon ja meitä avustanut Eveliina Minkun alkukehään ja myös kilpailuluokkaan. Minku oli varsin unessa, valeraskaana pahimmillaan ja tuomari vähän säälikin väsynyttä tyttöä.. Ymmärsi kyllä kun kerroin että tällainen tilanne ja heräsihän se Minkukin siitä kun päästiin liikkeelle :) Molemmat esiintyivät hyvin ja hienoilla arvosteluilla eri kummallekin. Lumo voittoon kera sa:n ja Minkullekin sa, saatesanoin että pää, ilme ja liikkeet ovat aivan ihanat, mutta roikkuva vatsalinja vaikuttaa yleisilmeeseen (todellakin!) ja kannattaisi nyt miettiä osallistuako näyttelyihin ennen kuin valeraskaus on ohi.

Veteraaneissa Taika kisasi kolme vuotta nuoremman nartun kanssa. Molemmille erit ja Taika sa:lla voittoon ollen samalla ROP- veteraani. Ihana arvostelu Taikallekin, kauniisti sanottu "Liikkeet, joista moni voisi olla kateellinen" ja "Upea veteraani, upeassa kunnossa"!. Parasnarttukehään minä vein Myrrin ja muu lauma annettiin Eveliinan sekä avuliaiden (veikkaan virolaisten) lagottoja esittäneiden naisten käsiin. Hienosti hoituivat handlaukset, kiitos kaikille vielä tätäkin kautta! Juostiin yhdessä ja erikseen ja sitten järjestys: Myrri voitti ollen samalla ROP ja saaden sertin, Lumo pn2, Kerttu pn3, Minku pn4 ja Taika "pn5". Eli upeasti meni! Koska oltiin viimeinen pyörivä kehä, niin ryhmät alkoivat heti pian kehän loputtua. Siellä sekä 8- ryhmän että veteraanit arvosteli vanhempi herra, Andrej Stepinski. Myrri esiintyi hienosti, mutta ei sijoittunut isossa yhdistetyssä 7/8 ryhmässä. Taika sitä vastoin oli tuomarin mieleen, ensin meidät poimittiin kuuden parhaan joukkoon ja lopulta sijalle BIS 3! Mahtavaa! Palkinnoksi hieno ruusuke, pokaali ja 15 kg säkki ruokaa.



Myrri ROP sert, tuomarina Jari Partanen

Ryhmäkehistä lähdettiinkin suoraan viereiseen ihanaan hiekkarantaiseen järveen uimaan. Saivat koirat nauttia vesileikeistä sydäntensä kyllyydestä! Mukava päätös mahtavalle päivälle!

Sunnuntai olikin sitten vähän vähemmän mahtava. Lähdin aamuvarhaisella ajelemaan Tuuriin, missä tuomarin muutoksen ansiosta arvosteli meille outo tuomari, Harry Tast. Vettä sateli ja näyttelykeli oli ankea, onneksi sade väheni ja lopulta loppui kehän alkaessa. Myrri esiintyi tosi kivasti, mutta tuomari löysi vikoja kuten "takakorkea liikkeessä" ja "ulkokierteiset kyynerpäät"... Muuten arvostelu oli hyvä, mutta eh saatiin. Tuomari tuli vielä selittämään minulle että koira tarvitsee aikaa jne.. No, mitäpä siihen sanomaan. Juniori se vielä on, tosin aika hyvin pärjännyt siitä huolimatta ;)

Avoluokassa oli kolme narttua, yksi korkeampi, yksi matala ja Kerttu. Tuomari alkoi siinä kohtaa mittailla koiria, ja eh tuli niin matalle kuin Kertullekin, joka kuulemma oli koon ylärajoilla! Tästä huolimatta kookkain avonarttu voitti ja sai erin, voittaen lopulta koko narttujen kisan. Valioissa Minku oli pienin, ja kaksi kookasta kumminkin puolin. Ensimmäiselle eh, Minkulle eh ja sitten yksi eri. Kilpailuluokassa "päästiin" sijalle 2, jee ;) Minkunkin arvostelussa oli omituisia vikoja, kuten "sisäkierteiset takajalat liikkeessä". Eivät kyllä ole, kun liikkeet on se mitä aina kehutaan. Sitten Taika kehään. Ja arvata saattaa että sininen linja jatkui. Se oli Taikan kolmen vuoden veteraanikehien ajalta eka eh, joten tuomari oli kyllä "hieman" ulalla. Siinä kohtaa lähinnä nauratti, ja eikun pakkaamaan märkää ja hiekkaista leiriä ja kotimatkalle.

Lumo oli samaan aikaan Jarnon kanssa Sastamalan mejäkokeessa ja ajelinkin suoraan sinne, kun Lumon suoritusvuoro oli aika lailla samoihin aikoihin kun pääsisin paikalle. Hetken siinä ehdittiin jutella ennenkuin Jarno ja Lumo lähtivät metsään. Kauaa siinä ei mennyt, kun jo palasivat. Olin ihan ihmeissäni että mitäs nyt? Jarno oli keskeyttänyt suorituksen, sillä Lumon jäljestys oli ollut todella epätavallista. Ensimmäinen hukka oli tullut jo alkumatkasta ja muutenkin suorittaminen oli ollut jotain ihan muuta kuin normaalia Lumoa. Parempi siis keskeyttää, kun antaa koiralle huono kokemus. Voi vain spekuloida miksi 3 viikkoa sitten täyden 50 pisteen suorituksen tehnyt koira oli tänään jotain ihan muuta. Keli oli kyllä todella tuulinen ja jälki aukealla, oli ollut hyvin kuivaa ja yöllä kovat ukkossateet jne.. No, johtui mistä vain niin normaalia ei ollut. Toivottavasti seuraavissa kokeissa kolmen viikon päästä nähdään taas tuttua Lumoa.

Sellainen tapahtumarikas viikoloppu meillä. Aina ei mene niin kuin Strömsössä, mutta kyllä tästä taas noustaan :)

2019-06-04

Valko-Venäjän valloitus!


Minskin voittoisa tolleriperhe: Caro BY MVA, Luca BY MVA, Myrri BY MVA ja Minku BY GR MVA! kuva Riikka Lehto

Helatorstain iltana starttasi Miliam Travelin bussireissu kohti Minskiä. Meille jo tuttua hommaa, järjestyksessään neljäs vastaava matka. Minulla oli mukana Myrri ensikertalaisena ja Minku jo konkarina. Satamassa pakattiin tavarat bussiin ja sitten koirien kanssa odottelemaan laivan lähtöä terminaaliin. Siinä se odottelu kului mukavasti Heidin kanssa rupatellen, Heidillä oli mukana Caro ja Luca. Varsinainen koirien perhematka siis :)  Reissulla samassa bussissa oli myös jo edelliseltä reissulta tuttu kaverini Riikka ja Riikan kaveri Anu, joten juttuseuraa ja apukäsiä riitti reissulla puolin ja toisin. Se onkin näissä matkoissa korvaamatonta!

Tallinnassa siirryttiin bussiin ja sitten piitkä ajomatka muutamalla koirien pissatustauolla kohti Minskiä. Rajalla kesti taas aikansa mutta ihan hyvissä ajoin perjantaina saavuttiin hotellillemme. Se oli oikein siisti huoneistohotelli ja todella tilavat huoneet. Vain ilmastointi puuttui, sitä olisi kaivannut sillä Minskissä oli helle. Onneksi ikkunat ja parvekkeen oven sai auki ja koirilla oli viilennysmanttelit matkassa. Joten ei hätää. Perjantai- ilta kului koiruuksia lenkitellen hotellin lähipuistoissa, ja kierrellen irtokoiralaumaa joka piti majaa hotellin lähistöllä. Kovia olivat räkyttämään, mutta onneksi eivät yrittäneet tehdä läheisempää tuttavuutta. Illalla vielä loistava risotto- ateria läheisessä ravintolassa ja sitten ajoissa nukkumaan. Eipä tarvinnut unta kauaa odotella, kun edellinen yö oltiin vietetty bussissa...

Aamulla hyvän aamupalan jälkeen lähdettiin kohti näyttelypaikkana toimivaa hevosurheilukeskusta n. 30 min ajomatkan päähän. Siellä ensin tavaroiden roudaus kehien laidalle ja sitten koiria ulkoilutellen odottelemaan iltapäivällä olevien kehiemme alkua. Ensimmäisen näyttelypäivän tuomarina toimi isokokoinen vanha ja hyvin tiukan näköinen setä Itävallasta, Karl P. Reisinger. Hän piti hyvin tiukkaa linjaa, monta rotua jäi ilman roppia. Pikkuisen alkoi pelottaa, mitenkähän meidän mahtaa käydä... Minskistä kun tarvisimme sertit molemmilta päiviltä.

Luca aloitti tollerikehän kisaten nuorissa. Tuomari arvosteli piiitkään ja elehti vilkkaasi käsillään arvostelua sanellessa. Yhtään ei tiedetty miten meni, ennenkuin kysyttiin vieressä olleelta kehäsihteeriltä mitä tuli. Erinomainen kuulemma, jes! Caro sai myös erin ja pu- kehässä Caro ykköseksi kera cacibin, Lucalle vara-cacib joka vahvistuu cacibiksi. Urosten osalta siis kaikki tuli mitä tarvittiin.

Myrrillä oli hyvä draivi ja tosi kivasti seisoi ja liikkui. Tuomari tutki etenkin hampaat (kaikilta koirilta) hyvin tarkasti, ihan poiskihampaita myöten laskien. Kaikki oli kunnossa kuten tiesinkin ja eri tuli! Minkulla on kauhea valeraskaus menossa eikä esiintyminen oikein "napannut". Seisoi kyllä nätisti mutta liikkeestä oli paras vauhti poissa. Eri tuli kuitenkin ja pn- kehään Anu vei Minkun (kiitos!) ja minä Myrrin. Niinhän se neito voitti äitinsä saaden ensimmäisen cacibinsa! Huikeaa! Minkulle vara- cacib ja myös luokkaserti kuten Myrrillekin, eli kaikki tarvittava meillekin. ROP- kehässä Caro voitti, Myrrin ollessa VSP.

Illalla mentiin porukalla syömään hyvin ja vähän juhlistettiin tämän ekan päivän hienoja tuloksia. Pieni jännitys oli kyllä edelleen olemassa, kun sunnuntailtakin tarvittaisiin ainakin sertit... No, eikun toivomaan parasta ja ajoissa nukkumaan.

Aamulla aamiaiset ja tavaroiden pakkailu. Sitten kohti näyttelypaikkaa ja taas pitkä päivä kehän alkua odotellen, olimme lähes viimeinen rotu kehässä. Tuomaroimassa oli vanhempi rouva Valko- Venäjältä, Olga Smolnikova. Olga ei ollut läheskään niin "pelottavan" oloinen kuin edellispäivän Karl, joten ihan positiivisin mielin kehiin mentiin. Luca ja Caro toistivat edellispäivän saavutukset, molemmille sertit ja Lucalle pu2- sija ja Carolta siirtyvä cacib. Pojasta tuli näin BY MVA!

Myrri jatkoi hyvää esiintymistään ja sai erin, samoin sai myös edelleen melko laiskasti kehässä oloon suhtautunut Minku. Eri tuli ja luokkasertit kummallekin! Myös tällä kertaa Myrri laitettiin äitinsä edelle ja näin ollen Myrri sai myös toisen cacibinsa! Myrristä tuli myös BY MVA ja Minkusta BY Grand MVA. Aika huikeaa :) ROP- kehässä Myrri voitti, Caron ollessa VSP. Loppupäivän ryhmäkisassa ei sijoituttu, mutta hyvin pikkuneito jaksoi vielä nekin isot kehät vetää läpi. Reissulta saatiin siis kaikki mitä toivottiin ja ehkä vielä enemmänkin.

Kotimatka bussissa oli pitkä mutta hyvillä mielin tuloksista matka taittui melko kivuttomasti. Reissusta jäi muisteltavaa pitkäksi aikaa! Kiitokset vielä tätäkin kautta parhaalle matkaseuralle Heidi, Riikka ja Anu!

2019-05-27

Kaunein ja taitava Myrri!


Myrri Prinsessa ja muut viikonlopun näyttelyssä palkintoja saaneet kaunokaiset :)

Lauantaina oli jännä päivä. Tampereen seudun koirakerhon rally- tokokisat ja siellä kaksi starttia, Myrrillä aloluokan debyytti ja Minkulla ensimmäinen avoluokan kisa. Molemmissa luokissa oli osallistujia pitkälti toista kymmentä, ja tuomarina toimi Myrrin viimetalvisen "babyrallyn" ohjaaja Maria Riski. Olipas hauska sattuma, en nimestä tunnistanut mutta kasvoista kisapaikalla kyllä!

Avoluokka starttasi ensin, joka tiesi Myrrille pitkää odottelua ennen omaa vuoroa. Me olimme Minkun kanssa radan 7. koirakko ja nyt kisattiin ensi kertaa ilman hihnaa. Minkulla oli rauhallinen moodi (valeraskaus "parhaimmillaan"), mutta häntä heiluen siellä tultiin ja seurattiin käskyjä. Radalla oli vanhoja aloluokasta tuttuja liikkeitä, mutta myös uusia avon liikkeitä kuten "seiso, kierrä koira" ja "houkutus". Rata oli melko vaativa mielestäni, tai sitten se vain tuntui siltä. Yhden liikkeen uusin, kun Minku tuli eteen istumaan täysin vinoon ja nousi siitä vielä seisomaankin. Tuli sitten tämäkin kokeiltua ja jatkossa tietää miten uusiminen menee. Kannatti, kun muuten olisi tullut -10 pistettä, nyt uusimalla pistemenetys oli -3. Ohjasin itse liikaa vartalolla, ei ole vielä ihan avoluokan toiminta "selkäytimessä". Näistä tuli miinuspisteitä siellä täällä, mutta kokonaisuudessaan Minkun tekeminen oli tosi hienoa ja iloista! Saldoksi saatiin AVO HYV 88 pistettä, johon olin oikein tyytyväinen! Ja olipa mukava kuulla kisan ajan ottajalta Saralta palautetta meidän radasta, oli kuulemma niin kaunista ja harmonista menoa- kiitos Sara ihanista sanoistasi!

Alokasluokka alkoi mittauksella, missä Myrrin mitaksi saatiin 47 cm. Oikein mallikkaan kokoinen ja meidän laumain isoin tyttö :) Me oltiin radalla neljänsiä suorittajia. Katselin parin ekan koirakon menon ja sitten herättelemään häkissä nukkuva neiti. Radalle mentiin häntä heiluen ja lähtöluvan jälkeen eikun suorittamaan. Myrrillä oli tosi hyvä moodi ja kaikki liikkeet sujuivat hienosti! Video suoritukseta löytyy kennelin fb sivulta. Radalla viimeisenä oli melko vaativa liike, " askel seiso, kaksi askelta istu, kolme askelta maahan", jota jännäsin etukäteen. Mutta hienosti sujui! Vain kolme miinuspistettä kaikkineen saatiin koko radalta ja aivan huikea rallyuran avaus, ALO HYV 97 pistettä! Ihan ei päästy palkittavien joukkoon, kolmanneksi tulleella oli 98 pistettä. Mutta eipä haitannut, olin niin tyytyväinen Myrriin! Lahjoja löytyy tähänkin lajiin, melkoinen monitaituri :)

Iltasella tehtiin kunnon lenkki koko porukan kanssa ja valmistauduttiin seuraavan päivän Hamina Nord- näyttelyyn asiaankuuluvasti, pikkasen kuraojissa pyörimistä ja elämästä nautiskelua!


Minku kaunistautuu...


 ... ja Myrri kaunistautuu!

Aamulla oli aikainen lähtö klo 06.00, kun kehät Haminassa alkoivat arviolta klo 10.30-11.00. Matkalla jännättiin keliä, välillä oli nimittäin hyvin mustia pilviä taivaalla. Näyttelypaikalla keli kirkastui ja aurinkokin vähän pilkisteli. Hienoa! Tollereilla tuomaroimassa oli Jaana Hartus, jonka kehässä oltiin pari viikkoa sitten Jämsän ryhmänäyttelyssä. Silloin saatiin eka neloisvoitto, Lumon ollessa koko rodun kaunein. Edeltäville roduille Jaana piti hyvin tiukkaa linjaa, mm. kultsuissa vain yksi narttu sai sa:n ja valiolle eh. Eipä siis uskallettu toivoa Jämsän kaltaista menestystä, tai toivoa toki mutta tiedostaen että muutakin voi tulla.

Uroksia oli kisaamassa neljä  ja Kitimat avo- uros vei voiton, Siirin Cooperin ollessa pu2 ja Myrrin pikku-serkun (Myrrin isoisä sama kuin uroksen isä) Sisun pu3. Onnea kaikille!

Myrri oli yksin junnunartuissa ja kyllähän Jaana vaikutti meidät muistavan. Myrrillä oli hyvä draivi ja saatiin ihana arvostelu (löytyy kotisivuilta), etenkin liikkeitä kehuttiin eikä mitään moitittavaa ollut. Eriomainen ja SA:n arvoinen neito edelleen!


Myrrin "kevyet, vapaat liikkeet"


"Erinomaista tyyppiä oleva, hyvin viehättävä ja lupaava nuori narttu" :)

Valioissa minä vein Lumon  ja Jarno Minkun. Molemmille todelle hienot arvostelut liikkeiden erityiskehuilla, Lumo ykköseksi ja Minku kakkoseksi, kummallekin SA. Mummo oli mummomaisen vallaton ja sai taas ihmettelyä valtaisista rintakarvoistaan (varsinainen leijona), ja iästään huolimatta upeista keveistä liikkeistään. Eri ja SA, eli pn- kehässä olivat taas kaikki meidän tytöt! Siiri tuli avuksi vieden Mummon, Sisun omistaja Mari vei Minkun, Jarno Lumon ja minä Myrrin. Juostiin yhdessä ympäri ja edes takaisin. Sitten järjestys: Myrri voitti, Lumo 2., Mummo 3. ja Minku 4. Jaana perusteli järjestyksen sillä, että Myrri oli kehittynyt huimasti parissa viikossa (kuten onkin, muuttuu ja aikuistuu ihan silmissä) ja Lumo taas oli pudottanut karvaa entisestään. Jokainen koira sai suuret kehut ja erityisesti kaikkien päitä Jaana piti erinomaisen kauniina! Kiitokset avusta vielä tätäkin kautta Siiri ja Mari!

ROP- kehässä Myrri kisasi avouros Kitimat Let`s Twist Again kanssa ja pikkuneiti nappasi voiton! Se olikin Myrrille vuoden 3. ROP sija ja kaikki vuoden sijoitukset ovat tulleet isoista, KV ja Nord- näyttelyistä (1 x KV ROP, 2 x Nord ROP, 1 x Nord VSP). On se vaan myönnettävä, että laumassamme on uusi tähtönen, kaunis ja monella saralla taitava Myrri!


Myrri ROP, Kitimat Let`s Twist Again VSP

2019-05-20

Äidin ja tyttären MEJÄ- kauden avaus OSKK:n mestaruuskisassa


Taitavat nenät kera ansaitsemiensa palkintojen!

MEJÄ- kausi avattiin Minkun ja Myrrin osalta viikonloppuna Oriveden Lauttakulman helteisissä metsissä. Kokeen järjesti Oriveden seudun koirakerho (OSKK), ja se oli samalla seuran mestaruuskoe. Mestaruudesta kisaaminen ei ollut se meidän reissun jännittävin juttu vaan kiva lisämauste, eniten jännitti se miten MEJÄ- uransa starttaava Myrri koitoksesta selviäisi. Kaikki pienet harjoitusjäljet mitä oltiin Myrrille tehty, on olleet Jarnon tekemiä ja max 500 m mitaltaan. Nyt olisi Myrrin ensimmäinen vieraan tekemä jälki ja mittaa tuplaten enemmän.

Lauantaina lähdettiin jälkien tekoon ja Jarnon kanssa saatiin tehtäväksi avo- ja voi- jälki. Sujuvassa yhteistyössä saatiin hyvät jäljet aikaan, osittain hieman haasteelliseen maastoon. Kuuma oli, ja keli vain lämpeni sunnuntain koepäivää kohti.

Sunnuntaina startattiin puoli seitsemän maissa kahdella autolla kohti kokeen keskuspaikkaa. Näin siksi, että minä ohjaisin molemmat meidän koirat ja Jarno toimisi koejälkien oppaana ja tekisi jälkien purut, minun päästessä lähtemään omien suoritusten jälkeen kotiin, missä Lumo ja Taika odottelivat.
Aamun jälkien jaossa saimme Minkulle tuomariryhmämme kolmannen jäljen ja Myrri starttaisi heti perään jäljellä nro 4. Jarnon voi- jäljen opastus olisi päivän toisena ja avojäljen viidentenä. Kokeen alkuun tutut tuomarin puhuttelut ja ammunta, jonka Jarno pääsi tekemään minun viedessä ensin Myrrin ja sitten Minkun kuuntelemaan laukaukset. Kummaltakaan ei mitään reaktioita, tulipa tämäkin nyt ensi kertaa tällä tapaa testattua Myrrille. Ja niin pääsi koepäivä alkamaan!

Vähän puolen päivän jälkeen tuli Minkun suoritusvuoro, helteisessä +25 lämmössä. Minku tiesi hyvin mitä on odotettavissa. Halu päästä jäljelle oli suuri, ja kun tuomaria odoteltiin edellisen jäljen koekertomusta kirjoittamasta Minku, itselleen ei niin tyypilliseen tapaan, vähän vinkuikin ja steppaili että mennään jo! Lopulta odotus palkittiin ja oppaan johdolla siirryttiin metsään kohti jäljen alkua. Minulla oli taskussa träkkeri, jolla Jarno pystyi puhelimesta seuraamaan meidän jäljen etenemistä. Kisastudio siis!

Minku oli hyvin kiinnostunut alkumakuusta ja viipyikin sitä syöden pitkän tovin, kunnes lähdettiin ensin ohjausmatka minun vähän kannustaen (turhaa kyllä, tehtävä oli hyvin tiedossa) päivän työhön. Minku jäljesti hyvää omaa suoritustaan, ei paljoa pyörinyt kuten hällä vähän on ollut tapana, vaan matka eteni mukavasti. Ensimmäisen kulman katko mentiin melko suoraviivaisesti jatkolle. Välillä käytiin jäljelle sattuneissa ojissa vähän vilvoittelemassa, ja taas matka jatkui. Kertaakaan ei tarvinnut kehotella eikä jarrutellakaan, vauhti oli tosi mukavaa. Makuista ensimmäinen mentiin harmillisesti ohi, mutta kaikki loput Minku merkkasi erinomaisesti ja söikin niistä viimeisen. Olin kyllä aamulla ruokkinut koirat, tämä oli nyt joku Minkun oma juttu ;) Sorkka löytyi suoraviivaisesti ja sitten olikin aika palkita hienon työn tehnyt Minku suurella herkulla, kanafileellä, ja runsailla kehuilla :)

Hetken huili autossa ja sitten laittamaan valjaita vuorostaan Myrrin päälle. Innokkaana siirryttiin oppaan johdolla metsään ja sain luvan näyttää alkumakuun. Myrri olisi halunnut päästä heti tosi toimiin, joten viivyttelin makuulla ja vähän käsin pöyhin verta Myrrin haisteltavaksi. Kun menohaluja oli, lähdettiin kulkemaan ohjausmatkaa kannustaen lyhyellä liinalla ja sitten liina pitkäksi  ja "herran haltuun". Täytyy myöntää, että siinä kohtaa kun ohjaus loppui, ei luottoni Myrrin tulevaan suorittamiseen ollut kovin suuri. Kuinka vähän tiesinkään... Hienosti Myrri lähti kulkemaan jälkiuraa, välillä tehden pientä aaltoilua ja lyhyitä pistoja molemmin puolin. Vauhti oli todella mukava, ja tehtävään keskityttiin. Ensimmäiselle suoralle osui vähän hakkuuta, mutta eipä se Myrriä haitannut. Hajua otettiin niin ilmasta kuin maastakin ja matka eteni määrätietoisesti. Kohta oltiinkin jo ensimmäisellä kulmalla, minkä Myrrin haisteli, sitten pikainen tuuminta minne suuntaan jatkuu, ja nopeasti uusi suunta löytyi. Toisella osuudella oli jonkin verran suopursua, joka oli Myrrille "uusi tuttavuus". Eipä häirinnyt yhtään. Muutamia ojia osui matkalle, mutta niin suuri oli into jatkaa jäljestystä että hellekelistä huolimatta ojat ylitettiin vauhdissa, eikä jääty vilvoittelemaan. Toinen kulma löydetiin, pienellä lenkillä takaa ja harmittavasti makuuta ei siinä merkattu. Tiedetään siis mitä treenata jatkossa, mutta pääasia oli että oikea suunta löytyi heti ja eikun viimeiselle suoralle. Vähän ennen kaatoa oli vielä vesioja, jonka pientaret olivat melkoista pöheikköä. Myrri puski läpi ja ojasta yli, itselläni oli pientä haastetta päästä perässä kun liinakin jäi sinne ryteikköön kiinni. Huh! No, siitä selvisin ja pienen matkan jälkeen edessä näkyi sorkka. Myrri kulki sorkalle ihan suoraan ja jäi haistelemaan sitä. Pian sain luvan kiittää ja palkita upean pienen suorittajan! Kanafile ja runsaat kehut, ja ai että kun oli onnellinen koira (ja ohjaaja) !

Autolla kerroin hyvät uutiset Jarnolle, joka oli tämänkin suorituksen träkkerillä seurannut ja tiesi jo sen, että kauheita pyörimisiä ei ollut. Sitten minä suuntasin kohti kotia ja Jarno jäi hoitamaan toisen opastuksen ja jälkien purkamiset sekä kuulemaan tulokset päivän päätteeksi.

Muutaman tunnin jälkeen sain viestin: Myrri oli kokeen paras AVO- luokan koira, ainut 1- tuloksen saanut ja vielä hyvillä pisteillä, 45! Neiti palkittiin mestaruuskokeen MEJÄ- tulokkaana ja tästä palkkioksi tuli melkoiset määrät pokaaleita (kaksi itselle ja kiertopalkinto) sekä isot säkit ruokaa. Kohta tuli tieto Minkun osalta, VOI 1 tulos ja Minkun jäljestysuran toiseksi parhaat pisteet, 46! Wau! Tällä päästiin mestaruuskisassa sijalle 4. Mikä hienointa, meidän tekemältä VOI- jäljeltä tuli kokeen mestari, jolle upeat 49 pistettä! Siitä hyvästä saatiin pullo "Don Opas" punaviiniä, mikäs sen osuvampi palkinto :)

Illalla Jarnon kotiutuessa hetki meni autoa purkaessa, kun kaikki pokaalit ja ruokasäkit sieltä haettiin. Sitten pääsin lukemaan jo odottamani tuomari Sari Kangaslammen koekertomukset. Se on aina jännä nähdä miten kertomus kohtaa sen kanssa, miten itse on kokenut jäljen tapahtumat. Hyvin kohtasi :)

Myrri: Myrrille osoitetaan alkumakaus, se tutkitaan ja lähdetään päivän työhön. Alkaa rauhallinen maa- ja ilmavainuinen jäljen sivuja tarkisteleva suoritus. Koko matkalla vain muutama isompi lenkki jäljen sivulla. 1. kulmalla makaus tutkitaan. Kulmasta oman mitan verran yli ja ihmetellään veren loppumista, mutta saman tien saadaan jäljen suunnasta selvyys. 2. kulma aivan vierestä ohi, tehdään pieni pyörähdys jäljen takakautta ja jatketaan seuraavalle osuudelle, makausta ei merkata. Kaadolle suoraan, se kiinnostaa. Hyvin etenevä hyvä suoritus". AVO 1, 45 pistettä

Minku: "Minkulle osoitetaan alkumakaus, jonka se tutkii innokkaasti ja syö veren. Alkaa maa- ja ilmavainuinen työskentely jäljen sivuja tarkistellen. Koko matkalla vain muutama laajempi tarkistuslenkki. 1. kulman katkolla ensin hiukan yli ja kaartaen seuraavalle osuudelle. 2. kahdella rengastuksella ja 3. aavistus oikaisten ja vielä lenkillä takakautta varmistaen. 1. makaus ohi, muut osoittaa selvästi pysähtyen nuuhkimaan, viimeisen vielä syö. Kaadolle suoraan, jää tutkimaan. Sopivavauhtista työskentelyä, koiralle työnkuva on selvä. Hyvä suoritus". VOI 1, 46 pistettä

Eipä olisi uskonut tällaista MEJÄ- maailman avausta Myrrille, neiti ylitti  (TAAS) kaikki odotukset. Uskomaton ihmelapsi, ei voi muuta todeta! Hyviä geenejä on osunut myös velipoika Nipsulle, joka avasi samaan aikaan MEJÄ- uransa Hämeenlinnan Rengon kokeessa. Hieno AVO2- tulos hyvin pistein, siitä on hyvä jatkaa! Seuraava MEJÄ- startti odottelee Myrriä reilun 2 viikon päästä, ja tämän suorituksen jälkeen sitä odotamme kyllä innolla!

2019-05-13

Neloisvoittojen viikonloppu!


Tuplasti neloisvoittajat kera viikonlopun palkintojen!

Kulunut viikonloppu toi laumallemme ei yhden, vaan kaksi neloisvoittoa! Aloitetaanpa lauantaista, joka vietettiin Jämsän ryhmänäyttelyssä. Lumon piti olla Jarnon kanssa mejäilemässä, mutta viikolla alkaneet juoksut estivät osallistumisen. Joten koko lauma suuntasi aamusella kohti Jämsää.

Tollereilla toimi tuomarina Jaana Hartus ja kaikkiaan 12 koiraa oli kisailemassa. Myrrillä oli junnuluokassa kaverina serkkutyttö isän puolelta. Olipa mukava nähdä tätä hienossa turkissa ollutta Laraa ja omistajaansa Susannaa! Kovin paljon samaa ei tyttösissä ulkoisesti ollut, mutta kun luonteista juteltiin niin sieltä kyllä sukulaisuuden tunnisti. Samanmoinen hännän heiluttaja ja pusutyttö oli kuin Myrrikin :)

Uroksia oli kisassa kolme, joista Siirin Cooper oli ainut SA:n saanut ja onnittelut sertistä vielä tätäkin kautta! Junnunartuissa kisasi siis Lara ja Myrri. Lara sai eh:n ja Myrrille eri, kilpaluokassa vielä SA:n kera! Avoluokassa oli kolme narttua, joille ei SA:ta. Valioissa Lumo vei tällä kertaa (tuomarin sanoin, pää oli tänään hänen makuunsa enemmän mutta puolin ja toisin tämä parivaljakko hänellä niitä voittoja vie ;) voiton, Minkun ollessa kakkonen. Molemmille SA:t. Veteraaneissa Taika kisasi vuotta nuoremman veteraanin kanssa. Virtaa riitti jälleen, mutta ihan Tampereen kaltaista sekoilua ei onneksi (jäi sormet ehjiksi). Meille eri SA ja kilpakumppanille eh. Parasnarttuluokkaan minä vein Myrrin, Jarno Lumon, Susanna Minkun ja Siiri otti haasteen vastaan Mummon ohjaimissa. Parin juoksukierroksen jälkeen järjestykseksi laitettiin: Lumo, Myrri, Taika ja Minku. Eli ensimmäinen Suomen neloisvoittomme! Myrrille sert ja Taikasta ROP- veteraani. ROP- kehässä Lumppari nappasi vielä voiton, joten aika huikea päivä meillä oli! Kiitokset esittämisavuille ja mukavalle näyttelyseuralle Siiri ja Susanna!


Kaunokaisemme kera tuomari Jaana Hartuksen. Oikealta vasemmalle Lumo, Myrri, Taika ja Minku
kuva Leena Pellinen

Jämsästä jatkettiin matkaa kohti Iisalmea, missä majoituimme jo tuttuun Sokos- hotelliin. Hotellissa koiravieraita riitti, ja koirat olikin mukavasti huomioitu mm. "koirabaarilla", jossa oli pieniä koiranherkkuja tarjolla. Jouduimme hetken aikaa odottelemaan huonetta, jota ei oltu vielä saapuessamme saatu valmiiksi siivottua. Siinä aulassa istuskellessa tyttöset keräsivät paljon ihailijoita ja rapsuttelijoita. Kyllä tämän lauman kanssa vaan on niin helppo matkustaa! Iltasella käytiin nauttimassa hotellin Rossossa hyvät ruoat ja sitten sateiselle iltalenkille ja sitten saunaan, olipa pientä luksusta kun sauna oli omassa huoneessa :)

Aamulla heräiltiin kaikessa rauhassa ja hyvän aamiaisen jälkeen tavarat kasaan ja siirryttiin n. 500 m matka näyttelypaikalle. Sää oli ikävä, vettä sateli ja tuuli oli melkoinen. Nord- näyttely pidettiin avoimella hiekkakentällä, missä viereisen vesistön yli kulki kunnon puhurit kehille. Hrr...! Jäi kyllä suunnitellut näyttelyjakut esittelemättä, ja  tuulitakit päällä mentiin kehiin. Ei olisi muuten siinä kylmyydessä pärjännyt. Kauhulla katseltiin joidenkin kehien esittäjien pukeutumista, mm. lyhyt hame ilman sukkiksia. Olisin jäätynyt hengiltä sellaisissa varusteissa!

Tollereita oli Iisalmeenkin ilmoitettu 12. Tuomaroimassa toimi vanhempi rouva Hollannista, Ricky Lochs-Romans. Uroksia oli kisaamassa kolme, joista voiton nappari hieno nuori,vain 10 kk ikäinen juniori. Avoluokkaan sileä eri ja veteraaniuros Foxi oli pu2.

Myrri oli ainoa junnunarttu ja esiintyi todella kivasti! Tuomari tykkäsi, leperteli siinä tutkiessaan ja juoksutti pari kertaa ympäri ja edestakaisin. Eri ja SA saatiin, jes! Nuortenluokan nartulle sileä eri, avoluokkaan sileä eri ja h. Valioissa minä vein tällä kertaa Lumon, ja Jarno Minkun. Lumo esiintyi kanssani hyvin, mutta liikkeessä katseli minua pitäen kontaktia. Tästä tuomari sanoi että yritä olla katsomatta koiraa, että se ei katsoisi minua. No, ei onnistunut.. Siitä huolimatta saatiin eri, kuten Jarnon kanssa kivasti esiintynyt Minkukin. Kilpailuluokassa Lumo oli ykkönen ja Minku kakkonen, kummallekin SA. Mummo oli ainoa veteraani paikalla, ja kovin tuomari ihasteli mummelin hienoa kuntoa! Eri ja SA tuli. Parasnarttukehään saatiin esittämisavuiksi fieldspanieli-ihmiset, jotka ystävällisyyttään jäivät oman rotunsa jälkeen vielä odottelemaan, josko me tarvittaisiin apua esittämisessä. Isot kiitokset vielä tätäkin kautta! Pn- kehässä huomattiin, että täällähän ovat jälleen vain meidän tytöt- edellispäivän neloisvoitto siis toistui! Juostiin pari kierrosta ympäri ja järjestys ei muuttunut. Myrri kruunattiin narttujen kauneimmaksi! Myrrille sert ja nord sert, Lumolle vara- nord sert. Sitten kisaamaan ROP:sta, olipa hienoa että kumpikin, sekä uros että narttu olivat junioreita! Pisteet tuomarille "rohkeasta" valinnasta :) Uros vei voiton ja olikin vielä loppukehissä samalla tuomarilla RYP3, veikkaan että tästä pojasta tullaan vielä kuulemaan. Onnittelut omistajalle ja kasvattaja Sannalle :)


Myrri, on se vaan kehittynyt huikeasti!

Meidän kisat jatkuivat vielä  ROP- veteraanikehiin. Siellä Mummolle ROP- veteraaniruusuke, oliko jo järjestyksessään 57. Upea Mummo!


Taika, niin kaunis edelleen!

Molempien viikonlopun näyttelyiden arvostelut olivat hienot, ja laitetaas pitkästä aikaa kaikkien koirien osalta ne esiin, mennään ikäjärjestyksessä Myrristä Taikaan. Taikan arvosteluissa on sanoja ja lauseita, jotka saavat liikutuksen aikaa... Jaana Hartuksen sanat "Malliyksilö. Hienosti hoidettu" ja Ricky Lochs- Romansin "Standing and moving in the ring with a lot of happiness, she is showing she is a queen!". Sellainen se Mummo on, omaa luokkaansa ja tietää sen!

Myrri: Jaana Hartus 11.05.2019 juk 1 eri sa pn2 SERT: " Erinomainen tyyppi. Lupaava täyteläinen runko. Kauniit pehmeät linjat. Hyvä luusto. Varsin hyvä nuoren koiran pää. Kaunis ilme. Tyypilliset kulmaukset. Liikkeessä jo oikea jousto, hieman ahdas takaa".

Ricky Lochs- Romans 12.05.2019 juk 1 eri sa pn1 VSP SERT NORD SERT: "15 months, nice powerful compact and good balanced young lady, showing typical medium to heavy in bone and body. Correct in color. Feminine head, with sweet and sound expression. Good angulations, moving free. Very typical topline between shoulder and croup".

Minku: Jaana Hartus 11.05.2019 vak 2 eri sa pn4: "Erinomainen tyyppi. Hyväryhtinen narttu, jolla täyteläinen runko + riittävä raajakorkeus. Ylälinjassa voisi olla pehmeämpiä linjoja. Hyvä pää. Aavistuksen pyöreät silmät ja hieman kookkaat korvat. Tyypilliset kulmaukset ja liikkeet".

Ricky Lochs- Romans 12.05.2019 vak 2 eri sa pn3: "Nice feminine lady. Beautiful head and expression. Legs correct in lenght but gives impression of too short about the body. Correct front, good tail. Lovely color in the breed, rat and white. Standing and moving with typical tail waving. Moving free and happy".

Lumo: Jaana Hartus 11.05.2019 vak 1 eri sa pn1 ROP: "Linjakas narttu jolla erinomainen runko. Keskivahva raajaluusto. Kaunis rotutyyppi. Erinomainen puhdaslinjainen pää. Tyypilliset joustavat liikkeet".

Ricky Lochs- Romans 12.05.2019 vak 1 eri sa pn2 nord vara-sert: "7 years, nice feminine lady, good balanced. Showing typical color of the breed, rat and white. Beautiful face, typical 1:1, nice body and bone, correct in coat. Normal and correct angulations and typical briskets. Topline typical between shoulder and croup. Standing like a queen. Moving easy and sound. Please learn her to move not looking at you".

Taika: Jaana Hartus 11.05.2019 vek 1 eri sa pn3 ROP-vet: "Erinomainen tyyppi. Hienossa kunnossa esiintyvä 11-v. Kauniit pitkät linjat. Riittävä raajakorkeus. Kaunis pää. Edelleen tyypilliset joustavat liikkeet. Malliyksilö. Hienosti hoidettu".

Ricky Lochs- Romans 12.05.2019 vek 1 eri sa pn4 ROP-vet: "11 years. Showing in bloom condition. Beautiful feminine head, lovely body. Good angulations, correct tail. Coat for age correct, like to see a little bit more white. Standing and moving in the ring with a lot of happiness, she is showing she is a queen!".

2019-05-06

Lumon viikonloppu!


Kaunotar Lumo valtaistuimellaan :)

Viikonloppu oli Lumon juhlaa. Tässä todellakin on koira käyttöön ja näyttöön!
Lumon (ja muun lauman) viikonlopun riennot aloitettiin lauantaina Tampere nord- näyttelystä. Tuomaroimassa oli Pirjo Aaltonen, joka oli pari vuotta sitten pitänyt Lumosta, mutta muu porukkamme oli silloin vain sileän erin arvoisia. Ihan hyvällä mielellä näyttelyyn lähdettiin, etenkin kun siellä oli useita meidän kasvatteja paikalla! Luca jo konkarina, Brio ja Vanni ensimmäistä kertaa. Mukava oli nähdä kaikkia!


Meidän junnut: Brio, Myrri, Vanni ja Luca

Uroksissa Luca voitti junnuluokan SA:lla, mutta sen korkeammalle ei tällä kertaa kirinyt. Brio oli ilmoitettu nuoriin ja siellä vielä hieman "pikkupoikana" sai eh:n. Urosten voiton vei Toto, onnittelut! Junnunarttuja oli kolme. Myrri, Vanni ja Myy. Myrri esiintyi mielestäni tosi hyvin, mutta tuomari oli varsin eri mieltä. Juoksutti meitä moneen kertaan ja saneli että liike on rajoittunutta, ja kirjoitti vielä arvosteluun "liike laskee palkintosijaa". Liike, jota kaikki Myrrin tähän astiset arvostelut ylistävät! No, sillä liikkeellä sitten saatiin eh, kuten sai Vannikin. Tuomarin arvostus omissa silmissäni kyllä tipahti pohjamutiin tuon jälkeen, mutta eikun leuka rintaan ja...


Myrrin "rajoittunut" sivuliike, voipi vaan kysyä jotta???

Valioissa kisasi meidän lisäksi Peppi ja Maire. Minä esitin vaihteeksi Lumoa ja Jarno Minkua. Minku menikin varsin kivasti Jarnon kanssa, saa esittää toistekin :) Ja Lumo esiintyi myös nätisti minun kanssa. Erin saivat jokainen valio ja kilpailuluokssa minut Lumon kanssa laitettiin kärkeen, Maire kakkoseksi ja Minku kolmoseksi, SA:t tuli meille kolmelle. Veteraaneissa Taika ja Nuppu, vanha kisapari, olivat kaksin. Taika oli ihan pitelemätön, niin villinä ettei meinannut tulla esiintymisestä mitään. No, eri tuli kuitenkin kuten myös Nupulle. Kilpailuluokassa Taika ykköseksi kera SA:n. Pn.- kehään minä vein Lumon, Jarno yritti selvitä Taikan kanssa ja Vannin omistaja Riina vei Minkun (kiitokset!).  Eihän se hassummin mennyt, kun lopulta pn- sijoituksilla oli kolme meidän tytöistä! Lumo oli 1., Minku 3. ja Taika 4. ROP- kehässä Toto kiri voittoon ja ROP- vet kisassa voiton vei Paavo. Meille VSP- päivä, mutta kun se kruunattiin vielä Lumon nord sertillä niin ei hassumpaa!

Kasvattajaluokka esitettiin, kokoonpanolla Brio, Luca, Minku ja Lumo. Vähän oli pojilla sanomista keskenään, tunteet kuumeni kun peräkkäin juoksivat.. Rähinöistä huolimatta tuomari antoi KP:n ja oikein mallikkaan arvion ryhmästä. Päivä oli siis varsin onnistunut, miinus Myrrin "liikkeet". No, kun itse tietää totuuden niin mitäpä noista! Sijoitusten syyt ovat joskus ihmeelliset..

Sunnuntaille meillä oli monta vaihtoehtoista ohjelmaa. Alunperin koko lauman piti olla Tampereella, sitten päätin ilmoittaa Myrrin ja Minkun Pöytyälle kun siellä tuomaroi arvostamani ja tytöistämme tykkäävä Helin Tenson (jolla Lumo oli ROP maaliskuussa Korpilahdella). Jarno olisi vienyt Lumon ja Taikan Tampereelle ja minä toiset tytöt Pöytyälle. Hyvä suunnitelma, siihen saakka kun Jarno näkikin Eurajoen valmisjälki MEJÄ- kokeessa olevan tilaa. Eli suunnitelma C: Jarno lähti Lumon kanssa MEJÄ:än ja minä Pöytyälle, Taika hoitoon vanhemmilleni vapaapäivää viettämään. Päivään mahtui pieniä logistisia ongelmia, mutta niistä selvittiin ja kaikki pääsivät sinne minne pitikin.

Lumo sai päivän viimeisen jäljen, joten tuloksia ei vielä meidän näyttelyssä olon aikana tarvinnut odotella. Pöytyälle oli ilmoitettu 11 tolleria, joista yksi oli poissa. Uroksia oli kolme, joista yhdelle SA. Myrri esiintyi yksin junnuluokassa, ja tänään liikkeet eivät laskeneet palkintosijaa ;) Päin vastoin. Saatiin upea, totuudenmukainen arvostelu jonka viimeinen lause "Erittäin kaunis joustava askel" kuvasi juurikin sitä, miten Myrri liikkuu. Eri ja SA saatiin. Sitten Myrri "säilytykseen" Taikan kasvattajalle Helille, joka oli tullut naapurikunnasta Aurasta  tyttönsä kanssa seuraamaan näyttelyä. Olipa kiva nähdä pitkästä aikaa! Myrrin jälkeen oli yksi nuo- luokan narttu, jolle h. Sitten neljä avonarttua. Kolmelle eri, yhdelle h, kaksi SA:ta. Joten pn- kehässä oli neljä kisaajaa. Minä vein Myrriä ja Heli Minkua (kiitos!). Minku nostettiin yhden kierroksen jälkeen ykköseksi ja Myrri piti paikkansa! Kaksoisvoitto siis, kylläpä tuntui hyvälle eilisen jälkeen! Myrri sai sertin, joka olikin jo neidin 5. ROP- kehässä Minku vei voiton, joten eipä olisi päivä voinut paremmin sujua!
Päästiin vielä lehtikuvaajan haastatteluun ja kuvattavaksi, Auran paikallislehteen pitäisi tytöistä jotain juttua olla odotettavissa. Meidän julkkikset :)


Kaunokaiset Myrri ja Minku

Näyttelyn jälkeen ajelin hakemaan Mummua hoidosta vanhemmiltani. Siellä olivat tehneet pitkän lenkin ja Mummu oli aktivoinut hoitajiaan käymällä kuraojassa, joten pesuhommia oli päivään kuulunut.. :P Kiitokset vanhemmilleni jälleen Mummun hyvästä huolenpidosta!

Kello oli varmaan kuuden korvilla, kun Jarnolta tuli puhelu. Lumo oli tehnyt hienoa, hukatonta työtä. Pääsin arvailemaan pisteitä, no enpä kyllä osannut arvata sitä mitä Jarno kertoi. Lumo oli saanut täydet 50 pistettä! Aivan mieletön suoritus! Noita täysiä pisteitä ei moni koira nappaakaan, varsinkaan voittajaluokasta. Tässä tuomari Jarmo Nummijärven koekertomus: "Rutiinilla todetaan lähtömakaus. Tästä alkaa täysin virheetön jäljestämissuoritus. Makaukset merkittiin, katkokulma rengastuksella. Muut kulmat tarkasti, kaadolle pysähtyi. Erinomainen jäljestysparivaljakko".

Olihan siinä yhdelle viikonlopulle ja yhdelle koiralle melkoiset meriitit. Ensin voittaa isossa nord- näyttelyssä nartut ja seuraavana päivänä jäljestää täydellisen 50 pisteen suorituksen. Voisi sanoa, koira käyttöön ja näyttöön indeed! Muillakin tytöillä oli varsin mallikas viikonloppu tulosten osalta, mutta olihan tämä, otsikon sanoin, Lumon viikonloppu!


Täyden 50 pisteen nenä!

2019-05-02

Sinivalkoinen Vappu!


Mummo ja Myrri kera palkintojensa. Myrrillä vähän isompi sertipokaali!

Vappupäivänä näyteltiin Lahden ryhmiksessä. Tuomarina toimi tuomarimuutoksen myötä Perttu Ståhlberg ja tollereita oli ilmoitettu 11, kolme urosta ja kahdeksan narttua. Kaksi urosta puuttui, joten Myrri pääsi kehään lähes heti ensimmäisenä (tollerit olivat päivät eka rotu). Esiintyminen sujui oikein kivasti ja eri SA saatiin kera ihan mukavan arvostelun.

Minku ja Lumo olivat valioluokan 2. ja 3. SA:lla. Taika yksin veteraaneissa ja olipa taas pitelemistä! Mummo kun keuli oikein huolella :) Arvostelun loppulause "Temperamenttinen esiintyjä!" piti todellakin paikkaansa :D Mummokin sai SA:n  ja järjestyksessään 55. ROP- veteraanisijan!.

Parasnarttukehässä oli kaikkiaan 7 narttua. Myrri käteltiin ulos ensimmäisenä, sitten käyttöluokan narttu ja Lumo. Voiton vei Kerttu (onnittelut!), Minku poikansa Nipsun omistajan Piritan ohjaimissa oli pn3 ja Mummo Jarnon kanssa pn4. Me Myrrin kanssa palattiin vielä kehään hakemaan SERT, joten Vapun liputuspäivän kunniaksi saatiin sinivalkoista kotiinviemistä :)


Myrrin kaunista liikettä :)

2019-04-29

Laitilan ryhmis ja MEJÄ- kauden avaus Mynämäellä


Viikonlopun taitava ja kaunein :)

Lauantaiaamuna lauma jakaantui. Jarno lähti ajelemaan kohti Mynämäkeä, kauden ensimmäisen mejäkokeen jälkientekopäivään. Minä starttasin tyttösten kanssa vähän myöhemmin kohti Laitilan ryhmänäyttelyä. Alunperin ajattelin ilmoittaa näyttelyyn vain Myrrin ja Taikan, kun yksin matkassa olin. Onneksi Heidi ja Jonna ilmoittautuivat myös ja lupasivat esitysapua, joten koko lauma pääsi misseilemään.

Laitilassa tuomarina toimi Sanna Kaven, jolla olimme käyneet kerran aiemmin (paitsi Myrri ei koskaan). Uroksia kisassa oli kahdeksan. Luca oli yksin junnuluokassa ja esiintyi todella hyvin. Poika on kyllä kehittynyt nyt lyhyellä aikavälillä ihan huikeasti! Ei näytä enää junnulta, vaan on saanut massaa ja turkkia ja näyttää jo ihan urokselta. Tuomari oli samaa mieltä ja SA tuli! Caro nappasi myös SAn ja pääsin esittämään pojan pu- kehään, kaikkiaan kuusi urosta kisasi näyttelyn parhaan uroksen sijasta. Juostiin muutama kierros ja minut Caron kanssa nostettiin kakkoseksi, Lucan taakse. Ja niin se poika voitti koko skaban! Aivan huikeaa! Tuomari kehui Lucan liikettä ja sitä kuinka tasapainoinen poika on. Sai kasvattaja kuunnella kehuja syy hymyssä :) Onnea vielä kaksoisvoitosta Heidi ja Jonna!


Luca ROP sert! Kuva Heidi rajala

Junnunarttuja oli kisaamassa neljä. Myrri esiintyi luokan viimeisenä. Todella hienosti sujui varsinkin liikkeet ja erinomainen saatiin. Kolme junnua sai erin ja yksi eh:n. Kilpailuluokassa Myrri sijoittui kakkoseksi, Sonjan junnunartun taakse. Tuomarin sanoin karva ratkaisi, Myrrillä kun edelleen pöksyt puuttuu vaikka muuten alkaa runkokarva ollakin ihan hyvä jo. No, sieltä se koko ajan kasvaa joten kesän näyttelyissä pitäisi olla jo priima kunnossa. SA saatiin kuitenkin, joka oli kiva juttu. Hieno arvostelu: "Hyvin kehittynyt juniorinarttu. Tasapainoinen rakenne. Vahva luusto. Oikea purenta. Miellyttävä pää ja ilme. Sopiva kaula. Tasapainoisesti kulmautunut. Ikään sopiva eturinta ja rintakehä. Hieman pitkä lanne. Hyvä lantio. Liikkuu kauttaaltaan tasapainoisesti, hyvällä askelpituudella. Ei tänään parhaassa karvassa. Riittävä hännän hapsutus. Miellyttävä käytös".

Nuorissa ja avossa kisasi yksi narttu molemmissa ja kummallekin sa. Sitten valiot. Meidän lisäksi kisaamassa oli Peppi, josta tuomari olikin aiemmin pitänyt ROP:n verran. Tuolloin hävisimme valiokisan, ja näin se meni tälläkin kertaa. Kaikki saivat erit ja kilpailuluokassa tuomari pohti sijoituksia pitkään, mutta järjestys pysyi. Minä esitin Lumon sekä yksilöarvostelussa että kilpailuluokassa, Jonna esitti Minkun. Hyvin sujui molemmilla, ja kiitokset Jonnalle avusta! SA:n saivat jokainen valio. Sitten hakemaan Taika ja kilpakumppani Nuppu veteraanikehiin. Tuomari piti Taikasta todella paljon ja esiintyminenkin meni hienosti. Kaunis arvostelu saatiin: "Erinomainen tyyppi ja koko. Ikäisekseen erinomaisessa kunnossa. Tässä mummossa ei paljon ikä paina. Oikea purenta. Hyvin kaunisilmeinen pää. Hyvä kaula. Vahva luusto. Tasapainoisesti kulmautunut. Hyvä eturinta ja rintakehä. Pitkä mutta vahva lanne. Erinomainen tasapainoinen liikunta joka suunnasta. Hyvä karva. Miellyttävä käytös." Tällä hienolla arvostelulla Mummo oli ROP- veteraani ja sai SA:n, joten parasnarttukehä kutsui koko meidän laumaa. Apuja saatiin kehän laidalta esittämiseen, kiitosta vaan tätäkin kautta! Minä vein Taikan, Jonna Myrrin (eka kerta Myrrille muun kuin minun kanssa, ihan hyvin näytti menevän), Heidi vei Lumon ja Torsti- tollerin emäntä Ulla Minkun. Kiitos kaikille avusta! Kehää juoksutettiin kahdessa erässä. Ensin nuoremmat ja sitten valiot + Taika. Jälkimmäinen ryhmä laitettiin sijoituksille. Meidät Mummon kanssa nostettiin kärkeen, sitten valiot järjestyksessä Peppi, Lumo ja Minku. Mummo oli siis narttujen kaunein ja tiesi sen itsekin, niin iloisena häntä heilui ja silmät loistivat!

ROP- kehään pääsivät sitten Mummo ja Luca. Ikimuistoisia hetkiä... Tuomari kehui molempia kovasti ja niin siinä kävi, että nuori mies nappasi rodun kauneimman tittelin! Aivan mahtavaa! Onnea Luca! Joskus aikanaan (about 7 vuotta sitten), kun Taikan poika Wilkku oli nuori, muistan muutamankin tähtihetken kun äiti ja poika olivat ROP ja VSP. Nyt oli Isoäiti ja tyttären poika, ehkä vielä upeampaa.. Kyllä liikutti, sai silmäkulmaa pyyhkiä.

 Luca ROP, Taika VSP. Tuomarina Sanna Kaven (kuva Heidi Rajala)

Kasvattajaluokan esitimme myös, apuna toimi junnunartun omistaja, kiitokset! Tuomari piti ryhmästä, ja saatiin KP ja oikein hieno arvostelu: "3 eri yhdistelmää. Kaikilla erinomainen rotutyyppi. Oikea koko, vahva luusto. Miellyttävät päät ja ilmeet. Tasapainoiset rakenteet. Kaikki neljä liikkuvat hyvin. Tasaista jälkeä. Onnea kasvattajalle!".

Päivän lopuksi käytiin vielä ryhmäkehissä edustamassa, mutta menestystä ei saavutettu, Hieno reissu oli silti kaikkineen! Kun ryhmät olivat ohi, tuli Jarnolta viestiä että jäljet on tehty. Minä ehdin ensiksi hakemaan majoituksemme avaimen Laitilan Kievarista (meille mejäreissuilta tuttu majoistuspaikka) ja tekemään lenkin tyttöjen kanssa. Kun Jarno saapui, lähdetiin nauttimaan hyvät pitsat ja sitten ajoissa unille. edessä kun oli aikainen aamu MEJÄ:n parissa.


Lauma palkintoineen Laitilan Kievarissa iltaa viettämässä

Sunnuntaiaamuna seitsemän maissa lähdettiin kohti Mynämäen jälkikokeen keskuspaikkaa, noin 30 min ajomatkan päähän. Siellä tutut kuviot, aamiaisen nauttiminen, päivän suoritusjärjestyksen kerronta, ylituomarin puhuttelu ja ammunta. Minulla oli taas migreeni, ja olotila varsin heikko. Halusin kuitenkin viedä Lumon suorittamaan, kun Jarnolla oli kaksi jälkeä opastettavana. Joten, lääkkeen voimin etiäpäin... Melkoisen tuskaista kyllä oli, ennen kuin alkoi vähän helpottaa. Onneksi oltiin suoritusvuorossa vasta kolmansina, sain siis lepäillä tyttösten kanssa autossa pari tuntia ennen maastoon lähtemistä.

Lumon kanssa ei tänä keväänä oltu treenattu vielä yhtään, mutta luotto koiran nenään oli suuri. Onhan Lumo osoittanut melkoista suorittamisvarmuutta jo pitkän aikaa. Nyt oli tuulinen keli ja maasto aivan rutikuivaa- hyvin haastavat olosuhteet siis. Mynämäellä on tiedetysti paljon sorkkaeläimiä ja meidän jäljellä kauttaaltaan oli hyvin runsaasti sorkan jälkeä ja jätöksiä. Riistaherkälle koiralle olisi ollut todella paha paikka. Ja monelle koiralle ylittämätön paikka olisi ollut se, mitä tapahtui kun lähestyimme katkokulmaa. Kuulin oppaan huudahtavan "Peura!" ja samalla hetkellä n 30 m päästä meistä, suoraan katkokulman kohdalta, loikkasi iso peura juoksuun. Siinä kohtaa oli aikaa n. nanosekunti toimia ja huudahdin vaistomaisesti "EI!" Lumo oli jo ehinyt ottaa muutaman juoksuaskelen peuraa kohti, mutta pysähtyi! Hetken aikaa odottelimme ja pulssi tasaantui pikku hiljaa. Lumo pysyi paikallaan liina löysällä ja kohta kehoitin, kun peura oli kadonnut näköpiiristä, Lumoa, "Jälki". Niin se pieni punainen otti päivän tehtävän takaisin fokukseen, ja palasi jäljestämään verta. Hieman suoritus hajoili, kun piti mennä sinne minne peurakin meni, eli katkolle. Tehtiin isoa lenkkiä aikamme, mutta kyllä se Lumo vaan lopulta otti jatkon sinne minne verijälki kulki. Aika loistava tyttö!

Muuten jäljestys oli hieman lenkittävää, ei pahasti mutta selvästi enemmän tehtiin ylimääräistä kuin Lumon kanssa yleensä. Varmasti tuuli + kuiva maasto ja peuran sotkemat ajatukset vaikuttivat. Pari makausta merkattiin hyvin, parista mentiin päältä yli. Hienosti Lumo jatkoi koko jäljen loppuun ja 35 min suorittamisen päätteeksi oltiin sorkalla. Sorkka kiinnosti ja kohta sainkin palkita Lumon hienosta työstä :) Olihan siinä tapahtumaa kerrakseen kauden ensimmäiselle jäljelle!

Suorituksemme jälkeen minä lähdin lauman kanssa kotia kohti ja Jarno jäi opastamaan ja purkamaan tekemänsä jäljet sekä loppupuhutteluun. Itse olin kotosalla kahden maissa, Jarno saapui illalla puoli yhdeksän korvilla mukanaan koekertomus ja palkintoplakaatti. Ykkönen sieltä tuli, pisteillä ei juhlittu (41) mutta haasteisiin nähden oltiin todella tyytyväisiä Lumon suorittamiseen! Tässä vielä Lumon koekertomus, tuomarina Juhani Heikniemi: "Alusta ohjatusti jäljelle. Vauhti on sopivaa ja työ sekä maa- että ilmavainuista. Jonkin verran tarkastellaan jäljen sivuja. 1. kulma oikaistaan hieman, katkokulmalla peura häiritsee koiran työtä, mutta uusi suunta selviää kuitenkin. Ennen viimeistä kulmaa kaarto jäljen sivuun ja sieltä kulmalle ja taas pieni kaarto jäljen sivulla. Makauksista merkataan kaksi kunnolla. Jäljen sivusta sorkalle, jota nuuhkii".


Väsynyt nenätyöläinen :)

2019-04-23

Neljän ROP:n reissu!


Myrri ROP ROP- juniori sert ja nord sert!

Pääsiäisreissuun Imatran Nord- näyttelyyn startattiin sunnuntaiaamuna klo 05.00. Eipä ollut liikenneruuhkia siihen aikaan vaan rauhassa saatiin ajella. Perillä kuplahallin pihassa auto VIP- parkkiin ja ei kun laittamaan leiriä pystyyn kehän laidalle. Täytyy antaa isot pisteet Imatran näyttelyjärjestäjille siitä, kuinka isot olivat kehät ja häkkialueet! Harvoin on sellaista luksusta sisänäyttelyissä.

Paikalla oli jo Mirka kera Jujun. Ei oltukaan poikaa nähty livenä sitten edellis Pääsiäisen, kun hän meiltä muutti uuteen kotiinsa Minkun veljen Ronin kaveriksi. Komea ja raamikas poika oli Jujusta kasvanut! Luonne vaikutti hyvin tasapainoiselta ja piirteissä oli paljon sekä meidän tyttöjä että Caroa.

Tollerit olivat päivän ensimmäinen rotu joten kehä alkoi aikataulussa. Tuomaroimassa oli kroatialainen Marko Ljutic. Täytyypä sanoa, että siinä oli tuomari joka todella tykkäsi työstään! Käytti paljon aikaa jokaiseen koiraan, hymyili, juoksutti, tarkasteli ilmettä ja rakennetta useampaankin kertaan ja tykkäsi siitä että koirilla on iloinen luonne :) Uroksia oli kisassa kaikkiaan kuusi. Kaksi junioria, joista Juju esiintyi luokassaan toisena, ensimmäisenä esiintyneelle sileä eri.  Hienosti meni Jujun debyytti! Kivalla arvostelulla tuloksena eh ja luokan 2. sija. Siitä on hyvä jatkaa! Nuorissa kisasi yksi uros saaden eh:n ja avossa kolme, joista kaksi sileää eriä ja yksi eh. Uroksissa ei siis yhtään SA:ta.


Jujun hienoa askellusta!

Myrri oli yksin junnunartuissa ja heti kun saavuimme kehään, tuli tuomari vähän moikkaamaan neitiä ja sitten saatiin juosta edestakaisin ja ympäri. Kun palattiin tuomarin luokse, hän alkoi jutella minulle. Hieman pelästyin jo että mitä sieltä tulee... Yleensä kun se, että tuomari alkaa "selvittää", kertoo siitä että jotain on pielessä. No, tällä kertaa oli kyse aivan päinvastaisesta! Tuomari kertoi että olipas hieno juttu että tultiin kehään, hän jo vähän mietti näkeekö tänään yhtäkään sellaista koiraa mitä hakee! Myrrissä oli kuulemma kaikki kohdillaan ja neiti juuri sitä tyyppiä, mistä hän pitää :) Siitä olikin sitten kiva jatkaa esiintymistä, mikä kyllä menikin huippu hyvin! Mahtava arvostelu saatiin ja eri kera SA:n. Tässä Myrrin arvostelu:

"15 months old female. Still in develope but excellent type and size. Excellent head and expression. Excellent in front and rear angulations. Excellent topline. Enough lenght of ribs. Excellent movements. Excellent coat, color and temperament".

Avoluokassa kisasi Kerttu saaden eri SA:n. Käytöluokassa oli Middle Island- narttu, joka sai sileän erin. Tässä kohtaa tajusin, että Myrrihän sai sertin! Muita kuka sen voi vastaanottaa, ei siis ollut. Jes! Siitä olikin kiva lähteä esittämään valiot. Lumo meni Jarnon kanssa todella hienosti ja arvosteluun oli tuomari kirjannut ihanasti: "Very showy dog and has the greatest connection to the owner". Voisiko sitä kauniimmin sanoa, että esittäjän ja koiran yhteistyö toimii :) Tuloksena eri ja sitten Minkun vuoro. Meilläkin meni kivasti ja eri saatiin. Kilpailuluokassa tuomari pohti pitkään, mikä on järjestys. Minkun liike oli hänen makuunsa enemmän, mutta Lumon kaiken kattava tasapainoisuus meni tällä kertaa edelle. Molemmille SA. Sitten hakemaan Taika kehään ja kyllähän Mummo esitti taas parasta itseään. Hienolla liikkeellä ja seisomisella 53. ROP- veteraanisija kera SA:n! Arvostelun alkulause "Excellent conditon of veteran" kertoo sen, missä kunnossa Taika tällä hetkellä on.

Taikan arvostelun aikana Jarno oli saanut kehän laidalta apuja pn- kehään, kiitos vaan Taikan esittäneelle tätäkin kautta! Eli parasnarttu- kehässä ekana oli Myrri, sitten Kerttu, sitten Lumo, Minku ja Taika. Tuomari juoksutti meidät yhdessä ympäri ja sitten nosti Lumon Kertun edelle. Vielä juostiin kierros ja järjestys oli siinä! Meille Myrrin kanssa osoitettiin 1- paikka, eli Myrri voitti koko kisan! Koska uroksia ei SA:lla oltu palkittu, oltiin saman tien ROP. Lisäksi Myrri sai kolmannen sertinsä ja ensimmäisen nord sertinsä :) Lumo oli pn2 saaden nord vara-sertin, Minku pn4 ja Taika "pn5".
Sitten jatkettiin Myrrin kanssa suoraan Royal Canin juniori- kisaan, joka tuolla näyttelyssä pidettiin. Myrri siis kisasi junnuluokassa erin saaneen uroksen kanssa parhaasta juniorista. Myrri voitti tämän kisan ja sai menolipun päivän päätteeksi pidettävään juniorien ryhmäkehään.


Myrri ROP, tuomarina Marko Ljutic

Sitten oli vuoro esittää kasvattajaryhmä, olin jo melkein unohtanut että sellainenkin oltiin ilmottu. No, eikun kysymään taas kehän laidalta apua, josko joku voisi ottaa Minkun esitettäväksi. Apu löytyi ja kiitos kovasti tätäkin kautta! Järjestystä ei ehditty miettiä kyllä yhtään ja varmaan oli vähän sekavaa settiä meidän meno... Mutta tuomari tykkäsi ja kirjoitti tosi kivan arvostelun ryhmästä (Myrri, Juju, Minku ja Lumo)! Arvostelu alkoi: "Well done to the breeder for the excellent work!". KP- saatiin ja oltiin ROP- kasvattaja samoin tein :)

Sitten tulikin pohdittavaa. Meillä ei ollut hotellia varattuna, kun ei oltu jotenkin edes ajateltu että onhan siinä se mahdollisuus, että päästään ryhmäkehiin. Ja sinnehän päästiin neljän ROP:n kanssa! Kasvattajaryhmä kyllä pudotetiin pois, sillä Mirkalla oli aksatreenit tiedossa iltapäivällä ja kyllähän ne menee näyttelykehien edelle. Mutta Myrrillä oli siis kaksi ryhmää ja Taikalla yksi, joten ehdottomasti päätettiin jäädä. Sitten eikun järjestelemään! Puhelimella ei päässyt läpi mihinkään lähiseudun hotelliin, joten Jarno hyppäsi autoon ja ajoi muutaman kilometrin päähän Imatran kylpylälle kysymään, olisiko siellä tilaa. Kuin onnen kantamoisena siellä oli vielä yksi koirahuone jäljellä ja sen varasimme. Mitään yöpymistarvikkeita ei tietenkään ollut matkassa, joten seuraavaksi koirat matkaan ja käymään läheisessä Prismassa. Sieltä saikin kaiken tarvittavan, hammasharjat ja koirielle ruoka-astiat ja sapuskaa. Kyllä sitä yhden yön pärjää vähemmälläkin tavaralla ja näyttelyyn palattuemme ostettiin vielä muutama lelu tyttösille jotta saivat sitten hotellihuoneessa touhuta :)

Ryhmät alkoivat iltapäivällä vähän ennen neljää. Myrrin kanssa pääsin ensin kasiryhmän kehään ja sitten suuuureen juniorikehään. Molemmissa neiti jaksoi esiintyi ihan superhienosti! Sijoituksia ei saavutettu (joka ei sinänsä kyllä yllätä, onhan hän ihan lapsi vielä..) mutta niin hyvä mieli jäi että kyllä kannatti jäädä! Taikan kanssa pääsin veteraanien ryhmään ja olipas ihana Mummon kanssa siellä edustaa! Taika on niin elementissään kun pääsee esiintymään, tietää kyllä itsekin että nyt ollaan isossa kehässä ja näyttää parastaan! Sijoituksille ei päästy, mutta nautittiin joka hetkestä :)

Iltasella lenkitettiin tyttösiä kylpylähotellin hyvissä ulkoilumaastoissa ja käytiin nauttimassa hyvä illallinen hotellin ravintolassa. Todellista laatuaikaa ja luksusta, hyvän mielen reissu kaikin tavoin!


Koko lauma kera palkintojensa :)

2019-04-08

Minku RTK1! Pirkan dameja ja terveystuloksia


RTK1 Minku :) Kuvassa myös Myrri kera junnuvalioruusukkeidensa, jotka vihdoin saapuivat Latviasta ja Virosta

Olipas jälleen koiramenojen täyteinen viikonloppu. Perjantai- iltana oli pientä jännistystä ilmassa, kun oli Myrrin silmä- ja polvitarkastuksen vuoro. Myös Minku lähti matkaan, kun silmäpeilaustulos oli menossa toukokuussa vanhaksi. Lääkärina Tampereen Hakametsän klinikalla toimi Kirsi Kemppainen. Minku tutkittiin ensin. Silmät olivat pysyneet samassa kuosissa kuin aiemmilla kahdella peilauksella. Minkulla on aina ollut toisessa silmässä PPM iris-iris muoto, eli sikiökehityksen aikainen jäännerihma. Kun se on muotoa iris-iris, se ei vaikuta näkökykyyn eikä "pahene", eikä vaikuta myöskään jalostuskäyttöön. Aiemmin näitä ei olla virallisesti kirjattu koiranettiin, silmätarkkipaperiin kyllä. Nykyään kuulemma kaikki tällaiset vähäpätöisetkin jutut kirjataan, eli tuollainen kirjainyhdistelmä tullee sitten näkymään Minkun kohdalla.

Myrri otti silmätarkin ensikertalaisena tosi rauhallisesti, mitä nyt vähän pussasi lääkärin peilauslaitetta.. :D Tarkan tutkimuksen jälkeen diagnoosiksi tuli: täysin terveet silmät! Sitten tarkastettiin polvet, jotka nekin olivat priimaa. Hieno homma! Muut PEVISA- tutkimukset Myrrille tullaan tekemään loppuvuodesta, kun kiihkein näyttely- ja kisakausi on ohi. Tähän väliin ei oikein mahtuisi minnekään nuo tutkimukset, kun rauhoitteesta tulee aina dopingin varoaika.

Lauantaina lauma jakaantui. Minä lähdin aamuvarhaisella ajelemaan Minkun kanssa kohti Ilmajokea, missä järjestetiin rallytokokisat. Jarno otti muun lauman matkaan ja he lähtivät Pirkan dameihin, ihan kokemus- ja hauskanpitomielessä. Siitä päivästä lisää Jarnon blogissa, kun kirjoitella ehtii. Myrri oli toiminut kivasti, tuonut yhden daminkin markkeerauksesta ja saanut paljon kehuja hyvästä yhteistyöstä ja ohjattavuudesta. Lupaava nuori koira :) Mummo ei oikein tajunnut Jarnon ohjauksia, mutta ansaitsi palkkansa kiipeilemällä kiville ja kannoille :D Lumon suoritus oli ollut vauhdikasta, mutta hakuruudusta ei olleet damit palautuneet. Hauskaa oli ollut kaikilla ja tytöt tyytyväisiä ja väsyneitä illalla :)

Ilmajoella rallya tuomaroi meille jo Tampereen kisasta tuttu Iiris Harju. Osallistujia aloluokassa oli 17 ja mainittakoon että me olimme ainoa noutaja, muut rodut olivat lähinnä palveluskoiria. Tilana toimi vanha navetta (veikkaan), jossa keinonurmipohja mutta varsin kylmä halli oli. Odotellessa vähän treenailin Minkun kanssa ja vire oli hyvä. Me olimme suoritusvuorossa heti toisina, eli rataan tutustumisen jälkeen ei enää treenata ehdittykään. Rata oli hieman "sokkeloinen", paljon käännöksiä tihein välein. Minku suoritti tosi kivasti ja teki vain yhden virheen, josta 1 pisteen vähennys. Tämä oli vino perusasento.  Itse sain kolme miinuspistettä siitä, että suorituspaikat eivät olleet ihan kohdillaan. Oltiin siis liian kaukana kylteistä muutaman kerran kun liikkeet tehtiin. Mutta eipä haitannut, hieno 96 pistettä!

Sunnuntaina pohdin pitkään jaksetaanko lähteä ajelemaan Porvooseen saakka, minne olin Minkun rallykisaan ilmoittanut. Onneksi lähtö oli vasta yhden aikaan iltapäivällä, saatiin nukkua pitkään ja palautua lauantain Ilmajoen reissusta. Joten matkaan lähdettiin, Jarnon jäädessä kotiin hoitamaan muuta laumaa. Porvoon kisa järjestetiin mukavan kokoisessa lämpimässä hallissa, harmittavasti vaan treenitilaa ei suoritusalueen ulkopuolella juuri ollut. Pikkuisen kuitenkin pääsin Minkua herättelemään, ja kun oltiin suoritusvuorossa vasta sijalla 11, ehdittiin käydä läpi muutama radan haastavampi kyltti siinä odotellessa. Rata oli mielestäni haastavin tähän astisista, mukana oli mm. liike "askel-seiso, kaksi askelta- istu, kolme askelta- maahan". Minkulla oli hyvä vire tänäänkin, ja suorittaminen oli rauhallista kuten koepaperissakin mainittiin. Itse kiinnitin erityistä huomiota siihen, että suorituspaikat ovat presiis kohdillaan. Ja se kannatti! Saatiin huimat 99 pistettä, yksi miinuspiste tuli kontrollivirheestä, jonka veikkaan tulleen siinä kohtaa kun Minku jostain syystä oli tn aikeissa seuratessa vaihtaa puolta oikealle (joo, ollaan treenattu jo voittajan liikkeitäkin). Onneksi käskyllä palasi heti oikeaan seuruupaikkaan eikä tullut enempää miinuksia. Lopulta olimme 15 koirakon joukosta sijalla 2, hävittiin voittajalle 2 sekuntia ajassa, muuten oli tasapisteet. Palkinnoksi saatiin kassillinen koiranherkkuja, lelu, ja brunbergin suukkoja. Sekä tietysti se tärkein: RTK1 koulutustunnus! Sitten onkin aika alkaa treenata AVO- luokan liikkeitä ihan tosissaan, ja parin viikon päästä korkata mahdollisesti avoluokka, ja Myrrin kanssa ALO- luokka. Hui!

2019-04-01

Koiranne on aivan SILAKKA! Ja sillä on täysin pennun ilme.

Lauantaina näyteltiin Lahdessa, tuomari Leni Finnen kehässä. Tuomari piti tiukkaa linjaa. Uroksista vain kaksi sai sa:n, Myrrin Caro- isän ollessa VSP- onnittelut täältäkin! Luca sai eh:n, esiintyi tosi hienosti mutta malli ei ihan ollut tuomarin makuun.

Nartuissa Myrri oli ainoa juniori. Heti kun mentiin kehään, tuli tuomari kopeloimaan rungon läpi. Kävimme mielenkiintoisen keskustelun: tuomari "Saanko sanoa suoraan?" Minä "Tottakai". Tuomari "Tämä koira on aivan SILAKKA!" Minä: "se on kova liikkumaan .." Tuomari "Aivan SILAKKA! Ja sillä on täysin pennun ilme". Minä "se on meidän lauman baby..". "Tuomari "hienoa kun voi sanoa suoraan, moni ei ymmärrä, suuttuukin". Minä "no näinhän se on, koiran arvostelut voivat mennä tunteisiin.." Tuomari "ja mietis jos oltais kissaihmisiä!" Naurua. Jep. Myrri esiintyi tosi kivasti, liikkui hienosti (josta arvostelussa maininta), eikä muuta isompaa vikaa ollut kuin malli silakka, ja rintakehä kesken kehityksen. Samaa mieltähän me noista ollaan, tällä hetkellä sporttityttö on turhankin sportti, mutta eiköhän ikä korjaa asian ja kasvatettu ruokamäärä. Siihen saakka, olkoon silakka. Monet siitäkin mallista on tykänneet ja makuasioista ei toki voi kiistellä. Silakka sai eh:n, ja se oli ihan fine.


Silakka!


Jolla on aivan pennun ilme :)

Valioissa Minku ja Lumo esiintyivät molemmat oikein hyvin. Mutta vikaa löytyi. Lumolla on alkanut turkki tippua, ei kyllä vielä pahasti mutta pölisee tutkittaessa. Siitä tuli maininta ja tuloksena sileä eri. Elokuussa Lumo oli Lenillä ROP, mutta kuten monasti ollaan nähty, arviot vaihtelee ja aikaisempaan menestykseen ei voi tuudittautua. Tuolloin elokuussa Myrri oli ROP- pentu, mutta ei ehkä ollut niin silakka silloin ;) Minku sai kivan arvostelun kera sa:n, mutta yksi maininta arvostelussa ei ihan ollut paikkaansa pitävä omasta mielestämme. Minkun lihaskuntoa moitittiin, ja kyllähän se niin on että meidän lauman liikkumisen määrän kun tietää, ei lihaskunto kovin huono voi olla. No, tällä arvioilla Minku oli valioluokan 2. ja lopulta  "pn5". Hukkareissu siis meidän laumalle, kun Mummukaan ei kehään osallistunut (varoajat ovat vielä menossa, edellisviikon terveystarkista ja hammashuollosta). Reissun saldona oli yksi pikavoitto Lahden tieltä :P ja Myrrille uusi lempinimi ;)

Sunnuntaina Myrri pääsi pitkästä aikaa harkkaamaan mejää, kun Jarno teki sille on 400 m pitkän avojäljen jo melko sulaan metsään. Jäljestys sujui tosi kivasti! Nyt vaan toivotaan, että mejäkoe 18.4 toteutuu ja päästään starttaamaan Myrrin mejäkausi :)

2019-03-25

Noutotreenejä pitkän tauon jälkeen :)

Talven kelit ovat olleet sen verran haastavat, ensin kauheat kinokset, sitten peilijäätiköt ja näitä vuorotellen, että noutotreenaaminen maastossa on jäänyt hyvin vähille. Nyt on kevät edennyt siihen malliin, että eilen pakattiin varikset ja damit reppuun ja lähdettiin koko porukalla virkistämään muistia hakuruudun suorittamisesta.

Jarno on meidän perheen taipparivastaava ja hän aloitti tekemällä Myrrille kolmen variksen treenin. Varikset (jäiset) vietiin metsään ja sitten Myrri hakuun. Melkoisella vauhdilla hakuun lähdettiin ja kaikki varikset palautuivat tosi kivasti Jarnolle! Ei käteen (sitä ei olla juuri treenattu), mutta hyvin käden ulottuville.



Sitten minä ohjasin Mummulla neljän damin haun. Voi sitä vauhtia ja intoa millä Taika metsään lähti ja tehtävän suoritti!


Mummulla ei ikä jaloissa paina, kun hommiin pääsee!

Myös Lumo ja Minku toimivat mallikelpoisesti hakuruudussa ilman shoppailua (jota Lumo väliin harrastaa).


Lumo palauttaa damia


Samoin pystykorvainen Minku :)

Tosi kivat treenit oli ja täytyy taas aktivoitua tällä saralla nyt kun kelit sen sallivat!
Jarnolla on tarkoitus lähteä Pirkan dameihin kera Myrrin, Lumon ja Mummun huhtikuun alussa. Minkukin on ilmoitettu, mutta koska tuo Rally-Toko into vähän pääsi puremaan, saatan ja todennäköisesti lähdenkin samana päivänä kisaamaan Ilmajoelle. Taas täytyy todeta, että onneksi on kaksi harrastavaa jäsentä tässä perheessä, pystytään näin jakamaan harrasteet ja tarjoamaan kaikille koirille mieluisaa tekemistä!

Lauantaina käväistiin Turku KV- näyttelyssä, josta ei mainittavaa jälkipolville jäänyt. Tuomarina toimi norjalainen mies Espen Engh, jolla oli selvät mielipiteet siitä mitä hakee ja mitä ei. Haettiin turkkia ja jalkaa, ei haettu turkittomuutta ja matalampaa mallia. Myrri on tällä hetkellä todella turkiton, ja ihme kumma oli että sileä eri saatiin. Hävittiin luokka turkikkaalle nuoremmalle juniorille, pari muuta junnua saivat eh:n ja h:n. Tuomari selitti minulle kun antoi arvostelun, että koiralla on aivan upeat liikkeet (luki myös arvostelussa), mutta turkki ei todellakaan ole näyttelykunnossa ja näyttää ihan pennulta :D Heh! No joo voidaan allekirjoittaa tällä hetkellä kyllä. Lumo ja Minku olivat valioissa kahden raajakkaamman kanssa ja eh:t tuli meille molemmille. Arvostelut olivat ihan ok, mutta alkoivat kummallakin "matalaraajainen" jotta se siitä. Mummo ei osallistunut, vaikka oli ilmoitettu. Mummo kävi perjantaina kattavassa terveystarkissa ja samalla huollettiin myös suu. Nyt kelpaa taas damihakuja tehdä ja touhuta puhtailla hampailla :)

2019-03-18

Minkun Rally- tokon kisauran avaus ja Korpilahden ryhmänäyttelyn hienot tulokset!

Lauantaina koitti jännittävä päivä, korkattiin Minkun kanssa Rally- tokon kisaura Tamskin kisoissa. Tuomaroimassa oli tiukaksi tuomariksi kerrottu Iiris Harju. Kisa alkoi ohjaajien rataan tutustumisella. Radalla kaikki liikkeet olivat meille tuttuja, mutta pari haastavampaa kylttiä oli mukana ja näitä ehdittiin vielä Minkun kanssa treenata, kun ennen meidän kisasuoritusta oli n. 10 koiraa suorittamassa.

Minkulla oli todella hyvä vire ja rata suoritettiin häntä heiluen! Videon suorituksesta löytää kennel Magicfox`s FB- sivulta. Itse jännitin jonkin verran ja ehkä siitä johtuen, liikkeessä jossa otetaan ensin 1, sitten 2 ja sitten 3 askelta peruuttaen, laskin väärin ja otin 1 + 2 + 2. En sitä rataa suorittaessa huomannut ja ehkä hyvä niin, olisi voinut ote herpaantua. Toki jos olisin huomannut, olisi liikkeen voinut uusia pienemmillä pistemenetyksillä. Minku ei tehnyt yhtään virhettä ja rata oli 110 % hienoa tekemistä! Tuon minun söhläämän liikkeen -10 pistettä lisäksi sain yhden pisteen vähennyksen hihnan kiristymisestä. Yhtään en tiedä missä kohtaa tämä tapahtui, veikkaan jotain kiertoliikkeistä. Kuitenkin, minun mokaamisesta huolimatta saatiin hieno tulos, ALO HYV 89 pistettä! Kyllähän se vähän kirpaisee, että ilman tuota väärin laskua oltaisiin oltu jaetulla 1. sijalla... Nyt sijoituttiin porukassa puolivälin paremmalle puolelle. Sen verran kisakärpänen puraisi, että uusia kisoja on jo Virkusta katseltu. Harmi vaan kun meidän kalenteri on niin täynnä kaikkia muita menoja, että koepäivät ovat kortilla. Toivotaan että päästään nyt kesän mittaan edes muutamiin kisoihin, ensin Minkun kanssa ja jossain vaiheessa pääsee Myrrikin starttaamaan :)


Kisassa kontakti kohdillaan! ALO HYV 89 pistettä

Sunnuntaina lähdetiin viettämään päivää Korpilahden kylmään hevosmaneesiin koko lauman kera. Tuomaroimassa oli meidän vanhemmista tytöistä aiemmin tykännyt Helin Tenson. Se hieman jännitti, mitä hän pitäisi Myrristä. Neiti on tällä hetkellä varsin niukassa turkissa, ja malliltaan poikkeaa meidän muista aikalailla sporttisempaan suuntaan.

Tollereita oli paikalla 13 ja ensin kaksi pentua, joista toiselle KP. Sitten urokset, joista Töötti kisasi junnuissa saaden eh:n ja avoluokan urokselle myös eh. Tiukka linja siis. Myrrillä oli virtaa ja intoa ja esiintyminen liikkeiden puolesta sujui mainiosti. Seisominen oli vähän sähläämistä, mutta onneksi se juniorille anteeksi annettiin :) Saatiin hieno arvostelu, josta Myrrin kyllä täysin tunnistaa:

"Erittäin kaunis narttu, jolla upea pää. Hyvät korvat. Erinomainen ylälinja. Runko vielä kesken kehitystä. Erinomainen häntä ja kulmaukset. Kaunis turkki. Upeat liikkeet". Juk 1 eri sa


Myrrin vauhdikkaat, upeat liikkeet!

Nuorissa oli kaksi narttua joista toiselle sa ja toiselle eh. Avossa kisasi yksi kera sileän erin, samoin käytössä. Sitten meidät valiot kehään. Molemmat esiintyivät todella hienosti ja tällä kertaa Lumo voittoon. Veteraaneissa kisasivat Taika ja Lordi, molemmilla sa. Taikan arvostelu oli ihana, alkaen sanoin "erinomaisessa kunnossa oleva veteraani" ja se olikin sitten luokkavoiton myötä 52. ROP- veteraani mummolle!


Taikan "kauniit, maatavoittavat liikkeet"

Parasnarttukehään pääsivät siis meidän tytöistä kaikki. Kiitos vielä tätäkin kautta amerikanakitoja esittäneille nuorille naisille, jotka auttoivat meitä viemällä Lumon ja Minkun kehään! Lordi käteltiin ensin ulos, sitten Myrri. Lopulta Lumo laitettiin ykköseksi, Minku on pn2, sitten Hederas nuori kera sertin ja Mummo oli pn4. Myrri sai vielä vara- sertin, joka oli mukava tuliainen reissusta :) Olisihan se oikea sinivalkoinen ollut hieno saada, mutta varsin ymmärretävää tässä kehitysvaiheessa että selvästi valmiimmat menevät edelle.


ROP Lumo :)

Jäätiin vielä ryhmiin, joissa Taika esiintyi upeasti isossa veteraanikehässä mutta sijoitusta ei saatu. Lumppari pääsi jatkoon 8 parhaan joukkoon suuresta yhdistetystä 7/8- ryhmästä, joka olikin hieno päätös upealle päivälle! Erityisesti päivästä jäi mieleen tuomarin sanat, kun hän tuli rotukehän jälkeen kertomaan minulle, että on seurannut meidän tyttösten uraa useita vuosia ja näkee siinä huikean kehityskaaren. Myrrille Helin ennusti loistavaa tulevaisuutta, vuoden päästä kun neiti alkaa olla valmis, voimme odottaa hienoa menestystä kehissä :) Kiitos Helin kauniista sanoistasi, tällainen palaute pitkään rotua arvostelleelta tuomarilta on jotain, mitä todella osaa arvostaa!