Tietoa päähenkilöistä

Taika- tollerin (C.I.E RU LV BY EE MVA EE LV LT BALT VMVA RKFV-10 BYW-10 BALTV-10 V-10 BALTVV-16 VV- 16 EEV-17 EEVV-17 RIGAVW-18 HeVW-18 TK1 BH Copperfox`s Carina) sekä Taikan tyttärien Lumon (FI JVA CIE BY MVA EE MVA LV MVA BYW- 13 PMV-13 LVV-15 TLNW- 16 Magicfox`s Malvira) ja Minkun (FI JVA CIE BY MVA LV MVA EE MVA LT MVA BALT MVA BYW-15 EE JMVA LV JMVA BALTJW-15 TLNJW-15 TLNW-15 BALTV-16 RIGAW-18 HeV-18 Magicfox`s Nebbiolo) sekä Minkun tyttären Myrrin (RIGAJW-18 JV-18 Magicfox`s Amarone) koirailua kotosalla ja harrastusten parissa raportoi Hanna- emäntä. Naurua ja hammasten kiristystä :)






2010-06-20

Pikajuoksija vinttariradalla

Olipas tänään hauska tapahtuma, kiitos Marika joka meidätkin mukaan ilmoitit! Vinttariyhdistys järjesti Kaupin radalla Jokakoiran Sprinttikisan, jonne olivat tervetulleita kaikki rotuun katsomatta ajamaan viehettä takaa 80 m sprinttiradalla. Tapahtumassa olivat ensin pienet, alle 40 cm koirat ja kyllähän ne kovaa pinkoivat. Vauhdikkaimpia taisivat olla sheltti ja russeli, himpun verran alle 8 s menivät (muuten ajat vaihtelivat 8 -20 s välillä). Meillä oli paljon odotteluaikaa kun isot koirat alkoivat vasta neljän kieppeissä ja paikalla oltiin jo yhdeltä. No ei se haitannut kun keli oli poutainen, mukana tuolit ja kevythäkki jossa Milli ja Taika sulassa sovussa pötköttelivät.

Isoissa koirissa kisasivat yli 40 cm koirat ja kuten arvata saattaa kaikkein nopeimmat juoksijat olivat paimenkoiria. Aussi, belgi, holsku ym menivät 7 s alkavia aikoja. Milli oli meidän kaksikosta ekana vuorossa ja pinkoi vieheen perässä, grillipihvin houkuttamana ajan 8,4 s. Taiksun vuoro oli muutaman koiran jälkeen ja herättelin neitiä vähän frisbiillä:) Intoa löytyi ja luottavaisin mielin jätin Taikan (hieman ihmettelevän) lähtöviivalle parin miehen seuraan pideltäväksi. Juoksin 80 m päähän yli maaliviivan ja merkistä lähti viehe (rätti"pupu") kelaamaan Taikan edestä kovaa vauhtia kohti maalia. Taika juoksi ihan täpöillä suoraan vieheen perässä ja paineli yli maaliviivan sata lasissa, mua ei edes noteerattu kun hidastanut viehe piti tappaa! Oli siinä yleisöllä hauskaa kun tolleri tappaa rättipupua hurjin ravistuksin! Taika ei olisi millään malttanut jättää pupua kun kelaajamiehet vähän härnäsivät nykien viehettä pieniä matkoja eteenpäin ja aina Taikalta uusi hyökkäys ja tapporavistus:) Lauantaimakkaralla houkutellen sain kuitenkin suuren saalistajan mukaani ja mentiin hakemaan kunniakirja:) Taiksun aika oli 9.44 s eli sekunnin Milliä hitaammin. Onhan se metsässäkin nähty mikä on juoksujärjestys: Milli edellä ja Taika perässä. Mutta kovaa meni tolleri, ainoana noutajana ja hauskaa oli sekä koiralla että yleisöllä!

2010-06-19

Kotka KV sert, cacib, VSP :)

Aamusella starttasi meidän likkojen reissu kohti Kotkaa. Oli inhimillinen lähtöaika kun kehän piti alkaman vasta yhden aikoihin. Keli Kotkassa oli hyvin kesäinen, hiekkakentällä jossa näyttely pidettiin suorastaan kuuma. Onneksi löydettiin paikka leiriytyä varjoisalta nurmikkokaistaleelta ja siinä oli mukava odotella kehien alkua. Aika kauan saatiin odottaa, kehä oli tunnin verran myöhässä. Odotus palkittiin puoli kolmen aikoihin kun tollerit alkoivat latvialaisen Beata Petkevican tuomaroimina. Voiton uroksista vie hieno valio Trindys Yes Im Red. Taika oli iloisella tuulella ja meni kehään häntä pystyssä, liikkui kauniisti ja seisoi kuin patsas:) Tuomari tykkäsi kovasti ja nuortenluokan voitto tuli. Kun avoimen luokan koirat oli arvosteltu oli parasnarttu kehässä kolme kilpailijaa ja kauniita kaikki. Tuomari kiersi kokeilemassa koirien rintakehät, Taikalla oli syvin ja levein näin maallikon ja ilmeisesti tuomarinkin silmin kun näytti yhden juoksutuskierroksen jälkeen Taikalle ja Annille että ykkönen! Jes! Sieltä se sitten tuli 13. Suomen serti ja 4. cacib tälle vuodelle. ROP kehässä Taika ei malttanut liikkua ravissa vaan pyrki vähän pomppimaan, liikaa virtaa. Uros vei ansaitun voiton, ja meille VSP. Ei hullumpi Kotkan reissu:) Olihan sinne matkaa mutta yhtään ei harmittanut ajella kotio päin! Annille jälleen suuren suuri Kiitos kun uhrasit vapaapäiväsi meidän hyväksi! Oot mainio ystävä ja ammattilainen handleri!

Tässä vielä Beatan arvostelu Taikasta, aika positiivinen:)

"Nice feminin female. Good bones. Correct proportions of head. Good expression. Good neck. Excellent spring of ribs. Good volyme. Enough upper arm. Excellent angulations behind. Good croup. Good tail. Excellent drive from behind. Nice coat and colour. Nice presentation".

2010-06-15

Erilaista jäljestystä :)

Eilen meillä piti olla jälkikurssi kuten aina tiistaisin. Ilma ei muistuttanut morsianta, vettä satoi väliin oikein kunnon ukkoskuuroina, välillä oli hieman selkempää. Lähdettiin lenkille kuten aina ennen kurssia, kumisaappaisiin ja sadevermeisiin sonnustautuneina. Riikka oli laittanut viestin aiemmin että voitaisko hakea hänet kotoa kun hällä on jalka vähän kipeä. No tietenkin! Siinä lenkillä käpytellessä spekuloin että mahtaakohan Riikka kurssia pitää kun on tälläinen keli. Marika siihen sitten että kyllä Riikka varmasti pitää jos me halutaan mennä. Ja kun soittoa peruutuksesta ei kuulunut lähdettiin liikkeelle. Riikka oli aiemmin laittanut viestin että voitaisiin ottaa vähän siistimpää vaatetta mukaan kun poikettaisiin kakkukahville juhlistamaan Taiksun näyttelymenestystä ja Cruftsiin pääsyä. Eli kassissa oli vähän verkkareita siistimmät asut.

Kun sitten saavuttiin Riikan pihalle oli vastaanottokomitea paikalla: Riikka ja miehensä Antti. Olin vielä tässäkin vaiheessa aivan varma että Riikka hyppää kyytiin ja lähdetään metsään. Voi sitä epäuskon ja hämmästyksen määrää kun Riikka ja Marika yhteistuumin ilmoittivat että nyt lähdetäänkin kaupungille syömään ja Antti jää hoitamaan koiria!! Ei mitään jäljestystä ollut tarkoituskaan pitää vaan järjestää mulle täydellinen huijaus ja siinä kyllä onnistuivat! Käytiin vaihtamassa vaatteet Riikan ja Antin kotona ja Antti vakuutteli että hoitaa meidän vauhtikaksikkoa ilomielin. Ihana mies:) Eikun sitten menoksi kohti kaupunkia ja The Grill ravintolaa:) Minulle ilmoitettiin että Riikka ja Marika maksavat sitten kaiken ja tilata saa mitä vaan! Voi vitsit mitä kohtelua sain, ei ole tälläistä iltaa ollut sitten pitkään aikaan! Syötiin pitkän kaavan mukaan alkupaloista herkulliseen pääruokaan (kaikki päädyttiin samaan ettei tarttisi kadehtia toisten annoksia ja mainio valinta tehtiin). Aika kului kuin siivillä mainiossa, samanhenkisessä seurassa eikä oltaisi millään maltettu lähteä! Melkein yhdeksään oltiin ja pidempäänkin olisi juttua piisannut, mutta hieman alkoi omatunto kolkuttaa Antin puolesta että mitenkä hän siellä kestää Milli ja Taiksu- kaksikkoa:) No hyvin oli kestänyt! Aidosti tuntui koirista tykänneen ja iloiset vuhvelit oli meitä vastassa:)

Sanat ei riitä kiittämään kylliksi tästä illasta, ihanasta yllätyksestä ja maailman parhaasta seurasta! KIITOS Marika ja Riikka ja Antti joka illavieton mahdollistit!!!

2010-06-14

Latvia Ozolnieki KV 12 ja 13.6.2010

Perjantaina läksimme matkaan Terhin ja vehnäterrierimiähen Sepin kanssa kohti Helsinkiä. Sieltä starttasi iloinen (?) seuramatka bussilla kohti Latvian kansainvälisiä koiranäyttelyitä. Laivamatka vietettiin Taiksun ja Terhin kanssa hytissä ja Taika matkasi kuin vanha konkari, olihan tämä jo kolmas kerta kun lahden yli mentiin. Tallinnassa sitten Taikakin pääsi bussiin missä muut koirat jo olivat. Taika meni hälle värattuun häkkiin iloisesti, olihan siellä oma peitto ja lelut jo odottamassa ja minä sain istua ihan häkin vieressä. Siinä sitten körrööteltiin muutama tunti yhdellä pissatustauolla ja illalla oltiin perillä hotellissa. Eihän se mikään viiden tähden hotsku ollut mutta ihan siisti ja kyllä me siä Taikan kanssa omassa huoneessa viihdyttiin.

Aamulla oli kuljetus näyttelypaikalle jossa olimme ennen yhdeksää ja laitettiin Terhin hieno näyttelyteltta pystyyn. Siinä olikin tekemistä sillä tuuli ihan järkyttävissä kovissa puuskissa. Onnistuttiin kuitenkin ja majoituttiin koirien ja tavaroitten kanssa telttaan kehien alkua odottelemaan. Sepi oli ensin vuorossa ja hoiti homman hienosti, ollen pu2 ja saaden siirtyvän cacibin! Onnea Terhi ja Sepi! Taiksun vuoro oli yhdentoista jälkeen ja Anni saapui paikalle Taikan handlaamaan. Oli taas iloinen jälleennäkeminen:)

Tollerit tuomaroi virolainen Jelena Kruus ja ensin oli kehässä junioriluokan narttu joka sai junnusertin. Taikan mennessä kehään alkoi tuuli jälleen voimistua ja hetken seisotuksen jälkeen tuomariteltat romahtivat n. puolen metrin päähän Taikasta ja Annista, kaikki tavarat ja paperit lentelivät sinne tänne ja kehässä oli täysi kaaos päällä. Mitä tekee Taika? Tuijottaa Annia ja esiintyy häntä ylhäällä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mieletöntä! Tuomari oli ihan haltioissaan ja totesi Annille että on siinä koiralla rautaiset hermot, hänen koiransa olisi ollut jo kaukana tuossa vaiheessa. Taika ei "pienistä" säikkynyt ja saikin loistaa kehässä vielä pitkään, sillä arvostelulipuke oli jossakin ympäriinsä lennelleen sekamelskan keskellä. Löytyihän se sitten viimein ja saatiin kirjallinenkin arvostelu suoritettua. Oli komeaa luettavaa, tässä olkaa hyvä:

" Excellent type, size, excellent temperament and nature, good balance. Nice head, correct ears, correct muzzle, very good neck and topline. Good tailset and carriage. Very good in front and rear. Well developed rib cage - wide and deep enough. Good white marks of chest and feet. Excellent mover, good coat, very good shoved". Huippua! Upea arvostelu eikä paljon parantamisen varaa. Ryhmiin jäätiin eräiden mutinoista huolimatta ja sielläkin Taika esiintyi todella näyttävästi. Sijoitusta emme saaneet mutta hienon kokemuksen :)

Sunnuntaina päivä valkeni pilvisenä, tuulisena ja hieman sateisenakin. Jälleen aamusella laitettiin teltta pystyyn ja leiriydyttiin sinne tuulen suojaan. Taiksu pääsi kehään yhdentoista aikaan. Tuomarina toimi englantilainen vanhempi herrasmies Sigurd Wilberg liehuvassa pitkässä takissaan. Junnunartulle hän antoi eh:n. Kun kehään pääsi Taika ja umpijäässä hytisevä Anni tuomari ei kauaa pohtinut. Yksi juoksutuskierros, koiran kopelointi ja toteamus kehäsihteerille: "Excellent bitch. Give her all."
Mikäs siinä, jälleen voitto kotiin ja toinen serti, cacib ja ROP Latviasta!

Ryhmäkehien alkuun oli aikaa muutama tunti ja erään matkalaisen taholta painostettiin meitä jättämään ryhmät väliin että päästäisiin matkaan kohti Tallinnaa. No haloo! Oli matkan tarkoitus hieman hukassa, tämä oli KOIRANÄYTTELYMATKA eikä mikään syömis-ja ryyppäysreissu. Onneksi pidettiin Terhin kanssa ja Annin tuella sekä myös matkanjohtajan tuella rintama lujana ja jäätiin ryhmään,onhan se kunnia-asia sinne päästä! Taika nimittäin esiintyi aivan mahtavasti, häntä pystyssä ja heiluen ja sieltä meidän pikkuneiti kuulutettiin neljännelle sijalle! Palkintoja saatiin vaikka mitä, upein Taiksun mielestä oli iso pehmokoira! Bussiin palatessa ei kellään ollut kanttia sanoa mitään poikkipuolista, taisi pientä kateutta olla havaittavissa:) Oltiin meinaan toinen meidän bussin ryhmäsijoittujista, onnea Pattonille ja Sarillekin!

Siitä sitten suunnattiin n. 5 tuntia Tallinnaan, yöpymään hienoon Susi- hotelliin. Siellä minä ja Taiksu oltiin "herroiksi" ja nautittiin suuresta huoneesta. Aamulla bussiin ja taas laivaan hyttiin. Terhi jaksoi leikittää Taiksua ja Taika oli ihan intoa piukassa! Ärrin murrin ja kivaa oli:)

Sellainen kokemus se. Täytyy sanoa että ilman Terhiä olisi ollut melkoisen ankeaa ja mulle "kiltille" tai koiratermein pehmeälle ihmiselle melkoisen kova pala vastustaa tiettyjen matkalaisten painostusta. Hih, nyt meni nappiin meillä kaikki ja saatiin elinvuosia lisää useita, sen verran hauskaa oli ja naurua vedet silmissä riitti. Muisteltavaa kiikkustuoliin!!

2010-06-08

Mäyräkoira näyttelee ja jäljestää

Käytiin viikonloppuna Jämsässä kaikkien rotujen näytelmässä. Anni oli estynyt tulemasta esittämään Taiksua joten Outi lupautui tehtävään, kiitos siitä! Tuomaroimassa oli aivan uusi tollerituomari, Satu Ylä-Mononen. Jo urosten tuomarointia katsellessa tuli tuomarin linja selväksi. Korkea ja hoikka rakenne oli se mitä tuomari arvosti. Raskaat ja matalat koirat olivat no no. Ja senhän sitten arvasi että Taiksulle ei menestystä herunut. EH tuli arvostelun alkaessa sanoilla "matalaraajaisen vaikutelman antava"... Olihan siinä arvostelussa paljon hyvääkin, mm. liikkeitä, päätä ja turkkia kehuttiin mutta rakenteesta sitten rokotettiin kovalla kädellä. Harmitus, sillä Taiksu esiintyi Outin kanssa nätisti. Iloisin draivi esiintymisestä kuitenkin puuttui, se näkyy vain Annin kanssa ollessa. Eli Anni, sun on pakko huom. PAKKO esittää Taika tästälähtien AINA :)

Päivä kuitenkin muuttui paremmaksi kun tuli Millin vuoro mennä kehään. Outi handlasi pisamanaaman rautaisin ottein ja sieltähän se Millin ensimmäinen eri tuli! Ja kaiken kruunasi sijoitus parasnarttukehässä toiseksi kera sertin! Onnea Milli ja Marika!

Kotimatkalla poikettiin Norojärven laavulle. Koirilla riitti vielä puhtia painella pitkin metsää iloisesti ja väsymyksestä ei ollut merkkiäkään. Ja mitäpä Milli keksi: pyöriä jossakin aivan kuvottavasta ihmisen jaskassa. Jippii, ei vettä mailla halmeilla ja pakko ajaa "lievästi" tuoksahtavan koiran kanssa kotiin. Onneksi kotimatkaa ei tuosta ollut enää kuin kymmenisen kilometriä ja autostani löytyi suojapeitto johon itseensä hyvin tyytyväisen oloinen walesi käärittiin. Sitten vaan ikkunat auki ja kaasu pohjaan:)

Eilen oltiin Riikan pitämällä PK- jälkikurssilla, nyt ensimmäistä kertaa metsässä. Riikka teki jäljet kun aiemmin ne on tehty itse. Taika oli aivan intoa piukassa ja ei meinannut pysyä nahoissaan odottaessaan jäljelle pääsyä:) Nyt tehtiin niin että koira sai itse etsiä "janalta" mistä jälki alkaa. Hetken aikaa Taika oli ihmeissään kun ei annettu suuntaa mutta sitten alkoi nenä käydä ja jäljestys alkoi reippaasti. Todella upeasti neiti jälkeä seurasi, kova tuhina vaan kuului kun nenä nuuskutti ja hyvin jälkitarkasti edettiin maaliin saakka! Siinä on laji jossa Taika on elementissään, nauttii ja sitä nautintoa on ihana katsella:)

Metsässä tehtiin myös esineruutua näin alkuun vain yhdellä esineellä. Ruutu on tallattu n. 50 x 50 metrin alue, tosin tällä kertaa hieman pienempi. Riikka vei ensin esineen (mun hanska) Taikan nähden ruudun takaosaan ja lähetin Taikan hakemaan. Alkuun Taika oli vähän ihmeissään että mitäs tässä nyt tehdään, mutta tajusi sitten ja toi hanskan mulle. Sitten tehtiin sama sokkona pariin kertaan eli Taika ei nähnyt hanskan vientiä. Sieltähän se palautui ja kivaa oli!

Metsässä ahkeroinnin jälkeen (muuten hyttysiä oli PALJON, aivan mustanaan ja ilman myrkkyä ei siellä olisi voinut olla, onneksi Taikalla on Bayvantic) mentiin Jukan luoksen juomaan Millin ja Jukan dobermannin Dinon menestyskahvit + mansikka"kuoharit". Oli kyllä mukava ilta!

2010-06-02

Venajän MVA!

Perjantaina starttasi mobiili puolilta päivin kohti Pietaria. Mukana laavulenkillä väsytetty koiruus ja hyvä niin sillä matka oli pitkä. Nyt saatiin tullista kaikki tarpeelliset leimat ja laput :) ja matka jatkui jouheasti jo tuttuun Shelfort- hotelliin. Taiksu muisti meidän edellisen visiitin huoneen ja olisi mennyt suoraan sinne, tällä kertaa asuttiin kuitenkin eri huoneessa.

Lauantaina läksimme sitten navigaattorin turvin suunnistamaan näyttelypaikalle. Matkasta teki "hieman" hankalan se, että lauantai oli Pietarin kaupungin syntymäpäivä ja useimmat keskustan kadut olivat suljettu autoliikenteeltä, ihmisiä parveili karnevaalitunnelmissa tuhansittain kaupungilla. Onneksi oltiin varattu hyvin aikaa joten kiire ei tullut, vaikka 12 km matkaan kului lähes tunti. Näyttelypaikka oli asfalttikentällä taivasalla ja keli sateinen. Jätettiin Taiksu autoon ja lähdettiin etsimään ilmoittautumispaikkaa. Se olikin haasteellinen tehtävä se! Kukaan ei taaskaan puhunut muuta kuin venäjää ja useiden kommervenkkien jälkeen (mm. patsasteltiin pienessä hallikopperossa menossa olevan kääpiökoirakehän keskellä:) saatiin kuin saatiinkiin numerolappu kouraan ja ruplat vaihtoivat omistajaa. Sitten odoteltiin autossa ja odoteltiin ja odoteltiin.... Kunnes vihdoin alkoi kello olla sen verran että siirryttiin pihalle, jossa sade onneksi oli lakannut. Taika oli ihmeen nukuksissa, varmaan matkaväsymys painoi, eikä tykännyt liikkua kuralammikkoisella asfaltilla. Sitkeän herättelytyön tuloksena sain kuin sainkin kehään mukaani jotenkuten ravaavan koiran. Tuomarina toimi venäläinen (?) vanhempi mies, M. Permyakov, tiukan oloinen setä. Taika seisoi nätisti ja antoi katsoa hampaat ja kopeloida ihan lunkisti, ainoastaan juokseminen oli mallia "vedä perässä". No minähän vedin ja tuomari totesi: excellent, best of breed:) Sitten odottelemaan ryhmäkehän alkua ja siellä päästiin sijoille, kakkoseksi asti! Voiton vei komea labradoriuros. Ei hassumpaa:)

Sunnuntaina oli sitten toinen näyttely ja läksimme taas hyvissä ajoin etsimään mistä paikka löytyy. Näyttely pidettiin urheilukentällä, keli oli melko poutainen mutta kaamea tuuli kävi. Kehänauhat lepatti kun viimeistä päivää mutta onneksi Taiksu ei piitannut niistä yhtään. Mieli oli iloinen, koira oli ihan eri mallia kuin edellispäivänä:) Kehässä ravaaminen sujui välillä turhankin vauhdikkaasti, seisominen tosi hienosti edellispäivän malliin. Venäjän tyyliin meille ojennettiin punainen nauha taas kera saatesanojen, excellent, best of breed:) Ryhmäkehässä edellispäivän sijoitus toistui, kakkoseksi tultiin, tällä kertaa voiton vei nätti cokkerspanieli. Hip hei kyllä oli iloinen tunnelma kun saatiin sertilaput käteen, nyt on siis Venäjän muotovalioon oikeuttavat sertit kerätty! Valiovahvistus tietenkin saattaa kestää vähän tai vähän enemmän aikaa mutta sieltä se tulee:)

Maanantaina tutustuttiin kaupungin nähtävyyksiin, joita riitti paljon. Upea Pietarihovi, Nevan risteily, Iisakin kirkko... Nähtävää olisi ollut niin paljon että vain pintaraapaisun saimme. Kerrassaan upea kaupunki! Tiistaina sitten läksimme kotia kohti, aurinkoisessa kelissä ja mobiili päätti sanoa ilmastointilaitteen sopimuksen irti. Oli siis aika helteinen kotimatka. Viipurin kautta ajeltiin ja tutustuttiin vähän siihenkin kaupunkiin, mm. linnaan jonne pääsi vain sylikoiran kanssa ja Taikastahan tuli sellainen tietysti kun Jari sen syliin nappasi ja sisään päästiin :), toriin ja kauppahalliin. Kotosalla oltiin sitten illalla yhdeksän aikoihin ja me suunnattiin Taiksun kanssa suoraan lammelle. Voi koiran riemua kun pääsi tuttuihin maastoihin vapaana nauttimaan!