Tietoa päähenkilöistä

Taika- tollerin (C.I.E RU LV BY EE MVA EE LV LT BALT VMVA RKFV-10 BYW-10 BALTV-10 V-10 BALTVV-16 VV- 16 EEV-17 EEVV-17 RIGAVW-18 HeVW-18 TK1 BH Copperfox`s Carina) sekä Taikan tyttärien Lumon (FI JVA CIE BY MVA EE MVA LV MVA BYW- 13 PMV-13 LVV-15 TLNW- 16 Magicfox`s Malvira) ja Minkun (FI JVA CIE BY MVA LV MVA EE MVA LT MVA BALT MVA BYW-15 EE JMVA LV JMVA BALTJW-15 TLNJW-15 TLNW-15 BALTV-16 RIGAW-18 HeV-18 Magicfox`s Nebbiolo) sekä Minkun tyttären Myrrin (RIGAJW-18 JV-18 Magicfox`s Amarone) koirailua kotosalla ja harrastusten parissa raportoi Hanna- emäntä. Naurua ja hammasten kiristystä :)






2015-02-24

Nose work, Taika harrastaa

Tämä blogi on viime aikoina täyttynyt lähinnä näyttelyhehkutuksista ja -masennuksista. Kirjoitetaas muutama sana kaikesta muusta, ettei meidän koiraelämästä jää varsin yksipuolisen (väärä) kuva :-)

Aloitimme viikko sitten Taikan kanssa pitkästä aikaa uuden harrastuksen nimeltä Nose Work. Laji on Amerikassa jo tunnettu ja nyt rantautumassa Suomeen, tavoitteena ihan kilpalajiksi saakka. Ekalla kurssikerralla me osallistujat saimme luennon mitä laji on. Lyhykäisyydessään aloittelevat koirat opettelevat tunnistamanan yhden hajun, joka on eukalyptus. Ei kuitenkaan se vahva eteerinen öljy, vaan hyvin laimea vesiliuos. Alkuun haju tunnistetaan lasista, ts. lasiin laitetaan hajulla ( 1 tippa) kostutettu pumpuli/sideharson pala ja koiran tulee ilmaista haju vapaalla tyylilajilla. Alkuharjoituksissa tavoite on se että koira laittaa kuononsa lasiin ja hengittää tuoksua, jolloin koira on ilmaissut hajun. Kun harjoitukset vaikeutuvat tulee mukaan tyhjiä laseja pumpulilla/harsolla ilman hajua ja lasi hajulla, koiran pitää ilmaista näistä oikea. Sitten hajua aletaan kuljettaa huoneessa eri paikkoihin ja koira hakee ja tunnistaa sen sieltä. Kun nämä sujuu tehdään hajuetsintää myös ulkona, ajoneuvoetsintänä. Koulutusperiaate on kuulemma sama millä tulli kouluttaa huumekoiria.Oppimisen edetessä myös tunnistettavia hajuja tulee lisää.

Ekalla koulutuskerralla paikalla oli monenmoista karvakorvaa, niin iän kuin rodunkin puolesta. Taika sijoittui 6.5 vuotiaana sinne vanhempaan päähän, oli siellä joku 8- vuotiaskin mukana. Nuorin oli 10 kk mäyräkoira joka olikin jo treenannut hommaa, ollen ikäänsä nähden melko pätevä jo. Koirat tulivat koulutustilaan yksitellen ja haju esiteltiin lasissa. Ekan treenin tavoite oli saada koira tajuamaan että osoittaa hajun, mieluiten laittamalla kuononsa lasiin. Tyylilajeja nähtiin monia ja Taika oli varsinainen yleisön naurattaja: rouva piti omia jutteluääniään (mörinä, ölinä, urina) lähes taukoamatta, teki monenmoisia temppuja minun huomioni kiinnittämiseksi ym, kun ei alkuun tajunnut mitä hältä toivottiin. Taika kun on niin kontaktinhaluinen koira ja hakee minulta vihjeitä niin tällainen "omaan tajuamiseen" perustuva homma oli alkuun vähän haastavaa. No, kyllähän se siitä sitten alkoi sujua mutta ilmaisu oli omintakeinen, rouva kun yritti napata aina lasin missä haju oli, suuhunsa :D Noutaja mikä noutaja... Kotitreeneissäkin lasiin napataan hampailla jatkuvasti, enpä tiedä onko Taika vielä tajunnut että lasia pitää haistaa, ei maistaa :) Otin eilen Minkun mielenkiinnosta Taikan treeniin mukaan, näytin lasia vuoronperään molemmille. Minku oli ilmiömäinen: kuono suoraan lasiin ilman mitään manöövereitä! Ja pitikin kuonoaan siellä pitkään, toisin kuin Taika joka nopeasti tökkää/puree lasia ja haluaa heti palkan.. No, tässä ehkä näkyy se, kuka meillä on ahne herkuille :) Mutta kivaa treeniä ja sopii koiralle kun koiralle- tyylilaji on vapaa ja tavoite on antaa koiran itse oivaltaa, pitää hauskaa ja tarjota toimintaa.

Jarno on käynyt Lumon kanssa agitreeneissä ja eilisissä treeneissä olikin kivaa edistymistä, 15 esteen rata meni kuulemma puhtaasti! Kisoihin saakka ei olla nyt menty, pitkän hylsyputken jälkeen, kun yritetään hakea sitä suoritusvarmuutta. Tosin meistä kyllä tuntuu että tuon koiran kanssa sen varmuuden saavuttaminen on niin pitkä ja kivinen tie, että mahtaako sinne päästä ennenkun koira ja/tai ohjaaja on eläkkeellä ;) Samapa tuo, pääasia että molemmilla on hauskaa!

Minkun agitreenit etenevät verkkaisesti, samanlaista tunteen paloa lajiin ei ole kuin isosiskollaan. Toisaalta tämä on hyväkin asia, sillä verkkaisempaa koiraa ehtii ohjaamaan eri tavalla. Kiirettä ei Minkun kanssa pidetä vaan tehdään pohjatyöt rauhassa ja huolella, vahingoista Lumon kanssa viisastuneena.

Ja täytyyhän tähän loppuun laittaa näyttelyuutinenkin, nimittäin Minku valittiin Keuruun seudun kennelkerho ry:n Vuoden Pennuksi! Onhan tätä nyt hehkutettava, edellisten murska h-arvioiden jälkeen... ;) Miksi kuulumme ko kerhoon vaikka asutaan Tampereen huudeilla? Siksi että meillä on mökki Keuruulla, yhteyksiä sinne siis. Myös mahdollisuudet päästä mejäkokeisiin paranevat kun ollaan yhdistyksen jäseniä. Ja asuuhan Minkun Felix- isäkin Keuruulla, joten yhteydet seudulle ovat varsin vahvat :)

2015-02-21

WAKE UP!!! you stupid...

Otsikkohan sen kertoo, että herätys ja katso peiliin typerys. Siis allekirjoittanut :-) Mistä moinen kehoitus? No, tämän päivän Seinöjoen ryhmiksestä missä meidän tytöillä meni erittäin huonosti ja huonosti.

Tuomaroimassa tollereilla oli Elina Ruskovaara, kellä Lumo on junnuna ollut ROP ja Taika pn2. Odotukset olivat siis ihan hyvät kun matkaan lähdettiin. Tollereita oli ilmoitettu 25 kpl ja yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat paikalla.

Minkun Sulo- veli teki ensidybyyttinsä junnuluokassa ja hienosti poika esiintyi :-) Kivalla arvostelulla tuli eh ja luokan 3. sija, onnea vielä tätäkin kautta! Siitä on hyvä jatkaa :-) Tuomarilla oli mukana harjoitusarvostelija ja koirat käytiin todellakin tarkasti ja pitkästi läpi, eli hyvää treeniä junnuille varsinkin. Uroksissa jaettiin vain 2 sa:ta eli linja oli tiukka ja etenkin painosta hyvin tarkka. Tässä kohtaa minun odotukset meidän tyttöjen suhteen putosi kyllä kolisten, sillä Lumo ja Minku ovat "löysiä ja paksuja", valeraskaana molemmat mutta kyllähän se syyllinen löytyy ihan sieltä peilistä katsomalla- kuka sitä ruokaa antaa.

Minku siis. Sai h:n. Arvostelu oli mukava, ainoa moite paino ja sitä moitittiinkin monessa kohtaa. Tässäpä arvio: "Mukava, sopivaluustoinen tänään tuhti juniori joka antaa raskaan ja syvärunkoisen vaikutelman tässä kunnossa. Laadukas karva, hyvin narttumainen ja miellyttäväilmeinen pää, vahva kaula, sopivat kulmaukset, liiallisesta massasta johtuen ylälinja rullaa liikkuessa, oikea-asentoinen häntä, keskipitkä sivuaskel, mukava käytös, ei tänään näyttelykunnossa".

Hieman kyllä tai siis "hieman" kyllä harmitti. Oma moka. Minkun syöminen on ollut yhtä pelleilyä alusta saakka. Nappulat ei kiposta kelpaa ja neitiä on syötetty herkuin mitä nyt on sattunut maistumaan (kanaa eri muodoissaan, hyvää lihaa, kananmunia, juustoa ym). Ylimääräistä nahkaa on vielä n 5 cm kasvun edestä ja nahan alla löysää. Elina sanoi että tämä on sitä nk pentupyöreyttä, mutta tämän ikäisellä (11kk) sitä ei enää anneta anteeksi. Harjoitusarvostelija kopeloi Minkun myös ja sanoi että onhan täällä hyvin lihaksia, kiva kuulla edes jotain positiivista :-) Mutta eipä se paljon siinä kohtia lohduttanut. Eh:n tai erin arvostelu painoa lukuunottamatta ja tulos h eli huono.


Valioissa kisasi 4 ja Kitimat Nicola vei voiton. Yllätykseksemme Taika, joka meidän tytöistä on painoltaan suurin mutta toki myös rakenteeltaan erilainen, sai myös eri ja sa.  Raili sai myös eri sa mutta Lumo sitten pullevana eh:n. Se olikin Lumon eka eh valioluokassa ja jos minusta on kiinni (aika pitkälti on), myös vika. Pn kehässä Taika sijoittui lopulta toiseksi, eli ihan kiva suoritus karvattomalta mammalta :-) 

Tänään ollaan vietetty Lumpparin 3 v synttäreitä ja vähän tuo näyttelypäivän "menestys" on kyllä iloa latistanut. Dieetti alkoi ja herkkuja ei sitä myötä ole saatu, mitä nyt näyttelykehässä. Kahden viikon päästä pitäisi näytellä Kouvolassa, missä tuomaroi painosta tarkka Marjatta Pylvänäinen- Suorsa. Voipi olla että jätämme ne kisat väliin ja mennään vasta kuukauden päästä Jämille. Mutta katsotaan nyt. 

Mutta tärkeimpänä- Onnea Lumo, Coco, Olga, Wilkku, Toto, Temppu, Rommi, Riffi ja Wallu sekä Nipsu, siellä pilven reunalla. Monia hyviä vuosia, iloa ja rakkautta teidän kaikkien elämään toivomme! Ja Lumon kunniaksi nautimme pullon v 2000 Malviraa, joka paranee vuosi vuodelta kuten Lumokin "sydän" :)

2015-02-19

Lumosta CIE ja Minkusta EE JMVA- hieno reissu omien kasvattien kera :-)

Viikonloppuna teimme matkan Tallinnaan, tällä kertaa vain nuorison kanssa. Taika kun valioitui jo Narvassa eikä enää cacibeillakaan "mitään tee", niin rouva sai jäädä luksuslomalle ystävälleni Venlalle. Ja kyllä rouvaa oltiin hemmoteltukin, herkuin ja pitkin lenkein, pilkillekin pääsi mukaan! Kiitoksia Venla jälleen!

Tallinassa majoituttiin (kuvaavasti ;-) hotelli Humalaan, joka sijaitsi kaupungin reunalla eikä ihan keskustassa. Perussiisti, vähän nuhjuinen hotelli mutta koirille hyvä paikka sillä ulkoilemaan pääsi nurmikkoa pitkin eikä tarvinnut sukkuloida ydinkeskustan teillä. Mielenkiintoinen havainto tuosta seudusta oli, että monen omakotitalon (rähjäisen) pihalla oli laumanvartija hommissa, siellä ne huutelivat kun tyttöjen kanssa kuljettiin. Ei ilmeisen pahoja huudelleet kuitenkaan, kun tytöt ei niihin mitenkään reagoineet.

Lauantaina järjestettiin ryhmis jossa tuomaroi Helin Tenson Suomesta. Tollereita oli ilmoitettu 5 ja kaikki suomikoiria, 3 narttua ja 2 urosta. Minku kisasi yksin junnuluokassa ja sai todella kivan arvostelun! Sa tuli ja ROP- junnuruusuke sekä junnuserti ja tätä myötä Minku saavutti ekan tittelinsä, Viron juniorimuotovalion eli EE JMVA! Hieno saavutus pikkuneidiltä 11 kk iässä :-)

Lumo olikin Helinillä käynyt jo kolmesti Suomessa sa:n arvoisesti eikä tavoitteesta jääty tälläkään kertaa. Arvostelu päättyi sanaan "SUPER!!!" ja lopulta koko rodun voitto, ROP sieltä napsahti, Minkun ollessa hienosti pn2 :-) Ryhmissä ei kumpikaan tytöistä enää sijoittunut. mutta käytiin pyörähtämässä kuitenkin.

Sunnuntai olikin sitten vähän toisenlainen näyttelypäivä.. KV- näyttelyssä tuomaroi virolainen nuori blondi nainen, Inga Siil. Urosten sijoitukset meni eiliseltä uusiksi, voittaja sai eh:n ja toiseksi tullut oli lopulta ROP (onnea Susanne!). Minku esiintyi kivasti mutta kun kuuntelin tuomarin sanelua ei hyvältä vaikuttanut. Hyvä sitä ja huono tätä, enempi kaipaisi sitä ja vähempi tätä.. Lopulta kehis näytti eh- lappua ja siihen loppui meidän kisa. Paitsi ei loppunut, sillä kun oltiin tultu kehästä tuli kehis pahoitellen perässä ja antoi arvostelun saatesanoin että sen pitikin olla h! Eli huono. Siinä kohtaa ei voitu kun nauraa, 4 ROP juniorin jälkeen h että näin... No, näyttelyissä kaikki on todellakin mahdollista. Arvostelua kun luki niin eipä se kovin mairitteleva ollut. Moitteita löytyi mm "ei tyypillinen tollerin pää" (jota kaikki muut tuomarit on kehuneet), huonot liikkeet (joita ennen on aina kehuttu) ja lihava runko (ok, ehkä vähän tuhti muttei kyllä lihava). Ainoa mitä kehuttiin oli turkki, no jotain edes ;-)

Tuon arvostelun jälkeen eilen sa:n saanut avonarttu sai eh:n ja sitten olikin Lumon vuoro mennä kehään. Arvata saattaa että odotukseni eivät korkealla olleet, etenkin kun kuuntelin jälleen arvostelua. Very good, ei kertaakaan excellent. Ja lihavakin oli kuulemma... Varauduin siis eh:hon ja voin sanoa että v- tutti kyllä jo valmiiksi. Yllätys olikin melkoinen kun kehis nosti punaisen ja vaaleanpunaisen lapun, eli sa tuli! Sitten olikin enää jännitettävänä tuleeko cacibia, sitä kun ei ole pakko antaa vaikka sa:n antaakin. No, antoi kuitenkin ja tätä myötä Lumosta tuli kansainvälinen näyttelyvalio CIE! Huikea fiilis, eka oma inttivaliokasvatti :-)

Eli olipa onnistunut matka, tittelit molemmille tytöille! Ja siinäkin mielessä "hyvä" matka että palautti maan pinnalle Minkun suhteen, eli ei pidä tuudittautua menestykseen kun sieltä voi tipahtaa nopeasti alas... Onneksi ei sentäs kovin korkealta ;-)