Joulun viettoa ja menneen vuoden kertausta

Niin se Joulu tuli ja menikin jo, aina niin nopeasti nuo vapaat päivät. Jouluna Pukki (Jarno) vieraili tyttöjen luona ja toipa muutaman lahjankin, joilla innokkaasti leikittiin :) Lisäksi leivinuunissa paistui iso kinkku, jonka syömisessä tyttöset ahkerasti auttoivat :D Varsin mallikas Joulu siis, kun vielä hakutreenejäkin tehtiin useampana päivänä.

Kohta vaihtuu vuosi ja tässä kohtaa lienee se "perinteinen", mitä tavoiteltiin ja mitä saavutettiin kertaus. Suurin tavoite täyttyi, lauma on edelleen koossa ja vielä täydentynyt yhdessä ihanalla pikkuisella karvakaverilla Myrrillä :)

TAIKA (kaikki kuvat eiliseltä Tapaninpäivän lenkiltä)

Taika osallistui vuonna 2018 Suomessa 10 näyttelyyn, ollen 5 kertaa ROP- veteraani ja 2 kertaa VSP- vetaraani. Rigassa käytiin reissulla myös, josta tuliaisena 2 ROP- veteraania ja BIS-3 veteraani sekä Riga Veteran Winner- titteli. Menestys näyttelyissä on ollut upeaa, etenkin kun ottaa huomioon Taikan sairastuminen syöpään kesällä ja leikkaukset, joiden vuoksi näyttelyissä oli muutaman kuukauden tauko. Mummo toipui operaatioista uskomattoman hyvin ja leikkausten jälkeen olikin mm. Tampereen Itsenäisyyspäivän isossa näyttelyssä VSP + ROP-veteraani ja Helsingin messukeskuksen Helsinki Winner näyttelyssä VSP- veteraani kera tittelin. Ensi vuoteen lähdetään kiitollisena jokaisesta yhteisestä päivästä ja nautitaan yhdessä olosta niin kotona kuin näyttelykehissä- homma jota Taika rakastaa yli kaiken :)

Taikan vuoteen mahtui myös kaksi MEJÄ- koetta. Ensimmäinen sattui huippuhelteiden aikaan, josta kuitenkin hienosti AVO3- tulos. Toinen koe olikin sitten jättipotti, täydet 50 pistettä ja siirto voittajaluokkaan! Voittaja piti korkata, mutta ensin kovat helteet ja sitten sairastuminen estivät osallistumisen. Jos terveyttä ja intoa riittää, niin ehkäpä ensi kesänä... :)

LUMO

Lumon näyttelyvuoteen Suomessa mahtui 17 näyttelyä. Jokaisessa niistä Lumo oli vähintään erinomainen, useimmissa kera sa:n. ROP- sijoja Lumo saavutti 3, cacibeja yhden, vara-cacibeja kaksi ja yhden nord-sertin. Tollershowssa Lumo oli upeasti paras valionarttu ja lopulta pn2. Tollershowssa menestystä tuli myös kisoista  "Paras pää ja ilme" jonka Lumo voitti, sekä oli Minkun kanssa "Paras pari".

MEJÄ:ssä Lumo kisasi yhdeksän kertaa, joista kuusi ykköstulosta. Pari harmillista takaiskua jäljentekijöiden virheen (hylätty jälki ja jälki maastossa jossa sellaista ei olisi pitänyt koskaan olla..) vuoksi koettiin, mutta onneksi noita hienoja hetkiä enemmän. Tollerimejässä pisteet eivät ihan riittäneet mestaruusluokkaan (todella lähelle kyllä), mutta mestaruuden ulkopuolella kisanneista Lumo oli paras, huipulla 48 pisteen suorituksella! Piirinmestaruuskisaan saatiin paikka, joka jätetiin käyttämättä Taikan tilanteen vuoksi. Asiat tärkeysjärjestykseen aina ja ehkäpä ensi vuonna sitten, jos nuuskuttelut jatkuvat yhtä hienosti kuin kuluneena vuonna :)

VEPE:ssä käytiin kisaamassa kerran, josta hienosti ykköstulos hyvillä pisteillä! Varsin mallikas harrastusvuosi Lumolla siis kaiken kaikkiaan.

MINKU

Minkun vuoden tärkein saavutus oli pentue, joka syntyi pakkasten paukkuessa 16.01. Kahdeksan suloista pikkuista, jotka valloittivat niin meidän sydämet kuin kodin :) Minku oli loistava ja omistautunut äiti, joka piti pennuistaan niin hyvän huolen kuin kuvitella saattaa.

Näyttelykehiin palattiin huhtikuussa, josta heti napsahtikin VSP- sija! Muuta näyttelymenestystä Suomessa Minku keräsi yhden ROP- sijan ja nyt vuoden lopussa Helsinki Winner- näyttelyn VSP- sijan verran, josta kotiin tuomisina myös Helsinki Winner- titteli :) Rigassa Minku pärjäsi todella upeasti, ollen molempina päivinä ROP ja Riga Winnerissä vielä RYP-4 kera tittelin! Upea paluu mammalta missikehiin, eipä voi muuta todeta!

MEJÄ:ssä Minku osallistui kuuteen kokeeseen, joista 5 ykkössijaa ja yksi 2- tulos (haaska jäljen alussa, josta olenkin blogissa kertonut aiemmin). Tasaisen varmaa nuuskuttelua siis! Muissa harrastuslajeissa ei tänä vuonna kisattu, mutta uusi laji rallytoko ehdittiin aloittaa ja jatketaan valmennusryhmässä ensi vuoden alussa. Joten tavoitteita tulevalle vuodelle sillä saralla on!

MYRRI

Myrri edessä, Minku-äiti takana



Lauman uusin tulokas Myrri jäi kotiin Minkun pentueesta. Hauska tapaus, joka on ottanut sijansa laumassa suvereenisti :)

Näyttelykehissä Myrri on nuoresta iästään huolimatta pyörähdellyt jo muutamankin kerran. Pentuluokat korkattiin Tollershowssa, josta napsahti narttupentujen voitto pikkupentuluokasta! Tästä se ura jatkui, kaikkineen 10 pentunäyttelyä käytiin ja saldona 8 kertaa ROP- pentu, 2 x VSP- pentu, 10 x KP ja RYP- 3 sijoituskin saavutettiin. Junioriluokkaan siirryttiin heti iän salliessa Seinäjoki KV:ssa, josta junnuluokan voitto ja vara-serti. Itsenäisyyspäivän ryhmänäyttely toi sen ensimmäisen sinivalkoisen, serti kera pn- sijan! Messareissa koettiin ensin pettymys eh:n muodossa, mutta toisena päivänä upea menestys, ison junnuluokan voitto ja JV-18 titteli! Rigan reissulla Myrri saavutti molemmissa näyttelyissä pn- sijat ja juniorisertit sekä RigaJW- tittelin. Melkoinen prinsessa, todellakin!

Muissa harrastuksissa ei vielä kisaamaan ehditty, mutta tokossa käytiin parilla pentukurssilla ja rally- tokon alkeiskurssi saateltiin päätökseen viime viikolla. Vuoden alussa jatketaan rallyn valmennusryhmässä ja tavoitteena on päästä kisakentille kenties kesän koittaessa :) Mejään tutustuttiin usean pienen harjoitusjäljen merkeissä ja intoa ja kykyä vaikutti tähänkin lajiin olevan. Vepeen tutustuttiin myös, soudellen ja veneestä muutaman kerran hypäten. Taipparitreenejä on touhuttu ihan pikkuisesta asti ja intoa siihenkin tuntuu riittävän. Myös agilityyn ollaan tutustuttu muutaman treenikerran verran ja kurssi aloitetaan parin viikon kuluttua. Melkoinen harrastuskaveri tuntuu meillä olevan tässä lauman jatkoksi kasvamassa! :)

Tavoitteita ensi vuodelle en sen tarkemmin aseta. Tärkeintä on saada pitää lauma koossa, terveenä ja onnellisena. Myrri tullaan terveystutkimaan ja MH- kuvaus on myös ensi vuoden almanakassa. Näyttelyitä, kisoja ja kokeita sekä treenejä niin kotona kuin ohjatusti, niistä tulee meidän ensi vuosikin koostumaan. Tekemistä ja harrastamista yhdessä, ilman sen isompia tulostavoitteita. Pääasia, että on hauskaa!

Näyttelyvuoden huipennus, kaksi päivää Messaria ja kolme titteliä!

Mummu ja Minku- kaunottaret!

Odotettu näyttelyvuoden huipennus koitti viikonloppuna perinteisten messarin voittajanäyttelyiden merkeissä. Messarissa ollaan päästy aiemmin kokemaan muutamia upeita hetkiä: Taikan voitto 2010, Taikan veteraanivoitto 2016 ja  Lumon Pohjoismaiden voittajatitteli 2013. Minkua ei ollut vielä messarissa onnistanut, eikä ajateltu kyllä nytkään onnistavan- turkki kun on mennyt ja uusi vasta tulossa. Matkaan lähdettiin toivoen Myrrille mahdollista menestystä. Tosin, kun näyttelypäivän aamuna avasin sähköisen luettelon, nuo odotukset vähän hiipuivat. Junnutittelistä oli kisaamassa 7 juniorinarttua joista kaksi ihan Ruotsista asti. Myrrin arvostelut ovat kuitenkin tähän saakka olleet melkoisen hienoja, joten sen puoleen uskalsi vähän toivoa että Myrrille uusi tuomari Markku Kipinä myös neidistä tykkäisi. Noo.....

Paikan päällä oli melkoinen ryysis (joka kyllä oli odotettavissa) ja pienten käänteiden jälkeen saatiin leiri pystyyn ihan kehän tuntumaan. Sitten odottelemaan kisan alkua. Paikalle saapuivat myös Jenna kera Säteen ja Venla kera Cocon, sekä Emmi ilman koiraa ja Heidin lauma Lucan (ja Nupun) kanssa. Magicfoxeja oli siis varsin mukava edustus ja kiva oli rupatella porukan kesken siinä kehien alkua odotellessa ja niiden aikana!

Pitkähkön odottelun jälkeen kehä vihdoin alkoi. Junnu- uroksia oli kolme ja heti kävi selväksi ettei raajakkaampi tyyppi oikein kelvannut. Sekä Lucalle että hienosti menestyneelle Töötille eh:t. Urosten kisan veivät kokonaisuudessaan matalammat urokset, joka toki lupaili ihan hyvää meidän muille tytöille paitsi Myrrille.

Myrri esiintyi todella kivasti ja varsinkin liikkeisiin olin hyvin tyytyväinen. Olikin melkoinen märkä rätti naamaan kun sininen lappu nousi. Ensimmäinen eh, eikä ollut kyllä koiran kunnosta eikä esiintymisestä kiinni. Neljä junnua sai erin, ja kaksi h:n. Titteli ja kakkossija Ruotsiin, ei siis ollut Suomen junnut tuomarin makuun... Voin myöntää, kyllä harmitti.

Sekä Säde että Coco saivat myös eh:t, tässä vaiheessa päätin että kasvattajaryhmää emme esitä. Mitä iloa, kun neljälle kasvatille eh eli tyyppi ei ollut tuomarin makuun. Suuremmitta odotuksitta (tai no sinistä odottaen) mentiin kehään valioiden kanssa. Valionarttuja oli kisassa kahdeksan, junnujen ohella suurin luokka. Lumo esiintyi ihan hyvin ja sai erin. Minkulla oli paljon virtaa ja esiintyminen sujui mallikkaasti, eri meillekin. Taisivat kaikki valiot saada erin, ja kilpailuluokassa olikin sitten tunkua. Niin siinä sitten kävi, että Lumo laitettiin sijalle neljä ja Minku voitti luokan sa:n kera! Eipä olisi uskonut, sillä turkilla. Mutta liikkeet ratkaisi ja muutenkin Minku oli tuomarin makuun. Vähän balsamia Myrrin tuomion repimiin haavoihin..

Veteraaninarttuja oli kolme ja Taika niin täynnä virtaa että hyvä kun käsissä pysyi. Hyvällä arvostelulla (tosin hieman tuhtina) meille luokkavoitto erillä ja näin ollen Helsinki Veteran Winner- titteli!

Taika liikkuu....

 Ja ykkössija saavutettu, Helsinki Veteran Winner!

Tässä vaiheessa alkoi tuntua sille, ettei tämä päivä ihan katastrofi ollutkaan... Mutta vielä pn- kehä. Sinne tytöistämme pääsi yksin Minku. Kovaa kisaa käytiin lopulta ruotsalaisen juniorivoittajan kanssa. Turkissa hävittiin, mutta onneksi ei kokonaisuudessa- Minku voitti! Sieltä se messarin menestys saavutettiin Minkullekin ja vielä kera Nord-sertin! Lopulta oltiin VSP, turkin tietäen ehkä ihan hyvä päätös ettei sillä karvalla "jouduttu" isoon kehään.

Helsinki Winner 2018 kera Nord- sertin!

Helsinki Veteran Winner 2018 Taika!

Hieman ristiriitaisin fiiliksin näyttelyn tuloksia pureskeltiin. Myrrin eh oli ISO pettymys, mutta Taikan veteraanititteli ja Minkun voitto... No olihan se upeaa! Kyllä se mieli kääntyi siis voiton puolelle ja hotelliin saatiin kantaa iso kassillinen pokaaleja ja tottahan toki voittajaruusukkeetkin piti hommata Helsinki Winnerille ja Veteran Winnerille. Tyttösiä hemmoteltiin iltasella vielä hotellin ravintolan herkuilla, sisäfileetä ja maksaa. Kyllä koirien kelpasi!

Sunnuntaina oli päivä uusi ja heti aamusta tollerien vuoro esiintyä. Tuomaroimassa oli meille uusi tuttavuus, Marjo Jaakkola. Koiria oli jonkin verran enemmän kuin edellispäivänä, joten kisaa oli tiedossa taaseen. Junnu- uroksia oli viisi ja eilisen voittaja sai eh:n, samoin kaksi muuta. Luca sai ensimmäisen eri:sä, samoin eilen eh:n saanut Töötti. Kahden hienon kisa jonka Luca voitti, saaden siis Juniorivoittaja- tittelin! Onnea vielä täältäkin! Tuomari oli varsin nihkeä sa:n jakamisessa, eli sa:ta ei Lucalle, eikä myöskään nuorten luokan voittajalle. Vasta vanhemmat ja valmiimmat niitä alkoivat saada. Päivän urosten tittelin vei upea Toto, ja sitten nartut kehään.

Myrrillä oli varmaan reissuväsyä, kun ei oikein meinannut malttaa seistä. Liikkui kuitenkin hyvin, ja huh helpotusta kun eri saatiin! Niin saivat kaikki muutkin juniorit ja kaikkiaan luokkakisa käytiin kuuden junnun kesken. Melko paljon saatiin juosta yhdessä ja erikseen. Lopulta tuomari poimi meidät kärkeen ja sitten vielä juostiin.. kyllä jännitti.. ja sijoitus piti! Myrristä tuli Juniorivoittaja! Saatiin vielä luokan ainoana sa:kin, tulipas nyt balsamia eilisiin haavoihin kerrakseen!

Valioissa Netta esitti Lumon ja hienosti esittikin, luokka kakkoseksi sa:lla, kiitos vielä tätäkin kautta! Minku oli myös tuomarin makuun, joskaan ei ihan eiliseen malliin- päästiin sijalle neljä sa:n kera. Veteraaneja oli monta ja Taika jatkoi "villiä" menoaan tänäänkin, hyvä kun käsissä pysyi (no kerran jo Minkun vuoron alkaessa karkasi meidän perään kohti kehää...). Hienosti Rouva esiintyi ja luokan 3. sija kera sa:n saatiin. Pn- kehään minä vein Myrrin, Netta Lumon, Susanna Minkun ja Vilma Taikan (kiitos kaikille avusta!). Lumo sijoittui lopulta pn3:ksi ja sai vara-cacibin. Jotain kotiin viemistä Lumollekin siis tältä reissulta :)

Juniorivoittaja Myrri ja vara-cacibin saavuttanut Lumo

Olihan se melkoinen näyttelyvuoden lopetus. Kolme titteliä meidän laumaan, ja neljä kun kasvattikin (Luca) lasketaan. Ensi vuonna sitten uudet kisat, reissut ja kokemukset ala- ja ylämäkineen:)

Flyballia koko lauman kera!

 

Mummo intoa piukassa flyball- treeneissä!

Lauantai- iltana tyttöset pääsivät tutustumaan uuteen lajiin, flyballiin, Tamskin lajiintutustumispäivässä. Ennakolta arvelimme, että Lumo voisi olla aika pro tässä lajissa eikä se arvelu kyllä pieleen mennyt ollenkaan. Muiden osalta lähdettiin matkaan vähän kysymysmerkkeinä, innostuvatko hommasta. No, kyllä kaikki innostuivat ja kivaa oli jokaisella!

Ensin käytiin läpi lajin historiaa ja nähtiin esimerkkisuoritus. Lajissa koira lähetetään liikkeelle neljän kapean hyppyesteen yli kohti laatikkoa, mistä koira vapauttaa pallon ja hyppii samat esteet pallo suussa takaisin ohjaajan luo.

Lumo aloitti meidän lauman treenit Jarnon kanssa minun toimiessa kuvaajana. Todella nopeasti Lumo hoksasi miten pallo vapautetaan laatikosta ja melkoisella innolla ja draivilla suoritettiin. Toisella kierroksella Lumo pääsi suorittamaan tehtävää jo esteet ylittäen ja saipa "vihreän kortin" tulla jatkossa mukaan Tamskin lajitreeneihin, sen verran hienosti meni :)

Vauhdilla esteen yli!

Ja pallon palautus Jarnolle :)

Toisena porukastamme treenasi Myrri. Myrri ei arastellut lainkaan laatikkoa, josta kuuluu melkoinen kolahdus kun pallon vapauttaa. Keksi myös nopeasti että pallo kuuluu ottaa sieltä suuhun ja tuoda minulle. Ihan niin selvät sävelet ei olleet kuin Lumolla, joka toki ei ole ihme kun vertaa 10 kk noviisin ja 6.5 v aksatykin tekemistä :D Tosi kivaa oli kuitenkin ja päästiin kokeilemaan myös esteiden kanssa, joka sujui hyvin yhden esteen ylityksellä. Myös Myrri oli kouluttajan mielestä sopiva kaveri lajitreeniin, joten ehkä joskus lähdetään myös Myrrin kanssa treenaamaan :)

Myrri poimii palloa koneesta 

Ja vauhdilla yli esteen palloa palauttamaan! 

Minku, meidän koirista "varovaisin", teki myös hyvin. Ensin Minku luuli että ollaan tokoilemassa ja tehtiinkin vähän rallyä siinä kentällä alkuun. Laatikko oli pikkasen jännä Minkun mielestä, mutta siihen palkkaillen saatiin hyvin onnistumisia. Pallon haku oli tosi kivaa ja se otettiin nätisti kurottaen laatikosta, ei "laukaisten" Lumon tyyliin. Esteiden ylitykset menivät kivasti ja häntä heilui läpi treenin. Lajitreeniin tuskin tullaan myöhemmin Minkun kanssa lähtemään, sen verran erilainen suorittava (rauhallinen, tuumaileva) hän on kuin Lumo ja Myrri. Mutta kiva oli kokeilla!

Minku nouttii palloa koneesta

Ja vauhdilla palloa hakemaan!

Päivän Lumoakin innokkaampi suorittaja oli Mummo. Voi sitä intoa ja riemua kun pääsi kentälle, nakkia oli palkkana ja sai noutaa palloa! Taika leikki kuin pentu konsanaan, isoilla loikilla pallolle ja heitteli palloa myös itselleen saadakseen noutaa ja lisää palkkaa :D Oli niin liikkistä katsoa vanhan riemua, ohjaajakin oli ihastuksissaan :) Taika on kyllä harrastuskoira 10 +, mitä vain lajia kokeillaan niin Mummo on liekeissä. Olipas mukavaa!

Mummu loistavassa kunnossa ja täynnä virtaa! Myrrille ensimmäinen sert :)

Itsenäsyyspäivää vietettiin perinteisesti Niihaman hevosmaneesissa järjestetyssä ryhmänäyttelyssä. Näyttelyyn oli ilmoittautunut huikeat 44 tolleria, enemmän  kuin viikon päästä olevaan messariin! Suuria odotuksia meillä ei ollut, toki toiveissa aina hienosti esiintyvät koirat ja erinomaiset arviot.

Saavuimme paikalle n 30 min ennen kehien alkua. Maneesi oli kylmä, paljon ulkoilmaa kalseampi. Laitettiin koirille takit päälle ja sitten lauma häkkiin karva- alustalle pötköttelemään. Tuomarina toimi Satu Ylä-Mononen. Junnu- urokset aloittivat kehän, Luca oli ensi kertaa kisaamassa virallisissa. Mukava arvostelu tuli, mutta turkkia tuomari toivoi lisää. Kaksi muuta junioria olivat valmiimpia ja saivat erit, Lucalle luokan nuorimmaiselle eh. No, siitä on hyvä jatkaa kun muuten meni kivasti esiintyminen!

Ihana pikkupoika Luca :)

Kun junnut olivat esiintyneet päätettiin viedä lauma autoon lämmittelemään, uroksia kun oli sen 20 kpl joten jonkinmoinen odottelu oli tiedossa. Webaston puhistessa lämmintä ilmaa oli tyttösillä mukavat olot loikoilla odottelemassa kehän alkua, meidän seuratessa kisaa kehän laidalla. Vähän ennen pu- kehää käytiin hakemassa Myrri autosta ja pikkuisen treenailtiin ennen kehään menoa.

Junnunarttuja oli kisaamassa kolme ja Myrri oli porukan nuorin. Esiinnyttiin luokan keskimmäisenä. Ensimmäisenä esiintyvälle eh ja sitten me kehiin. Tuomari kysyi ikää ja taas Myrriä puhuteltiin vauvaksi :) Myrri antoi tosi nätisti tutkia purennan ja kopeloida rungon. Liikkeet olivat erinomaiset (ihan arvostelunkin sanoin) ja muutenkin esiintyminen sujui oikein kivasti! Eri tuli eli päivän tavoite täyttyi :) Kolmantena kisannut junnu sai eh:n joten kilpailuluokassa me olimme kärjessä. Juostiin kierros ja siten sijat. Paalupaikalla pysyttiin ja vielä sa saatiin, upeaa!

Tässä Myrrin kaunis arvostelu: "Lupaava, tasapainoinen juniori. Oikea purenta. Lupaava, hyväilmeinen pää. Hyvä kaula ja ylälinja. Erinomainen luusto ja kulmaukset. Hyväasentoinen häntä. Liikkuu erinomaisesti. Hyvälaatuinen turkki".

Kaunis ja tasapainoinen Myr :)

Myrrin erinomaiset liikkeet!

Narttuja oli kaikkiaan kisaamassa 22 joten jonkin verran saatiin odotella ennen kuin valiot pääsivät kehään. Mikäpä siinä, koirat lämpöisessä autossa ja itsellä kuumaa glögiä termarissa, ei valittamista!
Minku ja Lumo kisasivat kaksin valioluokassa ja molemmat esiintyivät oikein kivasti. Kumpikin sai kommenttia hieman niukasta turkista, mikä kyllä pitää paikkansa. Lumo hieman paremmalla karvalla voitti luokan, molemmille sa.

Sitten hakemaan Mummoa häkistä. Veteraaninarttuja oli ilmoitettu neljä ja kaikki olivat paikalla. Mummo oli todellakin täynnä virtaa ja tuomaria nauratti vanhan into :) Kovin tuntui Taikasta tykkäävän ja eri saatiin, samoin muut veteraanit. Kilpailuluokassa meidät nostettiin kärkeen ja saatiin myös sa, kuten myös luokka kakkonen, pari vuotta nuorempi veteraani. Upeaa jälleen kuten Mummon arvostelukin:

"Yli 10 vuotta. Ikäisekseen aivan loistavassa kunnossa ja täynnä virtaa. Hyväilmeinen pää. Hammaspuutoksia (todistus). Hyvä kaula. Erinomainen runko ja luusto. Oikea- asentoinen häntä. Liikkuu erinomaisesti".

Sitten olikin sumplinta kuka vie kenet pn- kehään, kun kaikki tyttöset saivat sa:n. Minä vein Myrrin, Jonna Taikan, Jarno Lumon ja Netta Minkun. Kiitos esitysavuille vielä tätäkin kautta! Kaikkiaan pn- kehässä oli 11 narttua. Juostiin yhdessä ympäri ja sitten seisotettiin. Tuomari alkoi kätellä väkeä pois. Lopulta kehässä olivat veteraanit, Myrri, Lumo ja kaksi nuorten luokan narttua. Vielä kierros ja järjestys oli selvä: Taika voitti nartut! Toinen veteraani kakkoseksi, Myrri kolmoseksi ja Lumo neloseksi. Kyllä siinä sai kyyneliä pidätellä kun Mummo kaiken kokemansa jälkeen kruunattiin kauneimmaksi! Myrrin ensimmäinen serti - sinivalkoista päivän teemaan sopivasti- aiheutti pienen ilon läikähdyksen, mutta liikutus oli täysin Taikan ansiota.

Sitten jatkettiinkin Mummon kanssa suoraan ROP- veteraanikehään. Kisaamassa olivat tutut kilpakumppanit Paavo ja Taika. Mummo voitti saaden kauniin kultaisen ruusukkeen :) Ja sitten heti perään ROP- kehä Toton kanssa. Siellä Toto vei voiton ja olikin sitten vielä myöhemmin RYP4, onnea vielä täältäkin!

Toto ROP, Taika VSP

Esitimme myös kasvattajaryhmän. Ryhmiä oli ilmoitettu kolme, mutta me olimme ainoat jotka koirat kehään veimme. Mukavan arvostelun sai porukkamme Luca, Myrri, Minku ja Lumo: "3 eri yhdistelmää. Kaikki tyypiltään erinomaisia. Hyvät päät, kauniit ilmeet. Tehokkaat liikkeet. Osa vähän niukassa turkissa, mutta kokonaisuutena erinomaista kasvatustyötä". Tällä arviolla saatiin KP ja oltiin ROP- kasvattaja!

Olipa päivä ja jää muistoihin ikuisiksi ajoiksi :) Mummon loistava paluu Suomen kehiin ja Myrrille ensimmäinen serti,  samassa paikassa jossa Mummo juniorina avasi sertitilinsä. Rakas, ihana Mummo ja lapset + lapsenlapsi, meidän upea upea lauma!

Mummu ja Myrri Helmiinan hemmottelussa :)

Meille koirien kokonaisvaltainen hyvinvointi on erittäin tärkeää. Siihen pyritään alkaen laadukkaasta ravinnosta, monipuolisesta ja riittävästä liikunnasta, koirien mieleisistä harrastuksista, laumaelämästä, silittelystä ja sylittelystä. Yksi erinomaisen tärkeä tekijä koiriemme hyvinvoinnissa on säännöllinen kehonhuolto. Tästä erittäin tärkeästä asiasta pitää huolta ihana Helmiina, Koirahieronta ja kuntoutus Helmi. Kun sen omin silmin näkee, miten vieraiden ihmisten kosketusta ei-niin- arvostava Taika tunnistaessaan minne ollaan menossa, vinkuen vetää portille, voidaan todeta että hoidossa todellakin tehdään koirille hyvää. Niin tehtiin taas viikonloppuna, kun Mummo ja Myrri pääsivät Helmiinan hoitoon. Se koirien rentous käsittelyn jälkeen, se vaan on jotain ihanaa katsottavaa :) He todellakin nauttivat! Koirien ja meidän puolesta iso kiitos jälleen, Helmiina!