Myrrin MH- luonnekuvaus ja Suomen näyttelyvuoden päätös

Hyvinkään ERInomaiset tytöt :)

Viikonloppuna puuhailtiin niin luonteen kuin misseilyn parissa. Saimme lauantaille paikan Myrrille Irlanninsetterien järjestämään MH- luonnekuvaukseen Jämsässä ja sunnuntaina päätettiin (mitä todennäköisimmin) Suomen näyttelyvuosi Hyvinkään "Toukonäyttelyssä". 

MH- kuvaukseen lähdimme avoimin mielin, tietäen Myrrin luonteen jo melko hyvin- ainahan sieltä voisi kuitenkin jotain ylläreitäkin tulla. Meillä sekä Lumo että Minku on MH- kuvattu aiemmin, ja kumpikin oli aika omannäköisensä arvioiden mukaan. Myrri on elänyt ikänsä laumassa, ollen se porukan "kakara" aina Hertan tuloon saakka. Vahvan laumanjohtaja Minkun alaisuudessa neiti ei ole joutunut kohtaamaan jänniä asioita oikeastaan koskaan yksin, joten oli hyvin mielenkiintoista nähdä Myrrin toiminta ilman lauman tukea.

Perille saavuttuamme, noin tunti ennen omaa kuvausvuoroamme, vähän lenkitettiin Myrriä ja pääsipä neiti uimaankin läheisellä rauhallisella hiekkarannalla. Kun edellisen koiran suoritus oli lopuillaan, meidät käytiin hakeamassa paikan päälle, Ensin tarkastettiin siru ja juoksut (juoksuinen ei saa osallistua). Tämän jälkeen aloitettiin itse kuvaus. Tuomareina toimivat Marina Bast ja Jorma Kerkkä, testiohaaja joka meidät luotsasi läpi testin oli miespuolinen. Alkuun testiohjaaja (TO) otti Myrrin ja käytti neidin pienellä lenkillä- tarkoituksena katsoa miten koira lähtee vieraan mukaan. Tämän jälkeen tehtiin käsittely, koko kropan painelu / sively ja hampaiden katsominen. Myrri se vain häntää heilutteli tuttuun tapaansa joten tästä mukavat arviot.

Seuraavaksi leikittiin patukalla, eli TO ja minä heiteltiin patukkaa ja katsottiin lähteekö Myrri leikkimään. Ei lähtenyt. Alkuun vähän kiinnostui, mutta kiinnostus lopahti nopeasti. Tämäkin oli ihan odotettavissa- tuon kaltainen leikkityyli  "ei iske". Patukka oli sellainen köysilelu, jotka eivät meillä ole mitenkään suosittuja leikkivälineitä. Dami/ pehmolelu olisi ehkä kiinnostanutkin.

Sitten kokeiltiin miten Myrri suhtautuu maassa vedettävään vieheeseen. Myrrin sai päästää irti, kun viehe oli jo lähes pysähdyksissä. Myrriä kiinnosti viehe varsin vähän, jonkin matkaa hölkättiin lähemmäs katsomaan, muttei loppuun saakka. Sama reaktio, kun homma toistettiin. 

Etäleikissä piilosta saapuva huputettu leikkijä hyppeli ja heitteli patukkaa ilmaan, samalla kutsuen Myrriä "tule leikkimään!" luokseen. Tässä hieman yllätyin Myrrin käytöksestä, sillä Myrri lähti leikkijän luo. Kävi häntää heiluttaen paikalla, tuli takaisin ja meni uudelleen :) Leikkimään ei kuitenkaan lähtenyt. 

Seuraavaksi tehtiin aktiviteettiosio, jossa seisoin 3 min paikallaan mitään tekemättä, Myrri pitkässä liinassa. Hetken Myrri siinä istuskeli, kunnes laittoi maaten. Eli rauhallisesti otettiin tämä osio, kuten tiesin tapahtuvaksi.

Aktiviteettitaso: 2 " Tarkkailevainen, rauhallinen. Voi istua, seistä tai maata".

Haalari sai aikaan pakoreaktion. Myrri singahti muutaman metrin taaksepäin, kun haalari kiskaistiin ylös. Videolta näkyy (kaikki videot löytyvät Youtubesta), kuinka Myrri kävi kiertelmässä yleisön, ja lopulta meni kuvaamassa olleen Jarnon luokse. Sieltä ei itse palannut, vaan kävin neidin hakemassa. Ohituksissa ei enää kummempaa reaktiota tullut, eikä jäljelle jäävää kiinnostusta ollut. Lähes samoin kävi räminälaitteella. Pakoreaktio, tällä kertaa suoremmin Jarnon luokse. Ohituksissa oli enemmän jäljelle jäänyttä "kuormaa" kuin haalarilla, mutta kiinnostusta laitteeseen ei jäänyt. 

Sitten olikin jo vuorossa Aaveet. Myrri suhtautui aaveisiin todella rauhallisesti. Kun aaveet alkoivat vuoron perään lähestyä, sanoi vierelläni istuva Myrri kerran "wuh" molemmille, sitten vain jatkoi istumista ja aaveiden tarkkailua, hännän päätä vispaten.  Mitään puolustusta ei ilmennyt, eikä Myrri myöskään lähtenyt pakittamaan. Kun aaveiden luokse sai mennä, kävi Myrri pyörähtämässä toisen luona, ja poistui paikalta jälleen Jarnon luo.

Lopun ampuminen meni kuten oletettua oli, ei minkäänlaista reaktiota ja tuloksena 1: " Ei osoita häiriintymistä. Kontrolloi nopeasti ja on sen jälkeen täysin välinpitämätön".

Lopussa tuomarit kävivät testin läpi sanallisesti, kertoen havaintojaan Myrristä. Kyllä sieltä neidin ihan täysin tunnisti, eikä suuria (eikä oikein pieniäkään) yllätyksiä ilmi tullut. Tuomarit kehuivat sitä, miten hienosti Myrri, pehmeänä koirana, tukeutuu meihin molempiin ja kuinka näkee miten hyvä suhde meillä Myrrin kanssa on, sekä Jarnolla että minulla :) Minkäänlaista aggressiota ei tule esiin missään kohtaa, kuten ei aiemmin tästä pentueesta kuvatulla Lucallakaan. Tervepäistä porukkaa! Olipas kaikkiaan mukava kokemus, kiitokset kun väärän rotuisina mahduttiin mukaan!  

Sunnuntaina oli sitten vuorossa toukokuulta siirtynyt Hyvinkään Nord- näyttely. Tuomariksi tollereille vaihtui, alkuperäisen norjalaistuomarin sijalle, Paavo Mattila. Lumo, Minku ja Taika ovat Paavolla vuosien mittaan jonkun kerran käyneet, joten vähän tiesin millaisia arvioita saattaisi tulla. Nyt mukana oli myös nuoriso eli Hertta ja Myrri, sekä kasvateista Hertan sisarukset Voima ja Buma. Jännää siis, kun lapsoset korkkasivat virallisen näyttelyuransa!

Voima aloitti kisaten itseään vanhemman junnu- uroksen kanssa. Tuloksena luokkavoitto kera ERInomaisen, hienolla arvostelulla. Urosten voiton vei veteraaneissa kisannut Toto, onnittelut!

Junnunarttuja oli viisi. Hertta kisasi luokan viimeisenä. Ennen Herttaa kolme oli saaneet ERIn, yksi EH:n. Buma esiintyi hienosti ja oli erinomainen. Hertta käyttäytyi tuttuun tapaansa kauniisti. Arvostelu oli hyvin Hertan näköinen,ja tulokseksi tuli meillekin ERInomainen! Tässä kohtaa täyttyivät minun tavoitteeni, Hertalle ja kasvateille ERI, upea alku näyttelyille! Kilpailuluokassa sievä Buma laitettiin kärkeen, ollen ainut SA:n saanut. Hertta oli luokassa kolmas. 

Avoluokassa ei SA:ta jaettu, käyttöluokassa jaettiin yksi. Valioissa kisasi Myrri, Kerttu ja Lila. Kaikki saivat ERIn. Kilpailuluokassa Kerttu voitti, Myrrin ollessa luokan toinen. Kaikki saivat SA:t. Myrrin arvostelu oli hieno, eikä sieltä oikein moitteita löytynyt paitsi hieman selvempää polvikulmaa toivottiin (tämä sama oli Hertalla). Luoteet ja käytös saivat erityiskehut, meidän kaikkien omien tyttöjen ja kasvattien osalta :)

Veteraaneissa kisasi yksin Lumo, ja arvostelusta jo tiesin odottaa, että voitaisiin aika korkealla tänään olla. Paavo tykkäsi Lumosta todella paljon, ja kehui useaan otteeseen Lumon kuntoa, esiintymistä ja liikkeitä. SA saatiin. PN- kehässä Voiman omistaja Anna vei Lumoa (kiitokset!) ja minä Myrriä. Luokka järjesteltiin ensin alkupäästä, kunnes viimeiseksi Lumo nostettiin kärkeen! Mikä näyttelyvuoden lopetus Lumolle! Aivan mieletön ensimmäinen veteraanivuosi... :) Lumo oli siis PN1 kera nord sertin, Myrri PN3 ja mikä upeinta, Buma PN4 kera sertin! Onnea Venla! Bumasta "kuullaan vielä", hän on niin kaunis ja tasapainoinen tyttö. Ihanaa että tämä neiti pääsi kotiin, jossa häntä esille tuodaan niin näyttelyiden kun muun harrastamisen parissa! 

Sertivoittaja Buma! Kuva Venla Roos

ROP- kisa käytiin samalla ROP- veteraanikisana, ja tässä upea Toto vei voiton- onnea! Paavo kehui molempia koiria vuolaasti. Niin paljon tuli hyvää palautetta kautta koko näyttelyn, että alkoi jo vähän posket punoittaa kaikesta kehun määrästä! 

Toto ROP ja ROP-vet, Lumo VSP ja VSP- vet. Kuva Vilma Saarinen

Kasvattajaluokkia oli ilmoitettu kaksi, Kitimat ja me. Nopeasti luokka kasaan, siihen osallistuivat Buma, Voima, Myrri ja Lumo. Herttakin olisi päässyt, mutta koska poikkeaa hieman muista vähemmän valkoisensa vuoksi, luokan yhtenäisen ilmeen eduksi oli tämä kokoonpano. Paavo tykkäsi ryhmästä todella paljon, ja saatiin aivan upea arvostelu! Tällä arvioilla kasvattaryhmien ykkössija kera KP:n ja oltiin ROP- kasvattajia:

 "Kaunis tasalaatuinen ryhmä kolmesta yhdistelmästä. Erittäin hyvin rakentuneita koiria. Hyvän malliset, kaunisilmeiset päät. Hyvälaatuiset karvapeitteet. Koirat liikkuvat hyvin, erittäin miellyttäväluonteisia. Erinomaista kasvatustyötä, josta lämpimät onnittelut!".

Melkein tuli tippa linssiin kun tuon arvion luin. On tässä aika pitkälle päästy kasvattajana, ja isot kiitokset asiasta meidän ihanille kasvatinomistajille myös! Eipä olisi tätäkään arviota ilman teitä tullut. Aivan upeaa! Ja upeita uutisia saatiin myös Hollannista, jossa Dasher osallistui ensimmäiseen näyttelyynsä Maastrichin KV:ssa. Eipä se aloitus hassummin sujunut: poika oli ROP- juniori ja lopulta VSP kera sertin! Huikeaa! Juuri 9 kk täyttäneet Druifit ovat melkoisen lupaavaa porukkaa, joista veikkaan että "kuullaan vielä"! 

Dasher VSP sert, kuva Jennifer

Seitsemän oikein lotossa! Eiku... tai no melkein- 7 ROP:n viikonloppu Magicfox`s tiimille!

Tyttöstemme palkintosaldo viikonlopulta :)

Kun lasketaan mukaan myös kasvatit, oli kulunut viikonloppu Magicfox`s:lle lähes lottovoitto- yhteensä meidän kennelnimen alle kerättiin peräti seitsemän ROP- sijoitusta!

Lauantaina lähdimme Hertan, Myrrin ja Lumon kanssa Lahden "Vappunäyttelyyn". Näyttely piti olla 1.5, mutta kiitos koronan, se siirtyi muutamalla kuukaudella eespäin. Ihan hyvä sinänsä että siirtyi, nyt Herttakin pääsi osallistumaan kehiin. Minkun oli tarkoitus tehdä paluu näyttelykehiin ko. näyttelyssä, mutta kohtalo (kyy...) päätti toisin. Minku on toipunut hienosti viikon takaisesta kauhukokemuksesta, joten ei se paljon harmittanut että nyt ei kehiin päästykään. First things firts. Myös Mummo oli ilmoitettu näyttelyyn, toukokuussa oltaisiin menty, mutta nyt kesän parturoinnin jälkeen sai Mummo jäädä Minkun kaverina kotiin.

Lahdessa tollerit tuomaroi Pia Itkonen. Koiria oli ilmoitettu 10, ja meidän lauman parin poissaolon myötä osallistujia oli kahdeksan. Hertta aloitti kehän, ainoana pentuna. Saatiin kiva ja täysin Hertan näköinen arvostelu, joka päättyi sanoihin "kaikella tapaa lupaava pentu" :) Pian arvostelun "painoarvon" nostan korkealle, ja hienoa oli kuulla että hän Hertassa näki potentiaalia. Monenlaista arviota kun meidän vahva tyttö on saanut, koskaan ei tiedä mitä kukakin tuomari tuumaa. Nyt tuloksena KP ja ROP- pentu. Ja tuli tyttö syynättyä huolella, sillä mukana oli myös harjoitusarvostelija. 

Hertan KP:n arvoista liikettä Lahdessa

Uroksille jaettiin yksi SA valiouros Velholle. Narttuja ennen meitä oli kisaamassa yksi nuori ja yksi käyttö, toiselle H ja toiselle ERI ilman SA. Myrri oli yksin valioissa, ja esiintyi hienosti. Harjoitusarvostelijan läsnäollessa kaikki yksityiskohdat käytiin tarkasti läpi. Kiva oli kuunnella tuomarien keskustelua ja arvioita omista tytöistä :) Myrri sai paljon kehuja, ja hienolla arvostelulla ERI SA:n. 

Kaunis Myrri :)

Lumo oli yksin veteraaneissa. Kun tultiin kehään, niin Pia antoi ymmärtää tämän koiran ennenkin arvostelleensa :) Harjoitusarvostelija sai kuulla Lumon olevan "klassinen rotutyypin edustaja", ja olipa ihana kuunnella tarkkaa ja seikkaperäistä arviota. Pia on Lumon arvostellut vuosien mittaan muutamankin kerran, ja arviot ovat aina pitäneet lähes sanasta sanaan linjansa. Kun arvosana (ERI SA ja ROP- vet) oltiin saatu, tämän myös Pialle kerroin ja sain kiitokset- tuomarin on varmasti hieno kuulla se, että hänen linjansa on pitänyt (Lumon tapauksessa aina sieltä pentukehistä alkaen) ja se mitä hän rodulta hakee, ei ole vuosien mittaan muuttunut. 

Klassinen ja ohittamaton Lumo :)

Parasnarttukehässä Myrrin liike oli parempaa, kun Lumolla oli kiire Myrrin perään, mutta järjestys oli Pian sanoin "tätä koiraa en vain voi ohittaa". Lumo voittoon, Myrrin ollessa pn2. ROP- kehässä Lumppari liiteli vielä rodun kauneimmaksi. Olipa upea näyttelyreissu, kaikin tavoin! Kotiin tuomisina siis 3 x ROP :)

Sunnuntaina lähdettiin heti aamusella ajelemaan Hyvinkäälle, missä ryhmänäyttelyssä tuomaroi meille uusi tuomarituttavuus Jetta Tschokkinen. Tollereita oli ilmoitettu ja paikalla 15. Meidän kasvatteja kisaamassa olivat Myrrin veli Luca, Hertan sisko Buma sekä Lumon sisko Coco. Pentukisan voiton vei Buma hienolla arvostelulla, saaden KP:n ja ollen ROP.- pentu (onnea!). Hertta oli tuomarin makuun turhan voimakas ja pitkälinjainen, mutta saimme kuitenkin KP:n. Tähän oli hyvä lopettaa pentukehät. eikä ne hassummin sujuneet. Hertta ehti käydä kaikkiaan kahdeksan pentuesiintymistä. Jokaisesta tuli KP. Kuudesti oltiin ROP- pentu ja kahdesti PEK 2- pentu kera KP:n, molemmilla kerroilla häviten siskoille ;) No, Ariel ja Buma ovat hyvin sieviä ja tyttömäisiä, Hertta on hieman eri maata... Mielenkiintoista nähtä arvioita tulevissa "aikuisten" kehissä, heti alkaen Hyvinkäältä viikon päästä, missä jälleen kisaillaan ainakin Buma-siskon kanssa, ehkäpä joku/nen muukin juniori on paikalla.

Sievä Buma!

Hyvinkää oli siitä "harvinainen" näyttely, että uroksia oli enemmän kuin narttuja- yleensä kun suhteet on toisin päin. Luca kisasi käyttöluokasta, napaten ensin luokkavoiton ja ollen lopulta urosten paras! Onnea!

Lucan hienoa liikettä Jonnan ohjaksissa

Nartuissa oli vain yksi käyttöluokan narttu saaden EH:n, ennen valioita. Valioissa tuttu kilpapari, Kerttu  ja Myrri. Kerttu aloitti saaden ERI:n. Myrrin esiintyminen sujui hyvin, ja tuomari tuntui neidistä tykkäävän. Onhan näissä todella paljon samaa Lucan kanssa. ERI tuli meillekin ja kipailuluokassa Myrri kärkeen saaden myös SA:n. Veteraaneissa kisasivat Lumo ja siskonsa Coco. Molemmille ERI, ja kilpailuluokassa Lumo voittoon kera SA:n.  Parasnarttukisaan tulivatkin vain meidän tytöt Myrri ja Lumo. Tällä kertaa voitto Myrrille, ihan kivaa vaihtelua kun muutaman edellisen näyttelyn ykkössijan on vienyt Lumo :)

ROP- veteraanikehässä Lumo kisasi Myrrin isän Caron kanssa, ja Lumosta tuli ROP- veteraani. ROP- kehän voiton puolestaan vei Luca, Myrrin ollessa VSP. Esitimme myös kasvattajaluokan (Luca, Myrri, Coco ja Lumo) joka kivalla arvostelulla nappasi KP:n ja olimme ROP- kasvattaja myös.

Melkoinen viikonloppu, kun ynnätään kaikki Magicfox´s:n ROP- sijat: Hertta ROP- pentu, Lumo ROP ja 2 x ROP- vet, Buma ROP- pentu, Luca ROP ja Magicfox`s ROP- kasvattaja. Kiitokset aktiivisille kasvatinomistajille, jotka koiria tuovat esille. Näin se menestyminen on mahdollista! Arvostamme suuresti :)

Kyyn isku

Maanantaina saavuin töistä kotipihaan ja Jarno tuli kiireellä minua vastaan. Kertoi kyyn löytyneen meidän takaterassin matolta, koirien haukkuneen kovasti ja Minkun vaikuttaneen kummalliselta. Koirat Jarno oli ajanut sisälle ja kyy koki kohtalonsa. Harmittavasti liian myöhään, sillä tutkiessani koirat läpi, löytyi Minkun huulesta puramajäljet. Saman tien Minku autoon, ja kaasua säästelemättä kohti eläinlääkäriä jonne meiltä on vajaan 30 min ajomatka. Soitin matkalla asemalle, että voitteko ottaa vastaan, ollaan jo tulossa. Onneksi voivat, ja pääsimme perille noin puoli tuntia tapahtumasta.

Eläinystäväsi lääkärillä Minku vietiin heti hoitohuoneeseen ja tiputus aloitettiin. Meiltä kysyttiin, halutaanko että vastamyrkky annetaan, se on kallista. Vaikka olisi maksanut 6000 € 600 €:n sijasta, ei olisi tarvinnut kahta kertaa miettiä! Onneksi asemalla oli annos vastamyrkkyä saatavilla, sitä kun ei läheskään aina ja kaikilla asemilla ole. 

Hoidon aloitus ja teho olivat parasta mahdollista. Kolmisen tuntia Minku oli nesteytyksessä saaden myös tehokkaat suonen sisäiset kipulääkkeet. Verikokeet tutkittiin myös, eikä arvoissa onneksi näkynyt poikkeavaa. Kontrollikokeet otetaan ensi viikolla. Se puoli naamasta, mihin kyy iski, turposi melko tavalla jo tapahtumapäivänä. Seuraavana päivänä turvotus oli molemmin puolinen, vastamyrkyn ansiosta onneksi pehmeä eikä haitannut hengitystä. Posket olivat kuon hamsterilla ja suu ei auennut kunnolla. Tiistai- iltaa kohti turvotus alkoi poistua, ja tänään sitä ei enää oikeastaan havaitse. Kamala tapahtuma, joka olisi voinut päättyä paljon pahemmin. Nyt todennäköisesti päästiin "vähällä", jos niin voi sanoa. Kiitokset Eläinystäväsi lääkärille hienosta hoidosta!  Tänä aamuna saimme Minkulta jo tutut naamapesut, se jos mikä kertoi potilaan paljon paremmasta voinnista :)

Minku tapahtumapäivänä klinikalla

Hamsteri tapahtumaa seuranneena päivänä kotosalla

Viiden ROP:n viikonloppu!

Sievin menestyjät kera kolmen ROP:n :)

Melkoinen näyttelyviikonloppu on takana, hienoin- joskaan ei täysin odotetuin- tuloksin.
Viime metreille saakka kävimme "koiranhännänvetoa" siitä, lähdetäänkö lauantaina kauas Sievin ryhmänäyttelyyn, jossa tuomaroi Myrrista Tollershown parhaan nartun tehnyt Pekka Teini. Vaiko lähdemmekö Helsingin KV- näyttelyyn, jossa ensimmäisen tuomarin muutoksen myötä piti tuomaroida niin Lumosta kuin Myrristä pitänyt Irina Poletaeva. Hulluimmissa skenaarioissa pohdimme jakautumista: minä Myrrin ja Hertan kanssa Sieviin ja Jarno Lumon kanssa Helsinkiin. Kun aikataulut reilu viikko ennen näyttelyitä ilmestyivät, selvisi että Irina ei tuomaroikaan Helsingissä. Tämä helpotti päätöksentekoa, saisimme Helsingistä rahat takaisin ja näin päätimme suunnata koko lauman kera "syysretkelle" Sieviin.

Varasimme Sievin läheltä, Ylivieskasta, mukavan paritalon puolikkaan yhdeksi yöksi. Majoitukseen saavuimme jo hyvissä ajoin perjantaina. Koirille oli mukavaa vaihtelua päästä nuuskuttelemaan uusien kulmien hajuja, ja hyvän kokoiseen asuntoon mahtui koko lauma väljästi majoittumaan. Sääennusteet olivat melkoisen karut lauantain näyttelypäivälle. Perjantaina oli vielä hieno ilma, mutta perjantain ja lauantain välisenä yönä alkoi kaatosade. Onneksi sää näyttelyn ajalle muuttui ennustettua paremmaksi, eikä kolmen pisaran skenaario onneksi toteutunut. Kehämme oli heti aamusta, ja vain pientä pisartelua saatiin siinä odotellessa ja kehässä ollessa.

Tollerituomarina tosiaan toimi Pekka Teini, ja odotukset Myrrin menestykselle olivat ymmärrettävästi suuret. Paras narttu 174 tollerin joukosta olisi järjellä ajatellen vaikea ohittaa, mutta kuten näyttelyissä paljon käyneinä tiedämme, edellispäivän voitto voi muuttua hyvinkin pian tappioksi..... 
Hertta aloitti kehän ja käyttäytyi jo tuttuun tapaansa hienosti. Tuomari kehui etenkin päätä ja ilmettä, sekä esitti toiveen että runko ei enää vahvistuisi. No, tämä ei ollut uusi tieto. Hertta on VAHVA narttu, ja tulee varmasti näyttelyissä jakamaan mielipiteitä kovasti. Hieno arvostelu saatiin ja KP- ruusuke kera ROP- pennun, sillä muita pentuja ei ollut.

Myrri kisasi yksin valioluokassa, ja heti kun päästiin kehään tutkittavaksi tuli kommentti "tällä on hieman ylimääräistä". Siinä kohtaa tiesin että jahas, tämä oli tässä. Ei tulla pärjäämään. Eri sa saatiin kuitenkin ja vähän jo tappiomielialalla hakemaan Lumo kehään. Pekka ei ole Lumoa ikinä nostanut ylös palkintosijoissa, sa:ta on antanut kyllä, mutta muuten voitot ovat menneet muille. Lumon kanssa kisasi 10 vuotias veteraaninarttu Kiira, ja vastus oli kova. Molemmat saivat sa:t, ja yllätykseksemme Lumo voittoon ollen samalla myös ROP- veteraani, kun uroksissa ei vetaraania ollut. Pekka kehui Lumon etuliikkeet maasta taivaaseen, sanoen niitä "harvinaisen tasapainoisiksi". Ovathan ne hienot, ja Lumo muutenkin kaunis ja soma tyttönen- ja hoikassa kunnossa. Parasnarttukehässä Myrrin sijoitus pn4:ksi oli kieltämättä pettymys, mutta Lumon sijoitus pn1:ksi todella iloinen yllätys! Kun Lumo vielä ROP- kisassa nappasi voiton, oli reissumme saldo varsin upea: Tripla- ROP! Menestys ei tullut koiralle jolle sitä odotimme, mutta kuten ollaan usein todettu, ei ole väliä kuka omista sen voiton nappaa :)

"Hieman tuhti" Myrri

Sunnuntaina oli vuorossa Porvoon KR- näyttely. Sielläkin oli tapahtunut tuomarin muutos, ja tollerit arvosteli Marja Talvitie. Yhden kerran olin hänellä aiemmin käynyt Taikan voitokkaina nuoruusvuosina, saaden "vikalistan" ja tuloksena eh. Jos olisi ollut tiedossa Marjan ottavan rodun, en olisi koiria tuonne ilmoittanut. Näin koronavuonna kun näyttelyt ovat hyvin vähissä muutenkin, päätettiin kuitenkin että lähdetään. Matkassa ei ollut minkäänlaisia odotuksia, jos jotain saataisiin, se olisi hyvin suuri iloinen yllätys.

Pentuja oli ilmoitettu huimat 4 kpl, joista uroksissa Hertan veli Voima, nartuissa Hertta ja siskonsa Ariel sekä yksi Hedera`s- kennelin pentu. Voima aloitti rodun, saaden KP:n. Sitten tytöt kehiin. Hertta esiintyi viimeisenä, ja liikkuminen sujui hienosti. Pieni ongelma syntyi, kun piti tutkia hampaat ja runko. Tässähän ei ole Hertalla koskaan ongelmaa ollut. No, kun olin tavalliseen tapaan ottanut Hertan seisomaan ja tarkoitus oli pitää hieman tukea tutkimisen aikana, kivahti tuomari että "et kumarru, hän tutkii koiran ja koira pitää olla vapaasti pitkällä hihnalla". Semmosta! Eihän siitä meinannut mitään tulla ja Hertta oli ihan hämmentynyt että mit..vit?!? Lopulta homma onneksi onnistui, ja päästiin jatkamaan esiintymistä normaaliin tapaan. Hieman jäi kyllä p..ska maku suuhun tuosta, onneksi Hertta ei ole herkkis joten tuskin tulee ongelmaa tästä jatkossa. 

Komea Voima :)

Sievä Ariel :)

Kilpaluluokassa juostiin vielä kerran ympäri kolmisin, ja tuomari osoitti sijoitukset: Hedera`s kolmas, Ariel toinen ja Hertta voittoon. Hieman oli ylläri kyllä! Vain Hertalle KP. ROP- pennun valinnassa taas yksi juoksukierros, ja Hertta oli ROP, Voiman ollessa VSP. En kyllä osannut tällaista tulosta odottaa, positiivinen yllätys oli kaiken kaikkiaan :)

Hertan lennokasta liikettä

Hertta arvosteltavana

Voima VSP- pentu, Hertta ROP- pentu

Siihen ne positiiviset sitten loppuivatkin.... Urosten arvostelussa kukaan ei saanut sa:ta, ei edes Toto. Sama linja jatkui nartuissa, vain yksi käyttönarttu oli saanut sa:n ennen valioita. Valioissa kisasivat Kerttu ja Myrri. Kerttu aloitti, saaden eh:n. Myrrin kanssa kun mentiin tutkittavaksi, oli tuomarin kommentti "no on sullakin vähän ylimääräistä"! Kumma kyllä saatiin silti eri, ja siihen se sitten jäikin. Ei sa:ta.

Lumo oli ainoa veteraaninarttu, ja ihme kumma Lumolle sa suotiin. Parasnarttukehässä käyttönarttu voittoon ja Lumo oli pn2. Ainoat sa:n saaneet tollerit koko 18 ilmoitetun koiran joukosta.... Lumo pääsi vielä Toton kanssa ROP- veteraanikehään, jonka Lumo voitti. 

VSP- veteraani Toto, ROP- veteraani Lumo. 

Kehän jälkeen oli hauska vertailla arvosteluja niin oman porukan kuin muun tutun tolleriporukan kesken. Oli meinaan niin "hienot arvostelut" kaikilla ettei tosikaan... Ehkä on tuomarin tyyli, että kirjataan pääsosin negatiiviset asiat, mutta ei siitä kyllä kovin hyvä maku jää. Viat oltiin siis lueteltu hyvinkin tarkasti, positiivisia sai etsiä suurennuslasilla. Yhteisesti todetiin, että on meillä vaan paska rotu! No, huumorilla tämä kyllä otettiin, ja kun ei asia tullut yllätyksenä niin mikäs siinä. Saatiin me sentään kaksi ROP:ia tältäkin reissulta, joten oltiin erittäin tyytyväisiä! Lumon pn2.- sija ei jäänyt harmittamaan senkään puolesta, että edellisviikolla SNJ ilmoitti ettei jaa Paatsan Maljaa. Lumohan on maljan voittanut kahdesti. Tuloksiin käyvät KV/KR/Nord- näyttelyiden voitot ja tulokset mejästä / nomesta. MEJÄ:n ykkösiä Lumolla on nyt kolme, ja KV- voitto Turusta. Jos Porvoosta olisi tullut voitto, olisi malja ollut jälleen hyvin lähellä. Nytpä sitä ei tarvinnut murehtia, ja voitiin iloita tästä kakkossijastakin hyvillä mielin :)

Kasvattirintamalla Myrrin Luca- veli tokoili lauantaina itselleen kolmannen AVO 1- tuloksen, saaden nimeensä yhden etuliitteen lisää (TK2). Onnea Heidi! Lucalla on kyllä upea tulosrivi, ja ilolla seuraamme pojan ansioitumista lajissa kuin lajissa :)

Tripla- ROP ja upeaa menestystä kasvatille!

Tripla-ROP:t!

Lauantaina pakattiin koko lauma Volvon kyytiin ja suunnattiin kohti Seinäjoen ryhmänäyttelyä. Matkalla oli tavoitteena kotiuttaa Myrrin viime vuoden  KSKK:n "Paras Näyttelykoira"- pokaali, jonka ystävällinen kennelkerhon jäsen lupasi paikalle toimittaa. Kiitokset avusta! Matkan toinen tavoite oli tietenkin näyttelymenestys ja molemmat toteutuivat :)

Seinäjoella tollerit tuomaroi Harto Stcokmari, joka on aina pitänyt Lumosta, Myrri ei Hartolla ollutkaan aiemmin käynyt. Tollerien osallistujamäärä oli varsin maltillinen, meidän kolmen tytön lisäksi kisaamassa oli yksi käyttöluokan narttu. Hertta aloitti pentuluokanssa ja esiintyi jo tuttuun tapaansa hyvin. Harton makuun Hertta oli hieman "urosmainen", joka kyllä tavallaan onkin totta. Hertasta on kasvanut isokokoinen (odotettavissa oli, pentueen isoin narttu ja toiseksi isoin pentu) ja rungoltaan varsin jykevä. Meille ei siis näyttelyprinsessaa suotu, mutta kyllä se yksi prinssikin laumaan mahtuu :D No, arvostelu oli muuten hyvä ja KP saatiin kuitenkin ja ainoana pentuna myös ROP- pennun ruusuke.

Hertan hienoa liikettä!

Käyttöluokan narttu sai eri SA:n ja sitten oli Myrrin vuoro esiintyä. Hienosti sujui kehäilyt eikä arvostelussa mitään moitteita ollut, ei tosin "ylisanojakaan". Erinomaisia oltiin kera SA:n ja sitten Lumo kehiin. Arvostelua kuunnellessani meidän tyttöjen välinen kisa oli selvä. Lumon feminiinisyys oli (edelleen) Harton makuun ja SA:n kera oltiin ROP- veteraaneja. Pn- kehässä Lumo voittoon, Myrri sijalle kaksi. Lumolla oli siis tuplaropin päivä ja kun vielä Hertta lasketaan mukaan, reissumme tuotti hienon saldon, Tripla- ROP! Ryhmissäkin käytiin vielä pyörähtämässä, Lumolla oli hauskaa kun sai lihapullaa ihan kahden ryhmäkisan verran, mutta sijoituksille asti ei ylletty.

Lumo- vetaraanin liikkeessä ei vielä ikä näy!

Sunnuntaina mietin aamulla, jaksaako lähteä Vantaalle pentunäyttelyyn. No, lähdettiin me sitten kuitenkin, kun muutakaan suunnitelmaa ei päivälle ollut. Paikalle päästyämme oli iloinen yllätys, Hertan sisko Ariel oli myös ilmoitettu näyttelyyn ja starttasi näyttelyuransa. Sisarukset ovat melko tavalla "eri puusta". Ariel on todella feminiininen, rungoltaan korkeamman mallinen, suoraraajainen ja nimensä mukainen prinsessa, Hertta sitten taas... No, ei niin feminiinen ja rungoltaan leveä, ja malliltaan matala. Kehän alkua odotellessa seurattiin, kuinka mustat pilvet saavuttivat näyttelykentän, ja pian se taivas aukeni. Kun tuli aika mennä kehään, satoi aivan kaatamalla. Siis kirjaimellisesti kaatamalla. Aivan litimärkinä juostiin kehässä, tukka ja turkki liiskassa. Tuomarina toiminut Perttu Ståhlberg toivoi Hertalle vahvempaa selkää, muuten arvostelu oli hyvä. Ariel sai hienon arvostelun ja selvästi oli tuomarin makuun. Ariel voittoon ja Hertalle 2. sija, kera KP:n kuitenkin. Ryhmäkisaa ei jääty seuraamaan, sen verran kamala oli keli. Kotiin päästyämme saimme lukea pentueen ryhmästä upeat uutiset- Ariel sijoittui RYP 2- pennuksi! Tuomari siis todellakin piti neidistä :) Isot onnittelut vielä tätäkin kautta!

Vantaan pentukehä: Ariel ROP- pentu, Hertta PEK 2 KP. Hertalla silmät kiinni kaatosateessa... 

Viikonlopulle olisi ollut tarjolla myös mejää Lumolle, pisteet olisivat riittäneet jälleen osallistumiseen Satakunnan piirinmestaruuteen. Harmittavasti juoksut tulivat pilaamaan tämän suunnitelman, kun kolme neitoa päättivät juosta samaan syssyyn. No, onpa sitten ohi! Nähtäväksi jää, päästäänkö enää tänä kesänä mejäilemään. Yhteen kokeeseen on vielä ilmo sisässä, jos paikka tulee, niin se on Lumolle. Myrrin osalta kesän mejätavoite saatiin täytettyä kolmella kokeella, kun neiti valioitui Tollerimejässä :) Lyhyydestään huolimatta meillä oli varsin onnistunut mejäkausi siis, eipä voi muuta todeta!