Rallya, näyttelyitä, mejää.. Todellinen aktiiviviikonloppu!

Viikonlopun palkitut neidot :)

Olipas jälleen aktiivinen viikonloppu koko meidän laumalla! Usein jaksan siitä mainita ja asiasta iloita, että on melkoinen rikkaus että perheessä on kaksi koiraharrastavaa ihmistä. Näin laumalle pystytään tarjoamaan aktiviteetteja riittävästi ja kisailemaankin aktiivisemmin, kun toinen tekee toista ja toinen toista. Sellainen oli kulunut viikonloppu, ja aloitetaan lauantaista.

Lauantaina kävin Minkun ja Myrrin kanssa ensimmäisissä rally- tokon ulkokisoissamme Lempäälässä, jossa tuomarina toimi Taru Leskinen. Kisat olivat nurmikentällä, ja etenkin valeraskaana (tuhdisti!) olevalle Minkulle se tuotti haastetta. En meinannut saada Minkua kiinnostumaan riittävästi vauhdikkaasta suorittamisesta, en sitten millään. Kisaratamme oli AVO- luokassa ja siinä oli paljon käännöksiä ja muita tarkkaa suorittamista vaativia tehtäviä. Jouduin "imuttamaan" läpi lähes koko radan eikä se todellakaan ollut sellaista menoa mitä Minkulla normaalisti. Eipä siis ihme, että jäimme ilman palkintosijaa. 67 pistettä tuli ja 70 on tuloksen raja. Harmittihan se, kun koira kyllä osaa mutta opinpa sen että IKINÄ enää ei valeraskaan kanssa kisoihin! Tai opin ja opin, mejässä kun joskus vannoin samaa ja löin päätä seinään myös toistamiseen :P

Myrri sitä vastoin oli erinomaisessa moodissa ja teki koko ratasuorituksen häntä heiluen :) Todella kaunista menoa josta sainkin kommentteja seuraamassa olleilta kavereilta. Itse nollasin epähuomiossa yhden liikkeen ja en sitä tajunnut uusia, siitä -10. Pari pientä "kauneusvirhettä" lisäksi, joten tuloksena kelpo ALO HYV 88 pistettä! Sitten se onkin enää yksi tulos ennen kun saadaan iloita koularista RTK1... Saapa nähdä koska seuraavan kerran kisaamaan ehditään. Todennäköisesti elokuun loppupuolella, mutta  mikäs kiire tässä.

Kun me oltiin rallyssä, lähti Jarno Lumon kanssa aamuvarhain kohti Asikkalaa, minne saivat MEJÄ- paikan nopealla aikataululla. Sen verran meiltä tuli tuonne matkaa (vajaan 3 tunnin ajo), että Jarno otti sieltä majoituksen ettei tarvii edestakaisin ajella. Hyvä päätös, saivat levätä illan niin koira kun isäntä ja olla reippaina sunnuntain kokeeseen.

Sunnuntaina me lähdetiin lopun lauman kera klo 6.30 ajelemaan kohti Jämsää, missä tollerit olivat kehän ensimmäinen rotu tuomari Reia Leikola-Waldenilla KR- näyttelyssä. Pieniä positiivisia odotuksia elättelin, sillä Reia teki Myrristä pentunäyttelyssä ROP:n ja vielä RYP-3 pennun. Toki, kuten usein on nähty, ei ne pentunäyttelyn sijat aina kohtaa sitä mitä "aikuisten" luokissa vaaditaan. Kun pääsin perille näyttelypaikkana toimivalle raviradalle ja sain luettelon käsiini, niin huomasin että kappas, melkoiset junnunarttujen kokoontumisajot.. Peräti 5 junnunarttua oli kisassa, sitten kaksi avoa, yksi käyttö, Minku yksin valioissa ja Taika yksin veteraaneissa. Kisaa siis todellakin oli tiedossa.

Uroksia oli vain kaksi ja Hilkan käyttöluokassa kisannut Roihu sai ainoana SA:n ja oli siis urosten voittaja. Onnea vielä täältäkin! Ja sitten junnunartut kehään. Myrri oli järjestyksessä ensimmäinen ja esiintyi todella kauniisti. Nyt alkaa seisominen olla varmaa, enää ei tarjota peppua maahan kuten vielä muutama kuukausi sitten. Reia vaikutti tykkäävän neidistä ja saneli kauniin arvostelun: "Mittasuhteiltaan erinomainen, hyvin kehittynyt. Oikealinjainen, hyväilmeinen nartun pää. Hyvä kaula ja ylälinja. Sopiva luusto. Riittävästi kulmautuneet raajat. Ikäisekseen jo tilava runko. Liikkuu hieman kapeasti takaa, riittävällä askelmitalla sivusta. Hyvälaatuinen turkki, luonne ja esiintyminen". Saimme erinomaisen ja sitten katsomaan muiden junnujen esiintymiset. Kolme muista sai eh:n  ja yksi h:n, joten Myrri oli ainoa erin saanut. Sitten jännättiin enää tuleeko SA:ta ja kyllähän se tuli!

Avossa Kerttu voitti luokan SA:lla ja Lunalle sileä eri. Käyttöluokan koiralle T. Minku valeraskaudestaan huolimatta liikkui yllättävän hyvin ja muutenkin tsemppasi esiintymistä, SA saatiin. Mummo oli taas liekeissä ja häntä heiluen vähän komenteli minua kehässä antamaan palkkaa. Reiaa tämä nauratti ja kovin kehui ihanaa reipasta luonnetta! Arvostelussa jälleen kauniita lauseita "Hyvässä kunnossa esitetty 11-vuotias".. "Iloiset sujuvat liikkeet"... "Ihastuttava käytös" :) SA saatiin ja ROP- veteraaniruusuke. Se olikin Mummon 60. ROP-vet!

Pn- kehään sain avuiksi Terhin viemään Minkua ja Hilkan handlaamaan Mummoa. Kiitoksia molemmille! Juostiin ympäri pari kierrosta ja sitten järjestys. Myrri voitti, Kerttu oli pn2, Taika pn3 ja Minku pn4. Myrrin kanssa jatkoimme suoraan ROP- kehään, josta neidille 5. Suomen ROP! On se melkoinen :)

Myrri ROP, Roihu VSP, tuomarina Reia Leikola-Walden

Ryhmiin ei jääty, kun sain tiedon Jarnolta että Lumon suoritusvuoro Asikkalassa oli jo päivän toinen ja Jarnon opastus päivän vika. Päätin ajatella koiran (ja myös helteisellä näyttelyalueella mahdollisesti koko päivän häkissä odottelevien muiden koiriemme) hyvinvointia ja lähteä ajelemaan "pikku" kierros Asiakkalan kautta hakemaan Lumo kotiin. Perille saavuimme hetki Lumon suoritusvuoron loppumisen jälkeen ja kuulin Jarnolta iloiset uutiset: ei hukkia ja suorittaminen oli ollut varmaa tuttua Lumoa! Viime viikonlopun haahuilu voidaan siis unohtaa, kyllä Lumo osaa. Yksi makuu oli harmittavasti ohitettu mutta muuten uskallettiin odottaa hyviä pisteitä. Jäljelle oli sattunut kanalintupoikue, jonka kanssa Jarno osasi heti toimia oikein. Kun eka tipu näkyi, matka seis ja tuomarille tieto. Sitten näkyi lisää tipuja ja lyhyellä liinalla ohi poikueesta. Lumo on kyllä mahtava, heti kun tilanne oli ohi jatkui jäljestys kuin ei mitään olisi tapahtunut. Oikea tehtävä pysyi mielessä siis!

Keskuspaikalla uitettiin koko lauma ja sitten minä lähdin ajelemaan vajaan 3 tunnin matkaa kotiin, Jarnon jäädessä hoitamaan oppaan tehtävänsä ja odottelemaan päivän loppuun tuloksia. Niitähän muutaman tunnin päästä tulikin. Lumo oli saanut upeat 48 pistettä ja Jarno palkittu vielä parhaan jäljen teosta ja parhaasta yhteistyöstä koiran ja ohjaajan välillä! Upeaa! Tässä Lumon hieno koekertomus: "Hyvin ohjattu ja merkattu lähtö. Lumo jäljestää rauhallisesti ja tarkasti jälkiuralla kaikki suorat. Vain pari aivan pientä polveilua, joista yksi vie makuun ohi. Muut makuut Lumo merkkaa hyvin. Katko selviää varmasti parilla rengastuksella. 2. osuuden alussa osutaan lintupoikueeseen, josta ohjatusti ohi ja työ jatkuu heti. Muut kulmat tarkasti. Kaadolle suoraan, sitä jää tutkimaan. Loistavaa työtä riistavassa maastossa".

Illalla sain hienoja uutisia Piritalta, jonka Nonna- tytär oli ohjannut Nipsua Lohjan mejäkokeessa. Ja hienosti ohjasikin, AVO 1, 49 pistettä ja siirto voittajaluokkaan! Isot onnittelut! Kyllä kelpaa omien koirien ja kasvattien tuloksista olla ylpeitä :)

Taitavin Lumo..

..Ja Kaunein Myrri!

Aallonharjoja ja - pohjia

Viikonlopun aallonharja, Myrri ROP sert, Mummo BIS 3- veteraani!

Olipa kaksijakoinen viikonloppu, sisältäen huippuja tuloksia ja sitten vähemmän huippuja tuloksia. Aloitetaan niistä paremmista :)

Lauantaina ajelin koko lauman kera helteiseen Hämeenlinnan ryhmänäyttelyyn. Tollerit olivat päivän viimeinen rotu ja kyllä tarkeni odotella paahteisella nurmikentällä kehän alkua. No, koirilla ei ollut hätää, häkit olivat hyvin varjolla suojatut ja peiton alle laitoin vielä kylmäkalleja viilentämään. Tyytyväisinä nukkuivat. Odotellessani sain uutisia Helsingistä, siellä Nipsu oli tehnyt näyttelydebyyttinsä Saija Juutilaisen kehässä. Hienolla arvostelulla junnuluokan ykkönen eh:lla. Siitä on hyvä jatkaa!

Tollereita tuomaroi tiukka ja asiantunteva Jari Partanen. Kaikkiaan 7 koiraa oli kisaamassa ja kaikki narttuja. Myrri aloitti hurmaten tuomarin täysin! Ihanalla arvostelulla erinomainen kera sa:n! Avossa kisasi Kerttu ja toinen narttu. Kertulle sa ja toiselle sileä eri. Valioissa minä vein Lumon ja meitä avustanut Eveliina Minkun alkukehään ja myös kilpailuluokkaan. Minku oli varsin unessa, valeraskaana pahimmillaan ja tuomari vähän säälikin väsynyttä tyttöä.. Ymmärsi kyllä kun kerroin että tällainen tilanne ja heräsihän se Minkukin siitä kun päästiin liikkeelle :) Molemmat esiintyivät hyvin ja hienoilla arvosteluilla eri kummallekin. Lumo voittoon kera sa:n ja Minkullekin sa, saatesanoin että pää, ilme ja liikkeet ovat aivan ihanat, mutta roikkuva vatsalinja vaikuttaa yleisilmeeseen (todellakin!) ja kannattaisi nyt miettiä osallistuako näyttelyihin ennen kuin valeraskaus on ohi.

Veteraaneissa Taika kisasi kolme vuotta nuoremman nartun kanssa. Molemmille erit ja Taika sa:lla voittoon ollen samalla ROP- veteraani. Ihana arvostelu Taikallekin, kauniisti sanottu "Liikkeet, joista moni voisi olla kateellinen" ja "Upea veteraani, upeassa kunnossa"!. Parasnarttukehään minä vein Myrrin ja muu lauma annettiin Eveliinan sekä avuliaiden (veikkaan virolaisten) lagottoja esittäneiden naisten käsiin. Hienosti hoituivat handlaukset, kiitos kaikille vielä tätäkin kautta! Juostiin yhdessä ja erikseen ja sitten järjestys: Myrri voitti ollen samalla ROP ja saaden sertin, Lumo pn2, Kerttu pn3, Minku pn4 ja Taika "pn5". Eli upeasti meni! Koska oltiin viimeinen pyörivä kehä, niin ryhmät alkoivat heti pian kehän loputtua. Siellä sekä 8- ryhmän että veteraanit arvosteli vanhempi herra, Andrej Stepinski. Myrri esiintyi hienosti, mutta ei sijoittunut isossa yhdistetyssä 7/8 ryhmässä. Taika sitä vastoin oli tuomarin mieleen, ensin meidät poimittiin kuuden parhaan joukkoon ja lopulta sijalle BIS 3! Mahtavaa! Palkinnoksi hieno ruusuke, pokaali ja 15 kg säkki ruokaa.

Myrri ROP sert, tuomarina Jari Partanen

Ryhmäkehistä lähdettiinkin suoraan viereiseen ihanaan hiekkarantaiseen järveen uimaan. Saivat koirat nauttia vesileikeistä sydäntensä kyllyydestä! Mukava päätös mahtavalle päivälle!

Sunnuntai olikin sitten vähän vähemmän mahtava. Lähdin aamuvarhaisella ajelemaan Tuuriin, missä tuomarin muutoksen ansiosta arvosteli meille outo tuomari, Harry Tast. Vettä sateli ja näyttelykeli oli ankea, onneksi sade väheni ja lopulta loppui kehän alkaessa. Myrri esiintyi tosi kivasti, mutta tuomari löysi vikoja kuten "takakorkea liikkeessä" ja "ulkokierteiset kyynerpäät"... Muuten arvostelu oli hyvä, mutta eh saatiin. Tuomari tuli vielä selittämään minulle että koira tarvitsee aikaa jne.. No, mitäpä siihen sanomaan. Juniori se vielä on, tosin aika hyvin pärjännyt siitä huolimatta ;)

Avoluokassa oli kolme narttua, yksi korkeampi, yksi matala ja Kerttu. Tuomari alkoi siinä kohtaa mittailla koiria, ja eh tuli niin matalle kuin Kertullekin, joka kuulemma oli koon ylärajoilla! Tästä huolimatta kookkain avonarttu voitti ja sai erin, voittaen lopulta koko narttujen kisan. Valioissa Minku oli pienin, ja kaksi kookasta kumminkin puolin. Ensimmäiselle eh, Minkulle eh ja sitten yksi eri. Kilpailuluokassa "päästiin" sijalle 2, jee ;) Minkunkin arvostelussa oli omituisia vikoja, kuten "sisäkierteiset takajalat liikkeessä". Eivät kyllä ole, kun liikkeet on se mitä aina kehutaan. Sitten Taika kehään. Ja arvata saattaa että sininen linja jatkui. Se oli Taikan kolmen vuoden veteraanikehien ajalta eka eh, joten tuomari oli kyllä "hieman" ulalla. Siinä kohtaa lähinnä nauratti, ja eikun pakkaamaan märkää ja hiekkaista leiriä ja kotimatkalle.

Lumo oli samaan aikaan Jarnon kanssa Sastamalan mejäkokeessa ja ajelinkin suoraan sinne, kun Lumon suoritusvuoro oli aika lailla samoihin aikoihin kun pääsisin paikalle. Hetken siinä ehdittiin jutella ennenkuin Jarno ja Lumo lähtivät metsään. Kauaa siinä ei mennyt, kun jo palasivat. Olin ihan ihmeissäni että mitäs nyt? Jarno oli keskeyttänyt suorituksen, sillä Lumon jäljestys oli ollut todella epätavallista. Ensimmäinen hukka oli tullut jo alkumatkasta ja muutenkin suorittaminen oli ollut jotain ihan muuta kuin normaalia Lumoa. Parempi siis keskeyttää, kun antaa koiralle huono kokemus. Voi vain spekuloida miksi 3 viikkoa sitten täyden 50 pisteen suorituksen tehnyt koira oli tänään jotain ihan muuta. Keli oli kyllä todella tuulinen ja jälki aukealla, oli ollut hyvin kuivaa ja yöllä kovat ukkossateet jne.. No, johtui mistä vain niin normaalia ei ollut. Toivottavasti seuraavissa kokeissa kolmen viikon päästä nähdään taas tuttua Lumoa.

Sellainen tapahtumarikas viikoloppu meillä. Aina ei mene niin kuin Strömsössä, mutta kyllä tästä taas noustaan :)

Valko-Venäjän valloitus!

Minskin voittoisa tolleriperhe: Caro BY MVA, Luca BY MVA, Myrri BY MVA ja Minku BY GR MVA! kuva Riikka Lehto

Helatorstain iltana starttasi Miliam Travelin bussireissu kohti Minskiä. Meille jo tuttua hommaa, järjestyksessään neljäs vastaava matka. Minulla oli mukana Myrri ensikertalaisena ja Minku jo konkarina. Satamassa pakattiin tavarat bussiin ja sitten koirien kanssa odottelemaan laivan lähtöä terminaaliin. Siinä se odottelu kului mukavasti Heidin kanssa rupatellen, Heidillä oli mukana Caro ja Luca. Varsinainen koirien perhematka siis :)  Reissulla samassa bussissa oli myös jo edelliseltä reissulta tuttu kaverini Riikka ja Riikan kaveri Anu, joten juttuseuraa ja apukäsiä riitti reissulla puolin ja toisin. Se onkin näissä matkoissa korvaamatonta!

Tallinnassa siirryttiin bussiin ja sitten piitkä ajomatka muutamalla koirien pissatustauolla kohti Minskiä. Rajalla kesti taas aikansa mutta ihan hyvissä ajoin perjantaina saavuttiin hotellillemme. Se oli oikein siisti huoneistohotelli ja todella tilavat huoneet. Vain ilmastointi puuttui, sitä olisi kaivannut sillä Minskissä oli helle. Onneksi ikkunat ja parvekkeen oven sai auki ja koirilla oli viilennysmanttelit matkassa. Joten ei hätää. Perjantai- ilta kului koiruuksia lenkitellen hotellin lähipuistoissa, ja kierrellen irtokoiralaumaa joka piti majaa hotellin lähistöllä. Kovia olivat räkyttämään, mutta onneksi eivät yrittäneet tehdä läheisempää tuttavuutta. Illalla vielä loistava risotto- ateria läheisessä ravintolassa ja sitten ajoissa nukkumaan. Eipä tarvinnut unta kauaa odotella, kun edellinen yö oltiin vietetty bussissa...

Aamulla hyvän aamupalan jälkeen lähdettiin kohti näyttelypaikkana toimivaa hevosurheilukeskusta n. 30 min ajomatkan päähän. Siellä ensin tavaroiden roudaus kehien laidalle ja sitten koiria ulkoilutellen odottelemaan iltapäivällä olevien kehiemme alkua. Ensimmäisen näyttelypäivän tuomarina toimi isokokoinen vanha ja hyvin tiukan näköinen setä Itävallasta, Karl P. Reisinger. Hän piti hyvin tiukkaa linjaa, monta rotua jäi ilman roppia. Pikkuisen alkoi pelottaa, mitenkähän meidän mahtaa käydä... Minskistä kun tarvisimme sertit molemmilta päiviltä.

Luca aloitti tollerikehän kisaten nuorissa. Tuomari arvosteli piiitkään ja elehti vilkkaasi käsillään arvostelua sanellessa. Yhtään ei tiedetty miten meni, ennenkuin kysyttiin vieressä olleelta kehäsihteeriltä mitä tuli. Erinomainen kuulemma, jes! Caro sai myös erin ja pu- kehässä Caro ykköseksi kera cacibin, Lucalle vara-cacib joka vahvistuu cacibiksi. Urosten osalta siis kaikki tuli mitä tarvittiin.

Myrrillä oli hyvä draivi ja tosi kivasti seisoi ja liikkui. Tuomari tutki etenkin hampaat (kaikilta koirilta) hyvin tarkasti, ihan poiskihampaita myöten laskien. Kaikki oli kunnossa kuten tiesinkin ja eri tuli! Minkulla on kauhea valeraskaus menossa eikä esiintyminen oikein "napannut". Seisoi kyllä nätisti mutta liikkeestä oli paras vauhti poissa. Eri tuli kuitenkin ja pn- kehään Anu vei Minkun (kiitos!) ja minä Myrrin. Niinhän se neito voitti äitinsä saaden ensimmäisen cacibinsa! Huikeaa! Minkulle vara- cacib ja myös luokkaserti kuten Myrrillekin, eli kaikki tarvittava meillekin. ROP- kehässä Caro voitti, Myrrin ollessa VSP.

Illalla mentiin porukalla syömään hyvin ja vähän juhlistettiin tämän ekan päivän hienoja tuloksia. Pieni jännitys oli kyllä edelleen olemassa, kun sunnuntailtakin tarvittaisiin ainakin sertit... No, eikun toivomaan parasta ja ajoissa nukkumaan.

Aamulla aamiaiset ja tavaroiden pakkailu. Sitten kohti näyttelypaikkaa ja taas pitkä päivä kehän alkua odotellen, olimme lähes viimeinen rotu kehässä. Tuomaroimassa oli vanhempi rouva Valko- Venäjältä, Olga Smolnikova. Olga ei ollut läheskään niin "pelottavan" oloinen kuin edellispäivän Karl, joten ihan positiivisin mielin kehiin mentiin. Luca ja Caro toistivat edellispäivän saavutukset, molemmille sertit ja Lucalle pu2- sija ja Carolta siirtyvä cacib. Pojasta tuli näin BY MVA!

Myrri jatkoi hyvää esiintymistään ja sai erin, samoin sai myös edelleen melko laiskasti kehässä oloon suhtautunut Minku. Eri tuli ja luokkasertit kummallekin! Myös tällä kertaa Myrri laitettiin äitinsä edelle ja näin ollen Myrri sai myös toisen cacibinsa! Myrristä tuli myös BY MVA ja Minkusta BY Grand MVA. Aika huikeaa :) ROP- kehässä Myrri voitti, Caron ollessa VSP. Loppupäivän ryhmäkisassa ei sijoituttu, mutta hyvin pikkuneito jaksoi vielä nekin isot kehät vetää läpi. Reissulta saatiin siis kaikki mitä toivottiin ja ehkä vielä enemmänkin.

Kotimatka bussissa oli pitkä mutta hyvillä mielin tuloksista matka taittui melko kivuttomasti. Reissusta jäi muisteltavaa pitkäksi aikaa! Kiitokset vielä tätäkin kautta parhaalle matkaseuralle Heidi, Riikka ja Anu!