Tietoa päähenkilöistä

Taika- tollerin (C.I.E RU LV BY EE MVA EE LV LT BALT VMVA RKFV-10 BYW-10 BALTV-10 V-10 BALTVV-16 VV- 16 EEV-17 EEVV-17 RIGAVW-18 HeVW-18 LTVV-19 TK1 BH Copperfox`s Carina) sekä Taikan tyttärien Lumon (FI JVA CIE BY MVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA BYW- 13 PMV-13 LVV-15 TLNW- 16 Magicfox`s Malvira) ja Minkun (FI JVA CIE BY MVA LV MVA EE MVA LT MVA BALT MVA BYW-15 EE JMVA LV JMVA BALTJW-15 TLNJW-15 TLNW-15 BALTV-16 RIGAW-18 HeV-18 BY GR MVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Nebbiolo) sekä Minkun tyttären Myrrin (BY MVA EE JMVA LV JMVA LT JMVA BALT JMVA RIGAJW-18 JV-18 LTJV-19 RTK1 Magicfox`s Amarone) koirailua kotosalla ja harrastusten parissa raportoi Hanna- emäntä. Naurua ja hammasten kiristystä :)






2019-04-29

Laitilan ryhmis ja MEJÄ- kauden avaus Mynämäellä


Viikonlopun taitava ja kaunein :)

Lauantaiaamuna lauma jakaantui. Jarno lähti ajelemaan kohti Mynämäkeä, kauden ensimmäisen mejäkokeen jälkientekopäivään. Minä starttasin tyttösten kanssa vähän myöhemmin kohti Laitilan ryhmänäyttelyä. Alunperin ajattelin ilmoittaa näyttelyyn vain Myrrin ja Taikan, kun yksin matkassa olin. Onneksi Heidi ja Jonna ilmoittautuivat myös ja lupasivat esitysapua, joten koko lauma pääsi misseilemään.

Laitilassa tuomarina toimi Sanna Kaven, jolla olimme käyneet kerran aiemmin (paitsi Myrri ei koskaan). Uroksia kisassa oli kahdeksan. Luca oli yksin junnuluokassa ja esiintyi todella hyvin. Poika on kyllä kehittynyt nyt lyhyellä aikavälillä ihan huikeasti! Ei näytä enää junnulta, vaan on saanut massaa ja turkkia ja näyttää jo ihan urokselta. Tuomari oli samaa mieltä ja SA tuli! Caro nappasi myös SAn ja pääsin esittämään pojan pu- kehään, kaikkiaan kuusi urosta kisasi näyttelyn parhaan uroksen sijasta. Juostiin muutama kierros ja minut Caron kanssa nostettiin kakkoseksi, Lucan taakse. Ja niin se poika voitti koko skaban! Aivan huikeaa! Tuomari kehui Lucan liikettä ja sitä kuinka tasapainoinen poika on. Sai kasvattaja kuunnella kehuja syy hymyssä :) Onnea vielä kaksoisvoitosta Heidi ja Jonna!


Luca ROP sert! Kuva Heidi rajala

Junnunarttuja oli kisaamassa neljä. Myrri esiintyi luokan viimeisenä. Todella hienosti sujui varsinkin liikkeet ja erinomainen saatiin. Kolme junnua sai erin ja yksi eh:n. Kilpailuluokassa Myrri sijoittui kakkoseksi, Sonjan junnunartun taakse. Tuomarin sanoin karva ratkaisi, Myrrillä kun edelleen pöksyt puuttuu vaikka muuten alkaa runkokarva ollakin ihan hyvä jo. No, sieltä se koko ajan kasvaa joten kesän näyttelyissä pitäisi olla jo priima kunnossa. SA saatiin kuitenkin, joka oli kiva juttu. Hieno arvostelu: "Hyvin kehittynyt juniorinarttu. Tasapainoinen rakenne. Vahva luusto. Oikea purenta. Miellyttävä pää ja ilme. Sopiva kaula. Tasapainoisesti kulmautunut. Ikään sopiva eturinta ja rintakehä. Hieman pitkä lanne. Hyvä lantio. Liikkuu kauttaaltaan tasapainoisesti, hyvällä askelpituudella. Ei tänään parhaassa karvassa. Riittävä hännän hapsutus. Miellyttävä käytös".

Nuorissa ja avossa kisasi yksi narttu molemmissa ja kummallekin sa. Sitten valiot. Meidän lisäksi kisaamassa oli Peppi, josta tuomari olikin aiemmin pitänyt ROP:n verran. Tuolloin hävisimme valiokisan, ja näin se meni tälläkin kertaa. Kaikki saivat erit ja kilpailuluokassa tuomari pohti sijoituksia pitkään, mutta järjestys pysyi. Minä esitin Lumon sekä yksilöarvostelussa että kilpailuluokassa, Jonna esitti Minkun. Hyvin sujui molemmilla, ja kiitokset Jonnalle avusta! SA:n saivat jokainen valio. Sitten hakemaan Taika ja kilpakumppani Nuppu veteraanikehiin. Tuomari piti Taikasta todella paljon ja esiintyminenkin meni hienosti. Kaunis arvostelu saatiin: "Erinomainen tyyppi ja koko. Ikäisekseen erinomaisessa kunnossa. Tässä mummossa ei paljon ikä paina. Oikea purenta. Hyvin kaunisilmeinen pää. Hyvä kaula. Vahva luusto. Tasapainoisesti kulmautunut. Hyvä eturinta ja rintakehä. Pitkä mutta vahva lanne. Erinomainen tasapainoinen liikunta joka suunnasta. Hyvä karva. Miellyttävä käytös." Tällä hienolla arvostelulla Mummo oli ROP- veteraani ja sai SA:n, joten parasnarttukehä kutsui koko meidän laumaa. Apuja saatiin kehän laidalta esittämiseen, kiitosta vaan tätäkin kautta! Minä vein Taikan, Jonna Myrrin (eka kerta Myrrille muun kuin minun kanssa, ihan hyvin näytti menevän), Heidi vei Lumon ja Torsti- tollerin emäntä Ulla Minkun. Kiitos kaikille avusta! Kehää juoksutettiin kahdessa erässä. Ensin nuoremmat ja sitten valiot + Taika. Jälkimmäinen ryhmä laitettiin sijoituksille. Meidät Mummon kanssa nostettiin kärkeen, sitten valiot järjestyksessä Peppi, Lumo ja Minku. Mummo oli siis narttujen kaunein ja tiesi sen itsekin, niin iloisena häntä heilui ja silmät loistivat!

ROP- kehään pääsivät sitten Mummo ja Luca. Ikimuistoisia hetkiä... Tuomari kehui molempia kovasti ja niin siinä kävi, että nuori mies nappasi rodun kauneimman tittelin! Aivan mahtavaa! Onnea Luca! Joskus aikanaan (about 7 vuotta sitten), kun Taikan poika Wilkku oli nuori, muistan muutamankin tähtihetken kun äiti ja poika olivat ROP ja VSP. Nyt oli Isoäiti ja tyttären poika, ehkä vielä upeampaa.. Kyllä liikutti, sai silmäkulmaa pyyhkiä.

 Luca ROP, Taika VSP. Tuomarina Sanna Kaven (kuva Heidi Rajala)

Kasvattajaluokan esitimme myös, apuna toimi junnunartun omistaja, kiitokset! Tuomari piti ryhmästä, ja saatiin KP ja oikein hieno arvostelu: "3 eri yhdistelmää. Kaikilla erinomainen rotutyyppi. Oikea koko, vahva luusto. Miellyttävät päät ja ilmeet. Tasapainoiset rakenteet. Kaikki neljä liikkuvat hyvin. Tasaista jälkeä. Onnea kasvattajalle!".

Päivän lopuksi käytiin vielä ryhmäkehissä edustamassa, mutta menestystä ei saavutettu, Hieno reissu oli silti kaikkineen! Kun ryhmät olivat ohi, tuli Jarnolta viestiä että jäljet on tehty. Minä ehdin ensiksi hakemaan majoituksemme avaimen Laitilan Kievarista (meille mejäreissuilta tuttu majoistuspaikka) ja tekemään lenkin tyttöjen kanssa. Kun Jarno saapui, lähdetiin nauttimaan hyvät pitsat ja sitten ajoissa unille. edessä kun oli aikainen aamu MEJÄ:n parissa.


Lauma palkintoineen Laitilan Kievarissa iltaa viettämässä

Sunnuntaiaamuna seitsemän maissa lähdettiin kohti Mynämäen jälkikokeen keskuspaikkaa, noin 30 min ajomatkan päähän. Siellä tutut kuviot, aamiaisen nauttiminen, päivän suoritusjärjestyksen kerronta, ylituomarin puhuttelu ja ammunta. Minulla oli taas migreeni, ja olotila varsin heikko. Halusin kuitenkin viedä Lumon suorittamaan, kun Jarnolla oli kaksi jälkeä opastettavana. Joten, lääkkeen voimin etiäpäin... Melkoisen tuskaista kyllä oli, ennen kuin alkoi vähän helpottaa. Onneksi oltiin suoritusvuorossa vasta kolmansina, sain siis lepäillä tyttösten kanssa autossa pari tuntia ennen maastoon lähtemistä.

Lumon kanssa ei tänä keväänä oltu treenattu vielä yhtään, mutta luotto koiran nenään oli suuri. Onhan Lumo osoittanut melkoista suorittamisvarmuutta jo pitkän aikaa. Nyt oli tuulinen keli ja maasto aivan rutikuivaa- hyvin haastavat olosuhteet siis. Mynämäellä on tiedetysti paljon sorkkaeläimiä ja meidän jäljellä kauttaaltaan oli hyvin runsaasti sorkan jälkeä ja jätöksiä. Riistaherkälle koiralle olisi ollut todella paha paikka. Ja monelle koiralle ylittämätön paikka olisi ollut se, mitä tapahtui kun lähestyimme katkokulmaa. Kuulin oppaan huudahtavan "Peura!" ja samalla hetkellä n 30 m päästä meistä, suoraan katkokulman kohdalta, loikkasi iso peura juoksuun. Siinä kohtaa oli aikaa n. nanosekunti toimia ja huudahdin vaistomaisesti "EI!" Lumo oli jo ehinyt ottaa muutaman juoksuaskelen peuraa kohti, mutta pysähtyi! Hetken aikaa odottelimme ja pulssi tasaantui pikku hiljaa. Lumo pysyi paikallaan liina löysällä ja kohta kehoitin, kun peura oli kadonnut näköpiiristä, Lumoa, "Jälki". Niin se pieni punainen otti päivän tehtävän takaisin fokukseen, ja palasi jäljestämään verta. Hieman suoritus hajoili, kun piti mennä sinne minne peurakin meni, eli katkolle. Tehtiin isoa lenkkiä aikamme, mutta kyllä se Lumo vaan lopulta otti jatkon sinne minne verijälki kulki. Aika loistava tyttö!

Muuten jäljestys oli hieman lenkittävää, ei pahasti mutta selvästi enemmän tehtiin ylimääräistä kuin Lumon kanssa yleensä. Varmasti tuuli + kuiva maasto ja peuran sotkemat ajatukset vaikuttivat. Pari makausta merkattiin hyvin, parista mentiin päältä yli. Hienosti Lumo jatkoi koko jäljen loppuun ja 35 min suorittamisen päätteeksi oltiin sorkalla. Sorkka kiinnosti ja kohta sainkin palkita Lumon hienosta työstä :) Olihan siinä tapahtumaa kerrakseen kauden ensimmäiselle jäljelle!

Suorituksemme jälkeen minä lähdin lauman kanssa kotia kohti ja Jarno jäi opastamaan ja purkamaan tekemänsä jäljet sekä loppupuhutteluun. Itse olin kotosalla kahden maissa, Jarno saapui illalla puoli yhdeksän korvilla mukanaan koekertomus ja palkintoplakaatti. Ykkönen sieltä tuli, pisteillä ei juhlittu (41) mutta haasteisiin nähden oltiin todella tyytyväisiä Lumon suorittamiseen! Tässä vielä Lumon koekertomus, tuomarina Juhani Heikniemi: "Alusta ohjatusti jäljelle. Vauhti on sopivaa ja työ sekä maa- että ilmavainuista. Jonkin verran tarkastellaan jäljen sivuja. 1. kulma oikaistaan hieman, katkokulmalla peura häiritsee koiran työtä, mutta uusi suunta selviää kuitenkin. Ennen viimeistä kulmaa kaarto jäljen sivuun ja sieltä kulmalle ja taas pieni kaarto jäljen sivulla. Makauksista merkataan kaksi kunnolla. Jäljen sivusta sorkalle, jota nuuhkii".


Väsynyt nenätyöläinen :)

2019-04-23

Neljän ROP:n reissu!


Myrri ROP ROP- juniori sert ja nord sert!

Pääsiäisreissuun Imatran Nord- näyttelyyn startattiin sunnuntaiaamuna klo 05.00. Eipä ollut liikenneruuhkia siihen aikaan vaan rauhassa saatiin ajella. Perillä kuplahallin pihassa auto VIP- parkkiin ja ei kun laittamaan leiriä pystyyn kehän laidalle. Täytyy antaa isot pisteet Imatran näyttelyjärjestäjille siitä, kuinka isot olivat kehät ja häkkialueet! Harvoin on sellaista luksusta sisänäyttelyissä.

Paikalla oli jo Mirka kera Jujun. Ei oltukaan poikaa nähty livenä sitten edellis Pääsiäisen, kun hän meiltä muutti uuteen kotiinsa Minkun veljen Ronin kaveriksi. Komea ja raamikas poika oli Jujusta kasvanut! Luonne vaikutti hyvin tasapainoiselta ja piirteissä oli paljon sekä meidän tyttöjä että Caroa.

Tollerit olivat päivän ensimmäinen rotu joten kehä alkoi aikataulussa. Tuomaroimassa oli kroatialainen Marko Ljutic. Täytyypä sanoa, että siinä oli tuomari joka todella tykkäsi työstään! Käytti paljon aikaa jokaiseen koiraan, hymyili, juoksutti, tarkasteli ilmettä ja rakennetta useampaankin kertaan ja tykkäsi siitä että koirilla on iloinen luonne :) Uroksia oli kisassa kaikkiaan kuusi. Kaksi junioria, joista Juju esiintyi luokassaan toisena, ensimmäisenä esiintyneelle sileä eri.  Hienosti meni Jujun debyytti! Kivalla arvostelulla tuloksena eh ja luokan 2. sija. Siitä on hyvä jatkaa! Nuorissa kisasi yksi uros saaden eh:n ja avossa kolme, joista kaksi sileää eriä ja yksi eh. Uroksissa ei siis yhtään SA:ta.


Jujun hienoa askellusta!

Myrri oli yksin junnunartuissa ja heti kun saavuimme kehään, tuli tuomari vähän moikkaamaan neitiä ja sitten saatiin juosta edestakaisin ja ympäri. Kun palattiin tuomarin luokse, hän alkoi jutella minulle. Hieman pelästyin jo että mitä sieltä tulee... Yleensä kun se, että tuomari alkaa "selvittää", kertoo siitä että jotain on pielessä. No, tällä kertaa oli kyse aivan päinvastaisesta! Tuomari kertoi että olipas hieno juttu että tultiin kehään, hän jo vähän mietti näkeekö tänään yhtäkään sellaista koiraa mitä hakee! Myrrissä oli kuulemma kaikki kohdillaan ja neiti juuri sitä tyyppiä, mistä hän pitää :) Siitä olikin sitten kiva jatkaa esiintymistä, mikä kyllä menikin huippu hyvin! Mahtava arvostelu saatiin ja eri kera SA:n. Tässä Myrrin arvostelu:

"15 months old female. Still in develope but excellent type and size. Excellent head and expression. Excellent in front and rear angulations. Excellent topline. Enough lenght of ribs. Excellent movements. Excellent coat, color and temperament".

Avoluokassa kisasi Kerttu saaden eri SA:n. Käytöluokassa oli Middle Island- narttu, joka sai sileän erin. Tässä kohtaa tajusin, että Myrrihän sai sertin! Muita kuka sen voi vastaanottaa, ei siis ollut. Jes! Siitä olikin kiva lähteä esittämään valiot. Lumo meni Jarnon kanssa todella hienosti ja arvosteluun oli tuomari kirjannut ihanasti: "Very showy dog and has the greatest connection to the owner". Voisiko sitä kauniimmin sanoa, että esittäjän ja koiran yhteistyö toimii :) Tuloksena eri ja sitten Minkun vuoro. Meilläkin meni kivasti ja eri saatiin. Kilpailuluokassa tuomari pohti pitkään, mikä on järjestys. Minkun liike oli hänen makuunsa enemmän, mutta Lumon kaiken kattava tasapainoisuus meni tällä kertaa edelle. Molemmille SA. Sitten hakemaan Taika kehään ja kyllähän Mummo esitti taas parasta itseään. Hienolla liikkeellä ja seisomisella 53. ROP- veteraanisija kera SA:n! Arvostelun alkulause "Excellent conditon of veteran" kertoo sen, missä kunnossa Taika tällä hetkellä on.

Taikan arvostelun aikana Jarno oli saanut kehän laidalta apuja pn- kehään, kiitos vaan Taikan esittäneelle tätäkin kautta! Eli parasnarttu- kehässä ekana oli Myrri, sitten Kerttu, sitten Lumo, Minku ja Taika. Tuomari juoksutti meidät yhdessä ympäri ja sitten nosti Lumon Kertun edelle. Vielä juostiin kierros ja järjestys oli siinä! Meille Myrrin kanssa osoitettiin 1- paikka, eli Myrri voitti koko kisan! Koska uroksia ei SA:lla oltu palkittu, oltiin saman tien ROP. Lisäksi Myrri sai kolmannen sertinsä ja ensimmäisen nord sertinsä :) Lumo oli pn2 saaden nord vara-sertin, Minku pn4 ja Taika "pn5".
Sitten jatkettiin Myrrin kanssa suoraan Royal Canin juniori- kisaan, joka tuolla näyttelyssä pidettiin. Myrri siis kisasi junnuluokassa erin saaneen uroksen kanssa parhaasta juniorista. Myrri voitti tämän kisan ja sai menolipun päivän päätteeksi pidettävään juniorien ryhmäkehään.


Myrri ROP, tuomarina Marko Ljutic

Sitten oli vuoro esittää kasvattajaryhmä, olin jo melkein unohtanut että sellainenkin oltiin ilmottu. No, eikun kysymään taas kehän laidalta apua, josko joku voisi ottaa Minkun esitettäväksi. Apu löytyi ja kiitos kovasti tätäkin kautta! Järjestystä ei ehditty miettiä kyllä yhtään ja varmaan oli vähän sekavaa settiä meidän meno... Mutta tuomari tykkäsi ja kirjoitti tosi kivan arvostelun ryhmästä (Myrri, Juju, Minku ja Lumo)! Arvostelu alkoi: "Well done to the breeder for the excellent work!". KP- saatiin ja oltiin ROP- kasvattaja samoin tein :)

Sitten tulikin pohdittavaa. Meillä ei ollut hotellia varattuna, kun ei oltu jotenkin edes ajateltu että onhan siinä se mahdollisuus, että päästään ryhmäkehiin. Ja sinnehän päästiin neljän ROP:n kanssa! Kasvattajaryhmä kyllä pudotetiin pois, sillä Mirkalla oli aksatreenit tiedossa iltapäivällä ja kyllähän ne menee näyttelykehien edelle. Mutta Myrrillä oli siis kaksi ryhmää ja Taikalla yksi, joten ehdottomasti päätettiin jäädä. Sitten eikun järjestelemään! Puhelimella ei päässyt läpi mihinkään lähiseudun hotelliin, joten Jarno hyppäsi autoon ja ajoi muutaman kilometrin päähän Imatran kylpylälle kysymään, olisiko siellä tilaa. Kuin onnen kantamoisena siellä oli vielä yksi koirahuone jäljellä ja sen varasimme. Mitään yöpymistarvikkeita ei tietenkään ollut matkassa, joten seuraavaksi koirat matkaan ja käymään läheisessä Prismassa. Sieltä saikin kaiken tarvittavan, hammasharjat ja koirielle ruoka-astiat ja sapuskaa. Kyllä sitä yhden yön pärjää vähemmälläkin tavaralla ja näyttelyyn palattuemme ostettiin vielä muutama lelu tyttösille jotta saivat sitten hotellihuoneessa touhuta :)

Ryhmät alkoivat iltapäivällä vähän ennen neljää. Myrrin kanssa pääsin ensin kasiryhmän kehään ja sitten suuuureen juniorikehään. Molemmissa neiti jaksoi esiintyi ihan superhienosti! Sijoituksia ei saavutettu (joka ei sinänsä kyllä yllätä, onhan hän ihan lapsi vielä..) mutta niin hyvä mieli jäi että kyllä kannatti jäädä! Taikan kanssa pääsin veteraanien ryhmään ja olipas ihana Mummon kanssa siellä edustaa! Taika on niin elementissään kun pääsee esiintymään, tietää kyllä itsekin että nyt ollaan isossa kehässä ja näyttää parastaan! Sijoituksille ei päästy, mutta nautittiin joka hetkestä :)

Iltasella lenkitettiin tyttösiä kylpylähotellin hyvissä ulkoilumaastoissa ja käytiin nauttimassa hyvä illallinen hotellin ravintolassa. Todellista laatuaikaa ja luksusta, hyvän mielen reissu kaikin tavoin!


Koko lauma kera palkintojensa :)

2019-04-08

Minku RTK1! Pirkan dameja ja terveystuloksia


RTK1 Minku :) Kuvassa myös Myrri kera junnuvalioruusukkeidensa, jotka vihdoin saapuivat Latviasta ja Virosta

Olipas jälleen koiramenojen täyteinen viikonloppu. Perjantai- iltana oli pientä jännistystä ilmassa, kun oli Myrrin silmä- ja polvitarkastuksen vuoro. Myös Minku lähti matkaan, kun silmäpeilaustulos oli menossa toukokuussa vanhaksi. Lääkärina Tampereen Hakametsän klinikalla toimi Kirsi Kemppainen. Minku tutkittiin ensin. Silmät olivat pysyneet samassa kuosissa kuin aiemmilla kahdella peilauksella. Minkulla on aina ollut toisessa silmässä PPM iris-iris muoto, eli sikiökehityksen aikainen jäännerihma. Kun se on muotoa iris-iris, se ei vaikuta näkökykyyn eikä "pahene", eikä vaikuta myöskään jalostuskäyttöön. Aiemmin näitä ei olla virallisesti kirjattu koiranettiin, silmätarkkipaperiin kyllä. Nykyään kuulemma kaikki tällaiset vähäpätöisetkin jutut kirjataan, eli tuollainen kirjainyhdistelmä tullee sitten näkymään Minkun kohdalla.

Myrri otti silmätarkin ensikertalaisena tosi rauhallisesti, mitä nyt vähän pussasi lääkärin peilauslaitetta.. :D Tarkan tutkimuksen jälkeen diagnoosiksi tuli: täysin terveet silmät! Sitten tarkastettiin polvet, jotka nekin olivat priimaa. Hieno homma! Muut PEVISA- tutkimukset Myrrille tullaan tekemään loppuvuodesta, kun kiihkein näyttely- ja kisakausi on ohi. Tähän väliin ei oikein mahtuisi minnekään nuo tutkimukset, kun rauhoitteesta tulee aina dopingin varoaika.

Lauantaina lauma jakaantui. Minä lähdin aamuvarhaisella ajelemaan Minkun kanssa kohti Ilmajokea, missä järjestetiin rallytokokisat. Jarno otti muun lauman matkaan ja he lähtivät Pirkan dameihin, ihan kokemus- ja hauskanpitomielessä. Siitä päivästä lisää Jarnon blogissa, kun kirjoitella ehtii. Myrri oli toiminut kivasti, tuonut yhden daminkin markkeerauksesta ja saanut paljon kehuja hyvästä yhteistyöstä ja ohjattavuudesta. Lupaava nuori koira :) Mummo ei oikein tajunnut Jarnon ohjauksia, mutta ansaitsi palkkansa kiipeilemällä kiville ja kannoille :D Lumon suoritus oli ollut vauhdikasta, mutta hakuruudusta ei olleet damit palautuneet. Hauskaa oli ollut kaikilla ja tytöt tyytyväisiä ja väsyneitä illalla :)

Ilmajoella rallya tuomaroi meille jo Tampereen kisasta tuttu Iiris Harju. Osallistujia aloluokassa oli 17 ja mainittakoon että me olimme ainoa noutaja, muut rodut olivat lähinnä palveluskoiria. Tilana toimi vanha navetta (veikkaan), jossa keinonurmipohja mutta varsin kylmä halli oli. Odotellessa vähän treenailin Minkun kanssa ja vire oli hyvä. Me olimme suoritusvuorossa heti toisina, eli rataan tutustumisen jälkeen ei enää treenata ehdittykään. Rata oli hieman "sokkeloinen", paljon käännöksiä tihein välein. Minku suoritti tosi kivasti ja teki vain yhden virheen, josta 1 pisteen vähennys. Tämä oli vino perusasento.  Itse sain kolme miinuspistettä siitä, että suorituspaikat eivät olleet ihan kohdillaan. Oltiin siis liian kaukana kylteistä muutaman kerran kun liikkeet tehtiin. Mutta eipä haitannut, hieno 96 pistettä!

Sunnuntaina pohdin pitkään jaksetaanko lähteä ajelemaan Porvooseen saakka, minne olin Minkun rallykisaan ilmoittanut. Onneksi lähtö oli vasta yhden aikaan iltapäivällä, saatiin nukkua pitkään ja palautua lauantain Ilmajoen reissusta. Joten matkaan lähdettiin, Jarnon jäädessä kotiin hoitamaan muuta laumaa. Porvoon kisa järjestetiin mukavan kokoisessa lämpimässä hallissa, harmittavasti vaan treenitilaa ei suoritusalueen ulkopuolella juuri ollut. Pikkuisen kuitenkin pääsin Minkua herättelemään, ja kun oltiin suoritusvuorossa vasta sijalla 11, ehdittiin käydä läpi muutama radan haastavampi kyltti siinä odotellessa. Rata oli mielestäni haastavin tähän astisista, mukana oli mm. liike "askel-seiso, kaksi askelta- istu, kolme askelta- maahan". Minkulla oli hyvä vire tänäänkin, ja suorittaminen oli rauhallista kuten koepaperissakin mainittiin. Itse kiinnitin erityistä huomiota siihen, että suorituspaikat ovat presiis kohdillaan. Ja se kannatti! Saatiin huimat 99 pistettä, yksi miinuspiste tuli kontrollivirheestä, jonka veikkaan tulleen siinä kohtaa kun Minku jostain syystä oli tn aikeissa seuratessa vaihtaa puolta oikealle (joo, ollaan treenattu jo voittajan liikkeitäkin). Onneksi käskyllä palasi heti oikeaan seuruupaikkaan eikä tullut enempää miinuksia. Lopulta olimme 15 koirakon joukosta sijalla 2, hävittiin voittajalle 2 sekuntia ajassa, muuten oli tasapisteet. Palkinnoksi saatiin kassillinen koiranherkkuja, lelu, ja brunbergin suukkoja. Sekä tietysti se tärkein: RTK1 koulutustunnus! Sitten onkin aika alkaa treenata AVO- luokan liikkeitä ihan tosissaan, ja parin viikon päästä korkata mahdollisesti avoluokka, ja Myrrin kanssa ALO- luokka. Hui!

2019-04-01

Koiranne on aivan SILAKKA! Ja sillä on täysin pennun ilme.

Lauantaina näyteltiin Lahdessa, tuomari Leni Finnen kehässä. Tuomari piti tiukkaa linjaa. Uroksista vain kaksi sai sa:n, Myrrin Caro- isän ollessa VSP- onnittelut täältäkin! Luca sai eh:n, esiintyi tosi hienosti mutta malli ei ihan ollut tuomarin makuun.

Nartuissa Myrri oli ainoa juniori. Heti kun mentiin kehään, tuli tuomari kopeloimaan rungon läpi. Kävimme mielenkiintoisen keskustelun: tuomari "Saanko sanoa suoraan?" Minä "Tottakai". Tuomari "Tämä koira on aivan SILAKKA!" Minä: "se on kova liikkumaan .." Tuomari "Aivan SILAKKA! Ja sillä on täysin pennun ilme". Minä "se on meidän lauman baby..". "Tuomari "hienoa kun voi sanoa suoraan, moni ei ymmärrä, suuttuukin". Minä "no näinhän se on, koiran arvostelut voivat mennä tunteisiin.." Tuomari "ja mietis jos oltais kissaihmisiä!" Naurua. Jep. Myrri esiintyi tosi kivasti, liikkui hienosti (josta arvostelussa maininta), eikä muuta isompaa vikaa ollut kuin malli silakka, ja rintakehä kesken kehityksen. Samaa mieltähän me noista ollaan, tällä hetkellä sporttityttö on turhankin sportti, mutta eiköhän ikä korjaa asian ja kasvatettu ruokamäärä. Siihen saakka, olkoon silakka. Monet siitäkin mallista on tykänneet ja makuasioista ei toki voi kiistellä. Silakka sai eh:n, ja se oli ihan fine.


Silakka!


Jolla on aivan pennun ilme :)

Valioissa Minku ja Lumo esiintyivät molemmat oikein hyvin. Mutta vikaa löytyi. Lumolla on alkanut turkki tippua, ei kyllä vielä pahasti mutta pölisee tutkittaessa. Siitä tuli maininta ja tuloksena sileä eri. Elokuussa Lumo oli Lenillä ROP, mutta kuten monasti ollaan nähty, arviot vaihtelee ja aikaisempaan menestykseen ei voi tuudittautua. Tuolloin elokuussa Myrri oli ROP- pentu, mutta ei ehkä ollut niin silakka silloin ;) Minku sai kivan arvostelun kera sa:n, mutta yksi maininta arvostelussa ei ihan ollut paikkaansa pitävä omasta mielestämme. Minkun lihaskuntoa moitittiin, ja kyllähän se niin on että meidän lauman liikkumisen määrän kun tietää, ei lihaskunto kovin huono voi olla. No, tällä arvioilla Minku oli valioluokan 2. ja lopulta  "pn5". Hukkareissu siis meidän laumalle, kun Mummukaan ei kehään osallistunut (varoajat ovat vielä menossa, edellisviikon terveystarkista ja hammashuollosta). Reissun saldona oli yksi pikavoitto Lahden tieltä :P ja Myrrille uusi lempinimi ;)

Sunnuntaina Myrri pääsi pitkästä aikaa harkkaamaan mejää, kun Jarno teki sille on 400 m pitkän avojäljen jo melko sulaan metsään. Jäljestys sujui tosi kivasti! Nyt vaan toivotaan, että mejäkoe 18.4 toteutuu ja päästään starttaamaan Myrrin mejäkausi :)