Tietoa päähenkilöistä

Taika- tollerin (C.I.E RU LV BY EE MVA EE LV LT BALT VMVA RKFV-10 BYW-10 BALTV-10 V-10 BALTVV-16 VV- 16 EEV-17 EEVV-17 RIGAVW-18 HeVW-18 LTVV-19 TK1 BH Copperfox`s Carina) sekä Taikan tyttärien Lumon (FI JVA CIE BY MVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA BYW- 13 PMV-13 LVV-15 TLNW- 16 EE VMVA Magicfox`s Malvira) ja Minkun (FI JVA CIE BY MVA LV MVA EE MVA LT MVA BALT MVA BYW-15 EE JMVA LV JMVA BALTJW-15 TLNJW-15 TLNW-15 BALTV-16 RIGAW-18 HeV-18 BY GR MVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Nebbiolo) sekä Minkun tytärten Myrrin (FI JVA BY MVA EE MVA EE JMVA LV JMVA LT JMVA BALT JMVA RIGAJW-18 JV-18 LTJV-19 RTK1 RTK2 Magicfox`s Amarone) ja Hertan (EE JMVA Magicfox`s Queen of Hearts) koirailua kotosalla ja harrastusten parissa raportoi Hanna- emäntä. Naurua ja hammasten kiristystä :)






2019-08-26

Myrrin ja Minkun harrastusviikonloppu!


Viikonlopun taitavat tytöt Myrri ja Minku sekä Myrrin MEJÄ- palkintopokaali!

Viikonloppu ilman näyttelyitä ei tiennyt vapaata viikonloppua, vaan harrastettiin ihan urakalla kahtakin eri lajia :) Lauantaina Jarno lähti tekemään jälkiä OSKK:n MEJÄ- kokeseen Orivedelle ja minä suuntasin Nokialle rally-tokokisoihin Minkun ja Myrrin kanssa. Hieman oli paineita, sillä Minkulla oli takana kaksi nippanappa tuloksetta jäänyttä rallykisaa. Ulkokentät... Mutta kohtaloa uhmaten eikun kolmatta kertaa yrittämään! Mikäs siinä kun koira kerran osaa, pakko se on joskus osua kohdalleen.

AVO- luokassa oli parikymmentä kisaajaa ja Myrri starttasi luokan toisena. Rata oli Myrrille haastava, kaksi eri seisomisliikettä (etenkin istu-seiso- kierrä koira) jännitti koska treeneissä tämä joskus onnistuu, joskus ei. Lisäksi radalla oli ihan uusi kyltti meille, kyltin jälkeen istu, askel oikealle (koira seuraa sivuttain)- istu. Myrri oli melko nihkeällä tuulella kun vähän treenattiin ennen kisaradalle menoa, otti varmasti minusta painetta ja voimakas valeraskaus vaikutti varmasti sekin osaltaan. Kisaradalla sain onneski virettä nostettua ja ihan kivasti me jokainen liike klaarattiin! Yhden kyltin uusin, kun siinä asento oli niin vino, että kymppi olisi vähennystä tullut. Uusiminen kannatti, sillä lopulta saimme kasaan AVO HYV 73 pistettä! Ei kummoiset pisteet, mutta siihen nähden ettei tosiaan oltu kovin valmiita korkkaamaan avoluokkaa, niin olen kyllä tyytyväinen! Vähennykset tulivat vinoista asennoista, joten eiköhän ne kuntoon saada fiilattua.

Minkun suoritusvuoro oli luokan viimeisenä. Minkun valeraskaus on vihdoin ohi (jee!) ja nyt kehässä oli iloisesti häntä heiluen suorittava koira :) Tosi kivasti meni kaikki liikkeet, yksi vino asento -10 ja pari pisteen vähennystä. Tuloksena AVO HYV 88 pistettä ja se olisi sitten yhtä vaille RTK2.. Jos se tänä vuonna saavutetaan, ovat vuoden tavoitteet täyttyneet ja ylittyneet huikeasti!

Sunnuntaina startattiin kahdella autolla kohti Oriveden MEJÄ- koetta. Minulla oli kyydissä vähän yllärinä Myrri! Lauantai- iltana mietittiin Jarnon kanssa, että olisi se kiva kokeilla Myrrille vielä VOI- luokkaa tänä vuonna. Kaudella oli meille kaksi MEJÄ- koetta jäljellä, joista toiseen. 8.9 kokeeseen, osallistuu Lumo. Tämä oli siis Myrrille ainoa sopiva koe, ja niinpä ihan ilman tulosodotuksia päätetiin antaa nuorelle neidille mahdollisuus.

Koepaikalla tutut kuviot. ammunta ja sitten maastoon. Meillä oli päivän eka jälki ja mukavan viileä ja tyyni ilma sopi ilmavainuiselle Myrrille hyvin. Myrri oli hyvin innoissaan kun päästiin maastoon, hyvin tiesi mikä on homman nimi! Alkumakuu nuuhkaistiin ja hetken siinä Myrriä kannustin, sitten ohjausmatka 10 m krepeille "jälki"- sanaa toistellen ja liina pitkäksi. Jäljellä oli monenlaista maastoa. Osin kuljettiin vanhaa hakkuu-aukkoa ylittäen risuja, yksi osuus meni melkein kokonaan suolla pursukossa, sitten oli mukavaa metsää ja taas vähän kuivempaa hakkuuta, pari vesiojaakin matkalle mahtui ja niissä Myrri nopeasti kastautui, muttei jäänyt pidemmäksi aikaa vilvoittelemaan. Ensimmäisellä kulmalla oli katko, jota ei siis olla koskaan Myrrille tehty. Myrri lähti veren loputtua kaartamaan laajalla lenkillä vasemmalle, katkon jatkuessa oikealle. Mutta niin se vaan kierros tehtiin ja lähdettiin palaamaan ja kohta oltiinkin jatkolla! Makuista Myrri kulki kolmen päältä, kahta vähän nuuhkaisi vauhdissa, yhtä ei haistanut ja viimeinen makuu mentiin parin metrin mitalla ohi. Makuiden merkkauksesta ei siis kummoisia pisteitä voinut odotella, mikä ei sinänsä ole ihme kun treenattu ei olla. Onpa tiedossa mitä ennen ensi kevään kokeita treenaillaan siis :) Koko jäljen matkan Myrri eteni täysin kehoituksitta, mukavaa vauhtia. 28 min oli suoritusaika joka VOI- jäljelle on oikein hyvä! Sorkalle Myrri tuli suoraan ja jäi siihen haistelemaan kiinnostuneena. Upea suoritus, ja niin silminnähden itseensä tyytyväinen Myrri oli että se paistoi kauas! Jarno oli jäljen lopulla tiellä odottamassa meitä metsästä, ja näki jo kaukaa koirasta ja minusta että hyvin meni :) Olipas siitä mukava suunnata kohti kotia, Jarnon jäädessä hoitamaan loppupäiväksi kahden jäljen opastukset ja kuulemaan tulokset.

Illalla kuuden aikaan sain viestin, Myrrille ekasta VOI- luokan kokeesta 42 pistettä ja ykköstulos! Melkoinen Myrri, kylmiltään VOI- luokkaan ja tekee tuloksen! Eikä vain tuloksen, vaan ykköstuloksen! Ensi kesälle onkin sitten tavoitteita tämän myötä... Kaksi enää tarvisi ;)

Tässä vielä tuomari Janne Vuorisen koekertomus Myrrin ekalta voi- jäljeltä: "Koiralle osoitetaan alku, josta ohjattuna päivän tehtävään. Maastossa kuljetaan siihen sopivaa vauhtia ja käytetään sekä maa- että ilmavainua jäljen suunnan selvitykseen. Kaikki osuudet kuljetaan jälkiuralla tai sen välittömässä läheisyydessä, lukuunottamatta kolmannen osuuden tarkistuslenkkejä, joista palataan itsenäisesti. 1. kulma, jolla katko, selviää takaa laajalla kaarrolla sekä jalanjälkiin tukeutuen uuteen suuntaan. 2. kulma laajalla kaarrolla takaa, 3. kulma oikaistaan hieman. Kaadolle tullaan suoraan, jota jää tutkimaan. Makauksista 1. ja 2. nopeasti, 3. ylitetään ja 4. ohitetaan. Hyvä suoritus luokan ensikertalaiselta tänään. Tästä on hyvä jatkaa". VOI 1, 42 pistettä

2019-08-19

Tollershow 2019- Unelmien täyttymys!


... Unelmista tuli totta......

Tollershow 2019 käytiin eilen Tampereen Kaupissa. Tähän tollerien näyttelyvuoden päätahtumaan oli ilmoittautunut huikeat 174 punaturkkia! Tuomaroimassa nartuilla ja kasvattajaryhmissä toimi Pekka Teini, uroksilla sekä ROP:n valitsijana ruotsalainen Ann-Christin Johansson. Parikisassa (ja junnunartuilla) tuomaroi Sanna Kaven.

Saavuimme näyttelypaikalle kassin kanssa, jossa viime vuoden kiertopalkinnot: Paras Pari (Lumo ja Minku), Paras Pää ja Ilme (Lumo) sekä Vienon Malja (Paras valionarttu, Lumo) matkasivat kohti päivän päätteeksi valittavia uusia omistajiaan. Edellisvuoden Tollershow oli meille niin upea, ettei vastaavaa menestystä uskaltanut edes uneksia. No, päivä osoitti sen, että unelmointi kannattaa aina, sillä joskus ne unelmat voivat toteutua.....

Paikan päällä laitoimme teltan pystyyn. Siihen Jarno keksi hyvän systeemin, etuverkon, eli koirat voivat makoilla leveästi teltassa ilman häkkejä. Teltan pohjalle kunnon viltit niin jopa oli tyttösillä makeat oltavat! Pian paikalle alkoi saapua myös kasvatteja. Coco kera omistajansa Venlan ja tämän isän Timon, Vanni omistajansa Riinan kanssa sekä tietenkin Heidin leiri kera Lucan, Caron ja Nupun. Päivän aikana teltallamme vieraili muutamakin tulevasta pentueesta kiinnostunut pariskunta, ja mukava oli rupatella ja tyttösiä esitellä. Kiitosta vaan poikkeamisesta kaikille!

Pekka Teinin kehä alkoi suoraan nuortenluokan nartuilla, sillä juniorinartut esiintyivät myöhemmin Sanna Kavenin kehässä. Kehässämme toimi myös harjoitusarvostelija, Tarmo Viirtelä, jolla Myrri oli käynyt pentunäyttelyssä edelliskesänä, ollen silloin ROP- pentu. Nuoriin oli ilmoitettu 9, joista paikalla oli 8. Myrri kisasi luokan toisena ja Vanni kolmantena.

  
Nuorten luokan narttuja : Belle Fox Wind Beneath My Wings, Myrri, Vanni ja Maplefox Dancing In Thunder

Myrrillä oli todella hyvä draivi ja Pekka Teini saneli neidille hienon arvostelun: "Keskikokoinen, kauniisti liikkuva narttu. Todella kaunis pää. Hyvä otsapenger. Turkin väriin sointuvat silmät. Hyvät ulottuvuudet rungossa. Kokoon sopiva raajaluusto. Upeat kulmaukset. Upea turkki. Hieno käytös". Tällä kauniilla arvostelulla saimme erinomaisen, sekä pääsimme vielä osallistumaan päivän päätteeksi pidettäviin "Paras pää ja ilme", sekä "Parhaat liikkeet" kisoihin!


Myrrin hienoa liikettä, jolla irtosi menolippu "Parhaat liikkeet"- kisaan

Vannikin esiintyi hyvin, saaden myös erinomaisen. Kaikkiaan neljä nartuista sai erin, neljä eh:n. Kilpailuluokassa juostiin yksin edestakaisin sekä yhdessä pari kertaa ympäri. Sitten Myrri nostettiin kärkeen ja vielä kierros ja sijoitukset olivat siinä! Myrri voitti nuortenluokan, saaden upean ruusukkeen ja kassillisen palkintoja (mm. lelu ja Nutrolin-  öljyä) sekä ruokasäkin. Vanni sijoittui hienosti luokan sijalle kolme. Mahtava alku päivälle!

Päivä jatkui suurella (25 osallistujaa) avoimella luokassa, missä kisasi kasvateistamme Coco. Pekka Teini saneli (ja nimenomaan saneli kaikkien koirien arvostelut ääneen, joka oli loistavaa- niin kiva seurata kehän kulkua ja kuulla mitä kustakin koirasta kerrotaan!) upean arvostelun ja erinomainen tuli. Lopulta Coco palkittiin luokan 2. parhaana kera sa:n sekä menolipun "Parhaat liikkeet- kisaan". Aivan upea suoritus noin isossa luokassa! 


Kaunis Coco, suuren avoluokan 2. kera sa:n!

Sitten kävivät käyttöluokan nartut (8 kpl) kehässä ja tämän jälkeen valioluokka (7 kisaajaa), missä Jarno vei Lumoa ja minä Minkua. Lumo esiintyi hienosti saaden erin. Arvostelussa kehuttiin eritoten turkkia, eturintaa, kauniita pieniä käpäliä (Lumolla on somat "kissantassut") sekä luonnetta.
Minkun tullessa kehään tuomari katseli kokonaisuutta, hymyili ja tuli käsittelemään. Sanelu  "kesäturkissa" sai aikaan naurut sekä tuomarilta että minulta (ja taisipa yleisössäkin joku naurahtaa), sillä tuo oli kyllä niin kauniisti sanuttu koirasta jolla on turkista jäljellä vaan päällikarva ja häntäkin on mallia ruoto :D No, upea esiintyminen ja liikkeen draivi sekä muuten tuomaria miellyttänyt kokonaisuus riitti erinomaiseen arvosanaa, johon olin erinomaisen tyytyväinen! Kaikki valiot saivat erin. Kilpailuluokassa Peppi voittoon, sitten myös Lumoa kookkaampi Minna, sitten Lumo sijalle kolme. Lumo sai myös sa:n ja kauniin keltaisen luokkasijoitusruusukkeen :) Lumo sai pääsylipun myös "Paras Pää ja Ilme"- kilpailuun (jonka viime vuonna voitti!).


Valionarttuja: Peppi, Lumo ja naku Minku :)

Veteraaniluokka oli suuri, 15 mummokoiraa. Mukana oli myös Taikan sisko Capri, olipa mukava nähdä pitkästä aikaa! Taika nautti esiintymisestä kuten aina. Tuomari kertoi yleisölle, että runko on jo iän myötä pyöristynyt (kuten on), mutta rungossa ei ole yhtään ylimääräistä. Taikan pään tuomari kehui olevan malliesimerkki tollerin päästä, niin kaunis että sopisi esimerkkikuvaksi rotulehteen! Hienon arvostelun mummu sai, ainoat "moitteet" olivat hieman löysät etuliikkeet. Käytöstä kehuttiin upeaksi :) Kaikkiaan yhdeksän veteraania sai erin ja kilpailuluokassa Taika nostettiin sijalle 2. kera sa:n! Meinasi kyllä tippa tulla silmään....Erityisesti liikutti se, että kun Taika juoksutettiin paikalleen 2. sijalle, yleisö taputti. Hieno kunnianosoitus Mummulle, joka vielä 11- vuoden iässä kisaa kärkipaikoista luokassa! Taika pääsi myös osallistumaan Paras Pää ja ilme- sekä Parhaat liikkeet-kisoihin :)  Veteraanien voiton vei Taikaa 3 vuotta nuorempi Esta, onnittelut Sonjalle vielä täältäkin!


Ihana Mummu, veteraanien 2. kera sa:n :)

Veteraanikehän jälkeen odoteltiin viereisen kehän junioriluokan narttujen arvostelun päättymistä. Kun arvostelu oli ohi, Pekka kävi vielä kolme sa:n junnuissa saanutta narttua läpi, päättäen "vahvistaako" sa:n. Hän kun tuomaroi paras narttu- kehän, on käytäntö tämä. SA.t vahvistettiin ja sitten kisaamaan narttujen kauneimmasta. Junioreita pn- kehässä oli kolme, nuoria kaksi, avoluokasta viisi, käytöstä kolme, valioista neljä ja veteraaneista kuusi. Suuri määrä hienoja koiria siis!
Juostiin luokittain kehä ympäri. Sitten tuomari alkoi kätellä koiria pois. Ensin lähtivät kaikki juniorit, molemmat nuoret jäivät. avosta lähti kaksi ja Coco jäi vielä, käyttöluokasta jäi kaksi, veteraaneista jäi vain Esta ja valioista Peppi ja Minna. Tässä vaiheessa juostiin yksitellen edestakaisin, ja sitten kierros ympäri. Ja taas väheni väki... Nuorista lähti toinen ja Myrri jäi, avosta lähti Coco, käytöstä lähti toinen ja valioista lähti molemmat. Siinä kohtaa tajusin, että mehän Myrrin kanssa tulemme sijoittumaan pn- kehässä! Sitten juostiin taas. Kierroksen jälkeen käyttönarttu nostettiin kakkoseksi, tuomari katseli meitä hetken ja sanoi "ja mennään vielä kerran ympäri". Yleisö taputti ja Myrri juoksi pitkällä hihnalla kehän kärjessä. Ja juoksi suoraan paikalle 1! Uskomaton fiilis.... ! Tollershown kaunein narttu, meidän 19 kk ikäinen Myrri! Nyt ei vain meinannut tulla vedet silmiin, vaan ne myös tulivat. Hetki jollaisesta ei ole edes uskaltanut haaveilla.. Siitä tuli totta. Halasin tuomaria ja hän vielä onnitteli meitä, kehuen Myrriä todella tasapainoiseksi ja etenkin ne liikkeet! Kysyipä vielä sertiä jakaessaan, että moneskos se oli :D Myhäili, kun kerroin että taisi olla nro 22 ;) 

Kehästä poistuttiin taas kassillisen palkintoja kera. Onnitteluja sateli sieltä täältä, kiitos kaikille! Sitten käytiin Myrrin kanssa sertikuvassa Tollerilehteä varten. Neiti se vaan jaksoi poseerata edelleen, hän on kyllä niin omiaan siinä(kin) hommassa!


Myrri kera 22. sertinsä!

Päivä jatkui edelleen, seuraavaksi oli parikisojen vuoro. Minä handlasin parin nro 1, Lumon ja Minkun. Jonna vei paria 2, Myrriä ja Lucaa ja Taika ja Coco olivat pari nro 3 Venlan handlattavana. Kaikkiaan pareja oli kisaamassa, jos en nyt ihan väärin laskenut, 11. Tuomari Sanna Kaven juoksutti kaikki parit yksitellen edestakaisin ja ympäri, ja saneli arvostelut. Todella hienosti kaikki meidän pareista selviytyivät, sai kyllä kasvattajana ja omistajana olla ylpeä! Hienoja ja  hienosti käyttäytyviä koiria! Kun kaikki parit oli arvosteltu, mentiin kaikin takaisin kehään. Tuomari kiersi katsomassa jokaisen vielä yksitellen, ja sitten alkoi kätellä väkeä pois. Lopulta kehässä olivat enää kaikki meidän kolme paria ja Sonjan kaksi paria. Niinhän siinä sitten kävi, että Lumo ja Minku palkittiin toistamiseen Parhaana Parina! Tuomari oli otettu ja iloinen silmin nähden, kun kerroin että viime vuonna sijoitus oli sama :) Kehui Minkun ja Lumon niin samantyyppisiksi, ja upeasti liikkuviksi koiriksi! Ja taas saatiin palkintoja, upeat ruusukkeet molemmille, jo tutut kiertopalkintopokaalit, ruokaa ja kassi herkkuja ja leluja. Kaikkia saamiamme palkintoja ei olla vielä ehditty edes käydä läpi. Ainakin kolme hihnaa (Myrrin sertistä upea valkoinen nahkahihna), useita leluja, monenmoista herkkupussia, ruisleipä (kiva lisä!), lahjakortti ja useita ruokasäkkejä kotiin tältä reissulta matkasi :)


Paras Pari- kisasa Myrri ja Luca sekä Taika ja Coco


Parikisan voittajat Lumo ja Minku, kera tuomari Sanna Kavenin :)

Parikisan jälkeen valittiin ROP. Valinnan teki urosten tuomari. Koska hän ei ollut Myrriä arvostellut, kävi hän neidin tutkimassa ja saatiin juosta kierros. Tämän jälkeen juoksimme yhdessä urosten voittajan. Hilkan upean Velhon, kanssa ison kehän ympäri yleisön taputtaessa. Velho palkittiin ROP:ina, onnea! ja Myrri oli VSP. Kaunis ruusuke jälleen ja iso säkki ruokaa...

Eikä se päivä vielä tähän päättynyt. Parhaat liikkeet kisassa käytiin vielä juoksemassa, siellä ei menestystä meille vaikka tytöt vielä hyvin jaksoivat edustaa. Samoin Paras pää ja ilme ei tänä vuonna osunut meidän kohdalle. Eipä harmittanut, sen verran paljon ja vielä enemmän oltiin jo saatu!

Vielä yksi kisa, kasvattajaluokat, oli ohjelmassa. Luokkia oli kisaamassa yhdeksän. Meidän ryhmä koostui Lucasta, Myrristä, Cocosta ja Lumosta. Minku jätettiin pois, koska se turkki... Ja Vanni siksi, että naamassa ei ole valkoista kuten näillä muilla. Pikkuisen alkoi jo väsy painaa koiria, mutta edelleen kuitenkin jaksettiin hienosti seistä ja liikkua. Pekka kehui erityisesti ryhmän luonteita, mainiten niiden olevan rauhalliset, joka erityisesti tällä rodulla on tärkeä asia. Niin samaa mieltä! Hienon arvostelun saimme: "Ryhmässä uros ja kolme narttua, kahdesta eri yhdistelmästä. Ryhmällä on todella yhtenevät päät ja ilmeet ja kaikki ryhmän koirat liikkuvat tasapainoisesti ja ovat sopivan kokoisia. Myös karvapeitteet ovat tänään hyvässä ja yhtenäisessä kunnossa. Mikä myös miellyttää silmää, on rauhalliset luonteet. Kasvattajalle onnittelut hyvästä ryhmästä!".

Kun kaikki ryhmät oltiin arvostelu, alkoi kunniapalkintojen jako. Pekka kiersi antamassa KP:t muutamille, osa poistui ilman. Lopulta jäljellä oli neljä ryhmää, jotka tultaisin sijoittamaan. Me olimme siinä porukassa! Ensin laitettiin sija 4, ei osunut meille. Sitten sija 3, ei vieläkään me. Kisasimme siis BIS- kasvattajasta! Vielä kerran juostiin kehä ympäri, ja meidät osoittettiin sijalle 2, Baniettas- kennelin voittaessa. Onnittelut vielä täältäkin! Mahtava päätös päivälle, ja kunnianosoitus näin "pienelle" kasvattajalle- sijoitus erikoisnäyttelyn kasvattajaluokassa sijalle BIS 2. Siihen oli hieno päättää upea päivä!

Kun leiri oltiin saatu vesisateessa purettua (sade alkoi iltapäivällä, ja koveni näyttelyn loppua kohden) ja kannettua kaikki tavarat autoon, istuimme hetken ennen kotiin lähtöä. Molemmat, sekä minä että Jarno, totesimme hetken hiljaisuuden jälkeen, että mitä tänään tapahtui? Oliko se totta, tuntuu aivan epätodelliselta. Epätodelliselta se tuntuu yhä edelleen, kun selailee kuvia näyttelystä ja katselee niitä omia koiria- etenkin tuota "pientä" Myrriä.. On se vaan todettava ja nyt sen vihdoin alkaa itsekin tajuta- Myrristä on kasvanut upea prinsessa, suurten kehien stara! Tyttö, sinä todellakin olet TÄHTI!!!

2019-08-12

Neiti- Naku ROP Raisiossa! Ja putket meni poikki..


Naku Minku Raision ROP!

Olipas mielenkiintoinen näyttelyviikonloppu..! Lauantaina ajeltiin Kotkaan, missä KV- näyttelyä tuomaroi norjalainen meille outo vanhempi herra, Arne Foss. Sää oli lämmin ja seura mukavaa näyttelypaikalla, joten mikäs siinä kehien alkua odotella (tuomari oli aika hidas, joten odotusaika oli pitkä). Uroksia oli kisaamassa viisi, ja vain yhdelle sa. Onnea Toto!

Junnunarttuja oli kaksi, eikä kummallekaan sa:ta. Myrri kisasi yksin nuorissa, ja tuomari tykkäsi neidistä kovin. Saatiin kiva arvostelu: "19 months. Very feminine. Correct breed type. Well shaped head. Correct stop, good scull. Ears quite big. Nice eyes. Good bone and feet. Typical neck and topline and tail carriage. Very well marked. Well presented coat. Moves very well from the side, bit narrow behind. Lovely temperament. Well presented". Tällä arviolla saatiin eri sa.


Myrrin upea sivuliike!

 Avossa kisasi yksin Kerttu saaden sileän erin ja sitten valiot. Kaikille erinomainen, luokkavoittoon Ruuti (josta tuomari on aiemminkin pitänyt), Lumo kakkonen ja Minku kolmas. Kaikille sa. Veteraaneissa oli Rouva yksin, ja hienosti esiintyi. Tuomari tykkäsi ja kirjoitti kauniin arvostelun, kera sa:n ja ROP- vet:n "11 years young. In very nice condition. Still nice expression. Good scull and ear placement. Good bones. Moving very well for age. Strong body. Normal coat for age. Overall very nice breed type. Nice temperament". Erityismainintana, tuomari taputti kun kierrettin kehää. Ihana arvostus veteraanille!


Jotkut vähän iloisina ROP- vetistä!

Pn- kehässä tuomari juoksutti ja pohti pitkään Myrrin ja Ruutin järjestystä. Lopulta Myrri sijalle kaksi ja Ruuti voittoon (onnea!). Lumo oli pn3 ja Minku pn4, Taika "pn5". Kiitokset esitysavuista Tarulle ja Emmille! Myrrin putki ei siis vielä katkennut, 20. serti tuli kera vara-cacibin :)

Illaksi ajeltiin majoittumaan Sokos- hotelliin Turkuun, sillä sunnuntaina olisi Raision KR- näyttely. Illalla syötiin hyvin hotellin ravintolassa ja lenkitettiin koirat joen varressa. Sitten hetki illanviettoa musiikkia kuunnellen ja hyvissä ajoin nukkumaan.

Aamu valkeni harmaana, sadetta oli luvattu koko päiväksi, mutta aamulenkki päästiin tekemään vielä pahemmin kastumatta. Siitä se sade sitten pikkuhiljaa alkoi lisääntyä ja kun päästiin perille Raisioon ja saatiin häkit kehän laidalle, alkoi kunnon kaatosade. Koirat onneksi pysyivät kuivina isolla sateenvarjoilla suojatuissa  häkeissään, itse kastuttiin kyllä huolella. Ei mikään miellyttävä näyttelyilma.. !

Tollerit tuomaroi ruotsalainen vanhempi herra, jolla oltiin kerran käyty aiemminkin Seinäjoki KV:ssa kolme vuotta sitten. Tuolloin muistan, että näyttelyyn ajaessa mietittiin kehtaako Minkua edes esittää, se kun oli aivan kalju. No, esitettiin ihan ROP:ksi asti :D Taika oli tuolloin VSP- vet ja Lumokin sai erin.

Junnunartuissa jo näki tuomarin linjan olevan matala. Eli korkearaajaiselle eh, kahdelle pienelle ja matalalle eri:t sa;lla. Nuoria oli kolme ja Myrri luokan kookkain. Niinhän siinä sitten kävi että kolme putkea katkesi. Luokkavoittojen ja sa:den, ja samantien sertien putki. Arvostelu oli ruotsiksi ja huonolla käsialalla, mutta sen verran siitä ymmärsin että "kookkaan vaikutelman antava, korkearaajainen" oli se juttu mikä ei tuomaria miellyttänyt. No, onhan Myrri kookas, mutta täysin rotumääritelmän ihanteessa. Tämän sedän ihanne vaan oli jotain muuta. Avossa Kerttu ja Neela saivat molemmat sileät erit. Valioita oltiin vain me. Lumo haukuttiin heti lihavaksi, erin sai kuitenkin. Minku sai myös erin ja luokkavoittoon kera sa:n, Lumolle ei sa:ta. Lumo on lyhytrunkoinen ja ollessaan täydessä karvassa (kuten nyt), näyttää helposti paksulta.

Taikan tullessa kehään tuomari tuli heti sanomaan minulle, että koira on aivan liian lihava. Piti pitkän monologin asiasta ja meni vielä kehän laidalle jatkamaan Jarnolle ripittämistä :D Jarno sanoikin tuomarille hyvin, että Mummo käy näyttelyissä koska nauttii niistä ja syö hyvin ja saa myös herkkuja, koska sillä ei ole meille mitään väliä kunhan Mummo nauttii elämästä! Eikä ole menestystä estänyt Mummon kunto aiemmin ;) Tuomari ei oikein tajunnut...  No, eh sitten tuli ja kun vertaa tätä ripitystä ja arvosanaa lauantaiseen, niin onhan ne nyt ihan eri planeetoilta. Taikan paino on vähän reilu 20 kg, Myrrin 21 kg. Lumon 17.5 kg ja Minkun 17 kg. Siitä voi kukin päätellä, onko Taika superläski.....


Mummon kevyt loikka perjantain lenkiltä- ei haittaa läskit menoa ;)

Pn- kehässä oli neljä pientä ja pienehköä narttua, joten siinä mielessä tuomari valitsi samaa tyyppiä olevat koirat. Juostiin kerran ympäri ja meidät Minkun kanssa osoitettiin ykköseksi, muiden jatkaessa kisaa. Nuori narttu kakkoseksi (onnet Sannalle sertistä) ja kaksi junioria sijoille 3. ja 4. Minkun menestys jatkui vielä ROP- kehässä, josta pikku-Ruova nappasi voiton!

Oli hienoa, että tuomarin linja piti siihen nähden että naku Minku oli jälleen ROP, jälleen nakuna. Tämän tuomarille kerroinkin ROP- kehän jälkeen ja tuomari oli kovin mielissään kuullessaan, että linjansa oli pitänyt. Muiden koirien osalta ei voida kovin tyytyväisiä olla, koska arvostelut poikkesivat niin täysin lähes kaikista muista meidän arvosteluista. Tuomarilla on oikeus mielipiteeseensä ja se on näytteilleasettajana hyväksyttävä. Niin me toki teimme ja kotimatka sujui naureskellen, tappiotunnelmissa, mutta eikun mehän voitettiin :D

2019-08-05

Tollerien MEJÄ- mestaruus 2019


Taitavat nuuskumme Myrri ja Lumo :)

Viikonloppuna osallistuimme Tollerimejään Virroilla. Jarno ja Lumo osallistuivat mejämestaruuskisaan, ja minä Myrrin kanssa avoimeen luokkaan. Tollereilla on mejässä todella kova taso, ja olikin uskomattoman upeaa että mestaruuskisaan päästiin mukaan! Siinä on mejäuran virstanpylväs, joka on arvossaan korkealla.

Lauantaina oli jälkientekopäivä, ja saimme Jarnon kanssa tehdä korvaavat jäljet yhdessä. Mukava yllätys, koska olimme varautuneet siihen että kumpikin tekisi jäljen (Jarno voi- ja minä avo-jäljen) vieraan parin kanssa. Meillähän työnjako on toiminut poikkeuksetta niin, että Jarno suunnistaa ja kokeissa opastaa jäljet, minä olen "sieni", jonka ei tarvitse suunnistamisesta ja opastuksesta murehtia. Jarno tarjoitui nytkin suunnistamaan myös minun jälkeni, mutta halusin itse suunnistaa jotta sunnuntaina opastaminen sujuisi varmemmin. Teimme ensin voi- jäljen totutulla kaavalla ja sitten avojäljen. Ihan mukavastihan se suunnitus minulta sujui, ja Jarno varmisti välillä taustalla gepsillä että mennään oikein. Molemmista jäljistä tuli oikein hyvät, ja hyvillä mielin ajelimme kotiin odottamaan sunnuntain kisapäivää.

Sunnuntaina startattiin kotoa klo 6.00 kahdella autolla kohti Virtoja. Koirat matkasivat minun kanssani Volvolla ja Jarno tuli Pololla perässä. Näin kulkemiset koepaikalla olisivat helpompi järjestää, ja suoritusten jälkeen minä pääsisin lähtemään koirien kanssa kotiin, missä Minku ja Taika odottelivat. Kiitokset isälleni vielä täältäkin, kun kävi molempina päivinä tyttösten seurana ja ulos päästäjänä!

Koepaikalla jäljet arvottiin. Minä sain avoluokan 4. jäljen ja Jarno mestaruuskisan viimeisen, 7. jäljen. Onneksi avojäljet aloitettiin minun opastamasta jäljestä, ehtisin opastaa ja purkaa omani ennen Myrrin suoritusvuoroa. Molemmat koirat saisivat olla Volvon kyydissä, kun siinä on koiraveräjä ja paljon isommat tilat lepäillä koepäivän ajan. Ehtisin sitten hyvin Myrrin suorituksen jälkeen tulla keskuspaikalle, mistä Jarno opastuksensa jälkeen hakisi Lumon ryhmänsä viimeiselle jäljelle suorittamaan.

Kun ammunnat oli tehty, otin tuomarin matkaan ja ajeltiin avojäljille n. 8 km päähän keskuspaikalta. Kävin viemässä sorkan paikalleen jäljen päähän ja sitten auto parkkiin, tyttösille takaluukku ja vähän ikkunoita auki ja opastamaan. Opastus sujui hyvin, jäljellä ollut koira oli taitava (joskin vähän nopea, hikeä pukkasi!) ja hieno hukaton suoritus tuli. Opastuksen jälkeen purin jäljen samoin tein. Sitten vähän lenkittämään tyttösiä, Myrrin suoritusvuoroa odotellessa.

Myrrin jälki kiersi hakkuualuetta. Keli oli melko tuulinen ja maasto hyvin kuivaa. Hieman jännitti miten neiti, melko ilmavainuisena, tulisi tehtävästä suoriutumaan. Treenattu ei oltu yhtään sitten Keuruun kesäkuun lopun kokeen. Myrri oli jäljelle pääsyä odotellessa sopivan innostunut, tuntui tietävän että mieluista hommaa lähdetään tekemään. Alkumakuuta ei olisi kovin viitsinyt tutkia, hetken siinä pidättelin ja möyhin maata haisteltavaksi. Sitten krepityksen matka kannustaen ja liina pitkäksi. Hyvin Myrri lähti etenemään, ja aina välillä merkeistä näin että jäljellä ollaan. Ensimmäisellä osuudella riistan jäljet veivät Myrriä aika lailla jäljeltä sivuun pariin kertaan. Jouduin kehottelemaan (kysyin luvan tuomarilta tähän), ja molemmilla kerroilla palattiin takaisin jäljelle ilman hukkaa. Pisteiden tiesin tästä kyllä tippuvan, mutta edelleen me otetaan nämä kokeetkin treenin kannalta ja tässä kohtaa se kannatti. Ensimmäisen kulman Myrri löysi hyvin ja mielestäni sitä nuuhkaisikin. Maasto ekan osuuden lopulla ja tokan alussa oli hyvin kuivaa. Kallioista, ja ritisevää jäkälää. Toisella osuudella mentiin osin suolla pursujen seassa. Myrri löysi myös hirven / peuran makuun, missä oli paljon karvaa. Sitä hetken tutkiskeli, mutta lähti jatkamaan jälkeä ilman kehoitusta. Hyvä! Toisen kulman Myrri meni ensin hieman ohi, mutta palasi takaisin kulmalle ja merkkasi sen hyvin. Jatko löytyi suoraan ja viimeisellä osuudella kuljettiin osin hakkuualueella, melkoisessa tuulessa. Sorkalle Myrri tuli suoraan ja jäi sitä kiinnostuneena tutkimaan. Pian sainkin luvan kiittää. Palkaksi isot kehut ja kanafile :)

Suorituksen jälkeen ajelin keskuspaikalle, missä oltiin sovittu tapaavamme Jarnon kanssa kun hän olisi opastanut jälkensä. Hetken aikaa siellä odottelin tyttösiä ulkoiluttaen, ja kun Jarno saapui niin lähdettiin siirtymään maastoon odottelemaan Lumon suoritusvuoroa. Lumo vaikutti olevan hyvässä vireessä, ja niin se suorituskin meni. Ei hukkia, katko teetti paljon työtä kun kääntyi Lumolle "väärään" suuntaan. Lumo kun lähtee rengastamaan lähes poikkeuksetta vasemmalle ja nyt kulmat olivat oikealle. Jarnon blogissa on tarkempi kertomus Lumon suorituksesta, mutta hieno ja hukaton mestaruuskisajälki se oli!

Kun Lumo palasi suorittamasta, minä lähdin samoin tein ajelemaan kotiin ja Jarno jäi purkamaan opastamansa jäljen ja sitten odottelemaan keskuspaikalle tuloksia. Päästyäni kohtiin kohta sainkin viestin, Myrri teki hienon AVO 1, 42 pistettä! Jee! Näin ollen neiti siirtyi voittajaluokkaan, missä startataan ensi keväänä. Nyt vähän katko- ja makaustreeniä vielä syksyn mittaan, niin eiköhän tästä tyttösestä meille kelpo MEJÄ- koira lauman jatkoksi saada! Kohta saapui toinen viesti, Lumppari sai VOI 1, 44 pistettä! Hieno tulos todella kovassa kisassa. Lumo jäi mestaruuskisan sijalle 7. mutta eipä haitannut yhtään ! Se että päästiin osallistumaan ja tehtiin ykkönen, oli ihan mielettömän hienoa! Meidän tekemiltä jäljiltä tuli molemmilta 48 pistettä, ja mestaruuskisan 2. sija. Onnea Mestaruuden jälleen napanneelle Teddylle! On siinä kyllä hieno koira, vielä vanhanakin peittoaa kaikki nuorempansa.

Hyvä mieli jäi viikonlopusta, muutenkin kuin tulosten osalta. Porukka oli mukavaa, järjestelyt toimivat, ruoka oli maistuvaa ja fiilis korkealla. Eipä harmittanut yhtään että lähdin mukaan, ja jätin jo ilmotut Vesilahden ja Maalahden näyttelyt väliin. Luca kisaili Maalahden kehissä molempina päivinä saaden sertit, nyt on pojalla niitä jo kolme. Onnea! Ensi viikonloppuna sitten taas mekin pyörimme kehissä, mutta teki tämä yhden viikonlopun tauko kyllä hyvää niin tytöille kuin meille! On se vaan niin paljon antoisampaa tämä muu harrastaminen kuin parin minuutin kehäkierros, ja näitä tuloksia arvostaa kyllä korkealle!