Tietoa päähenkilöistä

Taika- tollerin (C.I.E RU LV BY EE MVA EE LV LT BALT VMVA RKFV-10 BYW-10 BALTV-10 V-10 BALTVV-16 VV- 16 EEV-17 EEVV-17 RIGAVW-18 HeVW-18 LTVV-19 TK1 BH Copperfox`s Carina) sekä Taikan tyttärien Lumon (FI JVA CIE FI VMVA BY MVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA BYW- 13 PMV-13 LVV-15 TLNW- 16 EE VMVA LT VMVA HeVW-21 Magicfox`s Malvira) ja Minkun (FI JVA CIE FI VMVA BY MVA LV MVA EE MVA LT MVA BALT MVA BYW-15 EE JMVA LV JMVA BALTJW-15 TLNJW-15 TLNW-15 BALTV-16 RIGAW-18 HeV-18 BY GR MVA LT VMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Nebbiolo) sekä Minkun tytärten Myrrin (CIE FI JVA BY MVA EE MVA EE LT MVA JMVA LV JMVA LT JMVA BALT JMVA RIGAJW-18 JV-18 LTJV-19 RTK1 RTK2 RTK3 Magicfox`s Amarone) ja Hertan (CIE FI JVA EE MVA LT MVA EE JMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Queen of Hearts) ja Myrrin tyttärien Charmin (CIB CIE FI KVA-VAHI FI JVA FI MVA EE MVA LT MVA FI JMVA EE JMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Barbera) sekä Soman (RTK1 Magicfox`s Carminoir) koirailua kotosalla ja harrastusten parissa raportoi Hanna- emäntä. Naurua ja hammasten kiristystä :)






2012-04-17

Tapahtumarikas viikko takana!

Edellisestä päivityksestä on kulunut viikko jonka aikana moni asia on muuttunut. Ensinnäkin eläinlääkärintarkastus tehtiin ja melkoisen mukavasti se sujui. Kahden näyttelyhäkin taktiikalla mentiin Hakametsän eläinlääkäriasemalle päivän viimeisenä asiakkaana. Eli pennut autossa häkissä takapenkillä, perillä toinen häkki aseman odotushuoneeseen, yksi kerrallaan pentujen kantaminen sinne ja sitten tutkittavaksi. Huomiota saatiin kyllä runsain mitoin kaikilta paikallaolijoilta, tottakai näitä pieniä punaturkkeja haluttiin katsella ja ihailla :-) Kolme tuntia meni reissussa ja kotona oli sitten väsynyt lauma pikkukettuja sekä erittäin väsyneet kasvattajat... :-)

Kaikilla pennuilla olivat "suuret linjat" kunnossa, eli sydämet, keuhkot, silmät yms elämän jatkumisen kannalta tärkeät asiat. Suurin murhe oli Wilkku- poijan toinen kives, jota lääkäri ei pystynyt löytämään. Kuulemma se sieltä voi vielä ilmestyä ja toivoa on edelleen. Taikan molemmilla veljillä ja Äijän siskon pentueessakin oli kiveksiä ilmestynyt siinä n 4 kk:n paikkeilla, joten voihan tälläinen "myöhäinen tuleminen" olla ehkä suvuissakin kulkevaa. No, kulki missä kulki niin toivomme sen pallin sieltä ilmaantuvan! Wilkun omistajille Pirkolle ja Ristolle olemme todella kiitollisia siitä, miten he asiaan suhtautuivat. Tokihan on riski ja mahdollinen pettymys kun on näyttelyuraakin suunnitellut- ja pojasta ulkomuodollisesti totisesti siihen olisi!- mutta tärkeintä on se että pentu on muuten terve ja etenkin päästänsä. Riston kommentti kun asiasta soitettiin heti tarkin jälkeen oli "Poika kotiin"! ja se kertoi kaiken, miten Wilkkua rakastetaan oli sitten palleja yksi tai kaksi <3

Rommi- pojalla oli alakulmahammas hieman ahtaasti, eli osui pikkaisen yläikeneeseen. Lääkärin mukaan tämä tulee korjaantumaan mitä todennäköisimmin kun hampaat vaihtuvat. Asialle ei kuulemma tarvinnut tehdä mitään, joten jäämme odottamaan rautahampaiden puhkeamista ja toivomme että siinä on kulmuri vähän väljemmin asettunut.

Muilla pojilla ja tytöillä Lumoa lukuunottamatta oli kaikki tarkastetut asiat ok. Lumolta löydettiin pieni napatyrä, jonka me toki tiesimmekin olevan, mutta sille ei lääkärin mukaan tarvitse tehdä mitään. On niin pieni, eikä haittaa koiraa millään tavalla.

Kaikki pennut saivat mikrosirut niskaansa ja ihan hienosti sirutus meni. Tokihan vähän kiljuttiin kun neula upposi nahkaan, mutta nopeasti kipu unohtui. Lääkäri kehui kaikkia pentuja reippaiksi ja tasaisiki, oikein hienoiksi pieniksi tollereiksi :-) Sirutiedot laitettiin asemalla omakoiran kautta Kennelliitolle ja täytyy kyllä kehua liiton toimintaa. Nimittäin heti seuraavana päivänä sain omakoirassa laskun jonka maksoin ja torstaina olivat rekisteripaperit postilaatikossa!

Lääkärintarkastusta seuraavana päivänä lähti sitten ensimmäinen poika, Temppu, uuteen kotiinsa Anniinalle ja Jannelle Kangasalle. Olihan se outoa kun meidän "karhunpentu" lähti ja lauma kutistui kymmenestä yhdeksään. Vähän tuli kyyneleitäkin vuodatettua, tietenkin kun tälläinen herkkis olen. Onneksi Tempun kotoa saatiin pian kuulla hyviä uutisia, Temppu oli kotiutunut hienosti ja leikki jo kovasti perheen toisen koiran cottonipojan Elmerin kanssa :-)

Perjantaina läksi seuraava poika Toto Mäkisen perheeseen Nokialle. Reippaasti alkoi sielläkin pienen miehen uusi elämä ilman suurempia itkuja, ekana yönä toki oltiin vähän kaipailtu sisaruksia mutta rauhoituttu sitten nukkumaan uuden äipän kanssa :-) Unohdettiin antaa Toton ruokasäkki mukaan ja lauantaina ajeltiin Taikan ja Lumon kanssa se viemään. Totoa emme tavanneet ettei alkaisi heti ikävöidä meitä. Tuliaisiksi viedyista paistetuista hievenluista poika oli kuulemma pitänyt kovasti!

Lauantaina talo tyhjeni kahden pojan verran: ensin läksi Wallu kohti Espoota Finnen perheen luokse ja sitten Riffi kohti Keuruuta Mäkisen perheen mukana. Molemmista pojista on kuulunut hyvää, Wallulla on kuulemma kovasti omaa tahtoa ja Rifillä ilmeisesti myöskin, mikäli kuvasta ja rivien välistä oikein tulkitsin :-D No, senhän pentutesti kertoi että helppoja nämä pikkukettuset eivät ole! Hienosti ovat uudet omistajat asian sisäistäneet ja osaavat varmasti asettaa rajat ja rakkauden riittävissä mittasuhteissa :-)

Sunnuntaina oli sitten Wilkkupojan vuoro lähteä Syrjien mukana kohti Vammalaa ja siellä odottavaa isoveljeä, kultaistanoutajaa Remua. Reippaasti läksi Wilkku matkaan ja korvaukseksi kaikkien pentujen tekemistä tuhoista saimme Pirkolta ja Ristolta kolme paria uusia crocseja ja lahjakortit vielä crocsin liikkeeseen! Aivan liikaa ja ihanasti ajateltu lahja oli tämä, kiitos vielä tätäkin kautta! Tarpeeseen tulivat :-) Wilkulla ja Remulla on mennyt todella hienosti yhteiselämän alku, iso kohtelee pientä varovasti ja hellästi, pieni sitten repii isoa hännästä ja juoksee sohvan taakse turvaan, reilu meininki :-D Remulle toivomme piiiiiitkiä hermoja :-)

Tänään tiistaina on meidän viimeisen pojan Rommin vuoro lähteä kohti uusia seikkailuja Väärälän perheen luo Kangasalle. Rommi on joutunut kestämään 4 siskon laumaa nyt pari päivää itsekseen, joten varmasti huokaisee syvään helpotuksesta kun tänään pääsee uuden laumansa huomaan :-)

Perjantaina Nipsu muuttaa uuteen kotiinsa Tampereen Hervantaan Mirjamin ja Kallen luokse.  Lauantainan lähtevät tyttöset Coco Kangasalle Roosin perheeseen ja Olga Titan ja Larin luokse Kuopioon opettelemaan oikean metsästyskoiran elämää :-) Sitten talo tyhjeneekin ja Lumolle koittaa myös uuden ajat, opetella elämää ilman sisaruksia meidän laumassa! On neiti jo sänkyyn päässyt tutustumaankin ja köllöttelemään, joten jatkossa meillä pyhistä suunnitelmistamme huolimatta on entistä vähemmän nukkumatilaa, kahden punaturkkisen neidon vallattua vuoteemme :-D

2012-04-10

Pentujen kutsumanimet

Pentujen viralliset nimet olenkin jo julkaissut täällä blogissa, mutta kutsumanimiä en kaikille vielä. Tässäpä he tulevat, saanko esitellä:

Tytöt: Lumo, Nipsu, Coco ja Olga
Pojat: Riffi, Rommi, Temppu, Toto, Wallu ja Wilperi eli Wilkku

Tänään pennuilla (ja etenkin meillä!) on jännä päivä, nimittäin menemme Hakametsän eläinlääkäriasemalle pentutarkastukseen ja sirutukseen. Toimintasuunnitelma on tehtynä, kahden näyttelyhäkin taktiikka, mutta veikkaan että melkoinen show tulee olemaan 10 villin pennelin roudaaminen sinne ja takaisin! Eipä käy lääkäriäkään kateeksi, kun saa nämä lukuisat piraijat tarkistaa ja siruttaa... Paljonkohan laittaa meille lisähintaa, täytyypä maksaa lasku jo ennekuin tarkistus ja sirutus tehdään :-D

Huomenna sitten, jos tämän päivän tarkistus menee ok, lähteekin jo ensimmäinen poika Temppu uutteen kotiinsa. Seuraavaksi sitten Toto perjantaina, lauantaina Wallu ja Riffi, sunnuntaina Wilkku, tiistaina Rommi, perjantaina Nipsu ja lauantaina viimeiset tytöt Olga ja Coco. Sitten onkin talo melkoisen tyhjä ja Lumollakin alkaa opettelu elämään ilman sisaruksia. Hieman (tai hieman enemmänkin) on mieli haikea, niin upea ja kasvattava tämä ajanjakso pikkuisten kanssa on ollut <3

2012-04-09

Sukupolvien tapaaminen

Tänään Pääsiäismaanantaina Taikan kasvattajat Riku ja Heli tulivat meille pentuja katsomaan. Heidän ekat Viivi- mamman lapsenlapset :-) Viivikin oli mukana ja pihalla otettiin yhteispotretti kolmesta sukupolvesta: Viivi, Taika, Lumo ja Nipsu :-) Rikulle suuret kiitokset pentujen valokuvaamisesta! Se on ollut haastava tehtävä meille, koska meillä itsellä ei ole järjestelmäkameraa. Rikun ja Helin järkkärillä seisotuskuvien ottaminen onnistui tosi kivasti ja nyt on kotisivuilla kaikille pennuille oma kuvakansio, jonne toivomme myös uusilta omistajilta aktiivisesti täyttöä!

Riku ja Heli toivat pennuille tuliaisiksi pienen kanin ja siihen pennut tutustuivat erittäin suurella mielenkiinnolla. Niinpä siinä kanille sitten illan kuluessa kävi, että se päätyi parempiin suihin... Pennut ovat melkoisia petoeläimiä ja raaka pupunen maistui karvoinen, luineen ja päivineen... Huh huh :-)
Pentutesti 5.4.12

Koiranomi Emmi Kollani koirakoulu Cannuksesta kävi 5.4 testaamassa meidän pennut. Testi tehtiin täällä meillä, vierashuoneessa jonne pennut eivät ole ennen päässeet. Emmi otti yhden pennun kerrallaan ja meni vierashuoneeseen suljettujen ovien taakse. Siellä sitten testailtiin n 20 min / pentu ja lopuksi me saimme kirjallisen raportin jokaisesta pennusta.

Testissä oli eri osa-alueita: Käyttäytyminen sylissä, rohkeus, kontakti ihmiseen, taistelutahto, noutaminen, koulutettavuus, dominoivuus/alistuminen, palautuminen, ääniherkkyys, käyttäytyminen pöydällä, toimintakyky, peilitesti sekä laumavietti. Pisteitä/osio oli mahdollista saada yhdestä viiteen. Testistä laskettiin keskiarvo ja sen mukaan kategoria, jonne pentu meni. Meidän kaikki pennut menivät pisteiltään kategoriaan 3.4-4.4 pistettä eli selitettynä: "Pentu on melko dominoiva ja itsevarma, mutta tasapainoinen. Ei suositella ensimmäiseksi koiraksi, eikä pieniä lapsia omaavaan perheeseen. Tarvitsee johdonmukaista koulutusta ja johtajuusharjoituksia. Eriomainen harrastus/kisakoira".

Upea tulos siis oli tämä testi kaikille pennuille, ja auttoi meitä tekemään ne lopulliset kotien valinnat. Suuria yllätyksiä testi ei tuonut, mutta vahvisti meidän omat havainnot ja tuki päätöksien teossa. Testi vahvisti myös sen, että Lumo on meidän pentu- näinhän olimme kyllä koko ajan melko varmaksi tienneet ja Nipsu on meidän sijoitustyttö. Molemmat neidit ovat aika rämäpäitä, rohkeita ja hieman haastavia koulutettavuudeltaan, mutta täytyyhän sitä elämässä olla haasteita :-D

2012-04-01

Reviiri laajenee

Perjantaina oli mukavan aurinkoinen kevätpäivä ja niinpä päätimme että nyt oli aika pentujen päästä tutustumaan ulkoilmaan. Siispä toimeen! Toinen oli Taikan kanssa pihalla ja toinen kantoi pennut yksi kerrallaan sinne. Hauska oli huomata että pentujen reaktio maiseman vaihdokseen oli yhtä lunki kuin kaikkeen muuhunkin uuteen- innolla tutkimaan paikkoja! Ja että ne ovat vikkeliä, huh huh! Muutama keksi heti että polkupyörien taakse kun änkeää sieltä voi päästä aidan raosta naapurin halkopinoon. No onneksi huomattiin ajoissa, muuten olisikin ollut aika homma saada pikku vipeltäjät takaisin omaa pihaan! Sitten viriteltiin esteitä joita pennut kilvan yrittivät kiertää. Ränneistä tippuva vesi oli tosi kivaa lutrattavaa ja lumessa paineltiin ilman hämmästyksen häivää :-) Ja pissoja ja kakkojakin ulos väännettiin ihan suvereenisti. On ne vaan ihme pentuja! Puolisen tuntia ulkoiltiin ja sitten sama kantamisoperaatio takaisin sisälle. Pennut protestoivat tätä kyllä, olisivat halunneet jäädä vielä pidemmäksi aikaa mielenkiintoiseen ulkomaailmaan. Ulkoilu toistettiin lauantaina ja tällä kertaa vauhtia oli vielä asteen enemmän- meinasin olla jo hätää kärsimässä kun hoidin tämän ulkoilutuksen ilman Jarnoa! Seuraavalla kertaa ollaan kyllä molemmat vahtimassa, meinaan niitä silmiä tarttisi olla selässäkin.... :-)

Reviiri laajeni hetkellisisti myös sisätiloissa, kun päästettiin pennut tutustumaan eteiseen ja keittiöön. Siellä riittikin uusia juttuja tutkittavaksi ja hammasteltavaksi, tunnin verran saivat siellä pyöriä ja sitten simahtivat :-) Tämä reviirin laajennus oli kyllä huono ajatus sikäli, että seuraavan yön pennut vain kukin vuorollaan kiljuivat olkkarin aidan takana kun halusivat takaisin isommalle reviirille... Ja keksipä osa miten murtaudutaan portista uloskin ja yöllä havaittiin että hei makkarissa on pentuja.... Sieltä niitä sitten pyydystettiin sängyn alta ja palautetiin takaisin olkkariin, nyt vahvistetun portin taakse. Loppuyökin meni kiljuntaa kuunnellassa ja enää pennut eivät vapaasti pääse joka paikassa kulkemaan. Yksi/kaksi kerrallaan kannettuna siten että eivät jatka siinä portilla roikkumista ja protestoimista. Näillä on kyllä uskomaton määrä energiaa ja omaa tahtoa!!

Pennut saivat myös uusia virikkeitä jälleen, erilaisia puun oksia järsittäväksi. Todella mieluisia! Niitä sitten nakerreltiin yhdessä mammakoirasen kanssa :-) Myös aitoja rustoluita ovat saaneet ja kovasti pitävät- Taika tosin on sitä mieltä että hei ne on hänen luita... Ja aina saa vahtia kun on viemässä luita pois pentutiloista. Paistettu iso lumpiokin on pennuille annettu ja sekin on todella kiva nakerreltava. Taika ei ole ikinä paistetuista luista piitannut mutta pennut eivät näköjään tässä suhteessa ole äiteensä tulleet.

Pennuille tuli lauantaina uutta ihmeteltävää ja askel lähemmäs isoa koiraa siirtyminen kun ne saivat ensimmäistä kertaa pannat kaulaansa. Siniset pojille ja vaaleanpunaiset tytöille. Ihmeen hyvin pennut pantoihin suhtautuivat, vähän rapsuteltiin välillä mutta äkkiä ne unohtuivat :-) Nyt pantoja on pidetty ja pidetään muutama tunti päivässä, joten luovutusiässä pennut ovat niihin jo täysin tottuneet.

Kynnetkin leikkasin eilen jälleen, ja tällä kertaa olin hieman fiksumpi kuin aiemmin. Meinaan odotin hetken kun pennut nukkuivat oikein kunnolla, otin leikkurit käteen ja läksin kiertelemään nukkuvien pentujen luona, sitten vain nips naps yksi jalka kerrallaan pikku hiljaa leikkailin kynnet. Aikaahan siinä meni mutta protestoinnilta vältyttiin, osa kyllä havahtui touhuun, silloin vaihdoin pentua ja palasin sitten takaisin saman luo kun oli jälleen nukahtanut :-) Näin helpoilla kikoilla sitä pääsee itse paljon helpommalla, ja pennut toki myös kun ei tarvitse laittaa vastaan.

Viikonloppuna Jarno oli Ellivuoressa Pohjois-Hämeen ja Satakunnan kennelpiirien järjestämällä Kasvattajan peruskurssilla. Hienosti meni tentti läpi ja nyt meillä on sitten talossa kaksi virallista kasvattajaa :-) Onnea Jarno!

Tällä viikolla pennuilla on jälleen uusia juttuja edessä, kun pentutestaaja tulee torstaina katsastamaan heidän luonteet ulkopuolisen silmin. Todella mielenkiintoista! Ja vierailut toki jatkuvat, nytkin loppuviikolla- viikonloppuna joka päivä kävi yksi tai useampi uusista perheistä pentuja viihdyttämässä, torstaina Pirkko ja Risto jopa tarjoituivat ystävällisesti hoitamaan pentuja muutaman tunnin että pääsimme Jarnon kanssa käymään ulkona syömässä! Todella ihanaa ja suuri kiitos heille :-)