Lumosta PMV-13!

Takana on aivan käsittämättömän hieno viikonloppu Helsingin voittajanäyttelyissä. Käsittämättömän hieno siksi, että pikkuneitimme Lumo voitti jaossa olleen "suurimman" tittelin- Pohjoismaiden Voittajan 2013!

Kyseinen kilpailu käytiin lauantaina. Tuomarina toimi tiukka mutta mukava Pia Itkonen, jolta Lumo on junioriluokassa saanut kaksi sertiä. Ensimmäisensä elämänsä ekassa virallisessa näyttelyssä 9 kk iässä, toisen keväällä 13kk iässä ja nyt sen ei kahta ilman kolmatta- jack potin 21 kk iässä!

Pialla oli tiukka linja. Tollereita oli ilmoitettu 53 kpl. Uroksille ei montaa sa:ta jaettu, arvostelut olivat pitkälti h-eh-eri linjaa, jaettiinpa yksi T:kin. Wilkku voitti nuortenluokan eri sa:lla ja paras uros kisassa sai vara-sertin, vaikkei sijoitusta tullutkaan. Hienoa kuitenkin! Urosten voiton vei ansaitusti aina upea Ramon, onnea vielä Marika ja Saija!

Narttuja kisaamassa oli 28 kpl. Coco edusti Magicfoxeja nuorten luokassa, hienosti luokka 2. eri sa:lla! Valioluokassa kisasi 6 upeaa narttua. Lumo oli tästä joukosta nuorin, mutta sepä ei neidin esiintymisessä näkynyt :- ) Tuttuun tapaansa neito hoiti homman kotiin, seisoi kuin patsas ja liikkui kuin unelma. Valioluokassa jaettiin 3 eri sa:ta, 2 eriä ja 1 eh. Pia juoksutti kilpailuluokkaa yhdessä ja erikseen ja suureksi riemukseni nosti Lumon ykköseksi! Ja sijoitus piti, Lumo luokan nuorin vei koko tasokkaan valioluokan voiton! Wau mikä fiilis!

Tästäpä kisa jatkui. Veteraaneja kisaamassa oli 4 ja kaikki kerrassaan hyvin säilyneitä, hienoja koiria. Jokainen ansaitsi eri sa:nsa, etenkin 13- vuotias Ankinovan Tsasha. Kyseinen rouva löytyy myös Lumon sukutaulusta Äikyn puolelta. Täytyypä toivoa että pitkän iän ja hyvin säilymisen geenit olisivat sieltä periyteneet Lumpparille ja sisaruksille :- )

Parasnarttukehässä kilpaili lopulta 12 narttua. Juostiin yhdessä ja erikseen, myös edes- takaisin. Pia poimi yksittäin koiria pois joukosta ja lopulta kisassa oli jäljellä enää neljä. Tässä kohtaa jännitys alkoi olla jo melkoinen, ja siinä kohtaa kun Lumo asetettiin ykkös sijalle ja juoksimme porukan kärjessä yleisön taputtaessa koin tähän astisen näyttelyurani hienoimman hetken < 3 Oma kasvatti, pieni Lumo, vetää Pohjoismaiden Voittaja- näyttelyn narttujen kärkisijan - USKOMATONTA!!! Mutta totta :- ) Niin Lumo voitti nartut, saaden 14. sertinsä, 4.cacibinsa sekä titteliin oikeuttavan todistuksen!

ROP- kehässä juostiin Ramonin kanssa ympäri ja edestakaisin rinnakkain. Ramon vei ansaitun voiton, Pia kehui molempia koiria aivan upeiksi ja harmitteli että näyttelyssä ei ole BIS VSP- kisaa, siellä olisi Lumon kuulemma halunnut nähdä :- ) Siinä kun seistiin Pian molemmin puolin Ramon ja Lumo, muistui mieleen lähes yhtä mieleenpainuva tapahtuma vuodelta 2010. Suomen Voittaja, ROP Ramon, VSP Taika :- ) Taikan tyttö astui nyt äitinsä saappaisiin ja täytti ne todellakin upeasti! Kyllä kyyneliltä ei voinut välttyä, onnitteluja sateli monilta ihanilta ihmisiltä kehän laidalta (kiitos!), palkintoja jaettiin ja voiton huuma oli käsin kosketeltava! Palkinnoksi Lumo sai mm 4 pokaalia, suuren PMV- ruusukkeen, ruokaa, leluja ja herkkuja. Kyllä oli onnellinen neiti ja onnelliset omistajat!

Tässä ihana arvostelu jonka Pia Lumolle antoi: "Erinomaista tyyppiä oleva viehättävä narttu. Erinomainen sivuprofiili. Kaunis pää ja ilme. Tasapainoiset erinomaiset kulmaukset. Hyvä raajaluusto ja käpälät. Kepeä liike. Käyttää hienosti häntäänsä. Puhutteleva kokonaisuus". Voisiko arvostelu tuosta enää parantua, eipä voisi :- )

Sunnuntaina kisattiin vielä Suomen Voittaja, jossa tuomaroimassa toimi ruotsalainen Henrik Frycstrand. Wilkku vei jälleen nuorten luokan voiton eri sa:lla. Coco tuli nuorissa kakkoseksi erillä. Eri oli myöskin Lumon arvio. Valionarttuja kisaamassa oli 8 ja tuomarin jatkoon ottamat olivat hyvin eri tyyppiä kuin Lumo. Tosin täytyy kyllä omistajan ylpeydellä mainita neidin esiintymisen olleen jälleen erinomaista, erottui todellakin positiivisesti joukosta. Mikä sunnuntaissa oli hienoa, oli Lumon isoäidin voitto, Viivistä tuli Voittaja 2013, onnea Heli ja Riku! Hauska havainto muuten, kaikkien päivien VSP:t olivat Lumon sukua. Perjantaina Helsinki Winnerin vei Elli (Lumon isoäidin sisko, onnea Ninni!), lauantaina Pohjoismaiden Voittajan vei Lumo ja sunnuntaina Suomen Voittajan Lumon isoäiti Taikan puolelta Viivi. Joten sanottakoon että hienoa linjaa ovat, kaikki nämä nartut :- )

Nyt alkoikin sitten talvitauko, keskitytään tokoon, agilityyn ja odottelemaan niitä Taikan juoksuja... Sekä toki joulun viettoon, kinkkua on tiedossa neidoille vatsan täydeltä- ovat he kyllä sen ansainneet!

Upea sinivalkoinen ja punakeltainen Itsenäisyyspäivä!

Itsenäisyyspäivää vietettiin perinteiseen tapaan Kangasalan ryhmänäyttelyssä. Edellisvuonna ko näyttely pidettiin Valkeakoskella. Se oli Lumon ensimmäinen virallinen näyttely josta neiti otti heti ekan sertinsä ja oli "pn5". Tänään lähdettiin matkaan ei niin suurin odotuksin. Tuomari Irina Poletaeva oli tarkaksi tiedettty ja kilpakumppanien laatu kovaksi- kisasihan Lumoa vastaan valioluokassa yksi kiistatta menestyneimmistä tollerinartuista, Kitimat Nicola.

Näyttelypaikka oli hiekkapohjainen hevosmaneesi. Kylmähkö, mutta edellisvuodesta poiketen kuitenkin plussan puolella. Tollereita oli ilmoitettu 23 kpl ja yhtä urosta lukuunottamatta kaikki olivat paikalla. Uroksissa voitin vei odotetusti kuluvan vuoden Maailmanvoittaja Hederas Go for It, Reetu, onnea Marja ja Anni!

Nartuissa kisasi 13 tyttöstä. Junnuille (2 kpl) ei sa:ta. Nuorten luokassa (4 kpl) kahdelle ensimmäiselle sa. Coco sai eh:n, esiintyi hienosti mutta oli valitettavan karvaton. Arvostelu oli kuitenkin oikein mukavaa luettavaa, joten turkin kanssa uudelleen vaan tälle tuomarille jos tilaisuus tulee. Avoimessa kisaili kolme narttua, 1 sa jaettiin.. Käytössä 1, myös ilman sa:ta. Valioissa Kitimat Nicola oli ensin arvosteluvuorossa. Hienossa kunnossa ja turkissa, tuloksena eh. Tässä kohtaa mietin että me voidaan Lumon kanssa saada "ihan mitä vaan", mutta rohkeasti kehään. Tuomari tutki hyvin tarkasti, syynäsi hampaatkin poskihampaita myöten. Lumo piti tuomarista, esiintyi todella kauniisti. Arvostelu oli mahtavaa luettavaa:

"Excellent type. Compact. Well balanced. Very feminine. Lovely head and expression. Correct dentition. Excellent topline. Excellent shape of ribcage. Correct angulations. Sound movement. Typical coat and texture. Excellent markings".

Veteraaneissa kisasi yksi, ei sa:ta. Joten parasnarttukehään tuli neljä kisaajaa.

Tuomari juoksutti kerran ympäri ja osoitti Lumon ykköseksi. Päästiin juoksemaan kerran edestakaisin nuorten luokan voittajan kanssa ja sijoitus piti. Eli Lumo voitti nartut ja sai 13. sertinsä! Aivan huikeaa!

ROP- kehässä ajattelin sijoituksen olevan selvä, Reetu on tänä vuonna Suomen menestynein tolleri. Yksi kierros juostiin ja tuomari ojensi MEILLE ROP- ruusukkeen! Nyt meinasi happi loppua Hannalta, ja mennä jalat alta :-) Niin vain se totta oli, pieni Lumo- neiti oli tänään Rotunsa Paras! Mieletön fiilis ja edelleen ei meinaa todeksi uskoa kun tätä kirjoitan. Mutta totta se on, ja olen niin ylpeä neidistä!!!

Ryhmäkehäänkin jäätiin kierros juoksemaan, mutta odotetusti menestystä ei tullut. Mutta eipä haitannut yhtään, tämä päivä oli sellainen menestys että tätä muistellaan pitkään :-)

Lumo sert, Olga va-sert, Temppu TK1 !

Koiraharrastusviikonloppu tuotti päivittämisen arvoisia tuloksia jälleen :-) Lauantaiaamuna aikaisin läksimme ajelemaan kohti Tuusniemeä, missä pidettiin ryhmänäyttely kasvihuoneilla. Perinteinen näyttelypaikka, jossa Taikankin kanssa v 2010 oltiin käväisty serti hakemassa. Nyt näyttelyyn oli ilmoitettu Lumppari, Taika oli seurarouvana mukana. Sitä Jarnon kanssa naureskeltiinkin, että me jätetään meidän "ykköstykki" ilmoittamatta ja ilmoitetaan "musta hevonen", mutta kun tytöt kisaavat samassa sarjassa niin eipä sitä viitsi heitä toisiaan vastaan kilpailuttaa. Kun aina vain toinen voi voittaa.

Näyttelyssä oli tuomaroimassa Paavo Mattila, jolla heinäkuussa jo käytiin Kurikan ryhmiksessä. Siellä Lumo oli junnuluokan ykkönen sa:lla ja lopulta pn3 kera vara-sertin. Hieman jäi silloin harmittamaan tuo vara, nyt tietenkin siinteli toiveissa varan kirkastuminen aitoon kun tuonne saakka lähdettiin.

Uroksia oli näyttelyssä 4 kpl ja kaikki saivat eri sa:n. Hienoja koiria kyllä, että sikäli ihan ansaitut arviot. Pian komea Veke vei jälleen voiton, onnea huiman menestyksen jatkumisesta!

Narttuja kisasi yhteensä 6. Junnuissa Pian Aune, jolle eri ja sa. Nuorissa 3, joista voiton vei Lumon Olga- sisko hienosti eri sa:lla! Paavo oli aiemminkin tykännyt Olgasta, tehden hänestä VSP:n Hirvensalmella joten linja piti. Avossa kisasi yksi hieno ja menestynyt narttu, Hulivilin Happy Hulda (mm Tollershown voittaja 2012). Eri sa Huldalle ja sitten valioissa yksin Lumppari. Paavo saneli arvostelua ja aika samanmoiselta se kuulosti kuin Kurikassakin. Eli samat hyvät puolet löytyi ja pienet moitteet. Tässäpä arvostelu jolla saimme erin ja sa:n: "Kaunis narttu, jolla hyvät mittasuhteet., otsapenger voisi olla hieman selvempi. Eriomainen runko, ylälinja ja raajat. Erittäin hyvä karvapeite, liikkuu hyvin, miellyttävä luonne". Todella kiva arvio siis!

Parasnarttukehässä kisailivat kaikki kuusi narttua. Ensin Lumo oli sijalla neljä ja Olga kärjessä. Paavo muutteli järjestystä pariin otteeseen ja lopulta järjestykseksi tuli Hulda, Lumo, Olga ja Aune. Tämähän tiesi sitä että Kurikassa saatu vara-serti kirkastui sertiksi (nro 12 Suomesta) ! Kannatti siis ajella kauas itä- Suomeen! Onnea myös Olgalle vara-sertistä sekä Huldalle VSP:stä ja Vekelle ROP:sta! Tollerit olivat kehän viimeinen rotu ja kasvihuoneella alkoi olla melkoisen hämärää kun kehät olivat ohi. Valaistusta kun ei ollut kuin ryhmäkehässä. No, me päästiin juuri alta pois kun alkoi tulla pimeä.

Hienojen tulosten jatkoksi saatiin Anniinalta viesti, että Temppu oli tokoillut kolmannen alo 1- tuloksen ja sai sitä myötä liittää nimensä eteen tittelin TK1! Superisti onnea :-) Siinä on meidän pentueen tuleva tokovalio, sanokaa minun sanoneen! Tämä on ihan omistajansakin tavoitteena, joten jäämme odottelemaan koska päästään valiokuohareita nauttimaan ;-)

Koska kotimatka Tuusniemeltä oli piiiitkä, yövyimme hotellissa Kuopiossa. Kiva hotelli, mutta yksi pieni puute huoneessa oli. Sänky nimittäin oli pikkuisen ahdas kahdelle koiralle ja kahdelle ihmiselle.. (meillä kotona on ekstrasuuri sänky juurikin koko laumaa varten). Lumppari meinaan tipahti sängystä kahdesti yön aikana, reppana! Lopulta uninen putoilija kömpi meidän väliin nukkumaan, siinä olikin hyvä uinailla onnellisena :-)

Jyväskylä KV

Pitkään pohdin ilmoitanko Lumoa Jyväskylän KV- näyttelyyn. Tuomarina nimittäin oli sama portugalilainen (?) herra joka tuomaroi tollerit vuosi sitten voittajanäyttelyssä Helsingissä. Tuolloin Lumo oli Pedro Saches Deleruen mielestä sileän erin arvoinen, kuten Taikakin. Ilmoitin sitten kuitenkin ja ihan kiva näyttelypäivä oli, vaikkei suurta menestystä tullutkaan.

Näyttelyyn oli ilmoittautunut 43 tolleria, uroksia 14 ja narttuja 28 + yksi pentu. Wilkku kisasi nuortenluokassa Pian komeaa Vekeä vastaan. Kilpailu oli kova ja Veke vei voiton, onnea Pia :-) Wilkku sai hienon arvostelun, vain kallon toivottiin olevan leveämpi. Tässä vaiheessa tiesin että Lumolle ainakin tulee sanottavaa tästä samasta asiasta, sillä onhan neidin pää kooltaan n puolet veljensä päästä. Wilkku sai siis erin ja sa:n, pu- kisassa ei enää sijoittunut.

Narttuja oli tosiaan kisaamassa 28 ja ainakin lähes kaikki olivat paikalla. Tuomari jakoi pitkälti linjaa eh- eri ja lähinnä luokkavoittajat, joissain luokissa 2 ja eräässä 3 ensimmäistä saivat sa:t. Tuomarin linjaa oli hieman vaikea päätellä, sillä palkitut koirat olivat melko erityyppisiä keskenään.

Lumo kisasi valioluokassa upeaa kehäkonkaria Dinaa vastaan. Eihän siinä paljon kisaa syntynyt, kun 21 kk napero on samassa sarjassa 7 vuotiaan, tunnetun ja voittakkaan, valmiin nartun kanssa. Mutta kyllä vain olin hyvin ylpeä Lumon esiintymisestä, meinaan siinä ei iän vähyys näkynyt :-) Upeasti liikkuen ja patsaana seisten neiti edusti valioluokassa, erin ja sa:n arvoisesti! Dina vei odotetusti luokkavoiton mutta meille voitto oli tuo sa- olipa neiti sitten kehittynyt vuodessa tuomarin mielestä sen verran. Arvostelu oli mukavaa luettavaa, erityisesti maininta " excellent movement, coat and attitude". Ainoat moitteet olivat samat kuin Wilkulla, kallon olisi toivottu olevan leveämpi. No, siihen auttaa vain aika ja eiköhän ne päät sieltä kehity- Taikankin pää on muuttunut vielä vanhemmalla iällä, erityisesti pentujen saannin jälkeen jykevämmäksi.

Pn- kehässä pääsimme kuuden parhaan joukkoon, kunnes meidät käteltiin ulos. Tuomari sijoitti vain luokkavoittajia, joten eipä meillä siellä tsäänssiä ollut. Kiva kisa kuitenkin ja erityisen mukavaa oli ajan vietto kehän laidalla ystävien seurassa- kiitos vaan Pirkko, Risto ja Pia :-)

Lumo VSP ja sert Kouvolassa!

Olipas kiva (joskin piiiiitkä) näyttelyreissu Kouvolaan isänpäivänä :-) Lumo esiintyi ensimmäistä kertaa valioluokassa, jonne lunasti oikeuden syyskuun alun Minskin reissun valioitumisen myötä. Mieltäni askarrutti kovasti se, miten tuomari suhtautuu valioon joka on alle 2 vuotta vanha. Nauraako ulos kehästä vai kuinka käy.

Tuomariksi näyttelyyn oli vaihtunut Tuula Savolainen, joka oli minulle uusi tuttavuus. Asinatunteva ja perusteellinen tuomari, arvosteli ajan kanssa ja koirista käytiin läpi kohta kohdalta kaikki oleellinen. Liikkuminen tuntui olevan tärkeässä roolissa, joka on meille aina hyvä asia.

Tollereita oli ilmoittautunut 18 ja muutama oli poissa. Olisiko paikalla ollut 15 punakuonoa. Uroksissa sa:ta jaettiin kaksi kappaletta ja voiton vei avoimessa luokassa kisannut, hienosti liikkuva Hemuliaris Fernando. Onnea!

Nartuissa jaettiin ennen Lumoa kaksi sa:ta, junioriluokan ja käyttöluokan nartuille. Lumo esiintyi ainoana valioissa ja voi kuinka ihanasti tuttuun tyyliinsä neiti homman hoiti kotiin :-) Kehään mennessämme tuomari kysyi ikää ja vastasin totuudenmukaisesti "21 kk". Tämä ei aiheuttanut tuomarissa silmin nähtävää hämmästelyä. Tuomari kävi Lumpparin läpi tunnustellen tarkasti koko kropan. Turkista saimme erityismaininnan: tuomarin sanoin ainoa tolleri tänään jolla oli turkki erinomaisessa kunnossa, ei menossa tai tulossa! Kyllä sitä turkin kasvua odoteltiinkin ja täytyy myöntää että nyt se on kyllä kaunis, kiiltävä ja tuuhea. Juosta saimme pari kertaa kehän ympäri ja edestakaisin. Liikkeistä Lumo sai myös erityiskehuja. Arvostelussa kaikki muu oli hyvää ja erinomaista paitsi raajakorkeutta olisi kaivattu hieman lisää sekä vahvuutta alaleukaan. Ne ovatkin Lumon "heikoimmat" kohdat ja allekirjoitan arvostelusta joka sanan. Tässäpä mitä Tuula tuumasi Lumpparista: " 21 kk, kaunislinjainen nuori narttu, jolla voisi raajakorkeutta olla enemmän. Kaunis pää, hieman kevyt alaleuka. Hyvät korvat, tiivis ylälinja. Hyvä eturinta. Oikean muotoinen rintakehä. Hyvinkulmautunut edestä ja takaa. Erinomainen häntä. Liikuu joka suhteessa tasapainoisesti ja hyvällä askeleella. Kaunis turkki, hyvä väri".

Arvostelun päätteeksi ylös kohosi punainen ja vaaleanpunainen lappu, eli Lumo sai erin ja sa:n. Siitäpä jatkettin sitten suoraan paras narttu- kehään. Tuomari juoksutti kaikki kolme narttua ensin yhdessä, sitten vielä erikseen edestakaisin ja ympäri. Tämän jälkeen Lumo osoitettiin ykköseksi, jihuu! Kehäsihteerille aiheutimme vähän päänvaivaa kun saimmekin ottaa sertin vastaan, yleensä kun sitä ei valioluokassa jaeta ;-) Saimme myös hänelle kertoa kehän jälkeen mitä tarkoittaa BY, eli minkä maan valio Lumppari oli. Kovasti kiitteli tiedosta ja toivotteli onnea!

ROP- kehässä saimme juosta jälleen muutaman kierroksen yhdessä ja erikseen. Lopulta ROP- ruusuke annettiin urokselle ja me saimme VSP:n kauniin viher-valkoisen ruusukkeen. Tuomari jutteli meille vielä, että piti molemmista koirista erittäin paljon, mutta Lumolle olisi halunnut sitä raajakorkeutta lisää. Eipä haitannut yhtään että ROP:a ei tullut. Olin niin äärettömän iloinen ja ylpeä upeasti esiintyneestä pikkuneidistä ja hienosta aloituksesta meidän valioluokalle :-) Taikakin oli matkassa mukana seurarouvana, ja toki auttamassa tytärtään lihapullapussin tyhjennyksessä. Siinäpä oli rouvalle mieluisa tehtävä eikä tuntunut yhtään haittaavan vaikkei kehään "päässytkään" esiintymään kun tarjoilu kehänlaidalla pelasi mainioisti :-)

Kasvattien tuloksia ja omaa hiljaiseloa

Kun me olemme viettäneet hiljaiseloa harrastus (ja etenkin kisa) rintamalla, ovat onneksi kasvatit olleet aktiivisempia. Ensimmäisenä mainittakoon kasvattajaa erityisesti ilahduttanut tulos. Wallu- poika (Magicfoxs Masi Campofiorin) tokoili hienon alo 1- tuloksen 164 pistettä! Wallu kastroitiin loppukesällä ja tämän myötä loputkin a/m- sairauden oireet jäivät historiaan, ihanaa! Nyt poika pääsee kisaamaankin, normaalia ja aktiivista elämää hän on viettänyt tähänkin saakka. Parit agitreenit viikossa, tokotreenit ja vauhdikas frisbeekoiraharrastus ovat pitäneet pojan perheineen kiireisenä, ja nyt tosiaan päästään nauttimaan tuloksista myös kisakentillä :) Hienoa! Näyttelykuulumisia on tullut Cocolta sekä Wilkulta. Coco esiintyi Tuuloksen ryhmänäyttelyssä eri sa:n, nuo- luokan voiton, pn3- sijoituksen ja vieläpä vara-sertin arvoisesti. Vielä hienommin meni Lahti KV:ssa tiukan Leila Kärkkään arvostelussa: luokkavoitto, eri sa ja toinen serti. Onnea Venla ja Coco! Wilkku sai myös eri sa:n Lahdesta, sijoittuen nuo- luokan kolmanneksi.

Meidän olisi tarkoitus Lumon kanssa korkata valioluokka kahden viikon kuluttua Kouvolassa. Saapas nähdä kuinka tälläinen pikkuinen valiotyttö otetaan vastaan... Noo, jos ei muuta niin haetaan kokemusta :) Lumppari aloitti juoksunsa nyt viikonloppuna ja jännityksellä odotamme koska Taika seuraa perässä, nimittäin sitten on aika edetä pentusuunnitelmissa eespäin ja jos kaikki menee toivotunlaisesti on edessä varsin kiireinen talvi :)

Syksyä...

Niin se kesä on muisto vain, hieno kesä olikin kelien ja koiraharrastustulosten puolesta :-)
Sitten saapui syys, ja lehdet puiston.. Hämäryys.. Saapui myös alakulo koiraharrastuksiin. Tytöt tiputtivat turkkinsa totaalisesti Lumon Minskin voitokkaan reissun jälkeen. Parissa näyttelyssä käytiin hakemassa pikkuneidille eh:t. Ensin Hyvinkään ryhmänäyttelystä jossa Kirsi Nieminen ei paljon hyvää sanottavaa neidistä löytänyt. Luokkansa pieninhän Lumo oli ja turkittomuus vain pienuutta korosti. Arvostelussa tämä tuotiin hyvin selville, tosin mittaamatta koiraa. Eipä Taikakaan paljon sen parempaa arviota saanut. Valiona sentään sileä eri, ei muuta.

Eckerössä käytiin juhannuksena sovitun reissun mukaisesti Pirkon ja Wilkun kanssa. Mukava matka olikin, tuloksilla vain ei paljon voinut kehuskella. Gert Cristensen jakeli eriä varsin avokätisesti mutta Lumon vuoron tullessa sininen lappu nousi. Tuomari oikein moneen kertaan voivotteli että kun hän on aivan liian pieni... No joo, tälläkin tuomarilla röntgenkatse mittasi koiran aivan liian pieneksi, mittakepillä sekin asia olisi selvinnyt mutta niin, tuomarilla toki on oikeus mielipiteeseensä. Taika sentään oli totaali turkitta pn3 ja Wilkullakin oli hieno reissu, pu4 kera vara-sertin, joka tosin unohdettiin kehässä jakaa.

Tuuloksen näyttelyn jätimmekin sitten väliin, eipä noita eh:ta viitsi tieten tahtoen käydä keräilemässä. Samoin jää viikon päästä oleva Seinäjoki, minne Kirsi Nieminen vaihtui tuomariksi. Mitä todennäköisemmin jää myös Lahti KV. Katsotaan sitten marraskuussa vienkö Lumoa ilmoittamiini Kouvolaan, Jyväskylään ja Tuusniemelle. Niissä neiti kisaisi valioluokassa mutta jos turkki ei ole hieno niin aika turhia reissuja varmaankin olisivat.

Tekstistä ehkä kuuluu melkoinen näyttelyväsymys. Sitä se on, motivaatio on täysin hukassa. Sairastelut perhepiirissä ovat osaltaan kuluttaneet voimia paljon, kaipa se heijastuu tällekin puolelle. Miten se onkin niin, että kaikki negatiiviset asiat ja vastoinkäymiset tuppaavat kertyä yhteen :-( No, onneksi tytöt sentään ovat terveitä olleet ja iloisia, heitä ei eh:t ja hylätyt agitulokset harmita :-)

Toivottavasti valoa saadaan risukasaan, kun syksy etenee ja Taikan pentusuunnitelmat lähenee. Siinä onkin tällä hetkellä ainoa asia, josta saa voimia jatkaa eespäin. Kyllä täällä jo kovasti pikku- Hurmaa kaivattaisiin elämää ilostuttamaan :-)

Lumosta Valio sekä Valko-Venäjän Voittaja 2013!

Lumo 18, 5 kk saavutti viikonloppuna ensimmäisen valiotittelinsä! Sekä BYW-13 eli Valko-Venäjän Voittaja- tittelin. Mahtavaa! 

Läksimme matkaan Miliam travelin busseilla ( 3 kpl) torstai-iltana Helsingin satamasta. Muita tollerituttuja en tiennyt matkalla olevan kuin Jaana Lumon isän Äijän kanssa. Matkanjärjestäjä oli tuttu, olin tehnyt samaisen reissun Taikan kera vuonna 2010. Matka oli todella pitkä ja raskas, vähän helpotti kun otimme hytin laivasta mennen tullen, sinne pääsivät koiratkin vähän hengähtämään pois bussihäkeistä. Lumo ei ole ennen laivalla eikä bussissa ollut, mutta täytyy sanoa pikkuneidin olevan mahtava matkakumppani :- ) Matkat pääosin nukuttiin, ei häirinnyt muiden koirien vonkuna ja räkytys, ei röykkyinen meno. Neiti oli itse rauhallisuus ja sitten kun pidettiin pissatustaukoja niin virtaa riitti.

Miskissä majoituimme hienoon hotelliin, ei ulkoapäin kummoinen mutta huoneet olivat positiivinen yllätys. Meillä Jarnon kanssa oli oikein ”sviitti”, oleskeluhuone sohvaryhmineen, keittiönurkkaus sekä iso makuuhuone. Kylpyhuone ja wc olivat myös erikseen. Todella siistiä ja hienoa! Tilaa riitti ja Äikkykin tuli meille majoittumaan Lumpparin kaveriksi, kiva oli tutustua Lumon isään paremmin! Hienosti oli yhteiset jutut isällä ja lapsellä, leikkiä riitti ja hauskaa oli :- ) 

Lauantaina oli Minskin Voittaja- näyttely, jossa tuomaroi tollereilla virolainen Marko Lepasaar. Esitin ensin Äijän ja hienosti sujui. Tuomari tykkäsi kovin ja antoi kaiken, tittelin, sertin sekä cacibin. Kun otin seuraavaksi Lumon kehään katsoi tuomari sitä vähän hymyillen, neiti kun on isäänsä paaaljon pienempi ja tällä hetkellä täysin turkiton. Varma olin ettei saada mitään. Yllätys olikin melkoinen kun tuomari pitkähkön juoksutuksen, tutkimisen ja tuumailun jälkeen totesi ”Give her all!” Olin ihan äimän käkenä ja pitihän tuomaria halata tästä hyvästä! Naureskellen sitten Äikystä Rop ja pikkuinen karvaton Lumppis Vsp! Huippua! Molemmille tittelit, sertit ja cacibit.

Illalla juhlittiin menestystä, lähdettiin Jaanan ja Jarnon kanssa taksilla keskustaan ja yritettiin löytää ravintola jota hotellin respa suositteli. Eihän se ihan helppoa ollut, mutta muutaman neuvon kysymisen jälkeen vihdoin löytyi. Sotapojat olivat hyviä neuvomaan ja katsoivat perään että varmasti löydettiin oikea suunta! Ravintolassa ruoka oli mahtavaa ja HALPAA, kolme ihmistä söi ja joi n 40 eurolla itsensä ähkyyn.  

Sunnuntaina olikin sitten tavallinen inttinäyttely. Tuomaroimassa montenegrolainen Sanja Vretenicic. Katseltiin hänen linjaansa joka oli hyvin tiukka. Vähänkin turkittomat ja pienet surutta pihalle, isot ja massavat pärjäsivät. Tässä kohtia kiitän Jaana sydämestäni että hänelle sopi jättää Äijä pois kehästä. Äijähän oli saavuttanut jo valiotittelin, Lumo taas kipeästi tarvitsi sertin tullakseen valioksi. Jos tuomari olisi nähnyt karhunturkkisen Äijän ja karvattoman Lumon rinnakkain niin ehkäpä serti olisi jäänyt meiltä saamati. Taktikoitiin siis ja laitettiin kaikki kortit peliin. 

Kehien kanssa oli sähläystä, kun meidän vuoro olisi ollut ja oltiin jo valmiina menemään kehään, tulikin sinne joku esittämään labbista, ikään kuin meitä ei olisi paikalla ollutkaan. No, päästiin sitten kuitenkin Lumo esittämään ja kyllähän se niin oli kuin oltiin arveltu. Liian karvaton, muuten kyllä tuomarin makuun. Saimme eri sa ja luokkasertin, muttei cacibia. Tämä oli meille voitto, sillä tällä sertillä Lumosta tuli valio! 

Tämän jälkeen mietimme että viedään Äijäkin kehään, kun se tuomarille sopi. Selitimme vain että nyt on valiouroskin tullut paikalle ja missä välissä voitaisiin arvostella. Kehän lopuksi vein sitten Äikyn kehään ja arvostelu saatiin. Liikkeet ja turkki olivat tuomarin makuun, mutta etuosasta hän ei pitänyt. Lisäksi syynäsi hampaat todella tarkkaan ja moitti hammaskivestä. Äikylle sitten samat sijoitukset kun Lumolle, eri sa ja luokkasert, ei muuta. ROP:ia ei sitten valittu mutta molemmat sertit saivat. Äikky tarviikin enää yhden jos haluaa grand championiksi, että sellainen optio tuolla luokkasertillä tuli :- )

Tällainen oli siis matkamme Minskiin. Raskas, pitkä, täynnä ”muuttujia” mutta myös hienot onnistumisen hetket! Kotiin tuomisina valiotitteli sekä voittajatitteli!  

Matkalla tuli nähtyä jälleen myös koiranäyttelyelämän nurja puoli. Kaikki eivät koiristaan piittaa pennin vertaa, vieraalle ihmiselle matkaan kertomatta ollenkaan nuoren koiran alkaneista ekoista juoksuista, matkapahoinvoinnista yms. Eikä koiran kuulumiset omistajaa kiinnostaneet koko matkan aikana. Vain se kiinnosti tuliko titteliä ja kun ei tullut (koira ei valitettavasti ollut ”näyttelytasoa”) niin tämän jälkeen ei enää kyselty mitään. Koiraparka! Eipä tästä enempää, mutta jos joku setteri- ihminen tätä blogia lukee niin minulta saa kyllä lisätietoa ko tapauksesta.

 

 

 

Terveystutkimuksia, agia ja Tollershow!

Aloitetaas tärkeimmästä uutisesta. Lumo kävi tänään lonkka-, kyynär- ja selkäkuvissa Ventelällä Kankaanpäässä. Ja hyvältä näytti! Lonkat kuulemma tiiviit, säännölliset ja tiukat, Ventelän mukaan selvät AA. Kyynärät myöskin hyvät, todennäköiset 00. Selkäkuvat eivät lähde kennelliittoon, koska Ventelä ei tee virallista kuvausta. Mutta tulos aivan täydellisen symmetrinen ja suora, oikeaoppinen mallikirjaesimerkkiranka! Kuvat saatiin itselle ja kyllähän ne hienolta näyttää katsoa : ) 

Mitäs muuta sitten. Aloitettiin agiura virallisesti lauantaina Valkeakosken kisoissa. Tuloksista ei jäänyt kerrottavaa jälkipolvelle. Lumon eka rata oli hienoa menoa n 15 estettä kunnes lipsahti mun otteesta ja kerkesi kiepahtaa muurille aidan sijaan. Tästä harmittava hylsy, muuten oltaisiin saatu oikein kiva tulos. Toinen rata sitten menikin pieleen alusta alkaen. Lumolla oli aivan liian kiihtynyt mielentila. Pysyi kyllä lähdössä hyvin käskyn alla mutta kun lähtölupa tuli läksi kun ohjus, kolmas aita ohi ja putkeen sisään väärästä päästä. Hylsy siis ja keskeytin siihen. Oltaisiin voitu humputella rata loppuun. mutta mielestäni on turha opettaa koiralle että kivaa saa pitää kun ei kuuntele ohjausta. Eli virallinen uran avaus 2 x hyl. Tuomarin puheen mukaan oikein lupaava ja potentiaalinen nuori koira (Lumo kun vasta täytti kisaiän rajan 18 kk). mutta ohjauksen kanssa saa olla tiukka ja tarkka. Jarno onkin ohjaaja seuraavissa kisoissa ja tästä edespäin, sillä kyllähän sotilas osaa tiukan ja tarkan ohjauksen ; -)

Parasta agissa oli kepit, ne menivät ekalla radalla täysin virheettä! Myös keinu, joka oli metallinen, liukas ja täysin erilainen kuin meidän harjoitushallilla meni virheettä. Rimoja ei myöskään lennellyt, eli monta oikein positiivista asiaa löytyi suorituksesta hylsystä huolimatta! Mutta kaiken upein juttu oli Lumon mittaus virallisesti MEDI:ksi, jeeee! Eli tästä lähin ei tarvii enää jännätä mihin luokkaan kuulutaan, se on medi ja niinpä taivas on vaan rajana kun vähän ikää ja malttia saadaan hommaan lisää :- )

Eilen sunnuntaina käytiin myös näyttelemässä Tollershowssa Lahdessa. Keli ei muistuttanut morsianta, tai korkeintaan oikein kiukkuista ja kyrsiintynyttä sellaista… Meinaan vettä TULI, välillä niin kovaa että ei meinannut läpi nähdä. Onneksi meillä on teltta ja sen suojissa päivä sujuikin mukavasti. Jarno oli järkännyt ihanan piknikin meille ja kasvateille sekä tulevista pennuista kiinnostuneille (kiitos kaikille jotka tulitte mukaan katsomaan mitä tämä näyttelytouhu on!). Siinä kuoharia nautiskellen, lämmintä kahvia ja pitsaa syöden sekä herkkuja napsien kurjakin keli menetti merkityksensä :- )

Tuloksia sitten. Lumo oli nuorten luokassa, kun oli täyttänyt pari viikkoa aiemmin 18 kk. Kisaamassa oli 11 nuorta narttua ja taso kova. Lumo oli pienin kisaajista ja toki joutui mittaukseen. Se sujui rutiinilla ja Lumppis saikin kehuja hienosta käytöksestään :- ) Arvostelu oli oikein mukava, ainoat moitteet hieman pieni koko (rajoissa kuitenkin) sekä kookkaat korvat. Koolle ei voi mitään mutta pään kasvaessa ne korvatkin näyttävät sopivammilta. Näin uskon! Tulokset sitten. Aika hyvin, Lumo sijoitettiin 2. luokassa erillä, vain voittaja- selvästi vanhempi ja valmiimpi narttu- sai sa:n. Hieno suoritus pikkutytöltä ja olin kyllä Lumoon ja esiintymiseen niin tyytyväinen :- )  

Nipsu ja Coco kisasivat myös nuorten luokassa. Molemmat saivat mukavat arvostelut sekä eh:t. 

Taika kisasi valioluokassa jossa oli 12 kilpailijaa. Kovatasoisia narttuja kerrassaan! Norjalainen Sven Slettedal otti valiot ja Camilla vei Taikan kehään. Aamupäivällä junnuhandlerikisassa yhteistyö toimi jälleen hienosti ja niin toimi rotukehässäkin! Tuloksena sijoitus 3/12 eri sa! Aika mieletöntä tällä turkilla, kun kaulasta paistaa nahka läpi :- ) Kiitos Camillalle vielä tätäkin kautta! 

Päivän muita tuloksia sitten. Wilkku voitti nuorten luokan saaden sa:n Jaana Hartukselta (sama tuomari kun Lumolla). Mutta pu- kehän otti Sven Slettedal eikä vahvistanut sa:ta. Joten Wilkun kisa loppui sitten siihen. Parikisassa minä vein Lumon ja Wilkun (huh mikä tuskan taival!!) ja Venla Cocon  ja Taikan. Hienosti meni sekin, yli 10 parista sijoituttiin sijoille 3 ja 4 :- )

Kasvattajaluokkakin esitettiin, siinä ei menestystä tullut. Ihan kiva arvio, mutta siinä porukassa jossa oli todella kovatasoisia kisaajia (pentuja vähän useammasta kuin yhdestä pentueesta niin kuin meillä) ei toivoa sijoituksista. Kiva oli kuitenkin kehässä käydä esittämässä luokka!

Mukava päivä kaikkiaan ja kiitos kaikille ystäville, vanhoille ja uusille osallistumisesta!

Lumon MH ja Taikan Cacib!

Lauantaiaamuna läksimme isän kanssa ajelemaan kohti Mäntsälää. Taika jäi äiteen hoitoon Mouhijärvelle ja koska Jarno oli opiskelemassa niin sain isän seuraksi matkaan. Kohteena oli siis MH- luonnekuvaus, jonne Lumo pääsi osallistumaan täytettyään vaadittavat 18 kk 3 päivää aikaisemmin.

Kuvauksen järjesti Cairn- terrierit ry ja me Lumon kanssa olimme edustamassa sitten muun rotuisia koiria. Keli oli hieno ja aurinkoinen, hiekkakenttä jolla kuvaus pidettiin suorastaan helteinen. Ennen omaa suoritusvuoroamme katselin yhden cairnin suorituksen ja sen pohjalta tiesin hieman mitä oli tulossa. Toki tiesin videoiden pohjalta, kiitosta vaan etenkin Felixin omistajille kun näytitte meille pojan kuvauksen männäviikolla :)

Kuvauksessa oli kaksi tuomaria jotka arvioivat koirien suorituksen sekä muutamia toimihenkilöitä joita tarvittiin mm leikittämään koiria, toimimaan etäleikkijöinä sekä aaveina. Kuvaus alkoi sillä että yksi kuvaajista ensin vähän rapsutteli Lumoa ja sitten otti sen matkaansa, käveli n 10 m ja takaisin, sitten kopeloi Lumpparin läpi, katsoi hampaat yms. Tämän jälkeen leikittiin, heiteltiin kuvaajan kanssa patukkaa jota Lumppari sitten jahtasi, sai tarttua siihen ja taas heiteltiin. Leikin aktiivisuutta, tarttumista ja intoa kuvattiin. Sitten kuvaaja leikki yksin repimisleikkiä Lumon kanssa, tästä likka tykkäsi, välillä irrotti mutta sitten roikkui taas innolla patukassa. 

Seuraavana osiona oli takaa-ajo. Siinä minä pidin Lumoa kun viehe, karvainen patukka, vedettiin vinhasti liikkeelle. Ohjaajan käskystä päästin Lumon jahtaamaan ja sitten katsottiin mitä neiti tekee. Läksi innolla ja kävi vähän arastellen nuuskimassa viehettä. Tämä tehtiin kahdesti, toisella kertaa viehe ei enää niin paljon kiinnostanut mutta innolla sen luokse juostiin. 

Neljäs osio oli passiivinen, 3 min ajan minä vain seisoin ja katselin "taivaalle" ja kuvaajat katsoivat mitä Lumo tekee. Tarkkailtiin siis koiran aktiivisuustasoa. Tässä Lumo oli hiljaa, välillä seisoi, välillä vähän tutki mättäitä ja sitten vaan odotteli. Eli hienosti sujui. 

Viidentenä katsottiin mitä Lumo oli mieltä etäleikistä. Minä pidin likkaa kiinni kun n 50 m päässä yksi kuvaajista kaapuun pukeutuneena nousi esiin piilosta, piti kummia ääniä ja meni takaisin piiloon. Sitten sain luvan päästää Lumon irti ja katsottiin mitä tapahtuu. Sinnehän Lumo ampaisi täysillä, meni lähelle etäleikkijää mutta piti turvallisen välimatkan kuitenkin. Alkoi haukkua ja pöhistä, eli oli epäluuloinen eikä mennyt liki. Kutsuin sitten käskystä likan luokse ja yhdessä mentiin tarkastamaan epäilyttävä leikkijä. Sitten kyllä häntä heilui ja pusuja sateli kun minä olin mukana :) 

Seuraavaksi tehtiin yllätysosio haalarilla. Kävelin Lumo hihnassa eteenpäin ja äkisti meidän edestä n metrin päästä vedettiin ylös musta iso haalari. Ohje oli päästää samalla hetkellä hihnasta irti. Koiraa ei saanut katsoa (ei muissakaan osioissa, ei katsoa, ei puhua, ei palkita) vaan jäin seisomaan passiivisena haalarin eteen ja arvelin että mitähän Lumo siellä selän takana tekee. Kun haalari nousi kuului pieni "viu" ja irrotin hihnan. Sitten kuulin Lumon nuuskutusta selkäni takaa eli ei ollut peloissaan lähtenyt karkuun. Sain ohjeen mennä haalarin eteen ja odotin kunnes Lumo tuli viereeni. Kun koskin haalaria ja vähän kumarruin tuli Lumo ottamaan siihen kontaktia. Eli ei pelännyt tässä vaiheessa laisinkaan, antoi minulle kasan pusuja vain :) Sitten käveltiin pariin kertaan ohi haalarin ja katsottiin reaktiot. Tokihan Lumo sitä vilkaisi mutta löysällä hihnalla tuli mukana eli ei pelottanut eikä jäänyt mitään "hampaankoloon". 

Seuraavana testattiin reaktiot yllättäviin ääniin. Kävelimme, Lumo hihnassa, ees päin ja yhtäkkiä räminälaite päästi kaamean äänen. Siellä vedettiin rullia pitkin kattilankansia ja muuta metallisälää ja ääni oli todella kova. Taas päästin irti hihnasta ja käännyin Lumoon katsomatta kohti äänilaitetta. Lumo ilmestyi pian viereeni nuuhkimaan rämisijää ja sain kehua tyttöä. Parilla ohituskerralla Lumo ei väistänyt laitetta, mutta kulki minun ja laitteen ulkoreunaa. Katsoi että mamman oli paree mennä laitteen vierestä, sitten hän kävelee lunkina ohi :) 

Seuraava osio olivat aaveet. Menin seisomaan merkittyyn paikkaan, Lumo hihnassa. Sitten edestämme oikealta ja vasemmalta ilmestyi esiin kaksi valkoisiin kaapuihin puettua kummitusta. Ne lähestyivät meitä hiljakseen ja katsottiin mitä Lumo tekee. Alkuun ei mitään, mutta kun aaveet lähenivät siirtyi tyttö taakseni turvaan ja alkoi haukkua ja murista sieltä. Oli muuten vaikuttavaa kuulla neidon murinat, eipä ole sellaisia ennen kuulunut! Aaveet tulivat aina lähemmäs ja Lumo jatkoi komentamista. Kun ne olivat n 3 m päässä sain käskyn lähestyä niitä ja mennä puhuttelemaan toista ja ottaa aaveelta hupun pois päästä. Tällöin Lumo tuli innolla luokse, hyppi aavetta vasten ja oli että ihanaa, jee hauskaa! Sama toisen aaveen kanssa. Puolustus ei siis jäänyt päälle vaan Lumo totesi että kaikki hyvin, ne ovat ihmisiä ja niitä voi vähän pussata :)

Viimeinen osio oli leikki ja tätä seuraava ampuminen. Leikittiin testaajan kanssa patukalla kuten alussa. Nyt Lumo oli aktiivisempi, seurasi innolla ja tarttui heti heitettyyn patukkaan. Ampumisessa minä leikitin Lumoa patukalla ja mies mäen päältä ampui (todella kovaäänisellä) aseella kaksi laukausta. Molemmat Lumo noteerasi, irrotti lyhyesti patukasta, vilkaisi äänen suuntaan ja jatkoi leikkiä. Sama toistettiin passiivisena eli pitelin Lumoa hihnassa kun ammuttiin. Ensin lyhyt vilkaisu, sitten ei mitään. Tämän jälkeen vielä leikittiin ja Lumo oli innolla repimässä patukkaa :)

Tuomarin puhuttelu viimeiseksi oli hienoa kuultavaa. Hän kävi läpi testin kaikki osa-alueet ja tulkinnan. Lumo oli kuulemma hyvähermoinen, rauhoittumaan kykenevä, täysipäinen tyttö :) Etenkin se että neiti leikki lopussa aktiivisemmin kuin alussa kertoi kuulemma siitä että palautumiskyky on erinomainen, neiti ei ota stressiä tapahtuvista jutuista vaan noteeraa ne ja palautuu nopeasti. Todella upeaa! Testi ei tuonut mukanaan yllätyksiä, vaan vahvisti sen mitä olen tytöstä havainnut. Tervepäinen koira, joka suhtautuu pelästyksiin, ääniin, ihmisiin, tapahtumiin, kaikkeen hyvin hermoin ja hötkyilemättä. Mahtava tyttö!

Tässä ”avattuna” mitä arvosanoja Lumo MH:sta sai ja mitä ne tarkoittavat:

1a. Kontakti, tervehtiminen: 4, Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen
1b. Kontakti, yhteistyö: 3, Lähtee mukaan, mutta ei ole kiinnostunut TO:sta
1c. Kontakti, käsittely: 3, Hyväksyy käsittelyn

2a. Leikki 1, leikkihalu: 4, Leikkii- aloittaa nopeasti ja on aktiivinen
2b. Leikki 1, tarttuminen: 3, Tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla

2c. Leikki 1, puruote ja taisteluhalu: 3, Tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan

3a. Takaa-ajo, 1. kerta: 3, Aloittaa etenemisen hitaasti, voi lisätä vauhtia, seuraa koko matkan saalista
3b. Tarttuminen, 1. kerta: 2, Ei tartu, nuuskii saalista
3c. Takaa-ajo, 2. kerta: 3, Aloittaa etenemisen hitaasti, voi lisätä vauhtia, seuraa koko matkan saalista
3d. Tarttuminen, 2. kerta: 1, Ei kiinnostu saaliista

 4. Aktiviteettitaso: 3, Tarkkailevainen ja enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja

5a. Etäleikki, kiinnostus: 2, Tarkkailee avustajaa, välillä taukoja
5b. Etäleikki, uhka/aggressio: 1, Ei osoita uhkauseleitä

5c. Etäleikki, uteliaisuus: 1, Ei saavu avustajan luo

5d. Etäleikki, leikkihalu: 1, Ei osoita kiinnostusta

5e. Etäleikki, yhteistyö: 1, Ei osoita kiinnostusta 

6a. Yllätys, pelko: 4, Pakenee enintään 5 metriä
6b. Yllätys, puolustus/aggressio: 1, Ei osoita uhkauseleitä
6c. Yllätys, uteliaisuus: 2, Menee haalarin luo, kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa
6d. Yllätys, jäljelle jäävä pelko: 2, Pieni niiaus tai liikkumisnopeuden vaihtelu jollain ohituskerralla

6e. Yllätys, jäljelle jäävä kiinnostus: 1, Ei osoita kiinnostusta haalariin

7a. Ääniherkkyys, pelko: 3, Väistää kääntämättä pois katsettaan
7b. Ääniherkkyys, uteliaisuus: 3, Menee räminälaitteen luo kun ohjaaja seisoo sen vieressä

7c. Ääniherkkyys, jäljelle jäävä pelko: 4, Niiaus tai nopeuden vaihtelu samanlaisena kahdella ohituskerralla
7d. Ääniherkkyys, jäljelle jäävä kiinnostus: 1, Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan

8a. Aaveet, puolustus/aggressio: 2, Osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä

8b. Aaveet, tarkkaavaisuus: 4, Tarkkailee aaveita, lyhyitä taukoja

8c. Aaveet, pelko: 4, On enimmäkseen ohjaajan takana, vaihtelee paon ja kontrollin välillä

8d. Aaveet, uteliaisuus: 3, Menee katsomaan, kun ohjaaja seisoo avustajan vieressä

8e. Aaveet, kontaktinotto aaveeseen: 4, Ottaa itse kontaktia avustajaan

9a. Leikki 2, leikkihalu: 4, Leikkii- aloittaa nopeasti ja on aktiivinen

9b. Leikki 2, tarttuminen: 5, Tarttuu heti, nappaa esineen vauhdista 

10. Ampuminen: 2, Häiritsevyys lisääntyy leikin/passiivisuuden aikana, sen jälkeen välinpitämätön

Sellainen oli siis Lumon kuvaus. Ehdottomasti suosittelen menemään nuoren koiran kanssa! Lumo oli koko kuvauksen läpi rento, häntä ylhäällä ja oikein odotti mitäs seuraavaksi tapahtuu! Kuvaaja sanoikin että koiria on kahta lajia, niitä jotka suhtautuvat Lumon tavoin innolla ja odotuksella ja niitä jotka paineistuvat alusta alkaen. Onneksi meidän neiti kuului noihin ensimmäisiin!

Sunnuntaina poikettiin Tervakosken KV:ssa. Näyttelyyn oli tullut viime hetken tuomarin muutos, alunperäinen venäläinen mies oli vaihtunut suomalaiseen naiseen, Leni Finneen. Ainoa tuomari jolta Taika on saanut h:n junnuna. Paikalla oli 7 urosta joista kahdelle sa. Wilkku esiintyi yksin nuorissa saaden eh:n. Oli kuulemma vielä ”pentumainen” ja muitakin vikoja tuomari löysi.

Nuorissa nartuissa kisasi 3. Peppi, Lumo ja Coco. Seistiin tässä järjestyksessä ja voi että kun Lumo oli joukossa pieni… Peppi on kookas ja Coco on kookas, Lumo siellä välissä näytti ihan pennulta. Näin tuomarikin tykkäsi, mittasi Lumon ainoana koirana (Lumo suhtautui hienosti, ei väistänyt yhtään ja antoi rennosti mitata). Sai hätäisen 42 cm, joka siis on aikalailla alakanttiin. Ennen Lumo on kehässä mitattu 44 cm:ksi, mutta jos saadaan tuollainen pätkätulos myös tulevana lauantaina kun startataan agissa niin hyvä! Silloin mediluokka kutsuu. 

No, Lumo oli siis tuomarin makuun pieni. Löysi myös sellaisia vikoja joita muut tuomarit kautta linjan ovat pitäneet vahvuuksina- kuten Lumon aina kehuttu eturinta olikin nyt heikko…. Suuret korvat ja turhan kevyt luusto (!) myöskin. Eh:han sieltä sitten tuli, piiiitkästä aikaa. No, sitä osasi odottaa joten ei kaatanut maailmaa. Coco oli Lumon jälkeen vuorossa ja sai h:n, sillä oli tuomarin makuun turhan tuhti. Eli ei ollut hyvä päivä meidän lapsille! Peppi voitti luokan erillä, onnea luokkavoitosta Hannalle ja Katrille.

Taika- rouva pelasti päivän. Oli löysä kuulemma (niin kuin vähän onkin), muutamia vikojakin löytyi mutta enimmäkseen kaikki oli ok. Tuomari vingutti kaikille koirille kädessään lintulelua, halusi katsoa koiran reaktioita siihen. Lumo oli kiinnostunut ja suureksi hämmästyksekseni myös Taika katsoi lelua ja jopa nuuski sitä! Olin varma ettei edes katso, kun ei Taikaa tuollaiset sirkustemput yleensä kiinnosta. Hyvä että nyt kiinnosti, sillä kaikista löydetyistä puutteista ja löysyydestä huolimatta tuomari sanoi että annetaan sa. Taika olikin sitten ainut sa:n saanut narttu ja ROP- kehässä junnu-uros Koda vei voiton. Onnea Virpille, pojasta on kasvanut hieno mies! Sellainen näyttelypäivä meillä, kotiin kera VSP- ja Cacib- ruusukkeen, tällä kertaa Taikan päivä ja kyllä rouva (sekä totta kai Lumo myös) lihapullansa ansaitsivat!

 

Jälleen on tuloksia tahkottu :-) Taika ROP!

Läksimme Jarnon ja likkojen kanssa perjantaina Vaasaan, ihanaan hotelli Kantarellikseen jossa n vuosi sitten vietimme hääpäiväämme. Siis perinteinen hääpäiväreissu!

Lauantaina Alahärmässä ( n 60 km) Vaasasta pidettiin ryhmänäyttely. Tuomaroimassa Satu Ylä- Mononen ja osallistujia 6 narttua. Keli- kaamea. Vettä tuli kun kuuluisasta Esterin hanurista ja aivan hirveä tuuli. Teltta meinasi lähteä lentoon moneen kertaan, kuin ihmeen kaupalla pysyi kuitenkin maassa.

Lumo esiintyi viimeistä kertaa junnuluokassa ja koska uroksia ei ollut, pääsimme ekoina tolloina labbisten jälkeen kehään. Tuomari sanoi että voidaan seistä tuomariteltassa, koska sitä vettä siis tuli... Lumo ei kovasti pitänyt kaatosateesta, juoksi tapansa mukaan kauniisti ja seisoi kuin patsas, mutta korvat olivat melkolailla luimussa. No, sepä ei haitannut sillä hieno arvostelu saatiin ja päätettiin junnuluokka eri sa:lla :) Tässäpä Lumon arvostelu:
" Tasapainoinen juniori jolla erinomaiset mittasuhteet. Hyvä purenta, oikeanmallinen pää, hieman kookkaat korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Vahva luusto ja ikään sopiva runko. Hyväasentoinen häntä, liikkuu erinomaisella askelpituuella, hyvin edestä ja takaa. Hyvä turkki ja väritys".

Lumon jälkeen esiintyi kaksi nuo- narttua. Toinen sai eh ja Peppi (Hederas Red fire Brilliant) eri sa;n. Tampere KV:ssa toukokuussa Peppi voitti tällä samalla tuomarilla luokan ja Lumo oli nro 2. Peppi on paljon kookkaampi ja valmiimpi kuin Lumo, joten tiesimme että kisassa Lumo tulee tällä tuomarilla jäämään kakkoseksi.

Avossa oli yksi narttua ja eri sa, samoin käytössä. Taika esiintyi yksin valioissa ja tapansa mukaan upeasti. Vettä tippui silmiin tuomariteltan katosta mutta rouvan ilmekään ei värähtänyt :D Tästä erityispisteet tuomarilta, pariin kertaan tuli maininta erinomaisesta esiintymisestä. Mahtava arvostelu ja eri sa:
"Vankka, tasapainoinen narttu. Kaunisilmeinen nartun pää. Vahva luusto, hyvä eturinta ja runko. Niukat kulmaukset edessä ja hyvät takana. Hyväasentoinen häntä, liikkuu erinomaisella askelpituuella. Riittävässä turkissa. Esiintyy erinomaisesti".

Pn- kehässä Jarno vei Taikan tuttuun tapaan ja minä Lumon. Taika nostettiin parin juoksukierroksen jälkeen kärkeen, jes! Peppi nostettiin kakkoseksi ja Lumo laitettiin neloseksi. Sitten juostiin vielä ja kappas, Lumo nousikin kolmoseksi. Siis tuloksena Taika pn1 ja ROP koska uroksia ei ollut. Jihuu! Lumo va- sert pn3, paremmin kuin ko tuomarilta odotettiin. Oikein onnistunut reissu siis! Onnea Pepille sertistä vielä tätäkin kautta :)

Hienot tulokset jatkuivat myös sunnuntaina. Wilkku oli Tallinna KV:ssa ekalla ulkomaanturneella. Lauantaina tuli sileä eri koska turkki oli olematon. Mutta sunnuntaina poika repäisi ollen ROP ja saaden ekan cacibin :) Onnea! Kyllä kasvattajat ovat poikaan hyvin tyytyväisiä ja ylpeitä :) Taikan äiti Viivi oli VSP ja sai cacibin joten hänestä tuli tätä myötä inttivalio CIB! Onnea myös Heli ja Riku  :)

Lumon ekat cacibit ja heti kaksin kappalein :)

Olipas meillä reissu Joensuuhun Wilkun porukoiden kanssa. Perjantaina töiden jälkeen lähdettiin matkaan, MB vitolla jotta mahduttiin hyvin reissaamaan kaikki 4 ihmistä ja 3 tolleria. Hotellille saavuttiin lähellä puolta yötä ja suoraan nukkumaan.

Lauantaina oli Joensuun tuplainttinäyttelyviikonlopun 1. päivä. Tollerit tuomaroi kroatialainen tummahko mies Tino Pehar. Wilkku oli ainoa nuorissa ja sai eri sa. Pu- kehässä tuomari olikin sitä mieltä ettei ollut Wilkulle sa:ta antanut ja kätteli Pirkon ja Wilkun heti ulos. Tästähän nousi melkoinen keskustelu ja lopulta tuomari oli "very sorry", sa oli ja pysyi mutta tosiaan sijoituksia ei herunut. Kummallista toimintaa kerrassaan.

Lumo oli yksin nuorissa ja sanottakoon että ei se nyt ihan putkeen mennyt. Ekaa kertaa sitten pentuaikojen Lumo ei pitänyt tuomarin käsittelystä, hieman väisti ja niiasi kun tutkittiin. Kaikin puolin tuomarin makuun turhan pieni, liian vähän sitä ja liian vähän tätä... Mutta liikkeet olivat hienot ja kulmaukset myös joten eri saatiin ja pienen mietinnän jälkeen myös sa :)

Taika oli yksin valioissa ja tuomari tykkäsi todella paljon. Oli riittävästi substanssia ja kaikki muukin excellent. Pn- kehässä kisasi 3 narttua. Anni vei Taikan voittoon ja minä Lumon pn2:ksi. Siinä sitten tajuttiin että hei, sen lisäksi että tuli 9. sert tuli myös eka cacib sillä se siirtyy Taikalta! Wow!!  Rop- kehässä Lumpparin iskä Äijä vei voiton ja Taika oli VSP. Huippu päivä :) Kehien jälkeen mentiin Äikyn "äipälle" Jaanalle kahvittelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Oli todella mukavaa ja isot kiitokset kun kestitsit meitä ja oli ihana jutella kunnolla pitkästä aikaa!

Ilta vietettiin Kolilla hienossa hotellissa, ihan sviitissä. Tosin ei se nyt ihan sellainen sviitti ollut mihin ollaan totuttu kun mennään sviittiin. Ei saunaa, ei poreammetta. Mutta hienot maisemat (tosin sateen ja sumun ansiosta niitä ei paljoa päässyt ihailemaan), ihan ok tilat ja koiratkin huomioitu 3:lla vesikupilla joten mikäs siinä. Nuoriso järjesti vähän iltaohjelmaa kun lenkillä bongasivat aukon jyrkässä rinteessa olevasta lammasaidasta ja Wilkku edellä, Lumo perässä lähtivät vähän "paimentamaan" lammaslaumaa.... Tilanne oli uskomaton, ja onneksi päättyi hyvin. Minä juoksin n kilometrin jyrkkää laidunta alas ja hain Lumon ja Wilkun jotka täydessä huumassa pitivät yhtä lammasta paikallaan ryteikössä. Sanottakoon että ne osasivat paimentaa, eikä lammaskaan ollut millänsäkään. Sitä vähän rapsuttelin ja sitten lähdettiin "sulkeismeiningillä" nuorison kanssa kipuamaan kaamea rinne ylös ja pois aitauksesta. Oltiin "julkkiksia" sen jälkeen hotellissa ja mummojen paheksunnan kohteena luonnollisesti. Hotellihenkilökunta suhtautui hienosti: koirille annettiin tervetuliaispaketti, kehotettiin olemaan kiltisti hihnassa ja kerrottiin että oi kun mukavia koiria ovat. Mutta siis HUH, aika tapahtuma kyllä.

Sunnuntaina oli sitten näyttelypäivä nro 2. Hieman sateinen sää ja kisaväsymys vaivasi koko porukkaa. Tuomaroimassa oli serbialainen tumma pitkä mies Nikola Smolic josta liikkui hurjia juttuja koirankäsittely"taidoista". No, onneksi ne olivat vain juttuja sillä tämä mies käsitteli koiria tosi nätisti. Wilkku oli jälleen yksin nuorissa ja sai sileän erin, koska turkkia "ei ollut". Harmi mutta turkki tulee ja menee ja se toki voi arvosteluun vaikuttaa, tuomarista riippuen.

Lumo oli myös yksin nuorista ja tuomari ihastui Lumoon täysin :) Tunne oli molemmin puolinen, sillä Lumo oli ihan innoissaan tuomarin tutkittavana. Edellispäivän pienestä väistämisestä ei ollut merkkiäkään vaan Lumo esiintyi parhaiten koskaan! Voi että kun se liikkui upeasti ja seisoi kun patsas. Eri sa ja ihana arvostelu saatiin!

Taika meni totuttuun tyyliin hienosti ja sai myös eri sa. Pn- kehässä kisasi 4 narttua. Minä vein Lumon, Anni Taikan. Juostiin yhdessä ympäri pariin kertaan ja tuomari osoitti meille Lumon kanssa paikan. Ajattelin että voi ei, 4. tultiin. Mutta mitä ihmettä, Taikalle osoitettiin nro II ja sitten tajusin että ei helevata- Lumo on numero 1!! Voitto inttinäyttelyssä, serti ja eka "oikea" cacib- uskomatonta!!  Niin se pikkuneiti vaan vetäisi voiton kotiin ja Taika hienosti pn2 :)

ROP kehässä upea Reetu vei voiton ja päätyi olemaan lopulta BIS 2- eli aivan mieletön sijoitus- onnea!!

Sellainen reissu meillä :) Kotiin saavuttiin kera kahden sertin, kahden cacibin, kahden vara-cacibin ja kahden VSP: n kanssa. 8 ruusuketta ja 6 pokaalia- sekä kaksi erittäin tyytyväistä tyttöä ja kaksi vielä tyytyväisempää omistajaa! Kiitos kaikille ystäville: Pirkolle ja Ristolle matkakumppanuudesta sekä erityisesti Ristolle kuskauksesta, Jaanalle kestitsemisistä ja kivasta iltapäivästä, Annille Taikan esittämisestä pn- kehissä sekä kaikille muille onnittelijoille ja kanssaeläjille meidän upeassa viikonlopussa :)

Menestystä kehissä ja metsissä :)

Koiraharrastusviikonloppu jälleen :-) Lauantaina läksimme Vesilahdelle, jossa ryhmänäyttely tuomarinaan Soile Bister. Tältä tuomarilta tiesimme saavamme taatusti rehellisen arvostelun koirista, sillä Soile on alan "guru". Vähän toki jännitti miten käy, mutta ihan suotta.

Esitin ensiksi Wilkun, koska Pirkko oli mejä- jälkiä tekemässä Kokemäellä. Ihan kivasti Wilkku kanssani esiintyi, ekaa kertaa. Arvostelu oli kattava ja asianmukainen. Tuloksena nuorten luokan voitto sa:lla. Vain kaksi urosta 6:sta sai sa:n ja parasuroskehässä voiton vei ansaitusti vanhempi uros. Wilkulla kun oli uimapukumuoti, karvaa muutama ristissä :-) Mutta hieno saavutus, sekä va-serti.

Junnunartuissa esiintyi yksin Lumo. Soile totesi tunnusteltuaan että tällä on upea eturinta. Totta, se on Lumon vahvimpia puolia. Muutenkin Soile tykkäsi Lumpparista paljon, etenkin liikkeistä, luonteesta  ja kokonaisuudesta. Tuloksena eri ja sa, joita todella arvostan!
Tässäpä arvostelu:
"Hyvin kaunislinjainen ja tasapainoinen nuori narttu, jolla hyvät mittasuhteet. Pää saa vielä hieman vahvistua. Hyvä runko ja raajat. Hyväasentoinen häntä. Erinomaiset liikkeet. Hyvä väritys ja miellyttävä luonne".

Lumon jälkeen nuorissa ja avossa ei jaettu yhtään sa:ta. Arvostelut olivat kaikkiaan väillä hy-t-h-eh ja eri. Taika esiintyi yksin valioissa ja kauniisti esiintyikin. Pelkkää kehua saimme, ainoastaan vähän roikkuva vatsanahka sai kehästä poistuessamme tuomarilta vitsillä maustetun kommentin :) Siihen vastasin "10 pentua" ja hyvät naurut tuli! Tuloksena siis eri sa. Tässä rouvan arvostelu:
""Hyvin kaunis, vahvaluustoinen, tasapainoinen narttu. Erinomainen luusto. Kaunis pää. Hyvä runko ja raajat. Oikea-asentoinen häntä. Ensiluokkaiset sivuliikkeet ja hieman leveät edestä. Erinomainen luonne. Hyvä karva."

Veteraaneissa esiintyi Taikan äiti Viivi, ihana ja hyvin säilynyt "mummo". Ansaitusti upeilla liikkeillä eri sa. Parasnarttukehässä Viivi vei voiton, onnea vielä tätäkin kautta! Taika oli pn2, Lumo pn3 sert (jo 8. laatuaan!). Aivan mieletön päivä! Tuomari oli otettu kun kuuli valinneensa voittajiksi isöäidin, äidin ja tämän tyttären :)

Hienot tulokset jatkuivat sunnuntaina. Wilkku ja Pirkko mejäilivät Kokemäellä. Helteisen mejäpäivän tulos oli mahtava 49 pistettä, lähes täydellisyyttä hipova suoritus ja siis 1- tulos! Onnea, aivan UPEAA!!!

Lumo 7. sert, Taika pn2 va-cacib :)

Helteinen viikonloppu täyttyi koiranäyttelyistä. Ensin lauantaina oli Pori KV, jossa tuomaroi Urugulainen Sergio Pizzorno. Taika on häneltä saanut junnuna sertin, joten Taikan jälkikasvun suhteen oli odotukset ihan korkealla. Wilkku esiintyi nuortenluokassa kera kilpakumppanin. Luokkavoitto tuli ja lopulta poika oli hienosti pu3, saaden va-cacib ja va-sertin. Onnea! Coco edusti tyttöjä, mutta oli tuomarin makuun liian raskas. Tuloksena junnuluokan 4. sija eh:lla. Pienemmät nartut pärjäsivät, joten tällä kertaa näin.

Sunnuntaina sitten oli Helsinki KV, jonne läksin tyttöjen kera, Wilkku edusti jälleen uroksia. Tuomarina oli tollerien alkuperäismaan vanhempi miestuomari, James Reynolds. Nuorten luokassa kisasi yksin Wilkku ja sai erin ja sa:n. Molemmat valiot saivat myös eri sa sekä junioriluokan koira myös. Pu- kisassa valiot olivat kärjessä ja Wilkku sijalla 3. Ei huonosti siinä seurassa! 9. serti jo pojalle jos olen enää edes laskuissa mukana ;)

Nartuissa oli kisaajia jälleen enemmän. Lumo oli ekaa kertaa nuortenluokassa kera yhden kilpakumppanin. Molemmat saivat erin. Kilpailuluokassa Lumo nostettiin kärkeen sa:lla, jihuu!

Avoimessa oli kaksi narttua ja näistä toiselle eri sa. Valioissa olikin sitten tunkua! Peräti 5 valiota, huh huh- siitä onkin aikaa kun tuollainen määrä on valionarttuja ollut kisaamassa! Varmasti se että tuomari oli alkuperäismaasta vaikutti asiaan- onhan se hienoa saada arvostelu tuomarilta joka on siitä maasta kotoisin kuin koko arvosteltava rotu.

Taika esiintyi ihan nätisti, tosin melkoisen laiskasti. Rouvahan ei koskaan kiinnostu kehässä muista kun minusta, joten kun tuomari tuli katsomaan ilmettä (teki tätä muutamankin kerran kaikille) niin Taikan ilmekään ei värähtänyt tuomaria kohden. Tuijotus silmät sirrilään vain minuun. Tuomari siinä aikansa yritti ja sitten naurahti, että nukkuuko hän :D Sanoin että taitaa nukkua, ja siitä saatiin hyvät naurut aikaan :)

Kaikki valiot saivat erin ja kilpailuluokassa huomattavasti muhkeampi ja hyvin tumma narttu vei voiton. Yllätyksekseni "nukkumisesta" huolimatta Taika laitettiin toiseksi parhaaksi! Hienoa :) SA:n saivat kaikki 4 sijoittunutta.

Parasnarttukehässä kisasi siis Lumo, 1 avo narttu ja 4 valiota. Wallun perheen Camilla vei Taikan ja hienosti veikin! Tuloksena 2. sija sekä vara-cacib- upealla esiintymisellä! Heillä yhteistyö toimii, Camillalla on luotaiset handleritaidot. Kiitos Camilla tätäkin kautta kun Taikan esitit!

Lumppari sitten yllätti ja päätyi pn 3:ksi! Sertihän sieltä tuli, 7. lajissaan :) Jihuu!

Arvosteluja kun menin hakemaan sanoi tuomari minulle että sinulla on upeat rodun edustajat :) Olivatpa ne arvostelutkin aika mukavaa luettavaa, tässäpä ne vielä muillekin nähtäväksi:

Lumo:  "Very feminine. Very typical bith. Lovely head and expression. Good coat. Good balance and proportions. Very good sidegait. Moves exceptionally well coming and going".

Taika:  "Lovely bitch. Beautiful type. Good head and expresssion. Proper angulation front and rear. Might have just a littele more leg under her. Good angulation. Good tailset. Moves exceptionally well coming and going. The very picture of the breed!"

Tuo loppulause, "The very picture of the breed" oli aika hieno saada juuri kanadalaiselta tuomarilta!

Lumo Mejä AVO 1 46 pistettä! Wilkku Mejä AVO 2 37 pistettä!

Olipas meillä upea jäljestyspäivä tänään :) Keli oli todella tuulinen, kovia puuskia ja illalla ja yöllä kun jäjet oli vedetty, satoi monta tuntia. Eli odotukset onnistumisen suhteen eivät olleet korkealla, etenkin kun meidän lyhyt pari päivää sitten tehty harjoitusjälki ei mennyt ollenkaan nappiin. No, siinä oli syynsä joten ihan avoimin mielin lähdettiin kohti Lempäälää ja valmiin jäljen mejä- koetta.

Kokeeseen oli halukkaita tulijoita n 40 ja uskomaton tuuri, sekä Lumo että Wilkku arpoutuivat 6:n kokeensuorittajan joukkoon! Tuomarina toimi Sanna Rantanen, joka tuomaroi myös Lumon ekan jäljen toukukuussa Nokialla.

Lumo sai jäljen nro 2.  Lumppari oli todella innokas omaa vuoroa odotellessa, mutta upeasti rauhoittui kun pääsi töihin. Maasto oli Nokian maastoja helpompaa, mukavakulkuista ilman mitään ihmeellisiä "käpylatvuksia" tai muita nuorta koiraa hämmentäviä ansoja ;) Lumo lähti hyvin matkaan alkumakauksen tutkittuaan, eteni reipasta kävelyvauhtia, ei paljoa kierrellyt jäljen sivulla ennenkuin 2.osuudella lähti kiertämään jäljeltä vasemmalle ja teki suuren lenkin. Minä siinä sitten aloin kehoitella "jälki, jälki" ja selvästi Lumo tästä häiriintyi. Aikansa minun kehotuksia kuunneltuaan Sanna sanoi että olisi parempi jos antaisin Lumolle työrauhan . Neiti kun selvästi häiriintyi kehoituksistani ja tuli kummissaan katsomaan että mitäs se mamma nyt? No, heti kun hiljenin niin Lumo nappasi kiinni jäljestä taas ja loppuun mentiinkin hienosti ja lähes jälkitarkasti :) Upea suoritus, olin NIIN ylpeä neidistä joka todellakin osasi homman! Kun kaato löytyi sekä opas että tuomari Sanna taputtivat ja minä kehuin pientä iloista Lumpparia sydämeni pohjasta :)

Pisteitä Lumo sai suorituksesta 46 ja niistäkin varmaan parin menetys oli minun höpötyksen ansioita... Tässä koeselostus Sannalta:
" Lumo nuuhkii alkumakauksen ja lähtee reippaasti matkaan. Jälkeä lähdetään etenemään reipasta kävelyvauhtia osin aivan jälkitarkasti ja avoimessa tuulisessa maastossa osin ilmavainulla hieman aaltoillen. 1. osuudella pienet tarkistuslenkit jäljen molemmille sivuille. 2. osuudella ajaudutaan uraa hieman jäljen sivuun, josta pienen selvittelyn jälkeen verijälki löytyy uudelleen. Lumo häiriintyy kehoituksista, mutta työrauhan saatuaan tehtävä on jälleen selkeä. 1. kulma tarkasti, makaus hyvin. 2. kulmalle hieman sivusta, makaus hyvin, kulma tarkasti. Kaadolle ilmavainulla, jää nuuhkimaan sorkkaa. Nuorelta koiralta hieno suoritus! " Täydet pisteet Lumo sai jälleen lähdön, kulmien ja makauksien selvittämiskyvystä (14/14) sekä kaatokäyttäytymisestä (3/3) ja yleisvaikutelmasta (5/5). Eivät ne muutkaan osuudet huonosti menneet; jäljestämishalukkuudesta tuli 5/6, jäljestämisvarmuudesta 11/12 ja työskentelyn etenevyydestä 8/10 pistettä!

Myös Wilkku jäljesti todella hienosti ekassa kokeessaan. Sain kunnian mennä mukaan jäljelle, kuljin siellä oppan perässä mutta eipä minun osallistuminen Wilkkupoikaa häirinnyt. Toisen osuuden puoliväliin todella hyvätahtista ja jälkitarkkaa työtä, sitten valitettavasti tuoreet peuransorkanjäljet nuoren pojan pään sekoittivat ja tästä hukka. Sitten loppuosuus mukavaa työtä ja tuloksena avo 2, 37  pistettä. Onnea Pirkko!! Tämä poika tulee vielä tekemään hienoja jälkiä, oli se suorittaminen vaan niin rauhallista, varmaa ja hienoa katseltavaa :)

Koe oli kaikkineen mukavasti järjestetty, kiitosta vaan kokeen sihteerille ja järkkärille Karlalle sekä jäljentekijöille ja tottakai ihanalle tuomari- Sannalle! Tunnelma, evästykset, ihmiset, kaikki niin mukavia että 7 tuntia paikan päällä meni todella leppoisasti ja mukavasti :)

Eilen käväistiin Lumpparin kanssa agilityn epiksissä Nokialla. Jarno ohjasi mölliluokan kisat ja minä sitten 2- luokan kilpailevien kisat. Täytyy sanoa että kyllähän neiti oli mediluokassa taatusti nopein koira! Jarnon ja Lumon yhteistyötä oli ihana katsoa, molemmat ovat kehittyneet paljon ja vähän vielä hiomista niin niitä tuloksiakin alkaa ropista. Nyt tuli hyllyt molemmilta radoilta mutta toiselta tuloskin oli todella lähellä. Minun ohjaukset sitten kosahtivat allekirjoittaneen kokemattomuuteen, Lumolla oli älyttömästi virtaa mutta mikä hienointa, kepit menivät ihan nappiin molemmilla radoilla! Mutta kyllä Jarno saa jatkossa kisaohjaukset hoitaa, minä sitten hoitelen noita mejä- ja näyttelyhommia :) Ihanat harrastukset kyllä ovat sekä agi että mejä, Lumo niin nauttii molemmista!

Temppu- poika tokoili tänään kolmannen kerran aloluokassa, saavutti hienosti 157,5 pistettä ja 2. tuloksen. Anniina otti syyn niskoilleen paikkamakuun kaksoiskäskyn myötä (siitä 0 vaikka koira pysyi hienosti), mutta näitä sattuu. Onnea koiran hyvästä suorituksesta ja tsemiä ensi viikon kokeisiin!

SA:n arvoisia tyttöjä :)

Käväistiin Kurikan ryhmiksessä tänään. Tuomaroimassa oli Paavo Mattila, joka on joskus aikaan tehnyt Taikasta pn2:sen valioluokasta. Sekä  tykännyt Taikan jälkikasvusta Olgasta sertin ja VSP:n verran Hirvensalmen ryhmiksessä. Taika ja Lumo ovat Olgaan verraten aika eri tyyppiä, matalempia ja "massiivisempia". Joten suurin odotuksin ei matkaan lähdetty, etenkin kun Taikalla on kova valeraskaus päällä. Rouva toivoisi jo saavansa pikkuisia hoivattavaksi, noo ehkäpä sitten muutaman kuukauden kuluttua ;)

Kurikan näyttely oli oikein kunnon "maaseutunäyttely", koulun kentällä ja tilaa oli. Pari pultasariukkoakin oli tullut kehiä seuraamaan ja huuteli sieltä hyväntahtoisesti mielipiteitään. Järkkärit sitten ukkelit poistivat, ei kyllä selvinnyt miksi- olivat ihan hyvää viihdykettä kansalle : D Jarno oli hyvin selkävammainen ja pitkään olikin kysymysmerkki pääseekö KNAM (KoiraNäyttelyAvioMies) mukaan ollenkaan. Onneksi pääsi, me oltais oltu ihan hukassa ilman omaa roudaria, spekulointikaveria sekä tarpeen tullen myös esitysapua :)

Uroksia oli jälleen vähän, vain yksi kappale. Tämä avo- luokan poitsu esiintyi nätisti ja sai eh:n. Junnuissa oli yksin Lumo. Paavo juoksutti muutaman kierroksen, sanoi aina "annas mennä kierros" ja sitten taas juostiin. Kivan arvostelun saimme, moitteita tuli kapeahkosta kuono-osasta sekä turhan korkeasta hännästä. Kuten sanottua, Lumppari häntänsä tykkää nostella komiasti- on vire sen verran korkealla kun esiintymään pääsee. Monet tuomarit tykkää, Paavolle vähempikin hännännosto olisi riittänyt ;) Eniveis, eri ja sa irtosi eli päivän tavoite oli saavutettu. Nuorten luokan koira sai t:n, avo. luokassa esiintynyt kaunis narttu (Lapintähti Kerhilde) eri sa: n ja sitten Taika, joka tapansa mukaan nautti kehässä suunnattomasti, roikkuvine tisseineen... Nooo, niistä huolimatta eri sa joten viikon takaisen Hyvinkään "tragedian" jälkeen en perukaan loppuvuoden näytelmiä vaan eiköhän meitä vielä kehissä nähdä muutaman kerran, ennen kun vauvaloma koitttaa ja sitten tuleeekin pitkä tauko, tavoitteet siellä vetskuluokassa sit aikanaan :)

Parasnarttukehässä juostiin pari kierrosta, vedin Lumon kanssa kärjessä, ja Jarnoparka koitti todella kipeän selkänsä kanssa selvitä Taikan kanssa. Pisteet siitä yrityksestä- ihme että yleensä juoksemaan jotenkin kykeni. Lumppari osoitettiin heti sijalle 3, Taika sitten sijalle 2 ja kaunis Lapintähden koira vei voiton. Onnea hälle :) Lumppari sai vara-sertin joten ihan tyhjin käsin ei tarvinnut Kurikasta poistua- tosin olisihan se sini- valkoinen ollut toivotumpi tähän vaalean siniseen verrattuna... Mutta ei me huonolle hävitty joten ihan jees näyttelypäivä. Seuraava näytelmä onkin viikon päästä Helsinki KV, jonne pikkuneiti (kirjaimellinen) menee ekaa kertaa nuorten luokkaan. Huimat tavoitteet siis, mutta mitäänhän ei saa jollei yritä!

Huomenna Coco edustaa Magicfoxeja Ylivieskan KV:ssa ihanalla Elena Ruskovaaralla (ihana etenkin siksi kun on tehnyt Taikasta VSP:n ja Lumosta ROP;n, sekä muutenkin todella mukava tuomari!). Tiistaina mennään Lumon ja Wilkun kanssa MEJÄ- kokeilemaan, saapas nähdä kuin tällä kertaa sujuu... Sitten toukokuun lopun kokeen emme ole treenanneet, huomenna mennään pieni harkkajälki ja sitten tulta päin! Hienoa tuuria että kokeeseen pääsimme, 5. koiran valmiin jäljen koe Lempäälässä ja molemmat Magicfoxit arpoutuivat mukaan. Nautittavaa MEJÄ- iltaa odotamme jo innolla!

Taika- Rakas 5 vuotta :)

Tänään olemme viettäneet Rakkaan Taissun 5- vuotis synttäreitä :) Onnea Ihana Elämäni Koira! Aamulla synppärisankari sai herkullisen hotelliaamiaisen, kun olimme viettämässä edellis illan 100- vuotispäiviä Wilkkupojan omistajien kekkereissä ja yövyimme "ihanassa" Ellivuoressa. Siis lihapullaa, nakkia, kinkkua ja juustoa suoraan aamiaspöydästä silvouplee :)

Iltapäivä kotosalla vietetiin juhlia jatkaen Taikan Ekku- veljen kanssa, kiitos Susanna ja Antti kun kävitte! Oli tosi mukavaa, niin koirilla kun meillä ihmisilläkin :) Tavoistaan poiketen Taika muuten oikein ärähti Lumolle tuosta synttäri- liiskattaukettu- lelustaan, joten oli kyllä mieleinen! Näin ne koirat vanhenee ja viisastuu ja muuttuu aina vaan ihanammiksi iän myötä, kumpa saisit Taika olla kanssamme vielä ainakin pari kertaa sen ajan kun tähän saakka!!! (ja muut sisarukset myös).

Eilen ennen 100- vuotisbileitä (jotka muuten olivat aivan mahtavat, kiitos Pirkko ja Risto! Vieläkin on krapula ja karaokee tuli vedettyä enempi kun varmaan koskaan ennen ;-) käytiin hyvinkäällä näyttelyssä. Siitä tuli historiallinen, sillä Taika sai ekan eh:n sitten 3 vuoteen. Ja todella asiantuntevalta serbialaiselta "tuomarilta" jolla oli hieno taito arvostella koirat edes katsomatta niihin :-D 18 koiraa oli näyttelyssä ja yksikään ei ollut  arvon neidin mielestä sa:n arvoinen. Sanonpa vaan että jos jonnekin voisi tuomarista valittaa niin tästä olisin valittanut, mutta kun ei voi niin lähinnä  vain nauratti. Laitanpa tähän lainauksen jonka postasin fb:n näyttelytuomaripulinaan, se ehkä kertoo kaiken oleellisen: "Aurinkolasit päässä "arvosteli" koirat edes katsomatta niihin.. Joku sai juosta 5 kierrosta, joku hätäsen yhden ja sitäkään ei katsonut. Meidän multivaliolle eh kun ei löytänyt koirasta mitään hyvää (tänä vuonna n 10 näyttelyä joisa 6 x ROP, 1 x VSP ja 2 x pn2 ja 1 x pn4). Joten kyllähän Anna "tiesi" oikein hyvin koirien laadun! Että näin- kannatan laittamaan rahat mieluummin vaikka hedelmäpeliin kuin Annan "arvosteluun" ! Ja ps. 18:sta tollerista, tyyppejä korkeasta matalaan, pienestä suureen, niin ei yhtäkään sa:ta. Mikähän tätä rouvaa olisi miellyttänyt, ei voi kun ihmetellä.....Ilme oli koko tollerikehän ajan sellainen kun olisi sitruunan nielllyt, mahtoikohan olla inho koko rotua kohtaan vaiko vaan kaamea kapula, johon niitä puolen pään peittaviä aurinkolaseja tarvittiin... Mutta niillähän näkee toki hyvin esim turkin värin, jotta go Anna go!" Jotta näin. Odotamme seuraavia näyttelyitä ja jos sieltäkin eh:ta tulee niin skippaamme loppuvuodelle suunnitellut muutamat näytelmät ja keskitymme muihin juttuihin: kasvattamaan lisää lihaksia (joita meidän 15 km päivässä lenkkeilevillä tytöillä ei ollut) sekä jos tämä ei onnistu niin luvataan pyhästi pysyä pois näyttelykehistä jottei arvon tuomareiden silmiin satu koiriemme rumuus niin paljon että tarvitaan puolet päästä peittävät aurinkolasit ja siltikään ei koiriin voi katsoa, saati koskea :-D

Hulluttelua ja hyllyttelyä ;-)

Viikonloppuna startattiin Lumpparin agilityura Teivon suuressa Agirotu- tapahtumassa. Olipas hauskaa! Aamusta minä vein pikkuneidin 2- tason epäviralliselle FAO open class- radalle. Osallistujia oli useita kymmeniä ja ennen meitä nähtiin jos jonkinmoisia suorituksia. Lumo oli odotellessaan hyvin rauhallinen, ei häirinnyt ympärillä satojen koirien räkytys eivätkä ihmiset kehän laidoilla. Kun meidän vuoro tuli jätin Lumpparin istumaan ekan esteen, aidan, taakse, remmi pois ja sitten käskyllä matkaan. Vähän Lumo kyllä varasti ja lennokkaasti yli ekan esteen. Valitettavasti vaan suunta oli väärä, sillä viistosti aidan takana olevaan putkeen olisi pitänyt mennä mutta Lumo sinkosikin suoraan pituusesteelle, jonka takana Jarno otti videokuvaa Taikan kanssa.... Eli hylsy tästä heti, höh. Onneksi neiti oli sen verran kuulolla että sain kutsumalla takaisin oikealle esteelle ja siitä ees päin 18 esteen rata sujui tosi hyvin! Vain kepit tuottivat vähän ongelmia, kun ne eivät vielä ole valmiit. Vaikka hylsy tulikin niin olin supertyytyväinen Lumpparin käytökseen ennen rataa sekä radalla!

Iltapäivällä kisailu jatkui tolleriyhdistyksen medijoukkueen "Tavoitteet nollassa" viestikisaan osallistumisella. Tällä kertaa Jarno oli ohjaksissa. Neljä tolleria oli joukkueessamme ja yhtenä niistä Temppu- veli. Rata oli hyppyrata, sisältäen aitoja ja putkia sekä muurin. Lumo suoritti osuutensa toisena ja upeasti meni! Pari rimaa tipahti kovassa vauhdissa sekä yksi hylsy tuli Lumon ohitettua käännöksessä yhden aidan. Mutta sepä ei menoa haitannut, upeaa oli katsoa kun neiti painoi sata lasissa nauttien Jarnon kanssa rataa! Kaikki muutkin joukkueemme koirat suoriutuivat hyvin radasta ja lopulta kun pisteet julkistettiin oltiin hienosti noviiseina sijalla 11/ 14 :-) Ei siis viimeisiä kuten olisi ihan mahdollista ollut. Mikä hienointa Lumo oli joukkueen nopein, Temppua n 20 s nopeampi mutta Temppu taas teki vähemmän virheitä, vain -10 pistettä (Lumolla -30). Joten hienosti sisarukset vetivät, ei voi kun olla ylpeä!

Tänään keskiviikkona Temppu ja Anniina tokoilivat toisen kerran Lempäälässä virallisissa kisoissa ja saavuttivat hienosti 1- tuloksen, 177 pisteellä :) Onnea, tästä parista kyllä kuullaan vielä, tavoitteet ovat korkealla ja niiden saavuttaminen näyttää hyvin todennäköiseltä. Hienoa työtä olet Anniina tehnyt Tempun kanssa!

Mikkeli KR, ihan jees tyttöjä :)

Roadtrip itä- Suomeen oli tämän päivän teema. Eipä se ollut kuin n 600 km ajelua (autolla joka vie n 20 l/100 km ja meidän ajotyylillä "pikkuisen enemmän"...) ja 6 tuntia noin matkoineen. Mutta mitäpä sitä ei ihminen koiranäyttelyn vuoksi tekisi! Tuomarina tollereilla toimi Hannele Jokisilta, jolta halusin saada arvostelut tytöistä. Taika oli hänellä junnuna käynytkin aikanaan, silloin jun 1 eri ilman luokkasijoitusta. Taikan sukulaisille ja Taikalle oli kerrottu että muuten hyvä mutta raajakorkeutta tarvittasiin vähän lisää. Mäyräkoiria nääs nämä meidän tytöt ;)

Tollereita oli Mikkeliin ilmoitettu vain 11 kpl joista 10 narttua. Junnuluokassa esiintynyt uros sai erin ilman sa:ta. Junnunartuissa kisasi 2. Ensimmäinen sai eh:n ja Lumppari erin (esiintyi jälleen tosi nätisti) ja kilpailuluokassa tuli vielä sa:kin joka jo täytti meidän päivän odotukset :) Nuorissa kisasi 2 joista voittajalle eri sa. Avossa kisaajia 4 ja näistä kahdelle sa. Käyttöluokassa 1 sa:n arvoinen ja sitten Taika esiintyi yksin valioissa, tällä kertaa rouvasta löytyi draivia ja potkua ja sa:han sieltä tuli :) Jeees! Paras narttu- luokassa kisaajia oli siis 6 ja Jarno jälleen Taikan ohjaimissa, minä Lumon. Tytöt juoksivat ja seisoivat hienosti, Taika laitettiin pn2:ksi ja Lumppari pn4:ksi. Voittaja oli nuorten luokan Middle Isalansd`s Beauty Balefire, onnea vielä tätäkin kautta! Lumo ei saanut mitään "releitä" pn- sijoituksen lisäksi, koska voittajalla ja pn3:lla oli sertit vielä saamati. Harmi, mutta hienoa kuitenkin että molemmat tytöt sijoittuivat! Kummastakin tuomari löysi vain yhden ja saman vian: liian vähän raajakorkeutta. Tämähän oli kyllä tiedossa, mutta hienoa silti että sijoitti koirat jotka eivät tältä osin omaa ihannettaan vastanneetkaan.

Tyttöjen hienot arvostelut, Lumo: "Erittäin narttumainen kokonaisuus. Lupaava nartun pää. Hyvä eturinta. Sopivat kulmaukset. Kokoon sopiva luusto. Saisi kasvaa vielä hieman raajakorkeutta. Vankka runko. Erinomaiset vahvat reidet. Kaunis karva. Erinomainen häntä liikkeeessä. Liikkuu hyvin". Juk 1 eri sa pn4

ja Taika: "Erinomainen, erittäin hyvä kokonaisuus. Hyvä nartun pää. Kaunis kaula ja selkälinja. Sopivat kulmaukset. Hyvä luusto. Voisi olla hieman raajakkaampi. Erinomainen runko. Hieman pehmeä karva. Näyttävä esiintyjä. Erinomaiset liikkeet sivusta. Hyvä häntä liikkeessä." VAK 1 eri sa pn2.

Sellainen pitkän matkan näyttelpäivä meillä, hyvin tytöt jaksoivat autossa pötkötellä ja me ajella. Toki kaikki illalla kotona palkittiin pitkästä päivästä, kuten ansaittua oli ;)

Wilkku edusti samaan aikaan Magicfoxeja SNJ:n päänäytteyssä Tammelassa. Ruotsalainen Nils Molin ei poijan komeutta täysin ymmärtänyt, tuloksena "vain" nuk eh. Mutta näitäpä tulee ja sitten taas jos (kun :-) menestystä saa niin ne sa:t tuntuu entistä paremmilta :)

Huomenna me startataan Lumpparin kanssa ekaa kertaa agissa, Teivossa pidettävässä agirotu- kisassa! Aamusta minä vien Lumon yksilökisaan (joo 2. tasoa eli ei tod meidän juttu!!) ja iltapäivästä Jarno starttaa tolleriyhdistyksen edustusjoukkueessa "Tavoitteet nollassa" :) Hauskaa tulee varmasti olemaan ja se onkin meidän ainoa tavoite!

Lumo VSP, Taika pn2 Tuusulassa!

Tuusulan KR- näyttely seurasi Lammia heti sunnuntaina. Yön vietimme hotellissa Vantaalla missä tytöt ottivat tapansa mukaan "maailman matkaajien" tapaan lunkisti. Hyvähän se oli nukkua kun illalla oli käyty ihanaa Metkaa tapaamassa ja nuorison tavoin Lumppari ja Metka leikkivät keskenään koko parin tunnin ajan :) Taika keskittyi kahvipöydän tarjoilujen kerjäämiseen tapansa mukaan- sellainen meidän rouva on! Kiitoksia Caritalle ihanista tarjoiluista vielä tätäkin kautta!

Tuusulassa tuomaroi ruotsalainen Börje Johansson. Koiria oli ilmoitettu vain 11, joista Ramonin puuttuessa paikalla oli 10. Uroksissa jaettiin 3 sa:ta ja voiton vei komea Hedera`s Aurora Australis "Nemo", onnea vielä Elisa ja Nemo tätäkin kautta!

Junnunartuissa kisailivat 2 ja Lumppari oli jälleen niin mainio esiintyjä :) Kuumuudesta välittämättä Lumo suorastaan liisi kehässä ja seisoi kuin patsas tuomarin tehdässä hyvin tarkan tutkimuksen. Tässäpä arvostelu: "Tilltalande junior, fackert huvud med utmärkt proportioner, välansetta trika tiga örön, utmärkt hals. Välbalanseras stark rygg, välansatt svans, utmärkt front, välvacklad oröstkorg med med djup och långd. Utmärkta ben och tassar, vacker päls, rör sig med attityd". Eli kaikki oli erinomaista ja vielä erinomaisempaa ;) Junnuluokan voitto tuli eri sa:lla ja tuomari vielä kehui kuinka ihana ja puhutteleva neiti Lumo on!

Kaksi avoluokan narttua eivät saaneet sa:ta ja Taika oli yksin valioissa. Rouva kyllä seisoi ja oli kopelaitavana hienosti, mutta liikkuessaan oli "vedä perässä"- mallia. Hyvä arvostelu saatiin, missä ei negatiivista ollut.

Parasnarttukehässä kisasivat siis Taika ja Lumo, Jarno Taikan ja minä Lumon kanssa. Pikkuneiti vei voiton, tuomarin sanoin asenteensa ansioista! Kyllähän kun liikkeitä vertasi oli Lumo tänään ehdottomasti parempi, joten eipä voinut kun yhtyä tuomarin mielipiteeseen :) ROP- kehässä upea Nemo vei voiton- onnea!- Lumon ollessa VSP ja saaden 6. sertinsä! Upea päivä kertakaikkiaan :)

Pn- sijoituksia Lammilla

Olipas meillä melkoinen viikonloppu :) Lauantaina läksimme kohti Lammin KR- näyttelyä kera tyttöjen ja Wilkun, odotukset nollassa. Tuomarina toiminut Rune Fagerström ei ole tykännyt Taikan tyypistä ennen, joten mitäs muuta kun korkeintaan sileää eriä odotimme. Uroksissa kisasi 3 nuorten luokassa minne Wilkku oli ilmoitettu. Nättejä koiria kaikki ja Wilkku oli luokkansa matalin malliltaan. Kolmanneksi hän sitten jäi, mutta sai kuitenkin erin ja sa:n, upealla esiintymisellä mutta tuomarin makuun oli "liian pieni". Urosten voiton vei käyttöluokassa esiintynyt ihana Metka, Nauruparran Storm Braker ja valioitui myös samalla kertaa saaden viimeisen siihen tarvittavan sertin! Upeaa ja paljon onnea Metka ja Carita vielä tätäkin kautta!

Nartuissa kilpaili 5 junnuluokassa. Lumo esiintyi tapansa mukaan kauniisti, liikkui kuin unelma ja poseerasi silmänkään värähtämättä :) Kuitenkin tuomarin makuun hänellä oli "turhan suuret korvat", muuten arvostelu oli vallan mainio. Luokka 2. kuitenkin saatiin sijoitukseksi, kera erin ja sa:n. 2 sa:ta junnuluokassa jaettiin, joten tähän olin kyllä hyvin tyytyväinen.

Taika esiintyi tavoistaan poiketen melko huonosti, en sitten tiedä oliko syynä rouvalla päällä oleva valeraskaus (mallia vedä perässä) vaiko kehän pohjana oleva "tikkuinen" nurmi. No, siitä huolimatta saimme eri sa ja voitimme valioluokan (2 kisaajaa) joten kyllähän siihen piti tyytyväinen olla :)

Parasnarttuluokassa sijoitukset menivätkin sitten järjestyksessä. Junnuluokan voittaja oli pn 1 VSP (onnea!), Lumo pn2 va-sert (jee!), avoluokan narttu pn3 ja Pirkon esittämä Taika pn4. Eli enemmän saatiin mitä odotettiin! Metka oli ROP ja siihen oli hyvä valioitua :)

Terveystarkkeja

Juniorit alkavat olla siinä iässä että virallisia terveystarkkeja voidaan alkaa tehdä. Lumo ja Wilkku aloittivatkin tänään käymällä polvitutkimuksessa ja silmätarkastuksessa Veterissä. Molempien polvet olivat tiukat 00 eli täysin terveet :) Silmistä ei löytynyt mitään vakavaa, molemmilta toisesta silmästä yksi ylimääräinen hento ripsi. Tutkinut silmälääkäri sanoi että tuo yksi ripsi voi hyvin kadota seuraavassa tarkastuksessa, ei tule mitä todennäköisimmin haittaamaan koiria mitenkään (ei ole tähän mennässä haitannut millään lailla) eikä estä koirien mahdollista jalostuskäyttöä. Eli tässä vaiheessa ollaan hyvillä mielin kun mitään vakavaa ei löytynyt ja odotetaan vuoden päästä seuraavaa tarkastusta toivoen noiden yksien ripsien tipahtaneen silloin :)  Myös Taika- rouva silmäpeilattiin toivottuja seuraavia pentuja silmälläpitäen ja edelleen rouvan silmät olivat täysin priimat! Eli kaikkiaan oikein hyvät tulokset joihin sopii olla tyytyväinen :)

Lumo ROP, Taika pn2 Pietarsaaressa!

Olipas hieno ja yllättävä näyttelyreissu loman päätteeksi Pietarsaareen :) Mietittiin pitkään viitsitäänkö ajella niin kauas, mutta onneksi viitsittiin. Ei olisi nimittäin lomaa voinut paremmin päättää!

Tollereita oli ilmoitettu 9 kpl ja tuomaroimassa ihana Elena Ruskovaara. Uroksia oli ainoastaan yksi, tämä juniori sai eh:n. Junnunarttuja taaseen useampi, tällä kertaa 3. Lumo esiintyi toisena ja hienosti jälleen neiti esiintymisen hoiti, saaden ihana arvostelun: "Erinomainen tyyppi. Hyvin linjakas ja narttumainen. Tarpeeksi voimaa alaleuassa. Kuono saa jykevöityä. Hyvä runko. Seistessä haluttu ylälinja. Oikea-asentoinen häntä liikkuessa. Sopivat kulmaukset ja sen mukaiset reippaat ja etenevät liikkeet. Erinomainen esiintyminen. Hyvä karva ja käytös." Muut juniorit saivat eri ja h, kilpailuluokassa Lumo nostettiin heti ykköseksi ja sai ainoana sa:n. Upeaa!

Ennen Taikaa kisasivat nuorten- avoimen- ja käyttöluokan nartut. Kukaan ei saanut sa:ta. Taika esiintyi tapansa mukaan upeasti ja sa sieltä tuli, jes! Taikan jälkeen oli vielä yksi vetaraani, jolle ei sa:ta. Joten pn- kehässä olivat vain meidän tytöt kaksin! Jarno vei Taikan ja minä Lumon. Juoksimme yhden kierroksen jonka jälkeen Elena osoitti meille Lumon kanssa ykköspaikkaa ja sanoi että nuori neiti on tänään ROP! Mikä fiilis, kyllä siinä vähän silmäkulma kostui, oma kasvatti ja voitti upean äitinsä ensimmäistä kertaa. Liikuttava hetki, sitä se oli :) Edelleen kun tätä kirjoittelen ei asiaa meinaa todeksi uskoa, näin ne lapset kasvavat ja joskus jopa päihittävät vanhempansa! Elena kehui vielä kehän jälkeen miten upeasti molemmat tytöt liikkuvat, kysyi vielä isästäkin kuka on ihanan Lumpparin iskä :) Ylpeänä kerroin että Grezagord`s Syvä Salaliitto eli Äijä. Hienon päivän kruunasikin kotimatkalla vielä tieto Äijän tämänpäiväisestä ison näyttelyn voitosta Norjassa, Norjan muotovalion ja pohjoismaiden muotovalion arvon saavuttaen! Onnea Äikky, Pia ja Jaana tätäkin kautta!

Tottelevainen kasvatti!

Iloisia uutisia saimme tänään 11.6 kun Nipsu- tyttö omistajansa Mirjamin kanssa tokoili hienosti alo 1- tuloksen- onnea! Sijoitus vielä kaikista alon kisaajista 3. parhaiksi- ei voi kun ihailla!

Kun Nipsu on tokoillut meillä ollaan eletty "pellossa". Saimme iloksemme ja vieraaksemme Wilkun sekä "isoveljensä" Remu- kultsun sekä toki heidän iskän ja äiskän Pirkon ja Riston tänne mökillemme. Voi sitä menon ja riemun määrää joka koirilla oli! Aamusta iltaan uitiin, noudettiin katiskaa järvestä, vesileluja, lumpeita, keppejä, muuten vaan uitiin ja sitten taas uitiin :D Kyllä oli illalla väsyneet koirat ja koko seuraava päivä meni lähes nukkuessa :) Lumppari- pikkuinen piti kovaa jöötä pojille, jotka kyllä pikkuneitiä uskoivatkin hyvin nöyrästi, heh! Olipas mukava vierailu ja tervetuloa uudelleen! Kutsu vierailemaan koskee myös muita kasvatteja, teitä kaikkia on aina ihana tavata!

Taika ROP, Lumo pn2 Sert Tuurissa!

Vastoin ennakko-odotuksia Tuurin KR- näyttelystä tulikin meille melkoisen menestyksekäs :)

Uroksia meidän leiristä ei ollut paikalla ketään, viidestä paikalla olleesta uroksesta tuomaroinut Harto Stockmari antoi yhden erin ja sa: Reetulle (Hederas go for it). Onnea Marja ja Reetun esittänyt Anni!

Narttuja olikin sitten 13. Junnuluokassa jälleen ruuhkaa kuten on jo tavaksi tullut.  Viisi kaikkiaan. Lumppari esiintyi kolmantena ja hienosti likka poseerasi! Meidän treenimääriin nähden jaksan kerrasta toiseen kummastella miten neiti nuo näyttelytilanteet ottaa. Seisoo kuin patsas asettelematta, ravaa reippaasti ja on koko ajan kuulolla että mitäs tehtäs ;) Harto antoi Lumolle hienon arvostelun, kehui etenkin päätä ja liikkeitä sekä leveitä reisiä- kyllä meidän liikuntamäärillä reidet onkin kondiksessa! Kaksi muutakin junnua saivat erin ja kilpailuluokassa kaikki juoksutettiin vielä yksittäin edestakas ja ympäri. Niin se Lumppari laitettiin ykköseksi, jes! Kahdelle ekalle sa.

Taika oli yksin valioluokassa, erin ja sa:n arvoisesti. Pn2 kehässä kisasi kaikkiaan 7 narttua. Anni vei Taikan (kiitoksia!) ja minä Lumon. Niin se rouva nostettiin ykköseksi ja Lumo jätettiin kakkospaikalle- eli serti tuli! 4. laatuaan ja olipas jälleen upeat fiilikset :)

ROP- kehässä Taika kisasi Reetua vastaan ja tällä kertaa Taika valittiin rotunsa parhaaksi! Hienolle päivälle hieno päätös- kyllä tyttöjä sitten hemmoteltiin runsain herkuin kuten upeasta työstä ansaittu oli :)

Ihanaa kesää ja kasvateille sertejä!

Ollaan lomailtu viikko mökillämme Keuruulla, ihanaa ja työntäyteistä oloa! Tytöt ovat uineet sydämensä kyllyydestä, hyppineet laiturilta katiskan ja keppien perään, vahtineet joutsenia tulemasta omaan rantaan, kätkeneet luita pitkin 6000 m2 tonttia, sekä tietenkin toimineet työnjohtajina meidän ihmisorjien raataessa puutöiden ja maalaushommien parissa! Hellettä on riittänyt ja palkkatöistä on päästy hyvin irti. Eli sellaista lomaa kun kuuluukin!

Tänään 8.6 Orivedellä oli kaikkien rotujen näyttely, missä Pekka Teinin kehässä meiltä edustivat Wilkku ja Coco. Hienosti edustivatkin, sillä molemmat sertit tulivat Magicfoxien leiriin! Mahtavaa! Ensin Wilkku voitti nuorten luokan ja sitten oli pu3 sertin (jo 8.) kera, sitten Coco räjäytti potin, voitti junnuluokan 4. junnun joukosta ja kiri pn2:ksi kera ekan sertinsä! Wau! Meillä huomenna omien tyttöjen kera tiedossa ostosreissu Tuuriin ja samalla pyörähdetään myös Harto Stockmarin kehässä.  Vähän pelkään että yhtä hienoa menestystä ei ole odotettavissa (Taikalla eh Hartolta), mutta yrittänyttä ei laiteta ja tulta päin vai miten sitä sanotaan ;-)

Lumo MEJÄ AVO 2, 35 pistettä!

Perjantaina lähdin aikaisin töistä Nokian Tottijärvelle tekemään mejä- jälkiä. Ei meidän pitänyt mihinkään kokeeseen osallistua, Lumon kanssa on tehty yksi 100 m jälki ja toinen n 450 m jälki. Koejäljellä on mittaa n 1 km. Satuin vaan lukemaan FB:n mejä- harrastajaryhmästä että kyseiseen kokeeseen oli paljon peruutuksia. Meillä oli tarkoitus mennä kokeeseen kuuntelemaan vaan haulikon laukaukset, jatkon harrastamista ajatellen. Onni kävi myötä, pääsimme torstaina kuuntelemaan sarjan haulikkoa Wilkun taippariryhmän mukana. Mainittakoon, n 5 m päästä vedetty paukku joka minulla sai korvat melkein soimaan ei vaikuttanut Lumoon millään tavoin. Joten, hyvillä mielin lähdimme lauantaina kokeeseen, ei kuunteluoppilaaksi vaan ihan oikein kilpailijoiksi :)

Perjantaina kun teimme jälkiä, havaitsimme että maasto on ERITTÄIN riistarikasta. Useita havaintoja tuoreista peuran- ja hirven jätöksistä, peuran luuranko, teeriä lennossa sieltä täältä... Lisäksi maasto oli myös aika vaikeakulkuista. Ojia ylitettäväksi, puunrunkoja, ryteikköä, ei siis mitään "sunnuntaikävelymaastoa". Teimme parini Suvin kanssa 2 jälkeä, joista toinen tuli minulle lauantaina opastettavaksi. Iltamyöhään perjantaina jälkienteko jatkui, ja la aamuna herätys oli 5.30, liikkeelle läksimme seitsemältä. Taika meni hoitoon ystävälleni Venlalle, kiitos vielä tätäkin kautta!

Paikalla Tottijärvellä metsästysmajalla oli 24 kilpailevaa koirakkoa ohjaajineen. Aamu alkoi ylituomarin Sanna Rantasen puhuttelulla, missä käytiin läpi kokeen yleinen kulku. Tämän jälkeen arvottiin jäljet, eli kuka koira millekin jäljelle menisi (omille tekemille ei tietenkään). Me pääsimme Sannan tuomariryhmään ja saimme jäljen nro 9. Itse opastin jäljen nro 6 ja se olikin Sannan ryhmän eka jälki. Arvonnan jälkeen katsottiin koirien laukauksen sieto, eli koirat sidottiin puihin liinoista, omistajat postuivat tuomarin luokse n 10 m päähän ja sitten haulikkomies ampui. Lumo ei noteerannut paukkua sen kummemmin, katseli takanaan olevaa koiraa. Eli läpi meni ja lupa lähteä jäljestämään oli saatu.

Meidän jäljestämisvuoro koitti n 3 tunnin odottelun jälkeen. Ennen sitä olin opastanut tekemäni jäljen, eli kulkenut jäljestävän koirakon ja tuomarin perässä ja huolehtinut että jälki mennään oikein, suunnistamieni koordinaattien mukaan. Tällä väli Lumo oli innokas ja vähän levoton, tiesi että jotain on menossa ja haluaisi päästä osallistumaan, mutta joutui odottelemaan Jarnon kanssa autossa.

Opastamani jäljen jälkeen läksimme minun jälkeni oppaan Sallan kanssa ajamaan meidän killpajäljellemme. Sinne olikin matkaa aika paljon, ja saimme odotella n kaksi tuntia. Onneksi ilma oli hyvä, lämmin ja tuulinen joten mikäs siinä aurinkoa ottaessa :) Vihdoin oli sitten se hetki kun tuomari Sanna saapui paikalle jäljellemme ja opas kävi viemässä jäljen päässä olevan hirvensorkan paikalleen.

Lumon jäljestys alkoi hyvin, alkumakaus nuuskittiin tarkasti ja siitä heti oikea suunta jäljelle. Melkein alussa Lumo teki laajan tarkistuslenkin, ajattelin että tähänkö tämä loppuu.. Mutta ei, neiti löysi jälleen oikean suunnan ja matka jatkui. Maasto oli vaikeakulkuista. Paljon kaadettuja puita, risukkoa ja ryteikköä. Lumo vähän vieroksui puiden ja ryteikön ylittämistä, kun ei ole sellaiseen tottunut. Mutta kuitenkin aina meni, vähän asiaa tuumattuaan. Runko, jonka kaatuneessa latvuksessa roikkui runsaasti suuria käpyjä, oli jänskä. Se kun piti alittaa, mutta ne kävyt... No, aikansa tutkailtuaan ja tuumailtuaan ali mentiin ja matka jatkui :) Eka makaus löytyi ja sen Lumo nuuski eli merkkasi tarkasti. Siitä suunta 90 astetta vasemmalle ja jäljen toinen osuus alkoi. Osuudet siis ovat mitaltaan n 300- 350 m. Toinen osuus oli helppokulkuisempaa, mutta haasteita sielläkin riitti. Suurin haaste jäi meiltä onneksi huomaamatta, ohitimme kivellä olevan suuren kyykäärmeen ihan vierästä.. Itse en tätä ehtinyt havaita eikä Lumokaan, opas kyllä ja kertoi meille sitten jäljen jälkeen. Toinen makaus löytyi ja merkattiin myös hyvin. Kolmas osuus oli meille ehdottomasti vaikein. Jäljellä oli paljon tuoreita riistajälkiä, opas kertoi että jälkeä tehdessä hirvi oli kävellyt sen yli! Siis todella vaativaa koiralle. Lumo menikin sekaisin noista jäljistä, etsi ja etsi oikeaa mutta lopulta tuomari ehdotti että eiköhän auteta Lumoa ja siitä eka hukka. Eli Lumolle osoitettiin puhdas jälki ja siitä matka jatkui. Tässä meni siis myös mahdollisuus 1- palkintoon. Mutta se ei meitä lannistanut. Jäljestys jatkui hienosti ja kun sorkka alkoi lähetä otti Lumo vuoroin ilma- ja vuoroin maavainua. Suoraan sorkalle sitten löydettiin ja sitä Lumo pysähtyi nuuskimaan. Tuomarin luvalla "kiitos" sain kehua pientä neitiä, jonka suoritus ikään ja harjoitusmäärään nähden oli aivan käsittämättömän hieno! En olisi uskaltanut edes toivoa tälläistä tulosta, olin aivan tippa silmässä Lumon hienosta suorituksesta!

Suorituksen jälken purimme opastamani jäljen, Lumo pääsi uimaan ja sitten mentiin metsästysmajalle syömään ja odottelemaan tuloksia. Päivästä tuli pitkä, sillä viimeinen koirakko saapui paikalle vasta 18.30 maissa. Eli kellon ympäri oltiin. Lopuksi tuomarit lukivat kaikkien koeselostukset ja jaettiin palkkinnot. Useat koirat saivan hylätyn, sekä avossa- että voittajaluokassa. Avoimessa vain 1 koirista sai 1- tuloksen, yli puolet hylätyn joten Lumon saama tulos nosti arvoaan entisestään! Eli Lumppari sai 2- palkinnon, pistein 35 (asteikko 2- tulokselle 30-40 p). Lisäksi neiti palkittiin pienellä pokaalilla ja ruusukkeella, kiva ylläri! Tässä tuomarimme Sanna Rantasen selostus Lumon tekemästä työstä:
"Lumolle osoitetaan päivän työtehtävä, mistä alkaa maa- ja ilmavainuinen sopivavauhtinen työ. Ensimmäisellä osuudella kahdet laajemmat lenkit ja toisella osuudella yksi. Kolmannella osuudella enemmän lenkkejä osuuden puolivälissä tuoreilla sorkan jäljillä. Lenkit tuottavat lopulta hukan, kun matka ei etene. Molemmat kulmat tarkasti ja makuut hyvin merkaten. Kaadolle suoraan, jää sorkalle. Nuori koira, josta kokemuksen myötä tulee varmasti mainio jäljestäjä". Avo 2 35 pistettä.

Loppuun totean, että ehdottomasti jatkamme tätä lajia, joka on Lumolle niin luontainen ja "helppo". On upeaa nähdä miten koira työskentelee, miten se osaa. Aivan uskomatonta mutta kun sen itse näkee niin voi vain ihailla. Omistautuminen jäljelle on 110 % ja ilo työnteosta paistaa läpi pienen koiran jokaisesta solusta :)

Taika ROP, Lumo pn2 Sert, Wilkku VSP Jämsässä

Olipas hieno ja helteinen kesäpäivä Jämsän näyttelyssä :) Tollereita tuomaroimassa oli Helin Kasun- Tensok, jolla tytöt ja Wilkku käväisivät Eurassa jo talvella. Todella mukava tuomari ja edelleen tykkäsi meidän koirista!

Uroksissa kisasi vain 3 ja Wilkku ainoana junnuissa. Eri ja sa tuli ja pu- kisassa valiota vastaan voitto. Eli 7. serti Wilkulle, huisia!

Junnunarttuja oli taas monta, tällä kertaa 4. Meidän pentueesta paikalla olivat Lumo sekä Coco, lisäksi kisaamassa Peppi ja neljättä junnua en tuntenut mutta nätti oli. Lumo esiintyi todella kauniisti ja sai erin. Erin saivat myös Coco (hienolla esiintymisellä) sekä Peppi. Kilpailuluokassa Lumo laitettiin juoksemaan Pepin kanssa edes takas ja Lumppari vei tänään voiton. Jihuu, olipas riemukas fiilis! SA:n saivat sekä Lumo että Peppi, Cocolle sileä eri ja neljännelle junnulle eh.

Avoimessa luokassa kisasi 4 ja kukaan ei saanut sa:ta. Käytössä 1, eri ja sa.

Taika oli yksin valioissa ja arvostelua kun kuuntelin olin hyvin ylpeä rouvasta :) Eri ja sa siitä sitten tuli ja suoraan parasnarttu kehään. Pirkko vei Taikan ja minä Lumon. Aika mahtavaa oli kun Taika nostettiin Lumon eteen ja Lumo jätettiin paikalleen! Siis pn1 ja pn2! Lumpparille kolmas serti siis :)

Roppikisassa Äitee vei pojastaan voiton, tuomari oli niin ihastunut Taikan liikkeisiin. Rouva on kyllä melkoinen liikkuja, ei voi muuta sanoa!

Tässäpä vielä meidän tyttöjen arviot:

Lumo: "Erinomaista tyyppiä pienikokoinen, erinomaisen sukupuolileiman kantava narttu. Koolle sopiva luusto. Kaunis pää ja korvat. Kaunis ylälinja. Erinomaisesti kehittynyt eturinta ja rintakehä. Hyvät etu- ja riittävät takakulmaukset. Kauniisti kannettu häntä. Erinomaiset liikkeet!"

ja Taissu: "Erinomainen tyyppi ja kokonaisuus. Ihana pää, erittäin hyvät korvat. Erinomainen ylälinja. Erinomaisesti kehittynyt eturinta ja rintakehä. Riittävät etukulmaukset. Erinomaiset takakulmaukset. Vahva luusto. Kauniisti kannettu häntä. Upea turkki, upeat liikkeet!"