Tietoa päähenkilöistä

Taika- tollerin (C.I.E RU LV BY EE MVA EE LV LT BALT VMVA RIGAVW-18 EEV-17 EEVV-17 RKFV-10 BYW-10 BALTV-10 V-10 BALTVV-16 VV- 16 TK1 BH Copperfox`s Carina) sekä Taikan tyttärien Lumon (FI JVA CIE BY MVA EE MVA LV MVA BYW- 13 PMV-13 LVV-15 TLNW- 16 Magicfox`s Malvira) ja Minkun (FI JVA CIE BY MVA LV MVA EE MVA LT MVA BALT MVA BYW-15 EE JMVA LV JMVA BALTJW-15 TLNJW-15 TLNW-15 BALTV-16 RIGAW-18 Magicfox`s Nebbiolo) sekä Minkun tyttären Myrrin (RIGAJW-18 Magicfox`s Amarone) koirailua kotosalla ja harrastusten parissa raportoi Hanna- emäntä. Naurua ja hammasten kiristystä :)






2016-03-29

Pääsiäisen viettoa :)

Olipas mukava pieni Pääsiäisloma :) Kelit suosivat ja tehtiinkin pari treenirikasta ja mieluisaa reissua metsäjärvelle koirien kera. Minku pääsi hakemaan siipidameja hakuruudusta, nyt määrää kasvatettiin jo aiemmasta kahdesta neljään. Pientä kevään hajujen häiriötä oli osassa hakuja havaittavissa (ja Minku tekee myös juoksuja, joka vaikuttanee asiaan), mutta saatiin myös hieno onnistuminen ihan videollekin missä damit tulevat suoraan käteen eikä hajuilla haahuilua ole.

Eiliselle reissulle otettiin mukaan jäinen varis ja pupudami. Jostakin syystä varis ei alkuunsa Minkulle kelvannut, haisteltiin vaan ja jätettiin niikseen. No, lintu reppuun ja matka jatkui, Keksittiinkin sitten kokeilla variksen noutoa Taikalle, ottaen Minku ja Lumo hihnaan. Rouvahan oli ihan innoissaan ja haki varista useampaankin kertaan :) Kateuskortti siis esitettiin Minkulle ja johan lintu kelpasi kun oli nähnyt Taikan sitä noutavan. Hieno juttu :)

Lopuksi tehtiin vielä kanidamin jäljestys ja haku. Sieltähän se nätisti palautui, joten treeni oli hyvä päättää siihen. Frisbeen hakuja sitten saivat kaikki tytöt harrastaa sydämensä kyllyydestä järven jäällä ja kyllä siellä juostiinkin! Nähtiin myös joutsenparven ylilento, kyllä se kevät vaan tekee tuloaan :)

Viikonloppuna olisi ollut myös Imatran KV- näyttely, mutta sinne emme tyttöjä ilmoittaneet, tuomarin mielipiteet neideistä kun ovat olleet varsin vaihtelevat. Minkun Roni- veli kävi edustamassa Magicfoxeja avk 4 eh:n edestä. Ensi viikonloppuna sitten suuntaakin tollerimobiilimme Kerimäen näyttelyyn, saapa nähdä millainen reissu siitä saadaan. Kylpylähotellimme vaikuttaa kivalta, joten rentoutumista ainakin on tiedossa :)

Muutamia kuvia viikonlopun ulkoiluista:

Tyttöset Koiramäen edustalla :)















Tytöt posaaraamassa järveen kaatuneen puun rungolla















Minku ja Taika kisaavat, kumpi ehtii frisbeelle ensin
Minku kuuntelee ja katselee kun joutsenet lentävät järven yli
Lumppari katsoo, mistä se lumipallo tipahtaa :)
 Sisaruspuolet samiksina :)





















Kaikki vauhdissa frisbeen perässä!



2016-03-21

Tapahtumarikas viikonloppu

Olipa jälleen tapahtumien (koiratapahtumien) täyteinen viikonloppu :-)

Perjantaina Jarno vietti vapaapäivää ja vei Lumon sekä Minkun "demokoiriksi" koirahieroja- ja osteopatiaopiskelijoiden koulutustapahtumaan Pohjois- Hämeen Kennelpiirin koulutustilaan. Siellä molemmat tytöt saivat n. tunnin käsittelyn, rankaa käytiin läpi ja lukkoja paikallistettiin ja availtiin. Minku oli ollut hieman ihmeissään käsittelystä alkuun kun uudet tyypit häntä hiplasivat, mutta Lumo suvereeniin tapaansa täysin "solmuun laitettavissa" :-) Kiitos hierojallemme Johannalle kun meidät demokoiriksi tuonne kutsuit!

Lauantaina heräsimme aikaisin ja suuntasimme kirpeässä kevätaurinkoisessa pakkassäässä metsäjärvelle. Jarno oli suunnitellut Minkulle noutotreenit ja minä olin mukana avustamassa ja videoimassa. Ensiksi tehtiin siipidamien 2 kpl haku "ruudusta". Hienosti molemmat damit löytyivät ja palautettiin Jarnolle vauhdikkaasti ja lähes suoraviivaisesti. Hienoa työskentelyä!

Kuumat kaakaot termospullosta nautittuamme matka jatkui ja kohta tehtiin sama siipidamien haku toisessa paikassa. Jälleen vauhdikasta ja innokasta työskentelyä ja damit suoraan käteen Jarnolle! Kun Minku oli noutanut, pääsi Taika hakuruutuun. Olimme tilanneet kuorman uusia dameja Kelpo Kepon- putiikista ja empimättä rouva niitä maastosta haki ja palautti vauhdilla nakkipalkan kiiluessa silmissä motivaattorina :-) Lumolle tehtiin oma haku tennispalloilla ja kyllähän sekin noutaa osasi.

Taas jatkui matka ja seuraavalla etapilla tehtiin Minkulle kanin jäljestys, damilla jossa päällä nyljetty kanin nahka. Minä markkeerasin jäljen lähtöpaikan Minkulle heittämällä damin ilmaan ja Minku näki pudotuspaikan. Sitten Jarno vei Minkun piiloon ja minä vedin jäljen, n. 40 m ja laitoin kanin piiloon kuusen juurelle. Sitten Minku irti. Markkeerauspaikka haisteltiin tarkasti ja siitä innolla jäljellä edeten lähes suoraviivaisesti kanille. Ilman empimistä kanidami suuhun ja parilla otteen korjauksella kaunis suoraviivainen palautus Jarnolle :-) Tämän jälkeen Minkulle annettiin kanidami vielä kannettavaksi ja ylpeänä neiti sitä metsässä kuljettikin melkoisen matkan, kunnes tehtiin vaihto namiin. Lopuksi nautittiin vielä toiset kuumat kaakaot, tytöt etsivät nameja lumihangesta ja heiteltiin järven jäällä hienolla hankikannolla auringosta nauttien frisbeetä koko laumalle. Todellista laatuaikaa!

Järveltä palauttuamme hetken huilit ja sitten saimmekin mukavia vieraita, Minkun sisko Nella omistajineen ja "pikkuveljensä" bordercollie Kapo tulivat kyläilemään. Koirat jaksoivat painia ja leikkiä pihalla useamman tunnin ja meillä omistajilla juttua riitti. Kiitos Annaliina ja Niko käynnistä, tervetuloa uudelleen :-)

Illalla olikin operaatio saattaa kaikkien tyttöjen tassukarvat, kynnet, korvakarvat ja turkit näyttelykuntoon, sunnuntaina kun oli ohjelmassa Korpilahden ryhmänäyttely. Aamulla aikainen herätys ja matkaan kohti Korpilahtea, kylmää (matkalla -14 pahimmillaan) hevosmaneesia missä näyttely järjestettiin. Tuomaroimassa oli meille uusi tollerituomari Kati Heiskanen ja koiria oli näyttelyyn ilmoitettu 22 kpl. Paikalla oli myös Minkun veli Sulo Keuruulta, tosi kiva oli nähdä ja omistaja Johannalle kiitos Taikan esittämisestä!

Uroksia oli näyttelyssä 7 kpl ja vain yksi, kevyempi käyttöluokan uros sai eri sa:n. Sulolle arvosteluksi tuli h. Tuomari piti Suloa etumatalana ja rokotti myös etujalkojen käyryydestä. Paljon arvostelussa oli hyvääkin, etenkin luonne ja esiintyminen mistä on aina hieno saada maininta.

Narttuja  oli ilmoitettu 15 kpl. Erinomaista jaettiin melko paljon, muutama eh ja joku h:kin. Lähinnä pienemmät ja matalammat koirat saivat noita huonompia arvosanoja, tuomari piti selvästi enemmän kevyestä ja korkeammasta mallista. Meidän tytöt olivat kolmistaan valioluokassa. Taika aloitti esiintyen Johannan kanssa kauniisti. Tuomari piti Taikaa aivan liian löysänä ja tuhtina, joten arvioksi tuli eh. Tämä ei yllättänyt, kun oli nähnyt tuomarin linjan. Arvostelu oli muuten ihan mukava:

"Erinomaista rotytyyppiä oleva vahva narttu, joka tänään hyvin tuhdissa kunnossa, mikä häiritsee yleisilmettä. Kaunis nartun pää. Tukeva kaula. Vahva selkä. Erinomainen runko, joka ei tarvitsisi tämän päivän liikakiloja. Erinomaiset kulmaukset, raajaluusto ja tassut. Tehokkaat vetävät liikkeet. Erinomainen luonne ja karvapeite. Laadukas daami, joka toivottavasti ryhtyy nyt dieetille".

Lumo esiintyi Jarnon kanssa tuttuun tyyliinsä kauniisti. Tuomari ihasteli etenkin Lumon ilmettä, mutta piti Lumoakin liian lihavana ja sanoikin arvostelua antaessaan, että Lumo saa nyt "kivan erin", muttei muuta tässä kunnossa. Arvostelu oli kyllä kaunis, joten ehkäpä menemme uudelleen käymään tuomarin kehässä, kun ollaan se kosmeettinen kilo tiputettu.

"Erinomaista rotutyyppiä oleva narttu, joka tänään hieman tuhdissa kunnossa. Erinomaiset mittasuhteet. Erinomainen, kaunis nartun pää, ihana ilme. Vahva kaula. Hyvä selkä, oikea hännän kiinnitys. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvä raajaluusto. Ihana, täyteläinen runko jossa tänään turhan paljon pehmikettä. Tehokkaat, eloisat liikkeet. Erinomainen karvapeite. Hyvä luonne. Kaunis narttu, joka olisi enemmän edukseen hieman hoikempana". Kehästä poistuessaan Jarno sanoi tuomarille minuun viitaten, että tuota saat syyttää ;-) Sainkin tuomarilta ripitystä moneen otteeseen, miten olen päästänyt koirat niin lihaviksi.... Onneksi ihan positiivisessa hengessä kuitenkin tämä palaute ;-)

Kysyinkin kun menin Minkun kanssa arvosteluvuorolleni, no että onkos tämä nyt sopivan paksu? Kuulemma oli juuri sellainen kuin pitääkin, eli edes yksi kolmesta oli kunnoltaan passeli tuomarin makuun. Minku esiintyi kivasti ja saatiin kaunis arvostelu:

"Erinomainen, feminiininen narttu. Hyvät mittasuhteet. Esitetään kauniissa näyttelykunnossa. Kaunis nartun pää. Hyvä ilme. Ryhdikäs kaula, vahva selkä. Oikea hännän kiinnitys ja hännän kanto. Erinomainen runko, luusto, kulmaukset ja tassut sekä karvapeite. Eloisat, tehokkaat liikkeet. Hyvä luonne. Kauniisti esitetty".

Valioluokan kilpailuluokassa meidät Minkun kanssa laitettiin heti kärkeen ja saimme myös sa:n. Lumolle siis ei sa:ta ja saatteeksi vielä ripitykset ja kehotukset ryhtyä dieetille. Niin me teemmekin nyt, sekä Lumo että Taika laitetaan vähän parempaan kesäkuntoon :-)

Parasnarttukehässä oli 7 sa:n saanutta. Tuomari kätteli pois junnun, nuoren ja käyttöluokan toiseksi tulleen. Sitten juostiin ja järjestykseksi tuli avo, vet, käy ja sitten Minku sijalle 4. Minku oli kehän matalin ja malliltaan raskain, edelle menneet olivat hoikempaa ja korkeampaa mallia. Lisäksi tuomari sanoi sijoitukset jakaessaan, että Minkun "ylälinja putosi liikkeessä". Yksilöarvostelun liikkeistä oli pelkkää kehua, mutta pn- kehässä Minku liikkui kyllä pää alhaalla ja veti edellä menevän nartun perään. Tämä ilmeisesti sai tuon ylälinjan näyttämään laskevalta. Harmi, mutta tn. sijoitus olisi ollut tämä vaikka liikkeet olisivat menneet paremmin. Hieman jo nauratti ottaa vastaan vara-serti, näistä kun alkaa jo tulla tapa :D Minkun kuudes lajiaan, saapas nähdä koska se viimeinen "oikea" saadaan ja mistä. No toisaalta, ihan kivoja nuokin on ja saatiinpa edes jotain kotiin tuomisia :)

Kotosalla oltiinkin jo hyvissä ajoin, kun näyttely oli alkanut jo ysiltä. Hetken huilit ja sitten lähdettiin koko perheen voimin lenkille. Lenkin lomassa teimme hauskutteluhakua tytöille: Kaikki uudet 9 damia ja kasa tennispalloja "hakuruutuun" ja kaikki porukalla hakemaan. Vauhtia ja hulinaa riitti, hienosti sieltä tavaraa toimitettiin, otettiin palkka ja uudestaan hakemaan. Tämä toistettiin lenkin aikana pariinkiin kertaan, kyllä oli tyytyväisiä koiria illalla!



Minku varaserin nro 6. kanssa sekä Keuruun seudun kennelkerho ry:n Vuoden Näyttelykoirapokaalin kera poseeraamassa (saimme pokaalin kotiin eilen, kun Johanna sen näyttelyyn meille toimitti. Kiitos! :-)

2016-03-14

Kasvattajapäivien antia ja kennelvieraita :-)

Viikonloppuna järjestettiin Novascotiannoutajat ry:n kasvattajapäivät Lahdessa hotel Scandicissa.
Koska ennakkoon ilmoitetut luentoaiheet olivat mielenkiintoiset, päätimme osallistua tapahtumaan Jarnon kanssa. Lisäksemme paikalla oli noin 30 henkilöä, huomionarvoisena seikkana mainittakoon, että Jarno oli osallistujien ainoa mies ;-)

Päivän ensimmäisenä aiheena oli MH- luonnekuvaus, luennoitsijana Riitta Liimatainen (kuvannut sekä Lumon että Minkun). Luennolla käytiin seikkaperäisesti läpi kaikki MH- kuvauksen osa-alueet sekä verrattiin vuosina 2008-2015 MH- kuvattujen tollereiden tuloksia rodulle luotuun "ihanneprofiiliin". Mikä oli useammassakin osa-alueessa havaittavaa, oli se, miten paljon toteuma poikkesi ihanneprofiilista. Tämä herättikin paljon keskustelua, miten ihanneprofiili oli luotu ja voidaanko sitä pitää ihanneprofiilina, kun suurin osa kuvatuista koirista poikkeaa siitä monin osin.

Suurimpia poikkeamia "ihanteen" ja todellisuuden välillä olivat koirien suhtautuminen etäleikkiin (toteuma: Ei kiinnostusta, ei saavu avustajan luo, ihanne: saapuu avustajan luo, leikkii, on kiinnostunut leikkivästä avustajasta). Toinen merkittävä poikkeama oli takaa-ajossa ja tarttumisessa vieheeseen (toteuma: ei aloita, aloittaa mutta keskeyttää, ei tartu saaliiseen. ihanne: aloittaa kovalla vauhdilla päämäärähakuisesti, tarttuu heti saaliiseen). Omien tyttöjemme osalta olimme ihmetelleet, miten paljon ne poikkesivat "ihanneprofiilista". Olikin avartavaa nähdä ja kuulla, että itseasiassa tytömme menevät rodun toteumaan varsin hyvin ja ihanneprofiili on tietyn määrän henkilöitä luoma "teoreettinen" ihanne, joka ei monilta osin vastaa todellisuutta. Voidaankin kysyä (ja kysyimmekin), onko tällainen ihanneprofiili realistinen ja pitäisikö kenties ihannetta tietyin osin miettiä uudelleen, kun koirakanta jota testataan, käyttäytyy monin kohdin hyvin eritavalla.

Mielenkiintoista oli myös se, että testattujen koirien määrästä keskeyttäneitä oli jonkin verran ja suurin osa keskeytyksistä oli ohjaajan keskeytyksiä (tällöin kuvauksen saa uusia kerran). Aggressiivisesti käyttäytyviä koiria oli kuvautujen koirien joukossa 10 kpl (kuvauksen osio kontakti: torjuu kontaktia, murisee, yrittää purra). Tämä voi tuntua pieneltä määrältä, mutta suhteutettuna siihen mitä koiramateriaalia kuvaukseen tuodaan (ne aktiivisimmat, valikoitunut pieni joukko noin 10 % rodusta suhteutettuna vuosittaisiin rekisteröintimääriin), huolestuttuvan suuri mielestämme.

Yhdistyksen kanta MH- kuvaukseen/luonnetestiin jäi myös hieman auki. Miksei sitoumuskasvattajilta vaadita, että jalostuskoirat ovat kuvattuja/testattuja? Testiin kun ei tarvitse valmentaa koiraa, niihin pääsee melko helposti, eivätkä kustannuksetkaan maata kaada. Onko jalostukseen käytettävä koiramateriaali luonteiltaan niin "huonoa", että testivaatimus karsisi liian suuren osan koirista pois jalostuskäytöstä? Jos näin on, on rodun tila todellakin huolestuttava. Jalostustoimikunnan puheenjohtaja Riikka Tarvonen vastasi tiedustellessame tätäkin asiaa, että yhdistyksellä on pohdinnassa nämä luonneasiat jne. Toivomme todella, että asia ei jää vain pohtimisen varaan ja sille oikeasti tehdään jotain eli vaaditaan edes se, että sitoumuskasvattajien jalostuskoirat ovat luonteensa osalta kuvauttuja/testattuja. Rodussa arkuus, paukku-arkuus, erilaiset pelkotilat yms kun ovat valitettavan yleisiä (tämän voi lukea esim. fb:n keskusteluryhmästä "Tollerit", missä valitettavan usein kysellään apuja ja kokemuksia omituisiin pelkoihin, miksi koira ärisee lapselle ja mitä sille voi tehdä, koira ei suostu matkustamaan autossa vaan tärisee, läähättää jne jne, luonteen heikkoudesta kertovaa).

Päivän toista luentoaihetta odotimme erityisen innolla, Tuire Kaimion piti luennoida aiheista : Olot kasvattajan luona vaikuttavat paljon pennun kehitykseen ennen luovutusikää. Mitä kasvattaja voi tehdä pentujen kehittymisen eteen? Minkälaisia virikkeitä kannattaa järjestää missäkin ikävaiheessa? Mitä pienen pennun ja emon elekielessä on huomioitavaa? Milloin pentuja kannattaa viedä ulos? Miten parhaiten sopeuttaa pennut uusiin koteihin?

Tuire aloitti luentonsa kertoen hyvin yleismaallisesti koirien kesyyntymisestä, metsästysketjusta ja sen osa- alueista. Monessa kohtaa puhuttiin esimerkein laumanvartijakoirista, terriereistä ja jonkin verran paimenkoirista, mielestäni olisi ollut foorumille sopivampaa lähestyä asioita enemmän kohderyhmän eli noutajarodun näkökulmasta. Oloihin kasvattajan luona ei puututtu juuri lainkaan. Omissa esimerkeissään (videoita omista terrieripennuistaan) nähtiin miten koirille oli laitettu pissalaatikoksi karikkeella täytetty loota ja miten pennuille oli kiinnitetty telineeseen roikkuvia ja kolisevia kattiloita ym. Painotettiin kaivamisen mahdollistamisen tärkeyttä (no terrierit kaivavat...) sekä hän itse kertoi ettei tee talvipentuja. No joo, ehkä tämä ei ihan osu tolleriin, koirilla on jo pentuina sen verran turkkia että ulkoilut pakkassäässäkin onnistuvat varsin mainiosti, toki pentujen seurassa ollen ja niitä tarkkaillen.

Ikävaiheittaiset virikkeet jäivät lähes käsittelemättä, tuota kaivamista lukuun ottamatta. Pennun ja emon elekielestä kertoi lähinnä video, missä aikuinen koira puhahti ja pennut lakosivat karkuun ollessaan pihalla, peläten "ylhäältä tulevia petolintuja". Mielenkiintoista olisi ollut nähdä ihan video/kuvaesimerkein tätä pennun ja emon elekieltä, mistä mikäkin ilme ja ääni kertoo jne. Pentujen sopeuttaminen uusiin koteihin olisi Tuiren mielestä hyvä tehdä niin, että pentuja annetaan käymään päivävierailulla 5- 6 viikon iästä eespäin uusiin koteihinsa. Voin sanoa, että olemme varsin eri mieltä! Kaiken kaikkiaan Tuiren luento oli pettymys. Moniin kysymyksiin saatiin vastaukseksi että hän puhuu asioita ja tekee niitä kouluttajan näkökulmasta. No, me olimme kasvattajapäivillä ja hänkin on kasvattaja, eli ehkä olisi voinut miettiä luentoaan sopivammaksi kasvattajan näkökulmasta.

Palattuemme kasvattajapäiviltä sunnuntaina, oli kotona odottamassa hyvin "mummin ja papan" (minun vanhemmat) hoitamat koirat, kiitoksia vielä! Siinä pari tuntia lepäiltiin ja sen jälkeen saimmekin vieraita Tammisaarasta asti. Tollereista kiinnostunut pariskunta tuli tutustumaan rotuun ja meidän tyttöihimme. Nämä ovat aina mukavia ja antoisia vierailuita puolin ja toisin, nytkin neljä tuntia hurahti ihan hetkessä keskustellen, koiranetissä ja sivustoillamme käyden (hieno oli huomata, että sivustoihimme oli tarkasti tutustuttu etukäteen!), tytöillä pientä treeniä (dobo, naminetsintä, noudot) näyttäen ja ajatuksia terveysasioista, kasvatustavoista, harrastuksista ja suunnitelmista tulevan pennun varalle vaihtaen. Kiitoksia käynnistä Jasmin ja Christoffer!

Varsin kasvatuspainoitteinen viikonloppu meillä siis, erittäin virkistävää ja mukavaa! Kyllä tässä jo odottaa tulevaa aikaa noin vuoden päästä, kun pääsemme ihan käytännössä taas pentujen kanssa touhuamaan ja kaiken siihen liittyvän pariin :-)

2016-03-10

Grappolo- pentue 2 vuotta!


Minku ja sisarukset täyttivät tänään 11.3.16 kaksi vuotta! Onnea jokaiselle!

Synttärisankarin aamu meillä sujui aikaisella lenkillä 5.15-6.15, tämän jälkeen nautittiin nakkikakkua kera maksan ja cesarin silmät ristissä juhlaväen kesken (kuten kuvasta näkyy) :-) Päivä tulee jatkumaan herkuttelun merkeissä kun isäntäväki töistään kotiutuu. Täytyyhän sitä nyt juhlia kunnolla, kun pikkuneiti saavutti "aikuisen koiran" iän!

Onhan tämän 2 vuotta jonkinmoinen merkkipaalu. Kasvattajana täytyy olla erittäin iloinen siitä, että koko pentue on terve, niin pevisaan kuuluvin osin kuin muutenkin. Todella hienosti pentujen omistajat ovat ottaneet asiakseen tehdä nämä viralliset terveystutkimukset, osallistumisprosentti on täydet 100! Hienoa ja kiitos :-)

Tulevana viikonloppuna syvennytään kasvattajamiseen Novascotiannoutajat ry:n kasvattajapäivillä Lahdessa. Aiheet ovat erittäin mielenkiintoiset ja tärkeät. Ensin asiaa MH- luonnekuvauksesta, jossa luennoimassa on Riitta Liimatainen, sekä Lumon että Minkun MH- kuvaaja :-) Päivän toisena aiheena on pennun elämä kasvattajan luona, mitä eväitä kasvattaja voi pennuille antaa, luennoitsijana tunnettu Tuire Kaimio. Odotamme erittäin antoisaa ja asiarikasta viikonloppua!

2016-03-07

Eka näyttelyreissu uudella Tollerimobiililla :)

Lisätäksemme entisestään tyttösten matkustusmukavuutta (kun meillä näitä reissuja ja kilometrejä kertyy), vaihdoimme auton farmarimalliin, jossa koko takaosasto on otettu koirien käyttöön. Siellä mahtuvat tytöt makoilemaan pitkin poikin tilavasti, ja kun lauma toivon mukaan kasvaakin tuossa vuoden kuluttua, niin tilaa on silti riitävästi jokaiselle.

Päätimme samalla myös lisätä hieman näkyvyyttä kennel Magicfoxille, laitattamalla autoon teippaukset tytöistämme Tiina Raatikaisen ottamista kuvista. Eipä tule ihan heti samanmoista tollerimobiilia vastaan ;-)

Keulassa itseoikeutetusti Taika
ja apukuskin etuovessa Lumo, takaovessa kolmikko













Kuskin ovessa Minku ja takaovessa koko kolmikko













Auto teippauksineen saatiin kotiin torstaina ja samaisena iltana saimmekin ihastuttaa (tai lähinnä varmaan hämmästyttää ;-) rodusta kiinnostunutta pariskuntaa sillä, miten tämä kasvatushomma voi mukanaan viedä. Meillä siis kävi tollerirotua harkitseva pariskunta kyläilemässä ja tutustumassa tyttöihimme. Siinä ilta mukavasti vierähtikin rodusta kertoen, vähän harrastamista esitellen (doboa, noutoja) ja tyttösten touhuja seuraillen. Kiitos käynnistä ja tervetuloa muillekin, vaikkemme varsinaisia "rotukummeja" olekkaan niin mielellämme esittelemme rotua siitä kiinnostuneille :)

Perjantaina vietimme vapaapäivän. ja aamusta saimme luottohierojamme Johannan (Dogcare- koirahieroja Johanna Virtanen) laittamaan Lumpparin kropan taas kuntoon. Lumo kun on koira, joka ei itseään säästele niin herkästi jumittuu ja sen vuoksi hierotaan säännöllisesti. Oli taas nauttiva koira Johannan käsittelyssä, kiitos! Minkullekin tehtiin pieni tsekkaus, kun hännän asento oli ollut alakantissa. Olihan siellä käsiteltävää ja hoidon jälkeen häntä jälleen iloisesti pystyssä :)

Kun tytöt oli hierottu, läksimme ajelemaan kohti Enoa (Joensuun takana). Siellä oli lauantaina ryhmänäyttely, minne ilmoitimme tytöt kun arvostelemassa piti olla yksi lempituomareistamme, Helin Tenson. Valitettavasti kuitenkin tuomari vaihtui, ensimmäistä kertaa tollereita arvostelevaan Hilkka Salohallaan. Yhtään ennekkotietoa siitä, mitä tämä tuomari mahdollisesti haki ja arvosti, meillä ei ollut.

Otimme majoituksen Enon hotelli Kaltimonkoskelta, joka oli kiva pikkuhotelli ihan kylän keskustassa. Kylä oli todella pieni, mutta kaikki oleelliset palvelut olivat ihan kävelymatkan päässä, joten mikäs siellä "lomaillessa" :) Tytöt olivat innossaan kun maaseudun rauhasta pääsivät haistelemaan uusia hajuja ja kivoja kävelyreittejä Enossa riittikin pitkin kosken rantaa. Varsinaista ravintolaa kylässä ei ollut, mutta erinomaista kebabbia tekevä paikka löydettiin ja tätä sitten nautittiinkin pariin otteeseen, tietenkin hotellihuoneessa kera punaviinin ja tyttöset saivat myös osansa kebabeista :)

Lauantaina kävelimme näyttelypaikalle, joka oli urheiluhalli alle kilometrin päässä hotellistamme. Tollerikehä oli myöhässä kaksi tuntia, tuomari oli varsin hidas. Siinä odotellessa oli hyvää aikaa seurata tämän meille uuden tuomarin työskentelyä. Mikä negatiivisesti pisti silmään, oli se, ettei tuomari rokottanut arkuudesta. Esim. eräässä rodussa ainoana ollut juniorinarttu pelkäsi näyttelytilannetta kovin, läähätti, veti ulos kehästä ja häntä oli koko arvostelun ajan koipien välissä. Siitä huolimatta koira sai sertin ja oli rop. Sääliksi kävi pientä eläintä, joka niin ollen lähetetiin vielä ryhmäkehiin pelkäämään. Tästä siis ISO miinus tuomarille.

Tollereita oli ilmoitettu 10 ja kaikki olivat paikalla. Ensin yksi urospentu joka sai KP:n. Kaksi junioriluokan urosta, josta toiselle eh ja toiselle eri, flippikorvista huolimatta. Yksi nuorten luokan uros, jonka tuomari mittasi eikä meinannut tässä hommassa onnistua ollenkaan. Koira kyllä seisoi hienosti paikallaan, mutta jostakin syystä tuomari piti mittakeppiä aivan vinossa ja sitten, ainakin se siltä näytti, otti mittaa kaulan alaosasta, ei sään päältä. Toimitus kesti toooodella pitkään ja lopulta tuomari antoi koiralle laatuarvosanaksi t:n. Kyseinen koira on aiemmin saanut pääosin eriä, joten hieman tämä kyllä kummastutti. Urokset sitten voitti veteraani, joka oli saman tien pu1 kun muita sa:n saaneita ei ollut.

Junioriluokassa oli yksi narttu, joka oli vielä hyvin pentumainen ja turkiltaan todella pörheä. Koira ei kertaakaan nostanut häntäänsä liikkeessä eikä seistessä, vaan piti sen aivan alhaalla. Siitä huolimatta tuomari antoi erin ja sa:n. Minku oli ilmoitettu nuoriin (viimeistä kertaa, sillä 2 vuotta tulee täyteen nyt perjantaina) ja oli ainoa luokassaan. Esiintyminen meni todella kivasti, Minkulla oli hyvä draivi päällä ja se selvästi nautti kehässä olosta. Tuomari kun saneli arvostelua, kuuntelin "vikalistaa". Litteät käpälät (tämä muuten tuntuu olevan uusi "trendi", nyt viimeisen vuoden aikana vilahtelee todella usein arvosteluissa), riittävä eturinta (yleensä tämä on mainittu erinomaiseksi), niukat takakulmaukset (no tästä olen melkolailla samaa mieltä, ne voisivat olla aavistuksen voimakkaammat), alaleuka olisi pitänyt olla vahvempi (meidän koirista Lumolle tämä, ei muille. Ja Lumon arvostelussa ei asiasta ollut mainintaa) ja mitähän vielä. Odotin maksimissaan eh:ta. No, onneksi kuitenkaan ei eh:ta tullut vaan eri ja sa saatiin,

Käyttöluokassa kisasi yksi narttu myös eri sa:lla. Valioissa olivat Taika sekä Lumo. Molemmat esiintyivät todella hyvin ja saivat erit. Lumo voitti luokan sa:lla, Taikalle ei sa:ta sillä oli kuulemma turhan tuhti. Muuten tuomari kehui Taikaa paljon, kuulemma sillä oli kaikista kaunein pää mitä oli tollereilla nähnyt. Onhan se kaunis, kuten voi meidän auton konepelliltäkin katsoa :D

Parasnarttukehään tuli siis neljä kisaajaa. Juostiin yhdessä ja erikseen. Tuomari jätti juniorin ykköseksi ja juoksutti meitä muita. Lopulta käyttönarttu nostettiin kärkeen, Lumo kakkoseksi, Minku kolmoseksi ja juniori siirrettiin viimeiseksi. Jälleen kerran, voittaja siis muualta kuin valioluokasta. Nykypäivän trendi, ei (onneksi) pelkästään niissä näyttelyissä missä me olemme, vaan kautta linjan tuntuu näin olevan ulkomaitakin myöten. Minku sai pn3- sijastaan varasertin, joka onkin jo neidin viides. Saapas nähdä montako ehditään vielä kerätä, ennenkuin se viimeinen serti jostain saadaan..... Mutta onnea valioituneelle nartulle kasvattajineen, kaunis ja hienosti esiintyvä koira joten ei hävitty huonolle :)

Seuraavat näyttelyt onkin sitten kahden viikon päästä Korpilahdella, jossa on jälleen meille uusi tuomarituttavuus. Näyttelyyn on tulossa myös Minkun veli Sulo, ekaa kertaa avoimeen luokkaan :)

Loppuun vielä viimeisen pevisa- kuvatun Grappolo- pentueen jäsenen Hannin tulokset: kyynärät 0/0 ja lonkat A/B. Eli pieni "kauneusvirhe" AA- listaan, mutta tuollainen kauneuspilkku sallittakoon ;-)