Tietoa päähenkilöistä

Taika- tollerin (C.I.E RU LV BY EE MVA EE LV LT BALT VMVA RKFV-10 BYW-10 BALTV-10 V-10 BALTVV-16 VV- 16 EEV-17 EEVV-17 RIGAVW-18 HeVW-18 TK1 BH Copperfox`s Carina) sekä Taikan tyttärien Lumon (FI JVA CIE BY MVA EE MVA LV MVA BYW- 13 PMV-13 LVV-15 TLNW- 16 Magicfox`s Malvira) ja Minkun (FI JVA CIE BY MVA LV MVA EE MVA LT MVA BALT MVA BYW-15 EE JMVA LV JMVA BALTJW-15 TLNJW-15 TLNW-15 BALTV-16 RIGAW-18 HeV-18 Magicfox`s Nebbiolo) sekä Minkun tyttären Myrrin (RIGAJW-18 JV-18 Magicfox`s Amarone) koirailua kotosalla ja harrastusten parissa raportoi Hanna- emäntä. Naurua ja hammasten kiristystä :)






2019-02-11

Uima- ja noutotreenejä

Mukavaa vapaan viikonlopun viettoa lauman kera oli ohjelmassa kuluneena viikendinä :) Lauantaina lähdettiin koirauimalaan kera Mummun ja Lumon. Tehokasta hakua tehtiin puolen tunnin ajan ja kyllä oli koirat väsyneitä sen jälkeen. Jarno testaili uuden kameran asetuksia ja saatiinkin paljon hienoja kuvia!


Palautus rinta rinnan :)


Lumo lähdössä hakuun


Lumo jakaa vedet :)


Lähikuva Mummusta hetki ennen damin poimintaa :)

Kun Mummu ja Lumo oli uimalassa väsytetty, lähdettiin Minkun ja Myrrin kanssa lähimaastoon tekemään pitkästä aikaa hakua. Minku aloitti tehden hakuruudun neljällä siipidamilla. Oli vauhtia ja virtaa! Sitten pääsi Myrri hommiin Jarnon toimiessa ohjaajana (ja minun kuvaajana, ekaa kertaa uudella kameralla joten kuvat eivät ehkä ihan parhaita olleet..). Jarno vei neljä varista pitkin hakualuetta ja sitten Myrri noutamaan. Treenitauko ei ainakaan hakuintoa ollut vähentänyt: noutoon lähdetiin kipinät tassuista sinkoillen ja jokainen varis haettiin vauhdilla ja palautettiin oikeaan suuntaan (ei käteen, kun eivät ole sitä Jarnon kanssa treenanneet vaan minun jalkoihin). No, tätä palautusta ehditään treenata ja pääasia oli, että intoa riitti, otteet linnuista olivat hyvät ja työskentely hiljaista ja vauhdikasta! Jarnon olisi siis tarkoitus siirtyä Myrrin taippariohjaajaksi, minun jatkaessa enemmän muiden lajien parissa.

Loppuun tehtiin Minkulle vielä linjahaku neljällä damilla, pitkin loivaa alamäkeä. Se sujui lioittelematta täydellisesti! Video hausta löytyy kennelin fb- sivuilta.



 Myrrin varishakua pitkästä aikaa!

Sunnuntaina oli sitten Minkun ja Myrrin uimalavuoro. Tällä kertaa ei Myrrille enää liivejä laitettu, vaan sai uida nakkena. Eipä ollut ongelmaa! Päivän kuvaukset keskittyivät Myrrin uimaloikkiin, joita nähtinkin lähes jokaisen noutoon lähdön yhteydessä :) Mahtavia molskauksia! Minkun hakutyyli ei ihan yhtä näyttävä ollut, työtä tehtiin pieteetillä ja uitiin rauhassa damille ja palautus minulle käteen. Myös Myrrin palautukset olivat todella hyviä! Tehokas uimavuoro tämäkin ja väsytti elohiiri Myrrin- siihen ei moni aktiviteetti pystykään :D


Myrri loikkaa!


Myrri loikkaa taas!


Ja taas :D


Minku ja Myrri palauttavat yhtäaikaa


Kaksikko lähdössä noutamaan


Minku palauttaa damia

Sunnuntaina uimalasta päästyämme saatiin mukavia uutisia Viron puolelta. Luca oli napannut ensimmäisen Viron juniorisertinsä, isot onnittelut! On se vaan hieno pieni mies! Sitten odotellaankin tulevaa Liettuan reissua kuukauden päästä, josko siellä (tai myöhemmin) saataisiin sisaruksista junnuvaliot.... Se ainakin olisi toive!

2019-02-05

Visiitti Valgaan


Valgan lauantain kolmoisvoittopoppoomme kera palkintojensa :)

Takana on pitkä viikonloppu Viron Valgassa. Reissu tehtiin lauman nuorinpien kera, Mummon nauttiessa pitkistä lenkeistä ja spesiaaliajasta vanhempieni luona, isot kiitokset jälleen! Kuulemma ei pitkät yli 6 km lenkit osin melkoisessa hangessa Mummoa ollut painaneet, vauhtia oli piisanut ja vanhemmat saaneet kuntoilla Mummon kanssa hiki hatussa :D Kuten tästä päätellä voi, Mummon vointi on erinomainen :)

Me muut siis suuntasimme perjantaina lautalla kohti Viroa ja siitä sitten ajellen Valgaan, lähelle Viron eteläpäätä. Sieltä meillä oli varattuna rauhalliselta alueelta keskestä maaseutua Sangastesta mukava perhehuone, jossa majoituimme pari yötä. Hotelli oli pieni ja parkkipaikka täynnä suomalaisia koira-autoja, kuinkas muuten ;) Hotellin ympäristössä oli hyvät kävelytiet ja laajasti peltoja, koiria pystyi siis pitämään vähän vapaanakin lumipalloheittelyleikkejen merkeissä. Ainoa miinus kävelyreiteillä oli kadun varren talojen laumanvartijakoirat, jotka räyhäämisellään kyllä hieman pelottivat, jos ei koiria niin meitä. Onneksi pysyivät aitojensa takana.

Lauantaina ajeltiin vajaa 30 km matka näyttelypaikalle Valgaan. Siellä sporttihallissa pidetyssä näyttelyssä tollerit arvosteli puolalainen vanhempi setä Andrzej Kazmierski. Junnu- uroksia oli kaksi ja harmittavasti Luca hävisi itseään reilusti vanhemmalle latvialaiselle urokselle, saaden sileän erin. Myrrin esiintyminen meni kivasti ja tuomari tykkäsi neidistä kovin, saatiin junnu- serti joka olikin matkamme tarkoitus. ROP- juniorikisassa Latvian urosta vastaan Myrri nappasi voiton, hieno juttu!
Valioissa oltiin Minku ja Lumo, Minkun viedessä pidemmän korren. Arvostelu oli pelkkää ylistystä, eli Minku todellakin oli tuomarin makuun. Parasnarttukisan järjestys oli Minku, Myrri ja Lumo. Kolmoisvoitto siis ;) ROP- kehässä Minku kisasi Caron kanssa ja nappasi voiton. Esitettiin vielä kasvattajaryhmäkin, joka sai KP:n. Muutamat ruusukkeet ja pokaalit, suklaata ja koirille herkkutikkuja tuli palkkioksi. Ryhmiin päätettiin olla jäämättä, vaikka oltaisiin päästykin esille monessa kehässä (ROP- juniori, ROP ja ROP- kasvis). Reissut ovat koirille pitkiä ja raskaita, rotukehän oltua aamulla aikaisin olisi päivästä tullut aivan turhan pitkä. Joten suuntasimme takaisin hotellille nauttimaan pitkästä lenkistä ja ravintolan mainioista ruoista. Hyvä valinta koko laumalle!


Myrri lauantaina ROP- juniori :)

Sunnuntaina pakkailtiin tavarat ja ajeltiin jälleen vajaa 30 km näyttelypaikalle. Tollereita oli paikalla vain me. Siksipä olikin varsinainen pettymys, kun tuomarina toiminut vanha ukrainalainen nainen lätkäisi Lucalle eh:n  ja Myrrille sileän erin. Koirat kyllä esiintyivät mielestäni vielä paremmin kuin lauantaina, mutta eipä vaan olleet tädin mieleen. Myrrin arvostelussa mainittiin ujous (arvostelu oli venäjää, käännöspalvelussa selvisi että tämä oli ainoa moitittu asia). Ujoutta Myrrissä ei voisi vähempää olla. Johtui varmaan siitä, että tuomarin tyyli tulla katsomaan hampaita hämmensi koiria (jopa Lumo väisti, jota ei koskaan tee). Myrri otti pari askelta taaksepäin ja istuutui, se kai sitten riitti siihen ettei sa:ta tullut. Harmitti, mutta onneksi edellispäivän menestys oli pohjalla. Erityisesti harmitti Lucan puolesta, jolla tältä reissulta jäi se haettu jun- serti saamatta :( No, onneksi heillä on vielä reissuja Viroon suunnitteilla, toivottavasti on vähän kivemmat tuomarit niissä!

Minku veti taas isot venytykset, yritti varmaan rauhoitella yrmeää ja pelottavaa tuomaritätiä. No tämä toimi, tuomari jopa nauroi Minkulle ;) Tuloksena olikin valioiden voitto, Lumon saadessa myös sa:n. ROP- kehässä oltiin jälleen Caron kanssa ja Minku voitti, tuloksena reissulta Minkulle siis tuplaropit! Kasvista ei esitetty, kun junnut eivät saaneet sitä mitä haettiin vaan suunnattiin pitkälle kotimatkalle suoraan kehän jälkeen.


Caro VSP, Minku ROP molempina päivänä

Kotimatkalla eksyttiin "nimettömälle tielle", joka olikin sitten sen verran mielenkiintoista ajettavaa että meinasi reissu päätyä ojaan muutamankin kerran. Auraamatonta lumista/jäistä/vetistä surkeaa hiekkatietä ajettiin varmaan 30 km, ja helpotus oli sanoinkuvaamaton kun lopulta päästiin takaisin asfaltille! Ehkä ensi reissulla ei uskota navin neuvoja suositellusta reitistä, vaan ajellaan vähän isompien teiden kautta :P No, satamaan kuitenkin selvittiin ja tyttöset pääsivät hyttiin laivamatkan ajaksi lepäilemään, meidän käydessä syömässä laivan ala` cartessa hyvä illallinen. Sillä sitten jaksoikin ajella auraamatonta moottoritietä kotiin, jossa odottin n 20 cm lumityöt... Vähän oli väsyneet tunnelmat mutta onneksi maanantaina pidettiin vielä lomapäivä, tuli tarpeeseen!

Puolentoista viikon päästä kutsuukin sitten lähes sama matka, tosin tällä kertaa päädytään Latvian puolella Valmieraan. Siellä on melkoiset Suomi- kisat, tolloja 10 ja kaikki Suomesta! Tavoite olisi vaatimaton yksi junnuserti, saapa nähdä onnistuuko... Ei ole koirasta kiinni, mutta tuomareita on moneen makuun, kuten Valgassa saatiin  havaita. Jos ei muuta, niin otetaan reissu loman kannalta :)

2019-01-28

Kesä talven keskellä: Tytöt koirauimalassa

Pakkasten paukkuessa yli -20 ja lumipeitteen ollessa sitä luokkaa korkea, että lenkit pakostakin vähän lyhynevät, on tytöille keksittävä sopivaa liikuntaa ja tekemistä vapaisiin viikonloppuihin. Mikäs sen parempaa kuin uiminen! Tampereen koirauimala sijaitsee meiltä n. 20 min ajomatkan päässä, eli näin maaseuden mittakaavassa ihan nurkan takana. Siellä vietimme hektiset puolituntiset sekä lauantaina että sunnuntaina.

Lauantaina matkaan lähtivät Minku ja ensikertalainen uimalakokelas Myrri. Myrri sai liivit päälleen, kun oli uimalassa ekaa kertaa. Myös uittaja oli varautunut siihen, että jos ongelmia neidin veteen menon kanssa tulee, hän tulee auttamaan. No, eipä tullut ongelmia, Myrri oli kuin kala vedessä! Heti rohkeasti veteen rampilta Minkun perässä ja hakemaan dameja.  Myrri kunnostautui myös kunnon uimahyppyjen teossa, vesi vain lensi kun tämä vesipeto kiirehti altaaseen- hyppäsipä kerran Minkun ylikin kun oli niin kiire noutamaan ettei äiti ehdi ensin :D Puolen tunnin ajan uitiin ja noudettiin väsymättä, ja lähestulkoon hyvässä sovussa (muutaman kerran olisi Myrri halunnut damin omia, mutta nätisti nämä tilanteet selvitettiin). Tosi hauskaa oli ja kyllä nyt uskaltaa kevään taipparitreeneihin lähteä huonommallekin rannalle, ei ole veteenmeno tälle neidille ongelma lainkaan!


Myrri ja Minku lähdössä rampilta noutoon


Myrrin komea uimahyppy!

Sunnuntaina uintivuoroon pääsivät kuumakalle Lumo ja rauhallinen Mummu. Lumo kiihtyy uimalassa siihen malliin että ääntä lähtee, no Mummua se ei haittaa kun kuulo on heikko ja hermo pitkä, joten uimaparina tämä kaksikko on varsin passeli. Lumohan painoikin koko puoli tuntia sata lasissa, kyllä kilometreja kertyi kun neito veteli noutoja altaa pisimmästä päästä :) Mummo polski vähän lyhyempää matkaa, rauhalliseen tyyliinsä uiskenteli dameja hakemaan ja palautuksesta minulle tuli aina palkka. Lumohan ei noissa tilanteissa edes palkkaa ota, kun on niin kierroksilla. Molemmilla oli kivaa omaan tyyliinsä :)


Mummon rauhallista uiskentelua :)


Lumon vauhdissa vesi lentää!


On Mummolla vielä muutama hammaskin, saa damin poimittua :)

Oli kyllä rauhallista ja tyytyväistä porukkaa kotisohvalla näiden uimatreenien jälkeen. Kahden viikon päästä mennään uudelleen, sitä jo innolla odotellen!

2019-01-21

Vuoden tolleri- sijoituksia ja Turku KV

Viime viikolla julkistettiin Tolleriyhdistyksen Vuoden Tolleri- kisan tulokset. Meillä ei ollut suurempia odotuksia sijoittumisista, vietimmehän välivuotta (näyttelyistä ja kisoista) monellakin tapaa viime vuonna. Ihan mukavasti Magicfoxeja listoilta löytyi, omien tyttöjemme lisäksi erityismaininta Lumon siskolle, Magicfox`s Vernaiolo Chianti Olgalle, TOKO- tolleri- kisan voitto jo toistamiseen! Hienoa työtä ja isot onnittelut jälleen Titta! Toinen hieno kasvattisijoittuja oli Minkun veli Magicfox´s Bierzo Mencia Woltti, joka nappasi Vuoden Rallytoko- kisassa sijan 5. ja oli paras AVO- luokan koira! Onnittelut Pirkko ja Risto!

Omat tyttöset pääsivät listoille ja sijoille seuraavissa:
LUMO:  MEJÄ- tolleri sija 4 (pisteen häviö 3. sijaan..), SHOW- tolleri sija 4., VEPE- tolleri sija 3. ja paras ALO- luokan koira!

MINKU: MEJÄ- tolleri sija 5 ja SHOW- tolleri sija 7 (ei hassummin äitiyslomavuotta viettäneeltä Minkulta!)

TAIKA: VETERAANITOLLERI sija 7. Upea suoritus mummolta, joka teki hienot tulokset mejässä ja sairastelusta huolimatta myös näyttelyistä saatiin pisteitä.

MYRRI: TULOKASTOLLERI sija 5! Ei hassummin, ikään nähden. Tälle vuodelle on sitten  tavoite kirkastaa tätä sijoitusta :)

Eilen lauma, Lumoa lukuunottamatta, vietti päivää Turun KV- näyttelyssä. Kahdeksan vuotta sitten Jarnon tutustuminen tollerinäyttelymaailmaan alkoi kyseisestä näytelmästä, Taikan ollessa silloin ROP. Hienoja muistoja! Tänä vuonna ei ihan samanlaista menestystä uskallettu odottaa. Reissuun lähdettiin viettämään mukava päivä ja katsomaan mitä meille uusi tuomari, Tuula Pratt, tytöistä tykkää.

Tollereita oli ilmoitettu melkoinen määrä, 55 joista narttuja 30. Tuomarin linja oli tiukka. Pitkärunkoiset, matalat, ei priimasti- liikkuvat saivat auttamatta eh:n tai huonomman, h:ta jaettiin useampi ja olipa joukossa yksi t:kin. Luca esiintyi junnu- urosten joukossa mallikkaasti. Mukavalla arvostelulla mutta vielä kovin keskeneräisenä tuloksena JUK 3 EH, viiden uroksen joukosta. Paras uros- kehässä ei montaa osallistujaa ollut. Kisan voiton vei Toto, onnittelut jälleen!

Junnunarttuja oli ilmoitettu 5, paikalla oli neljä. Myrri esiintyi luokan viimeisenä. Kaksi ensimmäistä saivat eh:t, kolmas, Myrriä korkeampi narttu, sai erin. Myrrin esiintyminen oli melkoista säätämistä näin esittäjän näkökulmasta, kumma kyllä muutamia hyviä seisomakuvia oli kuitenkin kameraan tallentunut. Liikkeet menivät taas täysin nappiin, liikkuminen on Myrrin parasta antia kehässä. Tuomari saneli pitkän arvostelun, jossa ikä otettiin hyvin huomioon: "Erinomainen korkeuden ja pituuden suhde. Pää saa vielä täyteläistyä mutta sopii tähän ikään. Miellyttävä ilme. Hyvä kaula ja selkä. Tasapainoisesti kulmautunut. Erinomainen raajaluusto ja tassut. Ikään sopiva rungon voimakkuus. Hyvä hännän kiinnitys. Erinomainen joustava askel. Hyvä turkki ja väri". Tällä hienolla arvostelulla saatiin erinomainen ja kilpailuluokassa meidät nostettiin ykköseksi jälleen! Hienoa kerrassaan, ja kun vielä luokan ainoana saatiin SA, niin päivän tavoite oli täyttynyt :)


Seisoi se todistettavasti hetken paikallaankin...

... Ja liikkui jälleen upeasti. Myrri :)

Minku kisasi valioissa joissa oli yhteensä viisi narttua. Esiintyminen aloitettiin kunnon venytyksin, ja nauratettiin yleisöä sekä tuomaria :D Hienosti Minku liikkui ja seisoi, kuten nykyään lähes poikkeuksetta tekee. Tuloksena eri. Kilpailuluokassa päästiin sijalle 4. ja saatiinpa vielä SA:kin. Minku oli luokassa matalimmasta päästä ja turkkikaan ei ihan priimaa vielä kokonaisuudessaan ole. Tulipa arvostelussa mainituksi jälleen isot korvatkin ;) Mutta ihan tyytyväinen olin arvioon ja sijaankin, kun malli ei täysin miellyttänyt niin SA oli hieno juttu!



Kroppa notkeaksi ja kisakuntoon, tuumaa Minku :D

Taika jatkoi viiden veteraanin kisassa vallatonta esiintymistään. On tuon Mummon kanssa vaan upeaa kiertää kehää, kun silmät loistaa ja askel nousee kevyesti. Arvostelussa lause: "Liikkeessä ei ikä paina, olemus on edelleen reipas ja iloinen" lämmitti erityisesti mieltä! Kaikki veteraanit saivat erin ja Taika sijoittui sijalle 3. Vain voittajalle sa ja tämä Taikaa reilun vuoden nuorempi narttu olikin koko näyttelyn narttujen kaunein. Onnittelut Tiinalle!

Myrri pääsi vielä kisaamaan varasertistä yhdessä nuorten luokan voittajan Raikun kanssa. Hienosti molemmat neidit esiintyivät, mitä nyt Myrri häselsi seistessä melko tavalla. Liikkui kuitenkin hienosti. Tämä kisa me hävittiin, ihan ymmärrettävästi kun vuotta nuorempana oltiin vielä sen verran keskeneräisiä (pää ja ilme olivat tuomarille tärkeitä ja niitä arvostelussa ja vielä varasertikehässä tarkasti tutkailtiin). Onnittelut Johannalle, Raiku on kaunis neiti!

Näyttelyn jälkeen ajeltiin hakemaan Lumo kotiin minun vanhemmilta, kiitosta vaan hoidosta vielä tätäkin kautta! Lumolla oli ollut mukava päivä, pitkä lenkki uusissa maastoissa, spesiaalihuomiota ja vähän herkkujakin toki. Seuraavat näytelmät käydään sitten Virossa, jonne suunnataan vajan parin viikon kuluttua. Tästä taas pari viikkoa on Latvian vuoro, joista toiveissa olisi Myrrille se viimeinen junnuserti... Suomen kehät kutsuvat seuraavan kerran vasta maaliskuun alussa, jolloin lauma suuntaa kohti itä- Suomea. Ja siitä se näyttely- ja kisavuosi sitten jatkuukin, lähes joka viikonloppu jossain päin :)