Rigan valloitus ja ensimmäinen laumamme neloisvoitto!

Rigan valloittajat kera palkintosaaliinsa!

Takana on upea reissu Rigaan. Vitsillä ennen matkaa mietimme, että minne ne kaikki pokaalit ja palkinnot kotimatkalla mahdutetaan, kun autossa ei ihan rajattomasti tilaa tavaroille ole, tyttösten loossin ollessa koko takapenkkien ja kontin kokoinen. Vitsi ei sitten ollutkaan kovin kaukana todellisuudesta, kuten saimme todeta :)

Matkaan lähdimme perjantaina aamun 10.30 lautalla. Kotona ensin lenkitykset ja sitten tyttöset hyttiin viettämään mukavaa laivamatkaa meidän käydessä nauttimassa uuden Tallink Mega Starin loistava aamiaisbuffet. Tämä oli Myrrin ensimmäinen laivamatka. Emme sitä jännittäneet, tervepäinen tyttö kun on kyseessä oli elo ja olo laivalla kuin oltaisiin usein ennenkin oltu. Ei mitään ongelmia!

Jarno ajeli koko matkan Rigaan ja hyvä niin, perillä illan ruuhkassa oli kaupungin liikenne melkoista painajaista. Hyvin kuitenkin hotelliimme Clarioniin selvittiin ja sitten majoittumaan mukavasti sviittiin. Me otetaan aina reissatessa mahdollisimman iso huone/sviitti, että tytöille on kunnolla tilaa elää ja olla (itsellä niin väliä). Niinhän ne likat ottivat tilan haltuun, makoillen leveästi sängyllä, kahdella sohvalla ja nojatuoleissa. Luksuselämää! Iltasella käytiin hotellin ravintolassa syömässä matkaseuramme, Minkun veljen Lucan ja isän Caron, omistajien Heidin ja Jonnan kanssa. Sitten iltalenkitykset läheisessä isossa puistossa (ykköskriteeri hotellin valinnassa) ja yöunille, odottamaan jännityksellä seuraavan päivän Riga Winner näyttelyä.

Aamulla syötiin hyvät aamiaiset ja tilailtiin taksi, jolla lähdettiin kohti näyttelypaikkaa noin 4 km päähän. Sinne leiri pystyyn, vähän kuohuvaa ja odottelemaan kehien alkua. Tollereita voittajanäyttelyyn oli ilmoitettu 9, näistä 7 oli Suomesta ja kaksi baltiasta. Luca aloitti kisaten kahta itseään lähes tuplat vanhempaa junnu- urosta vastaan. Eipä se pöllömpi poika ole, hienosti luokkavoittoon ja Piemonte- pentueen ensimmäinen titteli, Riga Junior Winner, plakkariin kera junnusertin! Isä Caro nappasi pu 1- sijan, cacibin ja "ison" tittelin, Lucan ollessa minun handlaamana pu2. Onnea vielä täältäkin kautta!

Sitten alkoivat nartut. En ehtinyt paljoa jännätä kun suoraan pu- kehästä vaihto Myrriin ja menoksi. Tuomari serbialainen Tiana Konrad kirjoitti aivan ihanan arvostelun Myrristä, joka esiintyi ilolla ja innolla tuttuun tapaansa! Ja sieltä se eka titteli tuli meillekin, Riga Junior Winner ja junnuserti! Wuhuu! Sitten vaihto taas lennosta valioihin. Minku minulle ja Lumo Jarnolle, lisäksi luokassa kisasi valionarttu Alva Suomesta. Kaikki saivat erin. Kilpailuluokassa hämmästykseni oli suuri, kun Minku osoitettiin ykköseksi. Minku kun on todella karvaton tällä hetkellä, mutta eipä näemmä haitannut. Lumo oli luokan 3. Ja sitten vauhdista Taika kehään. Mummo oli niin intoa piukassa kun muutaman kuukauden tauon jälkeen pääsi oikeasti kehiin, eikä vain treenaamaan. Kyllä ne koirat tietää. Ihan tuli liikutus itselle kun sitä menoa katseli... Ja niin tuli tuomarillekin, ei meinannut uskoa että yli 10 v veteraani on hihnan päässä! Upealla arvostelulla Riga Veteran Winner titteli meille ja sitten pn- kehään. Minku liiteli voittoon, kakkoseksi Alva, kolmoseksi Taika ja Myrrille sija neljä. Minkulle myös cacib ja titteli, Riga Winner 2018! Ja taas jatkettiin vauhdista ROP- kehään, jossa Minku voitti. Päivä siis jatkui ryhmiä odotellen, fiilistellen ja koiria muutamaan kertaan ulkoiluttaen hyvässä seurassa :)

Meillä oli ilmoitettuna myöskin kasvattajaryhmä, jossa esiintyivät Luca, Myrri, Minku ja Lumo. Myöhästyttiin esiarvostelusta (kuulutuksista ei saanut selvää), joten odotukset eivät olleet korkealla. Mutta niin vain tuomari poimi usean ryhmän joukosta meidät sijoitukselle, olimme BIS- 5 kasvattaja! Ja taas tuli ruusukkeita ja pokaaleita ja ruokaa (se kyllä jätettiin näyttelypaikalle, ei mukaan mahtunut millään).

Sitten oli Taikan vuoro päästä parrasvaloihin. Kokoomakehässä, hetki ennen isoon kehään juoksua, minulle tuli niin iso liikutus että kyyneleitä pyyhkien kehään juostiin. Ne tietää, jotka tietää, miksi. Taika oli niin onnessaan juostessaan häntä heiluen kehän ympäri... Sijoitukselle ei päästy, mutta kokemus oli kullan arvoinen.

Ja sitten vielä kerran iso kehä kutsui, nyt Minkun kanssa. Kasiryhmä oli todella suuri. Esiarvostelussa tuomari (vanhempi nainen, ei meidän rotutuomari) ei mielestäni edes vilkaissut meitä, joitakin koiria kävi ihan kokeilemassakin. Minkulla oli hauskaa, häntä heiluen odoteltiin hetkeä juosta isoon kehään. Ja sitten juostiin, Minku veti hihna suorana edellä upealla liikkeellä. Kun kaikki reilut 20 koiraa olivat kehään saapuneet, alkoi tuomari kätellä koiria pois. Edestä ja takaa käteltiin ja me vaan jäätiin... ja jäätiin ja ... lopulta kehässä olikin enää 5 sijoittujaa! Ja niinhän siinä kävi, että RYP 4- ruusuke tultiin ojentamaan meille. Ihan käsittämätön fiilis, Minkun karvankin tietäen mutta ne liikkeet ja asenne, niillä me sijoitus napattiin! Aivan mahtavaa!

Sitten olikin "ongelma" mihin saadaan kaikki tavarat (lue: valtava määrä palkintoja) mahtumaan, kun tarkoitus oli kävellä takaisin hotellille. Ratkaisu löytyi kun Jarno ja kamat laitettiin taksiin ja me käveltiin koiralauman kanssa takaisin. Melkoinen määrä ihastuneita katseita ja hymyjä matkalla tämä kuuden tollerimme joukko keräsi, ei varmaan ihan jokapäiväinen näky Rigassa :) Illalla piti tietenkin vähän juhlistaa valtaisaa menestystä ja sitten hyvillä mielin nukkumaan, että jaksettaisiin vielä seuraavan päivän ryhmänäyttelyssä edustaa.

Ryhmänäyttely oli vähän kauempana hotellilta kuin Riga Winner, joten taksilla mentiin molempiin suuntiin. Näyttelypaikkana oli Dino Zoo areena, keskus missä oli eläintarvikeliikkeitä, ell vastaanotto, koirien koulutustila ja iso hallitila näyttelykehää varten. Sama tuomari, latvialainen Natalia Bodorajenko, arvosteli kaikki 8- ryhmän rodut. Aikataulu vähän venyi mutta eipä se haitannut, kun hallin vieressä oli hyvä ulkoilutusalue ja muutenkin oli väljää ja mukavaa odotella kehien alkua. Tollereita oli ilmoitettu ja paikalla kahdeksan, toinen edellispäivän junnu- uroksista puuttui.

Luca esiintyi tänäänkin hienosti, mutta tällä kertaa tuplaten vanhempi junnu vei voiton. Lucalle kuitenkin eri ja hieno arvostelu. Caro jatkoi myös menestystä, ollen baltian junnua vastaan kisatessa pu1.

Myrrillä oli vielä enemmän virtaa kuin edellispäivänä, ja tuomari naureskelikin neidin innokkuudelle :) Hienosti sujui liikkeet ja seisominenkin oli ihan ok. Todella kiva arvostelu saatiin (löytyy kotisivuilta) ja junnuserti myös! Sitten valiot kehiin. Minku jatkoi edellispäivän voittoputkeaan, ollen valioiden ykkönen. Lumppari paransi napaten kakkossijan ja Alva kolmoseksi. Taika herätti jälleen hämmästystä tuomarissa upealla kunnollaan ikäänsä nähden ja sai todella hienon arvostelun, etenkin lauseet "Very nice old Lady in excellent condition" ja "Excellent movement and beautiful temperament" lämmittävät sydäntä. Pn- kehässä Minku liiteli voittoon, Lumo oli pn2, Myrri pn3 ja Taika pn4- näin se lauman eka neloisvoitto tuli! On ne vaan melkoisia kaunottaria jokainen, ei voi muuta todeta! ROP- kehässä Minku päihitti sulhasensa ja se oli sitten tupla- ROP:n reissu Minkulle se. Ryhmäkehissä menestys jatkui, kasvattajaryhmämme oli BIS-1 ja kaikista hienoimpana, Taika oli BIS 3- veteraani :) Minkulle ei tänään menestystä herunut, mutta hienosti jaksoi vielä esiintyä ja saatiin kuoharipullo palkinnoksi, joka hotelliin palauttua porukalla ansaitusti nautittiin :)

Molempien päivien ROP ja VSP, Minku ja Caro

Sellainen Rigan matka, mahtava menestys ja ihania muistoja tuli roppakaupalla! Kotiin ajeltiin vasta maanantaina, laivalla tyttösten pötkötellessä hytissä käytiin ensin nostamassa maljat upealle matkalle Heidin ja Jonnan kanssa ja sitten ala cartessa syömässä.  Pitihän se tyylikäs reissu myös lopettaa tyylillä :)

Ammattikuvausten satoa osa 2: Myrri

Edellinen kuvapäivitys koski lauman matriakkaa Taikaa ja nyt on lauman nuorimman, Myrrin, vuoro päästä esittelemään ammattikuvausten satoa :) Myrrin kuvauksia kohtaan itselläni oli vähän epäilyksiä, kuinkahan  mahtaa paikalla pysyminen, linnun noutaminen kentältä ja muu malttia vaativa toiminta sujua.. No, hyvinhän ne sujuivat, Myrri on ikäisekseen fiksu tyttö!

Ensin otettiin pääkuvia, ja täytyy kyllä sanoa että on Myrrillä vaan todella kaunis pää ja ilme!

Sitten posaarattiin seisontakuvissa. Se oli vähän haastavaa, kun ei voinut namilla "imuttaa" parempaan asentoon. Hieman vielä näkyy tuo takakorkeus, joka kyllä tasoittuu päivä päivältä:

Tämän jälkeen siirryttiin toimintakuviin. Minä jätin Myrrin paikalleen istumaan, varis vietiin kentän laidalle sopivaan kohtaan n 10 m päähän, minä siirryin variksen etupuolelle n 5 m päähän ja pyysin Myrrin noutamaan. Tätä toistettiin muutama kerta ja se onnistui kerrassaan hyvin :)

Sitten muutama ei niin ammattitasoinen kuva meidän viime viikon aksatreenistä :) Myrri pääsi tutustumaan lajiin, kun napattiin lennosta sekä Lumolle että Myrrille peruutuspaikat Pro Caniksen irtotunnille. Myrrin rohkeus ja ennakkoluulottomuus sopii hyvin aksakentille, kun se pahin "reikäpäisyys" kuitenkin puuttuu. Hienosti menivät niin putki- kuin hyppytreenit! Ja kuten kuvista näkyy, ei tulee rimojen korkeus olemaan ongelma :D

Tavoitteena olisi keväällä osallistua alkeiskurssille aksan parissa ja katsellaan sitten, minkälainen kipinä Myrrillä syttyy lajiin. Alku ainakin oli hyvin lupaava!

Myrrin hieno virallisen näyttelyuran aloitus Seinäjoella!

Lauantaina koitti jännittävä päivä, Myrrin ensimmäinen virallinen näyttely! Eikä me mistään pikkunäyttelystä aloitettu, vaan Seinäjoki KV:sta. Tuomaroimassa oli Hannele Jokisilta, joka ei junnuna Minkua juuri arvostanut ("mittasuhdevirhe" ja h..). Odotukset eivät siis olleet oikein minkään moiset, matkaan lähdettiin ajatuksella että mitä vaan voi tulla.

Paikan päälle saavuttuamme Jarno kokosi leirin ja sitten kävin vähän treenaamassa, ensin Myrrin kanssa ja sitten Taikan- pitihän Rouvankin päästä kehää kiertämään ja syömään lihapullaa, tietenkin. Tollerit olivat päivän lähes eka rotu, vain yksi spanieli oli kehässä ennen tolloja joten pitkään ei tarvinnut kehän alkua odotella. Uroksia oli jälleen vähemmän kuin narttuja, ja menivätkin nopeasti. Sitten koitti se jännä hetki, junnunartut kutsuttiin kehään...

Junnuja oli ilmoitettu ja paikalla kolme. Myrri oli luokassa keskimmäisenä, edessä 17 kk ikäinen ja takana 14 kk vanha kilpakumppani. Oltiin siis selkeästi näyttelyn nuorimmaiset, jonka tuomarikin totesi tullessaan kysymään ikää ja kuulleessaan että juuri täytettiin 9 kk, tervehti Myrria sanoen "hei vauva" :)

Myrrin liikkuminen sujui todella hienosti, oli virtaa ja draivia. Seisominen oli osin vähän sähläämistä, kun intoa oli niin paljon... Mutta kyllä ajoittain seistiin ihan hyvinkin ja häntä heilui lähes non-stop. Jännitin sen verran paljon etten uskaltanut edes katsoa minkä värinen kortti sieltä nousee, mutta kun kuulin kehäsihteerin sanat "erinomainen" ei ollut riemulla rajaa! Taisi siinä pieni hihkaisukin päästä :D Luokassa ekana esiintynyt 17 kk ikäinen narttu sai myös erin, ja kolmantena esiintynyt eh:n. Kilpailuluokassa kisasimme siis kaksin lähes tuplaten vanhempaa ja ihan kivasti menestynyttä narttua vastaan. Kun oltiin juostu kierros, osoitti tuomari meidät Myrrin kanssa ykkösiksi- aivan huikea fiilis, luokkavoitto ekasta virallisesta näyttelystä! Ja fiilis sen kuin parani, Myrrin saadessa luokan ainoana vielä sa:n. Kyllä ne pentunäyttelyiden voitot jotain näemmä osasi ennustaa, meillä on aika kaunis neiti kasvamassa :)

Myrrin menestyksestä fiilistellen sujui Lumon ja Minkun kehäkäynnit ihan tuosta noin vain. Luokassa oli kolmaskin valio, Kitimat narttu joka mm. voitti SNJ:n kuukausi sitten. No, nyt kääntyivät sijoitukset siten että Lumo oli luokan 1. ja Minku 2. Minkun mittasuhteet olivat siis parantuneet kolmessa vuodessa, ja hyvä niin. Korvat olivat kuitenkin edelleen isot :D Kaikki valiot saivat sa:t ja sitten tulikin meillä odottamatonta järjestelyä, esitysapua kun pn- kehään kaivattiin. Onneksi kehän laidalla oli tuttuja tolleristeja avuksi ja kiitos Tarja tätäkin kautta kun veit Minkua!

Pn- kehässä kisasi junnuista Myrri, nuorista kaksi, avosta yksi, valioista ja veteraaneista kolme joten kisaa oli. Kaikki juoksutettiin ensin yhdessä ympäri, sitten yksitellen edes- takaisin ja vielä ympäri. Tässä vaiheessa tuomari poimi jatkoon kuusi, ja meidän kaikki tytöt pääsivät jatkoon! Sitten vielä tuumailtiin hetki ja ulos käteltiin ensin yksi ja sitten me Myrrin kanssa.  Olimme siis se kuuluisa "pn5". Tuomari, tullessaan kättelemään, sanoi että Myrri on todella lupaava mutta vielä niin vauva... Totesin siihen että onhan tämä aika kesken vielä ja tuomari sanoi että hyvä niin, tässä iässä pitääkin olla ja odotettavissa on hieno tulevaisuus :) Jäimme Myrrin kanssa kehän laidalle katsomaan miten meidän isot pärjää. Eipä he huonosti pärjänneet: Lumo oli pn2 saaden cacibin (voiton vei veteraani) ja Minku hienosti pn4! Aika huikeaa!

Myrrille tultiin vielä ojentamaan varaserti, kun oli kehästä viimeisenä ulos kätelty koira joka sen sai vastaan ottaa. Kiva bonus ja hieno vaaleansininen ruusuke liitettäväksi pinkin SA- ruusukkeen viereen Myrrin palkintotauluun :)

Tässä Myrrin hieno arvostelu ja alla Aino Pikkusaaren ottamassa kuvassa kaunis pää :)
"9 kk. Erittäin lupaava kokonaisuus. Kaunis pää. Riittävät kulmaukset edessä ja takana. Vahva luusto. Ikään sopiva runko. Lupaava karva. Reipas, iloinen luonne. Hyvä häntä. Erinomaiset sivuliikkeet, aavistuksen kapea takaa". juk 1 eri sa vasert

Kotiin ajeltiin aikas hyvissä fiiliksissä ja päivä sai mukavaa jatkoa Myrrin veljen Baron tullessa porukoineen meille lenkki- ja treeniseuraksi. Hienosti tulivat koirat laumana juttuun ja vauhtia riitti kun paineltiin vapaana pitkin metsiä! Kun suurimmat höyryt oltiin saatu purettua, tehtiin hakutreenit. Taika pääsi ensin näyttemään damiruutua, sitten tehtiin Barolle damihaut kahdella damilla. Hienosti oli pojalle nouto ja palautus opetettu! Myös Minku ja Lumo tekivät damiruudut, sitten Barolle esiteltiin varista. Se oli vielä vähän jännä, kiinnosti kyllä kovin mutta helpotettiin tehtävää vaihtamalla varis siipidameihin. Ne kelpasivat haettavaksi ja siitä onkin sitten hyvä jatkaa treenejä! Myrri näytti vielä lopuksi variksen hakua ja hyvin meni demo. Mukavaa oli ja kyllä iltasella koiria väsytti, ensin päivä näyttelyssä ja sitten vielä treenit kera Baron - aktiivilauantai!

Baro noutaa siipidamia...

.. ja Myrri noutaa varista :)

Sunnuntaina oli niin hieno syyskeli että päätettiin käydä järvilenkillä ja ottaa vielä makkarat sekä notskipuut matkaan. Ensin vedettiin pienet hakutreenit ja kummasti koirat vielä jaksoivat motivoitua, vaikka lauantainakin treenattiin. Treenien jälkeen siirryttiin notskipaikalle ihailemaan auringonlaskua ja paistelemaan makkaraa, josta koiratkin toki "veronsa" saivat. Olipas loistava viikonloppu, kaiken kaikkiaan!

Tyttöset järvellä loppusyksyn auringosta nauttimassa :)

Ammattikuvausten satoa osa 1: Taika

Kuten viime päivityksessä vihjaisin, tyttöset pääsivät ammattikuvaajan malleiksi viikko takaperin Helsingissä. Tänään saimme kuvat käyttöömme ja voi että, ne ovat aivan upeita! Koiravalokuvaaja Aino Pikkusaari on todellinen ammattilainen, jokaisesta tyttösestä on onnistuttu saamaan esiin "se jokin", sielu, kauneus, luonne, upeus.... 

Kuvia on todella paljon ja siksipä jaan niitä tänne blogiin pieninä annoksina. Tämän päivityksen teema on itseoikeutetusti Taika, se ensimmäinen, aina ja ikuisesti, rakas Mummo!