Kukkuu, pääsiskö täältä pois ja rallaamaan radalle?!
Eilen oli meidän toinen aksan yksityisopetuskerta. Tällä kertaa mukaan pääsivät Hertta ja Myrri, viime kerralla mukana oli myös Lumo. Tunti on ihan ok treeniaika kolmellekin koiralle, mutta keskittyminen on helpompaa kun mukana on vain kaksi- etenkin kun yksi on täysin noviisi pentu.
Aloitettiin tunti Hertan kanssa, tehden siivekkeiden välistä menoa. Tätä tehtiin myös viikko sitten. Selvää oppimista oli viikossa tapahtunut, nyt ei yritetty hypätä maassa olevan riman yli (kuten viimeksi) vaan sujahdeltiin siivekkeitä edes takaisin saaden palkkaa aina kun ajatuskin siirtyi oikeaan kohtaan. Mukavasti sujui! Tämän jälkeen Myrri pääsi tekemään pientä rataharjoitusta, jossa mentiin hyppyjä, putkia, kepit ja A- este. Lisäksi treenailtiin pitkästä aikaa keinua ohjatusti. Myrrin suorittaminen paranee viikko viikolta, nopeutta alkaa jo löytyä (sopivasti) ja kepit mennään pääsääntöisesti oikein. Vielä on ohjurit alussa ja lopussa, kun niitä ei ole nyt kiire poistaakaan- koronan vuoksi kun kisoja ei ole kun aikaisintaan kesällä jos silloinkaan.
Myrri kiitää keinulle!
Hertan toinen harjoitus oli keinun kontaktille astuminen ja tähän ääneen /tuntumaan totuttelu. Namilla etutassut kontaktille jolloin keinu kolahti maahan matalalta (muutaman sentin korkeudesta). Tiheitä toistoja ja tiheää palkkaamista, oli kivaa! Kolahdusta ei noteerattu kun keskityttiin vauhdikkaaseen tekemiseen.
Hertta kolisuttelee keinua
Tämän jälkeen Myrri pääsi tekemään toisen rataharjoituksensa ja loppuun vielä Hertalle namikipolle irtoamista, ohjauksen mukaan. Ohjaaja piti Herttaa pannasta ja minä vein namikipon muutaman metrin päähän viistosti. Sitten siirryin suoralle linjalle Herttaan nähden ja yritin ohjata Hertan tulemaan minun suuntaan ja siitä luvalla kipolle. Kyllähän Hertta pian tajusi jutun juonen ja tätä harjoitetta tehtiin muutama molempiin suuntiin. Välissä kun Hertan huomio herpaantui, käytiin tutkimassa treenihallia. Mieluisa pitkä mutkaputki löytyi ja sen Hertta suoritti ihan itsekseen :) Rohkea ja reipas pentu!
Myrri pujottelee
Hertta ja ohjaus namikipolle!
Meidän Druif- pentueen ryhmästä on viime päivinä saanut lukea, kuinka pennuilla alkaa hampaat irrota ja turkki vaihtua. Hertalla ei vielä lähde karvaa, mutta parin pienen alahampaan huomasin eilen irronneen. Painoa neidillä on jo huimat 11,3 kg (14 vko iässä), läskiä ei ole mutta rakenne on hyvin vahva. Itse asiassa neiti on edelleen pentueen painavin- muiden painot vaihtelevat 8.5 ja 10.5 kg korvilla. Kivasti on mennyt kaikilla kuulumisen mukaan, onpa osa päässyt pentukursseillekin (yksityisopetukseen), kokeillut mejäjälkeä ja opetellut damin pitämisen/ hakemisen alkeita. Kiva on kasvattajana saada kuvia ja kuulumisia pienistä! Harmittaa kun nyt ei voi tavata, ei auta kun toivoa että koronatilanne helpottaisi pian!
