Tietoa päähenkilöistä

Taika- tollerin (C.I.E RU LV BY EE MVA EE LV LT BALT VMVA RKFV-10 BYW-10 BALTV-10 V-10 BALTVV-16 VV- 16 EEV-17 EEVV-17 RIGAVW-18 HeVW-18 LTVV-19 TK1 BH Copperfox`s Carina) sekä Taikan tyttärien Lumon (FI JVA CIE FI VMVA BY MVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA BYW- 13 PMV-13 LVV-15 TLNW- 16 EE VMVA LT VMVA HeVW-21 Magicfox`s Malvira) ja Minkun (FI JVA CIE FI VMVA BY MVA LV MVA EE MVA LT MVA BALT MVA BYW-15 EE JMVA LV JMVA BALTJW-15 TLNJW-15 TLNW-15 BALTV-16 RIGAW-18 HeV-18 BY GR MVA LT VMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Nebbiolo) sekä Minkun tytärten Myrrin (CIE FI JVA BY MVA EE MVA EE LT MVA JMVA LV JMVA LT JMVA BALT JMVA RIGAJW-18 JV-18 LTJV-19 RTK1 RTK2 RTK3 Magicfox`s Amarone) ja Hertan (CIE FI JVA EE MVA LT MVA EE JMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Queen of Hearts) ja Myrrin tyttärien Charmin (CIB CIE FI KVA-VAHI FI JVA FI MVA EE MVA LT MVA FI JMVA EE JMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Barbera) sekä Soman (Magicfox`s Carminoir) koirailua kotosalla ja harrastusten parissa raportoi Hanna- emäntä. Naurua ja hammasten kiristystä :)






2014-12-29

Minku aikuistuu :-)

Niin se tuli ja meni Minkun eka joulu. Pääsi lapsonen tutustumaan pukkiinkin, kun Jarno laittoi joulupukinasun niskaan. Olipa siinä pienellä pöhinää hetken aikaa, kunnes tunnisti iskän vaatteiden alla ;-) Taika ja Lumo suhtautuivat jo kuin vanhaan tuttuun, olihan niitä pukkeja ja jouluja heillä takana jo muutamat.

Joulun aikaan Minkusta tuli iso tyttö, kun ekat juoksut alkoivat, yhtä aikaa Lumon kanssa. Ainakin toistaiseksi on juoksut sujuneet helposti, ei juurikaan mielialanvaihteluita tai muuta hömpötystä ole havaittavissa. Toki merkkailu lenkeillä on alkanut eri malliin kuin pentuna, mutta kuuluu asiaan. Lumo sitä vastoin on hieman hassu nykyään, tiedä sitten johtuuko juoksuista vai mistä. Todella hellyyden kipeä, yöllä pitää maata ihan kyljessä kiinni tai tunkea jopa tyynylle nukkumaan. Ihan suloista, mutta omat yöunet tästä väliin "hieman" kärsivät... Mutta mitäpä sitä ei koirilta hyväksyisi, kun rakkaita perheenjäseniä ovat :-)

Harrastukset ovat nyt hieman joulutauolla, mutta ensi viikolla jatkuvat taas nuorison agitreenit. Minkun viime treeneissä oli taas edistystä, kun tehtiin jo kuuden esteen rataa! Putki- ja hyppy-yhdistelmää. Lisäksi treenattiin rengasta ja keinua. Saapas nähdä koska edetään keppien opetteluun, sitä kyllä jo odotan. Muuten alkaakin olla kaikki esteet A:ta lukuunottamatta läpikäytynä. Ja Minku tykkää, omaan rauhalisen innostuneeseen tyyliinsä :)

Kahden viikon päästä käynnistyy myös näyttelyvuosi, kun suuntaamme koko lauman kera kohti Kajaania. Se onkin Minkun eka virallinen näyttely ja täytyy myöntää että vähän jo jännittää.. Minku on edelleen hieman takakorkea ja hyvin pentumainen, joten tuskin aloitamme uraamme sertillä kuten Lumo pari vuotta sitten :-)

Kohta juhlitaan Uutta Vuotta ja teemmekin sen "komeasti" Hiltonissa Helsingissä. Koska on Minkun eka uusi vuosi ja meilläpäin paukkuu raketit kuin sodassa konsanaan, ajateltiin ottaa turvallinen irtiotto arjesta ja lähteä lentokenttähotelliin nauttimaan vuoden vaihtumisesta. Lentokentän lähellä kun ei saa paukutella, nääs. Erinäisiä pamauksia on kyllä jo kuulunutkin, niihin ei pikkuneiti kyllä ole mitenkään reagoinut. Että tämmöistä koiralähtöistä elämää meillä, tosin kyllä itsellekin luksushotelli aamiaisineen kelpaa oikein hyvin :-)

En ole sitä tässä blogissa tainnut vielä kirjoittaakaan, että Minkusta tuli sitten lopulta Minku, eikä Hurma, vaikka nimi oli alkuun jo ennen syntymää päätetty. Kun toinen syntyi "puolikkaan " kokoisena ja kutsumanimi koko pentuajan oli Minimii, Minkuli, Minkupinku... niin eihän se Hurma-  nimi enää suuhun sopinut. Eli meidän tyttötrio on nyt siis Taika, Lumo ja Minku. Ei niin teemaan sopiva, mutta kantajalleen mitä parhain ja kuvaavin nimi :-)

Loppuun surullinen tieto, jota kukaan kasvattaja ei kohdalleen toivo, mutta jokaisen kohdalle se ennemmin tai myöhemmin osuu. Kasvattimme Nipsu, Magicfox`s Tribute Grenache, on nukkunut pois 27.12, pitkällinen sairastamisen uuvuttamana. Ikää Nipsulla oli hieman vajaa 3 vuotta.  Hyvää matkaa Nipsulle sateenkaarisillalle ja voimia omistajille suuressa surussa.

2014-12-09

Harrastelua ja asiaa

Täytyypä tännekin kirjoittaa kuinka hienosti Minku on edistynyt alkeisagilitysssä :) Eiliset treenit olivat varmasti parhaat mitä on ollut. Ensin harjoiteltiin rengasta, jo toista kertaa. Se sujui hienosti, Minku hahmottaa hyvin renkaan ja osaa ajoittaa hyppäämisen juuri kuten pitääkin. Seuraava treenieste oli pituus, ensimmäistä kertaa. Tässäkään ei mitään ongelmia, ensin tehtiin yhdellä osalla ja sitten kahdella, kauniit hypyt molemmilta puolilta ohjaten! Sitten tehtiin este-putki-este-putki- "rataa" ja voi että kun meni hyvin! Minku ei tuijota ohjaajaa vaan keskittyy itse radan suorittamiseen, kuten kuuluukin. Kuuntelee ohjausta ja menee maltilla. Tässä taitaa olla vihdoin se agilitykoira mitä ollaan toivottu- Taikan maltti ja sopivasti Lumon intoa :-) Lopuksi treenattiin vielä uutena esteenä keinua, toki niin että keinu oli melko matalalla. Eipä aiheuttanut keinun kolahdus ongelmia ja "ota"- kontakti keinun loppupäässä onnistui myös hyvin. On se vaan mahtava pikkuotus! Säde- siskollakin menee kivasti agissa joten ehkäpä ensi syksynä taikakettuja jo radoillakin nähdään, toinen ainakin maxeissa, Minkun suhteen vielä hieman siinä ja siinä :-)

Viikonloppuna oli messarissa jälleen näyttelvuoden lopettavat voittajanäyttelyt. Meidän kasvateista osallistumassa olivat Wilkku ja Säde. Ensimmäisenä päivänä Wilkku voitti valioluokan saaden ainoana erin, muille eh/hyl. Että olipas tiukka linja tuomarilla (Maret Kärdi)! Sa:ta ei saanut joten kisa loppui siihen. Säde sai kivan arvostelun pentuluokassa ja oli toinen narttupennuista KP:lla. Hieman pentulihavaksi moitittiin mitä en kyllä allekirjoita, Minku on, mutta Säde tosiaankaan ei ole.

Sunnuntaina Wilkku oli Tuula Savolaisella valioluokan kolmas erillä. Säde sitten edusti ainoana pentuna ollen KP:n arvoinen ja taas kivan arvostelun sai, lihavuudesta ei moitittu ;) Minun piti mennä Lumon kanssa sunnuntain kisoihin mukaan, mutta koska turkki edelleen on niukka, kasvamassa tosin, en jaksanut lähteä. Tuomarin takia sinne alunperin oltiin menossa, Lumo oli hällä Seinäjoella kk sitten VSP ja turkki jo tuolloin huono. Mutta mutta, laiskuus voitti ja katsotaan näitä tittelikisoja sitten uudelleen ensi vuonna :)

Asiaa ja ajattelemisen aihetta  lisää voi käydä lukemassa : http://www.novascotiannoutaja.fi/paeivaen-murinat/murinat/

2014-12-01

Minku ROP- pentu Kangasalla, isotkin tytöt SA:n arvoiset :)

Perinteinen itsenäisyyspäivän ryhmänäyttely pidettiin tänä vuonna viikkoa aikaisemmin, paikkana edelleen sama ratsastuskeskus Kangasalla kuin viime vuonnakin. Näyttelyssä tuomaroi Pia Itkonen ja tollereita oli ilmoitettu n 30 kpl, suurin osa narttuja.

Pentuluokassa oli mukavan kokoinen Magicfox`s edustus kun tytöistä Minku, Säde ja Hanni olivat paikalla. Lisäksi oli yksi toisen kennelin pentu, näitä pari viikkoa nuorempi. Minku pääsi aloittamaan tollerikehän ja tuttuun tapaan liikkuminen sujui hienosti, tutkimisessa ei ongelmia, seisomista tarvii vielä vähän treenailla (pylly menee välillä maahan). Mutta kaiken kaikkiaan hyvin esiintyi ja tuomarikin tykkäsi :) Kuulemma Minku oli ollut ruoka-aikaaan kotona, tästä tuli hieman "noottia". Arvostelu oli mukavaa luettavaa:

"Erinomaista tyyppiä oleva, tänään hieman tuhdissa kunnossa esiintyvä nuori neiti. Kaunisilmeinen pää. Hyvä kaula, selkälinja ja häntä. Kauniit tasapainoiset kulmaukset. Erinomainen rintakehä muutaman
ekstrakilon alla. Pitkä lanneosa. Vahva raajaluusto. Hyvät käpälät. Oikealaatuinen karvapeite. Liikkuu erinomaisella, pitkällä askeleella. Ihastuttava käytös."

Sädekin esiintyi hienosti ja Hannikin, kun malttoi- virtaa oli pikkuisen paljon :) Mukavat arvostelut tuli heillekin ja sitten kilpailuluokassa juostiin yhdessä ja erikseen. Hanni tuli neljänneksi (lievä alapurenta) ja Säde kolmanneksi. Minkua ja toista pentua vielä juoksutettiin ja sitten Pia tuli kättelemään minua sanoen että liikakiloista huolimatta Minku on tänään paras :) KP- saatiin ainoana luokassa ja ROP- penturuusuke. Olipas ylläri! Täytyy kyllä sanoa että Pian arvostelua arvostan ja kun hän jossainpäin tuomaroi niin ehdottomasti haluan Minkulle myös hänen arvionsa kun päästään "oikeisiin" kehiin kohtapuoliin!

Taika ja Lumo kisasivat kaksin valioluokassa. Jarno Taikan kanssa jolla virtaa riitti, uskomaton draivi päällä ja ei meinannut malttaa seistäkään kun hypitytti ;) Mikä oli tiedossa niin tukevuudesta tuli moitetta. Hieman on rouva jo laihtunut kun syö nyt eläinlääkärin dieettiruokaa, mutta pari kiloa pitäisi vielä nipistää pois. Eri ja SA tuli kuitenkin joten huippua kahden eh:n jälkeen. Lumo esiintyi tapansa mukaan ihanasti ja Pia muistikin Lumon vuoden takaa, kun hänet Pohjoismaiden voittajaksi valitsi. Harmitteli vain että nyt ei ole turkki mukana ja kuulemma pikkaisen tuhtikin oli.. Joten tällä kertaa ei päästy ihan samoihin menestyksiin kuin vuosi sitten. Kuintekin SA tuli joten tähän oltiin tyytyväisiä :) Pn- kehässä Taika oli lopulta pn3 ja Lumo "pn5". Eli ei huippumenestystä, sitä tosin ei voinut näillä kunnoin odottaakaan.

Nyt keskitymme laihduttamaan rouvan timmiin kuntoon jotta kun näyttelyvuosi starttaa reilun kk kuluttua Kajaanista ollaan iskussa :) Ja tästä 2 viikon kuluttua lähdetään Narvaan, kun Tartossa jäi ne menestykset saavuttamatta....Lumonkin turkki toivottavasti kasvaa siihen mennessä takaisin ja Minku, no hänen tulevasta menestyksestään ei vielä uskalla mitään sanoa. Kuitenkin näyttelyissä missä nyt ollaan viidesti käyty pentuluokassa, on arviot olleet oikein mukavia, neljä KP:a ja 3 ROP- pentua, joten eiköhän Minkunen vielä kyntensä näytä "aikuistenkin" skaboissa ;-)

2014-11-11

Tartton reissukuulumisia, Minku 2 x ROP- pentu KP, isot tytöt maitojunalla kotio :)

Viikonloppuna teimme näyttelyreissun Tarttoon, Miliam Travelin bussikyydillä. Matka oli Minkun ensimmäinen ulkomaanturnee, Taikalle jo ties kuin mones ja Lumolle toinen. Meillä oli bussissa varattuna yksi iso häkki, minne kaikki tytöt mahtuivat mukavasti makoilemaan. Laivamatkat lahden yli tytöt olivat hytissä kanssamme, eli paljon uusia kokemuksia Minkulille. Ja täytyy sanoa, läpi koko reissun, Minku matkusti kuin "vettä vaan" :) Mikään mitä kohdattiin ei hämmentänyt tai jännittänyt, uusiin paikkoihin mentiin reippaasti häntä pystyssä Minku-asenteella, bussissa, laivalla ja hotellissa oltiin kuin kotona konsanaan. Mahtavan tervepäinen likka jonka kanssa eläminen ja tekeminen on erittäin helppoa, mukavaa ja palkitsevaa :)

Näyttelykuulumiset sitten. Lauantaina oli ilmoitettu 5 narttua, kaikki suomesta. Tuomarina toimi italialainen vanhempi mies Ferdinando Asnaghi. Mentiin Minkun kanssa kehään ja tuomari alkoi välittömästi innostaa Minkua, meni kyykkyyn ja oikein lässytti siellä. Tottahan toki Minkeli siitä innostui ja heitti leikkiinkutsut tuomarille :) Sitten nopeasti juostiin edes takas ja se oli siinä- elämän nopein kehässä käyminen. Tuomarin sanat oli vaan "very promising" ja KP ja ROP- pentu ruusuke käteen :) Arvostelu oli varsin lyhyt:
" In type, delight expression, balanced, perfect front limbs".

Taikan vei kehään Jarno ja minä Lumon. Kun ilmoitettiin tytöt Tarttoon oli matkan tarkoitus yrittää saada Lumosta inttivalio, eli hakea se viimeinen cacib. Valitettavasti ennen reissua Lumo pudotti kaiken karvansa, siis kirjaimellisesti. Täysin kalju koira, vain hännässä muutama haiven. Eli eihän siellä mitään menestystä voitu odottaakaan, kun Suomesta oli komea Middle Islandin valio ja avo- narttu myös kisaamassa. Italialainen antoi Taikalle eh:n, kun oli lihava. Lumolle sileä eri, kun oli kalju. Eli sellainen näyttelypäivä tuo lauantai, onneksi Minkusta edes tykkäsi ja miksikös ei, pikkuneito on mahtavassa karvassa ja muutenkin hienossa kunnossa :) Lähdettiin sitten kävellen näyttelystä hotellille, sellainen 4 km joen rantaa pitkin. Kiva reitti ja koiratkin sai mukavan lenkin. Iltasella mentiin syömään hotellin paljon kehuttuun ravintolaan ja olipa kyllä mieleenpainuva illallinen.... Mahtavat ruoat kyllä, mutta tarjoilun taso ala-arvoinen. Lopulta kuitenkin saatiin se mitä tilattiin ja onneksi osattiin nauraa koko hommalle :)

Sunnuntaina oli näyttelypäivä uusi ja tuomaroimassa norjalainen vanhempi mies Svein Barne Helgesen. Kaikki samat nartut olivat taas kehissä kuin lauantainakin. Minku aloitti kehät ja nyt saatiin vähän pidempään misseilläkin, tuomari tutkikin Minkelin ja juoksutti ja seisotti kuten kuuluukin. Kovasti tykkäsi ja lupaavaksi kehui, tässä arvostelu:
" 8 month puppy, excellent type and balance, excellent head, feminine expression, very good neck and topline, very good body for age, very good tailset and well angulated. Excellent coat quality, still puppy movement, very promising". Tällä saimme taas KP:n ja ROP- ruusukkeen, jee :)

Taika oli jälleen Jarnon kanssa ja minä Lumon. Tuomari piti Taikasta todella paljon, kehui kuinka mahtavaa tyyppiä on mutta harmitteli lihavaa kuntoa. Siinä kohtia kyllä harmitti etten ollut Taikan laihdutuksessa ennen matkaa onnistunut, muuten olisi voitu oikeasti kisata kärkisijasta. Eri tuli. Lumosta tuomari ei sitten kauheasti piitannut, pöyhi vähän valitteleva ilme kasvoilla "turkkia", antoi erin kuitenkin. Kilpailuluokassa Lumo pantiin heti kolmanneksi ja sitten Taika kakkoseksi. Vara-cacib Taikalle ja Lumollekin sa. Joten näyttelyreissun saldo oli muiden kuin Minkun osalta ei mitään. Harmitti kyllä, mutta kun syyt oli varsin hyvin tiedossa ja nähtävissä niin ymmärsin kyllä että näin tämä nyt meni. Ensi kerralla sitten yrittämään sitä inttiä :)

Meidän reissaillessa Coco ja Wilkku kävivät Jyväskylän näyttelyssä Saija Juutilaisella. Coco sijoittui erillä avoluokan 4:ksi ja Wilkku eri sa:lla valioluokan 2:ksi. Myös Viksu- poika kävi näytelmissä, Helsingin Best in Puppy showssa, voitti luokkansa KP:llä, tuomaroimassa oli Marja Kosonen. Mukavia tuloksia :)

2014-10-27

Lumon vika sert ja Minkun KP

Viikonloppuna tehtiin piiiitkästä aikaa näyttelyreissu Seinäjoelle, missä KR- näyttelyssä tuomaroi Tuula Savoilainen. Koiria oli ilmoitettu 36, joista pentuja 3 ja narttuja 15.

Pentuluokassa Minku kisasi 1,5 kk vanhempaa narttua vastaan, näyttäen melkolailla vauvalta :) No, esiintyminen meni ihan kivasti, etenkin liikkeet. Seisomista pitäisi treenata paljon, nyt se ei ilman apuja (käsi mahan alle) oikein sujunut ja kun käden laittoi mahan alle meni Minku "maansa myyneen" näköiseksi. Nätisti antoi tuomarin kopeloida ja ihan kivan arvostelun sai. Hieman tukevaksi moitittiin (taas) ja onhan se tavallaan totta. Lihaksia on reilusti mutta niin on vielä hieman suuri palttookin päällä. Löysää nahkaa ja ehkä pikkuisen sitä lihaakin välissä... Mutta pentu saa mielestäni olla vähän pyöreä joten eipä siinä mittää. Eiköhän tuo tuosta kasvun myötä tasaannu :) Sijoitukseksi tultiin pentuluokan kakkosiksi ja saatiin eka KP, joten oikein tyytyväisiä olimme!

Valioluokassa Jarno vei Taikan ja minä Lumon, oltiinkin kaksin kehässä. Taika esiintyi tosi hienosti ja saikin tästä maininnan arvosteluun. Tulokseksi tuli eh, sillä kunto oli tuhti. Todella vaikeaa tuntuu olevat rouvan laihduttaminen nyt pentujen jälkeen, ruokamäärää on pienennetty ja liikuntaa saa reippaasti, silti se 2 kg liikaa istuu sitkäessä... No, täytynee ottaa vielä rankempi laihdutusperiodi käyttöön, josko rouvaa nyt enää mihinkään näytelmiin viedään. Ehkä sitten vetskuna. Nyt Taika pääsi kehään lähinnä siksi että nauttii siitä hommasta niin paljon ja turistikoiria tuonne ei saanut viedä. Joten ilmoitettiin kaikki ja mikäs siinä, Taikalla oli mukavaa :-)

Lumo esiintyi tosi kivasti ja karvottomuudestaan (kaikki on lähes tippunut...) huolimatta saatiin eri ja sa. Parasnarttukehässä oli 5 kisaajaa ja juoksutusten, yhdessä ja erikseen, jälkeen meidät osoitettiin ykkösiksi. Sitten juostiin vielä pari kierrosta ja tuomari muutti loppupään järjestystä. Me onneksi saatiin ykköspaikka pitää, ja näin tuli sitten Lumon viimeinen, 16. sert ja loppujen lopuksi oltiin VSP. Että kannatti ajella Seinäjoelle :-)

2014-10-16

Syyskuulumisia

Pitkästä aikaa vähän päivitystä tännekin. Hieman on ollut hiljaista, sillä mitään mullistavaa koirarintamalla ei ole sitten viime päivityksen tapahtunut.

Pennut ovat nyt saavuttaneet 7 kk iän ja alkavat aikuistua. Mukavasti tuntuu menevän kaikilla mikä aina saa kasvattajien mielen iloiseksi :-) Säde aloitti tytöistä ensimmäisenä juoksunsa viime viikolla, meillä juoksee Taika joten odottelen koska Minku päättää aloittaa. Kiire ei kyllä sinänsä olisi, pari senttiä saisi vielä korkeutta tulla pikkulikalle.

Pentuagilityssä ollaan edetty mukavasti, Minku alkaa selvästi syttyä hommaan. Temperamentiltaan hän on selvästi Lumoa rauhallisempi (hyvä juttu), enemmän tullut äiteensä. Ehkäpä tässä olisi toiveita että saadaan se eka tuloskin aikanaan hieman nopeammassa tahdissa kuin Lumon kanssa ;-) Lumo on edistynyt Jarnon kanssa huikeasti, meno radalla treeneissä on pääasiassa hienoa katseltavaa. Ehkäpä jälleen voitaisiin sitä ekaa tulosta odotella, kun marraskuussa he palaavat kisakentille....

Minkun kanssa käydään alkeistokossa Riikan opissa ja sielläkin Minku muistuttaa paljon Taikaa. Oppii nopeasti ja innokas tekemään. Joten toiveita on asetettu sinnekin suuntaan että joskus meitä tokokisoissa nähtäisiin, ehkäpä jo ensi kesänä... Mutta mitään kiirettä ei asian kanssa ole.

Tytöillä onkin nyt jälleen pientä muutosta edessä kun itse palailen 2 kk sairasloman jälkeen töihin. Loppuvat pitkät aamuiset rantalenkit ja kiireettömät päivät. Onneksi heillä on seuraa päivisin toisistaan ja Lumo ja Minku kyllä tästä seurasta nauttivat- leikkejä piisaa ja meno on melkoista! Taika taas varmaan arvostaa minun töihin paluuta, saa ottaa kunnon unet päivisin, kun ei ole mamma häiritsemässä :-)

2014-09-08

Pentutreffit nro 2 ja FIN JVA kasvatti!

Melkoinen koiraharrastusviikonloppu takana, huh huh ja wau :-)

Perjantaina läksimme hyvissä ajoin ajelemaan kohti Himosta, missä järjestettiin Grappolo- pentueen toiset pentutreffit. Olimme käyneet pari viikkoa sitten katsastamassa maastot ja valinneet majoitukseen mökit, joiden edessä aukesi laaja nurmikenttä pentujen koulutuksia ja ulkoiluja ajatellen. Ja toki sellaiset mökit, missä oli pientä luksusta poreammeiden muodossa ;-)

Paikalle saapui viisi Grappoloa omistajineen (Hurmeli, Säde, Nella, Hanni ja Viksu) sekä "bonuskoirat" Taikan veli Ekku ja Nellan "isoveli" Dogo argentino Hönö. Ja toki meidän isot tytöt myöskin olivat matkassa mukana. Kaikkiaan 9 koiraa ja 10 ihmistä.

Perjantaina järjestettiin iltasella pieni yhteislenkki nurmikentillä ja huh sitä menoa! Ei ollut ihan hallinnassa punakuonot mutta hengissä selvittiin ja pennut saivat purkaa isoimmat energiansa. Lenksun jälkeen ihmislauma lähti ravinteliin syömään ja siinä pöydän ääressä istuessa, turistessa ja herkkuja nauttiessa "avattiin" pentutreffit.

Lauantai olikin sitten varsinainen tapahtumapäivä. Aloittelimme aamiaisen jälkeen mejäkoulutuksella. Minä tein ensin jäljen Taikalle ja tämän jälkeen jokaiselle pennulle vedettiin lyhyt oma jälki. Täytyy sanoa että pentujen työskentelyä oli ilo seurata! Jokaista veren tuoksu kiinnosti paljon ja kaikki saivat ideasta kiinni. Taikan mallisuoritus sitten olikin tuttua taikamaista menoa, mihin ei mitään lisättävää ;-) Hieman eri tyyli oli Lumolla, joka lopuksi sai juosta jäljen läpi. No, kyllä sekin uralla pysyi mutta ohjaajalla oli kiire tulla perässä..!

Seuraavaksi Jarno piti pienen agikoulutuksen. Kävimme läpi asioita mitä pentuagissa olemme tehneet. Targetille meno, alastulokontaktien otto, hypyn tarjoaminen ja muut keskeiset pentukurssin asiat. Kaikki pääsivät kokeilemaan ja löytyihän sieltä oikein mallikkaita kontakteja, targetille menoa ja hyppyäkin jokainen tajusi tarjota :)

Tämän jälkeen Annaliina esitteli tokoa ja näytti Nellalla mallikkaasti seuraamista, sivulle tuloa ja paikalla oloa. Hienosti oli jo pikkuneidillä hommat hanskassa! Sitten me Susannan kanssa tehtiin vähän tottista myös Ekun ja Taikan kanssa. Kyllä Taika nautti, kun pitkästä aikaa pääsi esittelemään osaamistaan!

Iltapäivällä pienten huilien jälkeen Jarno esitteli koirafrisbeetä ja kertoi lyhyesti myös frisbeegolfista. Olipas huippua koirien mielestä, etenkin kun frisbeitä oli kassillinen ja niitä sitten haettiin! Melkoinen urheiluosuus oli tämä ja toki miesten piti itsekin ottaa vähän kisaa kuka heittää pisimmälle :-)

Kun frisbeet oli heitelty ja koirien suurin fyysinen energia purettu, pidettiin kisat. Rasteja oli viisi ja jokaiset me asiantuntevat tuomarit pisteytimme (lahjonta oli toki sallittu ;-) ). Minä näytin Taikan kanssa mallia ja Lumokin sai rastit suorittaa. Itse en toki kisaan osallistunut, Minkeli näytti lähinnä huonoa esimerkkiä omissa suorituksissaan :-D Rasteja olivat nakinsyöntikisa, missä ohjaaja tai ohjaajat söivät ensin omat nakkinsa ja tämän jälkeen koira etsi maahan asetellut 5 nakinpalaa. Yhteisaika ratkaisi. Seuraavaksi kisattiin luoksetulonopeudessa. Siinä taisi pohjat tehdä pitkäsäärinen Säde, Minkeli sitten päätti kierrellä ja kaarrella kaikkien kautta tehden varsinaisen jumboajan ;-) Seuraavaksi kisattiin hakuruudussa, mistä piti tuoda niin monta esinettä kun kahdessa minuutissa ehti tai kaikki 5 esinettä jolloin aika ratkaisi. Taika näytti alkuun mallisuorituksen, 5 esinettä alle minuutissa käteen. Pennut sitten suorittivat omalla tyylillään, osa toi hienosti kaikki, osa sitten vähän vähemmän mutta hauskaa oli! Tämän jälkeen suoritettiin älypeli, Taikan mallisuoritus vaikeamman kautta ja pennuilla vähän helpotettuna. Kyllähän kaikki ideasta perille pääsivät ja nakkeja saatiin pelin luukkujen alta esiin kaivettua! Viimeinen rasti oli temppujen esittäminen. Jokainen sai esittää koiransa osaamat temput minuutissa ja tuomaristo valitsi parhaat. Hienoja juttuja jo kaikki osasivat, hyvää työtä on jokainen pentunsa kanssa tehnyt :-)

Pienen huilin jälkeen alkoi ihmisten illanvietto, joka olikin tosi mukava tapahtuma! Jokainen oli tuonut tarjottavaa nyyttärimeiningillä ja kun kaikki ruoat ja juomat pöytiin aseteltiin, voi sanoa että pöydät notkuivat :-) Kisojen ratkaisu tapahtui ihmisten tietovisan jälkeen. Esitimme visaisia kysymyksiä pentueesta ja oleellisista koira-asioista. Pisteiden laskun jälkeen julistimme sitten leirikisojen voittajat. Tasaista oli ja hienot suoritukset kaikilla, mutta voittoon selvällä 2 pisteen marginaalilla kiri Säde, onnea! Kakkossija meni Hannille ja Viksu ja Nella jakoivat kolmossijan. Kaikki palkittiin :)

Illanvieton kruunasi puhelimeeni saapunut tieto, että Wilkku oli valioitunut piirinmestaruusmejässä hienosti pistein 42. Ensimmäinen käyttöpuolelta valioitunut Magicfoxs´s -FIN JVA Magicfox`s Cuatro Pasos-  kyllä siinä kasvattajan silmäkulma kostui. Kiitos Pirkko, olemme todella ylpeitä teistä!

Upea viikonloppu kaikin puolin ja päätimmekin jo että tästä tehdään perinne. Niin oli hauskaa kaikilla kaksi- ja nelitassuisilla! Kiitos!

2014-08-27

Tollershow 2014

Tollershow 2014 oli melkoinen Magicfoxien kokoontumisajo :) Uudesta Grappolo- pentueesta paikalla olivat yhtä lukuunottamatta kaikki- mahtavaa! Vanhasta pentueestakin 4 Magicfoxia oli saapunut osallistumaan. Kiitos kaikille osanottajille, oli hieno saada teidät sankoin joukoin mukaan edustamaan!

Näyttely pidettiin tänä vuonna Riihimäellä. Sää oli epävakainen, onneksi sateelta lähes vältyttiin. Meillä oli mukana tuttuun tapaan teltta ja vähän juotavaa + purtavaa porukalle. Kiva oli vaihtaa kuulumisia ja ihastella jo taas paljon sitten viime näkemän kasvaneita pentuja :)

Pikku-uroksissa (5-7 kk) kisasivat kaikki meidän pojat! Tuomarina toimi mukava Riitta Niemelä. Jokainen esiintyi mallikkaasti, tai niin mallikkaasti kuin nyt tuon ikäisiltä ensikertalaisilta voi odottaa. Erityismaininnan hienosta esiintymisestä annan Viksulle, joka pönötti kuin äitensä ikään!
Kaikki pojat saivat kivat arvostelut. Melkoista menestystäkin saavutettiin; Roni (M. Carmenere) voitti koko suuren pentuluokan (10 kpl) saaden KP:n ja Ruutu (M. Sangiovese) tuli kolmanneksi, myös KP:n kera. Mahtavaa!

Narttupennuissakin kisasi 10, joista meidän tyttöjä paikalla 3 (Nella oli matkoilla). Hurma esiintyi ekana, ja todella kivasti menikin! Antoi tuomarin tutkia ja ravasi nätisti. Kiva arvostelukin tuli, tosin hieman "pennun pyöreäksi" moitittiin... Mitens se ees on mahdollista, kun neiti on niin huono syömään?!? No, ehkä ne rasvaiset maistuvat possun kylkisiivut ja herkut vähän vaikuttivat asiaan ;) Hanni ja Säde olivat korkeampaa ja hoikkaa sporttimallia. Hienosti meni heilläkin ja upeasti Säde valittiin parhaaksi narttupennuksi KP:n kera! Eli molempien pikkupentujen voitot meille, upeaa! Toisinto toissa vuoden tollershowsta, missä pikkupentujen voitot menivät Lumolle ja Tempulle :) Ja menestys ei tähän loppunut, kun kisattiin isoja pentuja vastaan voitti Säde koko shown! Eli ROP- pentu Magicfoxs Zinfandel, kyllä kelpasi kasvattajien olla ylpeitä :)

Isojen kehissä edustivat Coco ja Olga ensin avoimessa luokassa. Tuomarina toimi Dinanda Mensik. Hienosti meni molemmilla, erit saivat. Wilkku esiintyi valiouroksissa eh:n saaden, ilmeisesti vähän pieni tuomarin makuun. Meidän tytöistä Jarno vei Taikan joka vuoden näyttelytauon jälkeen palasi kehiin. Hieman tukevassa kunnossa ja karvakin oli vasta tulossa. EH:han sieltä saatiin, joka ihan ymmärrettävistä syistä. Tuomari jakoi melko monta eh:ta valioille, luokassa kisasi 13 ja olisiko 5 tai 6 saanut eh:n. Minä vein Lumon ja nätisti neiti meni. Kun tuomari tuli tutkimaan, nuuskutteli Lumo tuomarin naamaa ja taisi tällä tempulla saada tuomarin puolelleen. Lumo kun on  hieman paksussa kunnossa myös, tosin kyllä hienossa turkissa. Eri sieltä tuli ja yllätyksekseni kilpailuluokassa (6 erin saanutta) päästiin sijalle 4, kera sa:n! Tähän olin erittäin tyytyväinen.

Muita kisoja päivän aikana oli parikilpailu, jossa oli n 10 paria. Venlalla oli käsi siteessä, mutta hienosti kuljetti Taikaa ja Cocoa. Tuomari Riitta Niemelä ihastui tähän pariin niin, että sijoitti heidät ykkösiksi! Huikeaa! Hienot kiertopalkintopokaalit ja ruusukkeet saivat molemmat. Kiitos Venla :)

Kasvattajaryhmäkin esitettiin, kun se oli shown järjestäjien puolesta merkitty (itse en ilmoittanut). Ei ollut yhtenäisiä vaatteita siis meidän ryhmän esittäjillä, kun asiaan ei oltu panostettu lainkaan ;) Hienosti saatiin kuitenkin ryhmä kasaan, kiitos kaikille jotka osallistuitte pitkän päivän päätteeksi! Ryhmässä edustivat Lumo, Coco, Olga ja Wilkku. Tuomarina Dinanda Mensik. Arvostelu oli mukavaa luettavaa: "Lovely types. Really to see it is family. Nice heads and expressions. Lovely temperaments and movers".  KP saatiin, hienoa :)

Sellainen päivä meillä. Menestystä tuli ja hieno oli edustaa suurella joukolla! Kiitos kaikille :)

2014-08-12

Pentuagilityä

Viikko sitten alkoi Hurman pentuagikurssi Tähtitekniikan ohjauksessa. Paikalla oli vankka noutajaedustus, Hurma, Säde ja yksi labbispentu. Ensimmäisen kurssikerran aiheina olivat kontaktialustalle meno namin perässä, erilaisiin alustoihin (muovi, kumi, karhennettu pinta) tutustuminen, leikkiminen ja lelun perään irtoaminen sekä tasapainotyynylle kiipeäminen.

Paikka oli Hurmalle jo tuttu halli ja mikään mitä tehtiin ei tuottanut ongelmia. Mentiinpä siinä ohessa myös putkesta läpi muutamaan kertaan sekä aitatolppien välistä kun rima oli alhaalla. Hurma jaksoi hyvin keskittyä ja tehdä juttuja innolla Jarnon kanssa :-) Hauska tunti ja kyllä pieni tykkäsi, tänään menemme uudestaan ja odotamme jo innolla!

Viikonloppuna teimme koko lauman kera reissun Mikkeliin. Siellä oli Jurassic piknik missä esiintyivät lempiartistimme Vesa-Matti Loiri sekä Samuli Edelman. Mahtava keikka olikin, jota saa fiilistellä vielä pitkään! Hurma oli ensi kertaa "oikeassa" kaupungissa, kun hotellimme oli aikalailla keskellä cityä. Autoja, ihmisiä, junia.. Ja kaikkeen suhtauduttiin omalla iloisella stressaamattomalla tyylillä :) Ainoa miinus reissussa oli se, että Lumolla oli vatsa sekaisin. Kun pääsimme hotellin parkkihalliin, tuli ekat ripulit sinne ja sitähän sitten riitti. Aamulla Lumo herätti minut kuuden aikaan tuijottamalla ja tiesin  että nyt on kiire. Nopsasti farkut jalkaan ja takki päälle, suoraan sängystä juosten hissiin, kiitäen respan läpi ulos ja ekan puskan juurelle. Huh, ehdittiin. Mikä positiivista, Hurma ei tehnyt tuollakaan sisälle mitään, vaikka heräsi meidän lentävään lähtöön. Alkaa olla sisäsiisteys jo oikein hyvällä mallilla!

2014-08-06

Uimista, agia, hampaita ja näyttelysuunnitelmia

Huh mikä kesä! Viime päivityksessä jo helteitä taivastelin ja edelleen ne vaan jatkuu. Eli uimassa tulee käytyä ahkeraan, useimmiten suunnataan koko perheen voimin autolla rantaan ja siellä n 1-2 km kävely rantaviivaa pitkin, koirat saa pulahdella uimaan mielin määrin ja "kääntöpisteessä" sitten heitellään dameja noudettavaksi. Noutoketju menee useimmiten siten, että Lumo (joskus Taika) hakee kauas veteen heitetyn damin, Hurma vaanii rantavedessä. Kun damin noutaja kääntyy paluumatkalle ja tulee n 5 m päähän rannasta, hyökkää Hurma vastaan ja nappaa damin itselleen ;) Sitten kaikki "palauttavat" ja sama rumba alusta. Hauskaa on!

Lumon kanssa käytiin agikisoissa taas viikonloppuna. Tällä kertaa kyseessä olivat agiradat Orivedellä. Ensimmäinen suoritus oli mallikasta menoa, vain kontaktivirhe ja riman pudotus. Valitettavasti loppusuoralla tapahtui jotain, en ihan tarkkaan nähnyt mitä (kuvasin suoritusta), olisiko hypännyt aidan väärin päin tms ja tästä hylky :( Niin lähellä oli tulos että kyllä hetken harmitti Jarnon puolesta. Toinen rata olikin sitten taas "sekoilua", eli Lumolla ihan liikaa virtaa, rimoja lenteli ja kepit ei ottaneet onnistuakseen. Tästä ei jälkipolville kerrottavaa. Nyt meillä on haussa sellainen agitreeniryhmä tai oma treenivuoro, missä pääsisi oikein hiomaan ongelmakohtia. Nykyinen treeniryhmä ei oikein vastaa tähän ja hieman turhauttaa kyllä. Kovin vaan tuntuu kiven alla olevan Tampereen seudulla nuo treeniryhmät saati vapaat hallivuorot. Taidetaan siis nopeuttaa suunnitelmaa "maalle" muutosta ja oman agihallin pystyyn laitosta ;) Agista vielä sen verran, että Hurman pentuagi alkaa tänään. Neljä kertaa esteisiin tutustumista, tutussa paikassa missä Hurma useimmiten on Lumon treenejä ollut seuraamassa. Säde- siskokin tulee samalle kurssille, mukavaa :) Niin ja Jarno toki ohjaa myös Hurmaa, tällä kertaa ohjattuna alusta alkaen joten ehkäpä Hurman kanssa vältetään ne isoimmat karikot joita Lumon kanssa tuli tehtyä.

Hurma on vaihtanut hampaita urakalla ja uudet legot alkaa olla suussa kuten kuuluukin. Harmittavasti yksi yläkulmahammas ei ottanut irrotakseen, rautahammas pukkasi viereen sellaista vauhtia että en kärsinyt jäädä odottamaan hampaan omatoimista lähtemistä. Perjantaina Hurma sitten nukutettiin ja leikattiin tuo maitokulmuri pois. Illan ajan tyttö oli hieman itkuinen, seuraavana päivänä ei enää mitään ongelmia. Reipas oli potilas ollut lääkäriasemalla, kiitos taas Reviirille hyvästä ja asiantuntevasta palvelusta :)

Pitkään uinunut näyttelykärpänen on hieman heräillyt, sen verran että ilmoitin kaikki kolme Tarton näyttelyyn marraskuussa. Taikalta kun puuttuu yksi sert ollakseen myös Eestin MVA ja Lumolle olisi toiveissa viimeinen CIE:hen tarvittava cacib.. Hurmalla nyt mitään virallista saatavaa ei reissusta ole, tuleepahan kokemusta bussimatkailusta, laivalla olosta ja isosta hallinäyttelyst. Jos kaikki menee hyvin niin ehkäpä ensi vuonna sitten jonnekinpäin Hurman kanssa kokeilemaan ihan virallisiakin kisoja. Vielähän tuosta naperosta ei mitään osaa sanoa, tuleeko näyttelykoiraa ollenkaan. Sievähän se on toki kuin mikä, mutta tämä on minun omistajan objektiininen mielipiteeni, tuomarien mielipide voi olla toinen ;)

2014-07-28

Taikan synttärit ja kesätouhuja

14.7 täytti rakas Taika- rouvamme jo 6 vuotta! Aika on mennyt nopeasti, vastahan Taika minulle pienenä pentuna tuli... Kiitos Helille ja Rikulle tästä aarteesta, enpä olisi voinut paremmin itselleni sopivaa kumppania toivoa :-) Toki niitä haasteitakin on riittänyt eikä elo ja olo ole aina ollut ruusuilla tanssimista, mutta kaiken kaikkiaan sain terveen, kauniin ja älykkään tytön. Toivottavasti yhteisiä vuosia on edessä vielä monta!

Helle on hellinyt (ja piinannut) meitä suomalaisia jo poikkeuksellisen pitkän aikaa. Lenkittelyt ovatkin sitämyötä olleet hieman tavanomaista lyhyempiä ja ajoittuneet aamuihin ja iltoihin. Lumon kupeilla tämä näkyy, ja neidolla alkoikin pienimuotoinen dieetti nyt ennen Tollershowta. Siellä kun tarkoitus olisi kehässä pyörähtää, ja tällä ulkomuodolla se nimenomaan on pyörähtämistä ;-) Ja dieetti on hyvästä ajatellen myös lempiharrastusta agilityä. Siellä kun pitää juosta ja kovaa! Siinä tosin ei koskaan ole Lumolla ongelmaa ollut, vauhtia on niin paljon että usein kentän laidalla kuulee "On se nopee!" Tämä nähtiin myös lauantaina kun Jarno meni pitkästä aikaa kisaamaan hyppyradan helteiselle hiekkakentälle Mutalaan. Hienostihan se sujui, harmittavasti vaan kosahti keppeihin. Joten tulos antaa vielä odotella itseään, kaukana se ei ole. Lumo on oppinut todella paljon nyt lyhyessä ajassa (ja Jarno ohjaajana myös). Viime viikolla eräs kouluttaja totesi Jarnolle kun katsoi Lumon menoa radalla "On sulla siinä hieno aihio". Ja näin on!

Hurma aloittelee pentuagilityn Jarnon kanssa parin viikon päästä. Pikkuneiti on ollut usein mukana katsomassa Lumon treenejä ja kisoja. Agilityhallin ja kisakiihkon tunnelmat ovat siis tulleet jo tutuiksi :-) Hurma makoilee siellä kentän laidalla ihan rauhassa ja välillä tehdään vähän tokojuttuja. Keskittymiskykyä ja malttia siis jo löytyy, vaikka ikää on vasta vajaa 5 kk. Hieno pentu!

Hurmalla (ja isoilla tytöillä) oli viime viikolla hieman äksöniä, kun Säde- sisko oli mellä hoidossa muutaman päivän. Kovasti pienet tytöt keskenään riehuivat, etenkin ekat päivät. Toki öiksi meno rauhoitettiin eri huoneisiin, jotta saivat levätä. Isot eivät näihin geimeihin juuri osallistuneet, hieman kärsivin ilmein katselivat että ohhoijaa...

Sellaisia kesäkuulumisia täällä. Mukavia uimareissuja toivottavat meidän tytöt kaikille karvakavereille, Hurmakin ui jo hienosti ja menee vedessä damin perässä kuin vanha tekijä :-)


2014-07-13

Pentutapaaminen

Lauantaina järjestimme kotonamme Grappolo- pentueen ensimmäisen pentutapaamisen. Mikä hienointa, kaikki pennut sekä isä Felix omistajineen pääsivät paikalle! Tapaaminen aloiteltiin puolilta päivin suosiollisessa kelissä. Ihmisiä ja pentuja saapui pikkuhiljaa paikalle. Hauska oli nähdä miten pennut olivat kasvaneet ja muuttuneet, mutta edelleen jokainen oli helposti tunnistettavissa. Hanni, Säde ja Woltti edustivat enemmän isänsä korkeaa pitkäsääristä mallia, Sulo, Nella, Viksu ja Roni Taikan matalampaa mallia ja Ruutu sekä Hurma menivät siihen väliin. Mikä poikkesi selvästi kaksi vuotta sitten pidetyistä Vino Rosso- pentueen treffeistä (pennut n saman ikäisiä eli 4 kk) oli se, että ääntä oli tässä tapaamisessa huomattavasti vähemmän eikä ihmisten tarvinnut kertaakaan puuttua koirien tekemisiin ja nahinoihin. Sopuisaa porukkaa kerrassaan :-)

Ensi alkuun nautimme kuohuvat ja hetken vapaata seurustelua ja naposteltavaa. Sitten saapui meidän luennoitsija koiranomi Emmi Kollani, joka suoritti pennuille pentutestin siinä 6,5 viikon iässä. Emmin aihe oli koiran aktivointi ja hyvän luennon hän pitikin, kiitoksia! Luennon jälkeen pennut pääsivät tutustumaan lukuisiin aktivointipeleihin ja -leluihin, siinäpä oli ihmeteltävää :-) Kaikkia lelut kiinnostivat ja niihin maltettiin keskittyä huolimatta ympärillä hyörivistä sisaruksista, Taikasta, Felixistä ja Lumosta.

Tämän jälkeen siirryttiin erikseen aidatulle sivupihallemme pitämään pientä näyttelykoulutusta. Minä toimin tuomarina ja esitettiin kehät kuten ne oikeissa näyttelyissä menevät. Villi-Pekka hoiti Felixin kanssa valioluokan urokset, Pirkko Taikan kanssa valioluokan nartut ja Jarno Lumon kanssa kisasi myös valioluokassa. Tuomari asiantuntevana kopeloi ja juoksutti koirat sekä saneli pätevät arvostelut :-) Lopulta Felix oli roppi ja karvaton Taika vsp, Lumo sai viimeisen sertinsä vaikka käytös Jarnon kanssa ei siihen ehkä olisi oikeuttanutkaan... Tämän jälkeen pääsivät pennut kokeilemaan näyttelyesiintymistä, juoksutusta, hampaiden katsomista ja kopelointia. Oikein mallikasta menoa oli jo monilla, suutarin lapsi varmaan vastahankaisin porukasta, kuinkas muuten ;-)

Kun koulutukset oli pidetty alkoi rento ja vapaa illan vietto grillailun ja seurustelun merkeissä. Kivasti porukkaa viihtyikin, osa jopa tuonne yöhön saakka. Hauskaa oli ja paljon jäi kivoja muistoja sekä ihmisille että pennuille! Kiitoksia kaikille osallistumisesta ja tollershowssa sitten pidetään seuraavat treffit :-) Ja erityiskiitos Katille ja Ville- Pekalle jotka toivat halukkaille pennuille puput! Eikun treenaamaan ja ensi kesänä sitten kohti taippareita :-)

Seuraavana päivänä saimme kivoja uutisia Kihniöstä, Wilkku oli mejäillyt ensimmäisen voi 1- tuloksensa, onnea! Muita Magicfoxilaisia jotka ovat tuloksia tahkonneet on Olga, joka tokon sm:ssä suoritti viimeisen alo 1- tuloksen ja saa nyt liittää TK1- tunnuksen nimensä eteen. Onnea!

2014-06-30

Lenkkeilyä ja ilmeilyä

Eilen tehtiin oikein perinteinen kunnon rantalenkki koko lauman voimin. Matkassa mukana dameja repullinen sekä kuumaa kaakaota. Niin, kesällä yleensä eväsjuomat ovat kylmiä mutta kaikki Suomessa asuvat tietävät että tämä kesä vähän poikkeaa normista. Eli kuumaa juomaa jolla sai lämmitellä palelevia sormia siis :)

Hurma jaksoi hienosti painaa koko n 8 km matkan sekä juosta damien perässä isojen vanavedessä. Kuviohan menee niin, että Jarno heittää damin (minä onneton heittäjä saan sen max 4 m päähän) ja isot ryntäävät perään minkä jaloistaan pääsevät. Jompi kumpi saa damin joka aina päätyy Lumon palautettavaksi. Taika siis antaa damin Lumolle, mikäli ehtii napata sen ensiksi. Sitten täysillä takaisin ja uusi heitto. Hurma ei vielä osaa noutaa, mutta hengaa porukassa mukana ja kuljettelee dameja innolla sinnä tänne, ylpeästi häntä pystyssä :)

Kotosalla sitten lepäiltiin 3 tunnin reissun uuvuttamina (tai me ihmiset lähinnä uuvuttiin) ja otettiin vähän ilmekuvia tyttösistä. Hauskoja ilmeitä saatiinkiin talteen kasapäin ja niillä kuvilla fb- ryhmäämme sulostutettiin :-) Tuo oma fb- ryhmä on aivan mainio kanava pitää yhteyttä kasvatinomistajien kesken ja on hienoa huomata miten aktiivinen ryhmä on! Suosittelen siis kaikille kasvattaville, jotka fb:ssä ovat tuollaisen ryhmän perustamista kasvattien omistajien sisäiseen ja keskinäiseen yhteydenpitoon. Kennelimme kanava fb ei ole, sitä varten meillä on kotisivut magicfoxs.fi. Novascotiannoutaja.fi- sivusto ei ole kennelimme kotisivut, vaikka siellä toki esimerkinomaisesti meidän koiramme Taika, Lumo ja Hurma esiintyvätkin.Tämä kun on herättänyt keskustelua tiettyjen henkilöiden parissa, että miksi sivuilla ei kerrota koiriemme ja kasvattien yksityiskohtaisia tietoja. Eli väännetään rautalangasta (näille muutamille "fiksuille") tähän loppuun, miten ylläpitämämme sivustot eroavat toisistaan ja mitä tietoa ne sisältävä.

1. Novascotiannoutaja.fi : Esittelyä rodusta, erilaisista harrastuslajeista, asiaa rodun terveydestä, murinoita, vitsejä, koiranetin käyttöohjeita, asiaa pennun hankinnasta ym. Omat koiramme Taika, Lumo ja Hurma toimivat esimerkkeinä, lisäksi sivustolla on kuvia omista kasvateistamme. Sivusto ei ole tarkoitettu koiriemme ja kasvattiemme yksityiskohtaisten tietojen ja tulosten raportoimiseen.

2. Magicfoxs.fi : Kennelimme kotisivut. Tiedot omista koirista ja kasvateista sukutauluineen. Koiriemme ja kasvattien harrastus- ja terveystulokset löytyvät täältä, samoin pentueet ja tulevat pentuesuunnitelmat sekä  kennelimme yhteystiedot.

3. Taikatemppuilua.blogspot.com : Hanna Helinin ylläpitämä blogi, joka keskittyy lähinnä omiin koiriin ja vähän asiaa myös kasvateista.

4. Rapsuttamo. fi : Jarno Niemen ylläpitämä blogi, omiin koiriin ja niiden kanssa harrastamiseen keskittyen.


Josko nyt menisi jakeluun, mistä mitäkin tietoa sopii kaivella ja mistä sitä on turha kaivella ;-) Antoisia lukuhetkiä!

2014-06-26

Trion touhuja

Menin sitten muuttamaan blogin ulkoasun ekaa kertaa 5 vuoteen, heh! On tässä uudessa väriteemassa vähän totuttelua, mutta toki sopiihan tuo päähenkilöiden kuosiin paremmin ;) Ihan villiksi en sentään heittäytynyt, lay out pysyi samana vaikka olisihan noita uusiakin malleja voinut kokeilla.

Hurma on alkanut tiputella hampaitaan ihan urakalla, taitaa kohta olla jo kaikki pienet etuhampaat vaihtuneet. Tai siis pudonneet, osassa on jo rautahammas tilalla. Harmi kun ei ole aikanaan laittanut ylös miten Taikalla ja Lumolla tuo hampaiden vaihtuminen meni, olisi kiva vertailla. Lumollahan oli vähän ongelmaa alakulmureiden kanssa kun olivat hieman ahtaasti. Melko samalta näyttää Hurmankin suu tällä hetkellä, tosin leuka on kyllä leveämpi joten toivotaan että hampaat loksahtaisi kohdilleen ilman ongelmia. Kova on järsimisen tarve neidillä ja jäisiä rustoluita onkin syöty urakalla. Hyvin maistuu ja neiti vakuuttavasti pörisee vanhemmille jotka omat luunsa hotkaistuaan tulevat kärkkymään neidin evästä :D Ihmisille ei pörise vaan monasti pidänkin herkuista kiinni kun pikkuinen syö. Luottamus löytyy kuten pitääkin ja samaa tehtiin aikanaan Taikan ja Lumon ollessa pentu.

Lenkit ovat jo pidentyneet kun koko lauman kera mennään. Pisin taisi olla 2 tuntia mikä tehtiin rannan suuntaan ja hyvin jaksoi Hurma matkassa mukana. Suurimmaksi osaksi kuljetaan vapaana, mutta osa matkasta toki aina hihnassa pakon sanelemana. Jarno kehitteli hyvän hihnatsydeemin isoille tytöille missä molemmat saa samaan fleksiin kiinni. Eihän siinä pitkää matkaa viitsi niitä viedä kun pöllöinä eivät tajua odotella kun toinen haistelee jne, mutta noille 200 m hihnamatkoille oikein passeli. Hurma treenaa hihnailua ihan nahkahihnassa ja hienosti se jo sujuu, ei kiskota eikä loikita vaan kävellään nätisti eteenpäin :)

Ensi tiistaina mennään taas rokotuksille ja nähdään mikä on neidon virallinen paino. Viimeksi se oli 6,6 kg 12 vko iässä. Aika hoikkanen tuo kyllä on, kun ruoka ei maistu samaan tahtiin mitä kuluttaa. Toki parempi niin kuin olla pullukka. 

Tässä onkin enää pari viikonloppua ennen Grappolo- pentueen ekoja treffejä. Ne pidetään meillä kotona ja kaikki ovat saapumassa mukaan! Vauhtia ei siis tule puuttumaan... On meillä ihan ohjelmaakin, ammattilaisen pitämä luento pennun aktivoinnista, vähän näyttelykoulutusta ja tottakai grillailua :)

2014-06-16

Pentukurssilla

Eilen alkoi meidän Hurmelin pentukurssi. Paikalla oli melkoinen tolleriedustus, sillä läsnä olivat myös siskot Nella ja Säde sekä yksi Golden Cosmoksen kasvatti. Muun rotuisia oli sheltti, australianpaimenkoira ja malamuutti, sekä joku pieni valkoinen karvapallero. Ja vetäjänä Riikka Eskuri, jonka tyyliä kouluttaa koiria ja etenkin pentuja positiivisesti ja huumori mielessä ei voi kun kehua!

Keskittyminen koulutukseen oli Hurmalle, no sanotaako että, erittäin haastavaa. Koska leikki siskojen kanssa olisi ollut paljon hauskempaa! Ekan tunnin aiheena oli katsekontakti ja istuminen. Muutaman kerran tähän jaksettiin keskittyä, kunnes taas häiriötekijät veivät voiton. Iloinen olin kuitenkin noista muutamastakin kontaktista, sillä Hurma kun ei oikein makupaloja arvosta, on koulutuksessa omat haasteensa. Uskoisin että asia helpottuu kun ikää tulee lisää, näin kävi Lumon kanssa jolle myöskään ei pienenä oikein herkkupalat maistuneet.

Nellan hoitojakso loppui sunnuntaina ja oli kyllä haikeaa hyvästellä neiti joka meillä 3 viikkoa oli lauman jäsenenä. Yllättävän kivuttomasti se kuitenkin sujui, Hurma on ollut ihan oma itsensä vaikka leikkikamu lähti, toki touhuaa nyt enemmän Taikan ja Lumon kanssa. Nellallakin on sujunut hienosti omassa kotona, leikkii "veljensä" Hönön kanssa ja on kuin olisi aina asunut siellä. Kyllä nuo koirat vaan ovat sopeutuvaisia otuksia :)

2014-06-12

Tollerileirillä kera 5 tyttösen

Viime viikonloppuna Himoksella järjestettiin tollerileiri. Olemme kerran aikaisemmin osallistuneet Taikan kanssa, vuonna 2009. Silloin oli hienot kelit, satoi räntää ja jouduin käymään ostamassa hanskat Himoksen kaupasta että tarkeni treenata.... No, onneksi tänä vuonna ilmat suosivat paremmin ja pystyi kulkemaan ihan kesävaatteissa :)

Meillä oli mökki vuokrattuna ja kutsuimme mukaan myös Taikan pennun Säteen omistajineen. Kyllä oli penskoilla hauskaa varsinkin ekana iltana, ei ääntä ja vauhtia puuttunut... Kaiken kaikkiaan tulivat hienosti toimeen nämä sisarukset, Hurma, Nella ja Säde. Hauska oli katsella ja havainnoida tyttöjen touhuja ja ulkonäön ja luonteen eroavaisuuksia. Säde oli porukan korkein, Nella paksuin ja Hurma, no, sanotaan vaikka että riiviöin ;-) Melko nätisti tytöt keskenään leikkivät, ei tarvinnut meidän ihmisten mennä kertaakaan leikkipukareita erottamaan. Toki poliisina toimi Lumo ja Taikakin välillä innostui osallistumaan leikkeihin.

Varsinaiset koulutukset sitten eivät ihan putkeen menneet, kun Lumo loukkasi heti la aamuna takajalkansa frisbeen heitossa. Olikin potilaana koko loppuajan, kun ei varannut tassulle painoa kunnolla. Pelkäsin jo että jotain suurempaakin on mennyt rikki kuin silmin havaittava anturan pinnan pois "palaminen". Onneksi kuitenkaan ei, vaan kipulääkekuurilla neito on palannut taas 4 jalalla astelevaksi ja nyt on kaikki ok. Taika pääsi sitten ihan treenaamaankin frisbeilyä Jarnon kanssa. Hienosti rouva paineli ja teki hommia, kunnes päätti että tää oli nyt tässä :D Taikamaiseen tapaan, on-off. No, sitten touhuttiin ihan omalla porukalla, tehtiin pieniä kävelyjä, käytiin terassilla kera koirien, heiteltiin frisbeetä tyhjällä tenniskentällä, kahlailtiin rannalla, grillattiin yömakkaraa, pelattiin korttia ja no, pidettiin kaiken kaikkiaan hauskaa! Kiitos Jennalle ja Rikulle iloisesta leiriseurasta! Ehkäpä ensi vuonna uudelleen, silloin pienetkin ovat jo sen ikäisiä että voivat ihan koulutuksiinkin ottaa jo osaa.

Meillä on taas muutoksia laumaan tiedossa, kun Nellan 3 viikon hoito päättyy nyt sunnuntaina. Haikeaa... Pikkuiset ovat jo niin hyvin laumautuneet, touhuavat paljon keskenään, leikkivät ja nujakoivat, että tulee Hurmallekin jälleen iso muutos. Ja tämähän tietää sitä että Lumon leikki"velvollisuus" kasvaa, voi Lumo parkaa ;) No, ihan mieluusti hän isosiskon rooliaan hoitaa ja pienten kanssa touhuaa, samoin Taika joka aina välillä tuo pienille lelua leikittäväksi. Toisaalta jo odotan että ollaan vain omien tyttöjen kesken, sillä kahden pennun kanssa kouluttaminen ei oikein onnistu. Ovatkin saaneet olla aika luonnon lapsina nämä, toki hihnassa olemista ja kulkemista on treenattu, samoin autoilua, istumista ja yleistä kaunista käytöstä. Maanantaina päästään sitten aloittamaan jo ihan pentukoulu Riikka Eskurin Riikan Hauskassa Koirakoulussa. Siellä me Taikan ja Lumonkin kanssa ollaan aloitettu aikanaan, joten kolmas tyttömme lähtee kulkemaan samaa hyvää opin tietä :)

Rokotuksilla käytin tytöt viikko sitten. Hienosti meni molemmilla, pistosta ei edes huomattu. Kumpikin sai lääkäriltä paljon kehuja reippaasta mutta rauhallisesta käytöksestä. Painoa oli Nellalla tuolloin 12 vko iässä 7.7 kg ja Hurmalla 6.6 kg. Oikein sopivan kokoisia lääkärin mielestä.

Oltaisiin päästy Lumon kanssa ekaan VOI- luokan mejäkokeeseen nyt sunnuntaina, mutta harmittavasti jää väliin nyt. Ensiksikin kipulääkekuuri estää ja toisekseen neiti aloitti juoksut. No, josko loppukesällä päästäisiin jonnekin kokeilemaan, ainakin aion laittaa paljon hakemuksia vetämään. Wilkku veli pääsee Sastamalan kokeeseen nyt vkl, joten toivotaan että hänellä VOI- luokan eka koe sujuisi hienosti, onnea matkaan!

Sellaisia kuulumisia täällä, seuraavat päivitykset tulevatkin sitten varmaan pentukurssin tapahtumista :-) Aurinkoista viikonloppua kaikille, sateisista keleistä huolimatta!

2014-05-19

Lumon mejä- koe Luvialla, seuraavaksi VOIttajaluokkaan :- )

Nyt kun pennut Hurmelia lukuun ottamatta ovat muuttaneet omiin koteihinsa, on jälleen energiaa tehdä juttuja myös isojen kanssa. Lumon mejäilyt viime vuonna päättyivät kivasti avo 1- tulokseen Lempäälässä. Tämän jälkeen ei enää treenattu vaan lähdimme Luvian mjäkokeeseen 18.5 luottomielin että kyllä se nenä toimii. Ja niinhän se toimikin :- )

Olimme edellisen illan Nokian Edenissä viettämässä veljeni 40- vuotisjuhlaa ja ilta (kostea, muutenkin kuin kylpylän osalta ;-) vähän venähti….Hurma oli ekaa kertaa hotellissa ja meni tosi kivasti! Samanmoinen reissunainen hänestä varmaan kasvaa kun meidän isoista tytöistäkin. Sai paljon ihailua ja rapsuttelua osakseen kylpylän vierailta kun terassilla istuskeltiin kauniista kesäillasta nauttimassa :- )

Lähdin Lumon kanssa aamulla jo ennen kuutta matkaan, sillä kokoontuminen hirvimiesten lahtivajalla oli klo 8.00. Paikalla oli 14 koirakkoa ja näistä avo- luokassa kisasi 11. Koe oli valmiin jäljen koe ja tehty hirven verellä. Mielenkiintoista sikäli, että kaikki ne muutama jälki joilla Lumo on käynyt, ovat olleet naudan verellä tehtyjä.

Jäljet arvottiin ja me saimme jäljen nro 9. Kokeessa oli kaksi tuomaria ja me toisen ryhmän 2. koirakko. Ensin tehtiin laukauksensietotesti (tällä kertaa starttipistoolilla) ja tuttuun tapaan Lumo ei paukkua noteerannut mitenkään. Sitten hypättiin autoihin ja tuomarin perässä ajeltiin n 8 km paikkaan missä jäljet sijaitsivat. Tunnin verran odoteltiin omaa vuoroamme ja sitten matkaan.

Maasto meidän jäljellä oli melko haastavaa, aikamoista ryteikköä suurimmalta osin. Lisäksi vaikka kello oli vasta 10 kun aloitimme, oli jo todella kuuma. Yksi osuus jäljestä kulki hakkuuaukealla mikä oli risukkoa risukon perään. Maa oikein hohkasi kuumuutta ja jälki oli varmasti oikein hyvin ”kypsynyt”, huh. Lumo oli hyvin kiinnostunut alkumakauksesta. Hieman jopa maisteli maata, mitä ei ole ennen tehnyt (ilmeisesti hirven veri maistui paremmalle kuin naudan veri- tämä oli havainto monella kokeessa olijalla). Varmaan pari minuuttia viipyi makauksella, kunnes lähti kehoituksetta etenemään jäljelle. Tahti oli melko verkkainen ja mentiin hyvin jälkitarkasti. Koska maasto oli mitä oli, jouduin jatkuvasti säätämään liinan kanssa kun Lumo ohitti ja alitti/ylitti ryteikköä, minä painelin siitä mistä läpi pääsin. Ojakin ylitettiin, ilman ongelmia. Tiheiden kuusikoiden läpi ja taas ryteikköön. Melko lailla jäljen alussa oli jäniksen maalliset jäänteet n 2 m päässä jäljestä. Lumo kävi ne tarkastamassa, mutta palasi nopeasti jäljelle ja matka jatkui. Ekan makauksen huomasin kun Lumo pysähtyi sitä nuuskimaan. Hyvin tarkasti haisteli ja otti uuden suunnan. Sitten tultiin tuolle superkuumalle hakkuuaukeaosuudelle. Minulla hiki virtasi (pientä krapulaakin ilmassa…) ja Lumokin välillä himmaili tahtia, kieli roikkui ja rankkaa oli- missään ei ollut vesipaikkaa että olisi voinut vilvoitella. Muutamia tarkistuslenkkejä pyörittiin tällä osuudella mutta ilman kehoituksia aina eteenpäin päästiin. Yhden tällaisen lenkin jälkeen Lumo meni heiluttamaan häntää oppaalle, joka istuskeli kannolla odotellen meidän matkan jatkumista ;- ) Ja jatkuihan se. Kakkososuus tuntui todella pitkältä mutta lopulta makaus tuli onneksi vastaan. Tältä sitten alkoi viimeinen osio. Pois hakkuuaukealta ja taas ryteikköön, viimeinen osuus oli maastollisesti mukavin. Välillä hieman tarkisteltiin ja otettiin taas suunta jäljen päälle. Pari jotain isoa lintua lehahti ilmaan läheltä jälkeä, Lumo ei onneksi niistä piitannut. Aikamme kuljettuamme näin kaadon lähestymismerkit. Lumo kuitenkin päätti kuljettaa emäntää vielä pienen lisälenkin ja lähti kiertämään ryteikköön. Siellä minä sitten tarvoin ja mietin että jaa-has, näinkö käy että melkein perille päästiin hukatta ja sitten mentiin kaadon ohi. No ei onneksi käynyt, vaan Lumo kierroksensa tehtyään lähestyi sorkkaa toisesta suunnasta ja meni suoraan sille jääden nuuskimaan :- ) Tuomari katseli hetken ja sitten kiitos, sain kehua loistavaa työtä tehnyttä neitiä! Sitten palattiin pois metsästä ja me suunnattiin Lumpparin kanssa meren rantaan uimaan. Tuli tarpeeseen, sillä Lumo oli aivan läkähdyksissä.

Tästä päivä jatku odotellen, odotellen ja vielä kerran odotellen, makkaraa paistaen, soppaa nauttien, välillä vähän tukikohdan ympäristössä ulkoillen, autossa torkkuen ja aikaa tappaen. Onneksi ilma oli todella kaunis ja lämmin, joten ajan vietto pihalla oli oikein jees. Lopulta kello oli yli 18 kun kaikki koirakot olivat suorituksensa tehneet ja alettiin käydä tuloksia läpi.

Ja mahtavaa- tulihan sieltä se odotettu toinen 1- tulos, kivasti 44 pisteellä! Ja tätä myötä siirto voittajaluokkaan :-) Ennen esimmäistä voittajajälkeä (joka toivottavasti on jo kesäkuussa, ellei juoksut sotke suunnitelmia) Lumo pääsee laihikselle ja vähän kunnonkohotuskuurille. Tämä pentuprojekti kun toi isolle siskollekin pari lisäkiloa, mitkä kyllä jäljellä jaksamisessa näkyivät. Onneksi on nyt kesä niin eiköhän ne uimalla tipu ja lenkkien pidennyksellä.

Tässä vielä tuomarimme Jarmo Nummijärven kirjoittama koeselostus Lumon työskentelystä:

"Hallittu jäljelle lähtö. Ilmavainuinen, verkasvauhtinen jäljestäjä. 1. osuus ja 2. osuuden
puoliväliin asti jälkiuralla. 2. osuuden loppuosalla pöyrimistä jäljen molemmin puolin,
molemmat kulmat tarkasti. Makaukset merkattiin. 3. osuuden alussa muutama sivupisto,
enin osa osuudesta mallikasta jäljestystä. Lupaava nuori koira, jonka ohjaaja hyvin tuntee.
Kaadon omisti nuuhkien". Avo 1, 44 p

Mahtava päivä vaikkakin pitkä. Kotiin saavuimme n klo 21, väsyneinä mutta onnellisina :- )

2014-05-15

Elämää kolmen koiran taloudessa :)

Näin on talomme tyhjentynyt, jäljellä enää omat tytöt. Pennut muuttivat Vapunpäivästä eteenpäin uusiin koteihinsa, viimeinen tyttö Nella lähti tämän viikon maanantaina. Niin haikeaa, mutta samalla taas ihanaa :) Kaikilta olemme saaneet mukavia kuulumisia, fb- ryhmämme on erittäin aktiivinen ja täyttyy kuvista, kysymyksistä ja kokemusten jakamisesta päivittäin. Olette mahtavaa porukkaa kaikki Grappolojen omistajat!

Pennuista ensimmäisenä muuttivat tytöt Säde ja Hanni. Säde jäi Tampereelle ja Hanni matkasi Hämeenlinnaan. Seuraavaksi lähti Sulo- poika Keuruulle, isänsä Felixin maisemiin. Mukavaa kun meillä on mökki siellä, tulemme varmasti näkemään poikaa usein kesävisiiteillä. Seuraava lähtijä oli ihanainen Viksu- poika, äitinsä oloinen ja näköinen pakkaus. Hän muutti Taikan veljen Ekun perheeseen Helsinkiin. Sitten lähtivät erittäin energinen ja kovaääninen Woltti- poika Sastamalaan Wilkku- veljen ja Remu- kultsun kaveriksi ja Ruutu- poika joka jäi Tampereelle. Viimeisimpinä pojista muutti uuteen kotiinsa suloinen mustanenäpoika Roni, jonka kotimatka Joutsenoon oli pitkä mutta sujui lähinnä nukkuessa :) Ja viimeisenä lähti meidän emäntä Nella, Kangasalle Hönö- dogon ja Nana- tollerin pikkusiskoksi. Nellan saammekin iloksemme pian 3 viikon ajaksi, kun hänen omistajansa lähtee koulutuksensa puolesta Kajaaniin opetusjaksolle. Tulee Minille ja Nellalle riehuviikot ja Taika sekä Lumo ovat varmasti hermoloman tarpeessa niiden jälkeen....

Elämä täällä kolmen tyttösen kanssa on sujunut mukavasti. Mini- Hurma on erittäin energinen ja vilkas koiralapsonen, pitää Lumon liikkeessä ja jopa Taika- äiti on välillä innostunut leikkimään pienen kanssa :) Päivittäin ulkoillaan tuossa omalla pihalla, piha-altaassakin on jo uiskenneltu vahingossa tosin, mutta siitä pikkuinen vain innostui! Pian aletaan laajentaa reviiriä, ensin viikonloppuna Eedeniin hotellireissulle ja kohta tollerileirille, missä majoitumme 5 tollerin kokoonpanolla vuokraamaamme mökkiin. Paikalla siis Säde- ja Nella- siskot sekä meidän likat. Taika lähtee Jarnon kanssa frisbeekoirailemaan ja minä Lumon kanssa opiskelemaan vepen alkeita. Pennut ovat vain mukana hengaamassa ja siinä on varmasti pienille riittävästi ohjelmaa!

Ai niin, meillä on kehitteillä uusi informatiivinen sivusto www.novascotiannoutaja.fi
Sinne tulemme kertomaan paljon juttuja rodusta, kasvattajista, pennunhankinnasta, terveysasioista, harrastuksista ja päivän murinoista - joita tässä harrastuksessa riittää ;)

2014-04-30

Pentujen viimeinen viikko

Näin se on viimeinen kokonainen viikko kaikkien pentujen kanssa käynnistynyt. Mahtavia pakkauksia ovat jokainen pieni ja elinvoimaa ja -intoa riittää! Joka päivä ollaan ulkoiltu ja touhuttu mm uima-altaassa, luiden kanssa, riistan parissa ja tottakai leikit sisarusten kanssa ovat olleet se elämän suola :) Vauhti alkaa olla jo melkoinen ja ääntäkin leikin tiimellyksessä lähtee, muuten ovat kyllä hyvin hiljaisia ja kilttejä pentuja kuten isänsä Felixin omistajatkin meillä käydessään ihmettelivät :)

2014-04-23

Pentutesti

Paljon on taas pentulassa tapahtunut sitten viime päivityksen. Pennuille on esitelty varis ja pupu muutamaan kertaan, kaikki saivat innokkaan vastaanoton. Pennut ovat saaneet uima-altaat ensin sisälle ja sitten hyvän lämpimän sään vallitessa ulos. Voi sitä riemua kun ensin tassulla kokeillaan vettä ja kohta sinne mennään kahlailemaan, välillä sukelletaan tahallisesti ja tahattomasti ;) Isolla aidatulla pihalla pennut ovat viettäneet aikaa lähes joka päivä 1-2 tuntia, erityisesti kukkapenkin harventaminen ja ison siskon kaivuuleikkien seuraaminen ja matkiminen on ollut mieleistä. Muutakin ohjelmaa kuten pantoihin totuttelua, kynsien leikkailua, madottamista, joka päivä vieraiden ihmisten sylittelyä ja silittelyä, hauskoja leikkejä agiputkessa ja leikkikuutiossa, eri ruokalajeihin totuttelua (sika, nauta, kana, maksa, ydinluut, kala) on pentujen päivään mahtunut. Ihanaa pennun elämää siis!

Tänään meillä kävi koiranomi Emmi Kollani koirakoulu Cannuksesta tekemässä pennuille pentutestin. Hän testasi myös edellisen pentueemme 2 vuotta sitten ja aika hyvin tulokset pitävät paikkaansa edelleen. Tänään ei testissä tullut suuria yllätyksiä, paitsi pari poikaa oli vähän pehmeämpiä kun oltiin ajateltu ja yksi tyttö sitten hyvinkin kova luu. Mini nimittäin :) Hän meni ainoana kategoriaan: "Pentu on aggressiivinen, dominoiva, röyhkeä ja itsevarma. Ei suositella ensimmäiseksi koiraksi eikä lapsiperheseen. Tarvitsee määrätietoisen kouluttajan, paljon koulutusta ja johtajuusharjoituksia. Voi olla erinomainen koira oikeissa käsissä. " Eli oikea valinta meille ;) Kai tässä pätee se että pieni koko, iso sielu ja luonne- kaikkihan tietää pikkukoirien olevan aikas pippurisia ;) Mutta juu, testin perusteella valikoitui kolmen pojista tulevat kodit, sillä heidän kanssa odotettiin tätä tulosta. Suosittelen kyllä kaikkia kasvattajia testin teettämään, tuohan se kustannuksia mutta antaa kyllä todella paljon tietoa pennuista!

Tässä on nyt käynnistymässä viimeinen viikko kera pentujen. Luopumisen tuska alkaa jo olla käsin kosketeltava, niin paljon jokaiseen pieneen on kiintynyt... Kaiken kaikkiaan on sanottava, että tämä kokemus on ollut n 110 % parempi kuin ekan pentueen kanssa, lähtien jo alkumetreiltä ja aina tähän päivään asti. Niin uroksen omistajan kanssa, pentujen synnyttyä, kasvettua, uusien kotien kanssa (kaikkien, ekassakin pentueessa oli monta hyvää kotia), oman jaksamisen kanssa ja etenkin Taikan ja Lumon tavassa toimia pentujen kanssa. Aivan uskomaton ero, kuin yöllä ja päivällä. Olen myös erittäin onnellinen siitä että mieheni Jarno on tässä mukana täysillä, vietti 4 viikkoa kotona pentujen kera jopa nukkuen pentulassa ja huolehtien yösyötöt itseni ollessa töissä. Minä olin vuorossa 2 ekaa viikkoa ja nyt taas 3 seuraavaa viikkoa luovutukseen asti. Nämä pennut ovat saaneet ihmiskontakteja PALJON, tottuneet kaikkiin elämisen ääniin, toisiin tervepäisiin koiriin, uusiin ihaniin omistajiinsa- tälläistä sen kasvatuksen pitäisikin olla! Voin vain nähdä eron mm pentuihin jotka kasvatetaan eri rakennuksessa keskenään emonsa kanssa, ehkä tämä joillekin roduille (alkukantaiset) sopii, mutta tollerille mielestämme ei. Jokainen pennunostaja tekee valintansa kuten jokainen kasvattajakin, tätä elämäntehtävää kun voi suorittaa niin monella tavalla. Me olemme erittäin onnellisessa asemassa, kun saamme elää tätä koiralähtöistä elämää 24/7 koko perheen voimin! Ja erittäin onnellisessa asemassa että nyt jokaisella pennulla on takuulla sellainen koti, joka luottaa meihin kasvattajina, rakastaa pentua kaikkine puolineen, ottaa sen täysvaltaiseksi lauman jäseneksi ja uskompa että tulemme Ystävystymään monien uusien ihanien ihmisten, Magicfox`slaisten kanssa ;-) Ai niin, ihmiset jotka lukevat vain tätä blogia voivat käydä tutustumassa myös mieheni pitämään blogiin osoitteessa www.rapsuttamo.fi Siellä on miehen näkökulmaa asioihin, hän kun tuli mukaan tähän touhuun ihan kokemattomana eikä tuntenut tolleria rotuna lainkaan ennekuin tapasi minut ja Taikan 3 vuotta sitten :)

2014-04-11

Pentulan kuulumisia

Pennut ovat jo saavuttaneet huiman 4,5 vkon iän. Punnitsimme koko porukan pari päivää sitten ja hienosti on kokoa tullut lisää. Pienimmän Mini- tytön paino noussut alun 250 grammasta 1800 grammaan eli aika hienosti on pikkuneiti kokoa saanut :-) Porukan suurin, Mustanenäinen "sininen " tyttö oli jo 2300 g ja kaikki muut sijoittuivat sille välille.

Pääasiallisena ravintona toimii edelleen maito, jota Taikalla tuntuu riittävän. Rouva kyllä syö n 8- kertaa sen mitä normaalisti, joten ei ihme että pennuille riittää ravintoa :-) Monipuolisesti Taikaa ruokitaan, erilaisia lihoja nappulan lisäksi, tulevat sitten maidon kautta proteiinit tutuiksi pennuillekin. Pennut itse ovat saaneet toistaiseksi reilun viikon lisäravintoa, alkuun possun jauhelihaa ja nyt muutamana päivänä myös sikanautaa. Seassa vähän liotettua pentunappulaa, jonka määrää aletaan pikkuhiljaa lisäämään. Hyvin maistuu kaikille, ensin juodaan maidot ja sitten maistellaan kiinteää ruokaa.

Ulkona ollaan käyty nyt kolmesti, kun sää on ollut siihen sopiva. Eli ei liian tuulinen tai sateinen. Kaikki ovat olleet reippaita pikku ulkoilijoita ja herättäneet huomiota myös naapurustossa- eikä ihme, onhan nämä todella suloisia. Myöskään ulkoilun äänet eivät ole pentuja säikäyttäneet, mm kaksi paloautoa n 100 m päästä pillit päällä eivät aiheuttaneet mitään reaktiota, kuten eivät ulkona haukkuvat koiratkaan. Joten ääniherkkiä tapauksia tuskin pentueen sisään mahtuu!

Melkein kaikki uudet omistajat ovat jo käyneet pentuja tapaamassa, tulevana viikonloppuna käyvät loputkin. Täytyy sanoa että hienot kodit ovat jokainen saamassa, tuntuu että nyt ollaan onnistuttu kaikkien kanssa ja yhteistyö toimii. Yhden pennun koti vaihtui tässä viime metreillä, kun omistajakandidaatit tulivat toisiin aatoksiin Taikan ensimmäisen pentueen valitettavien sairastapausten myötä. No, täytyy sanoa että tämä oli pennulle varmasti hyvä asia, sillä hän pääsee nyt kokeneeseen koirakotiin jossa on jo tolleri ennestään sekä omistaja joka kouluttautuu koirankoulutusohjaajaksi :-) Ja jokainen nykyinen koti on tietoinen siitä mitä ovat ostamassa ja luottavat meihin kasvattajina. Tämä jos mikä valaa uskoa kasvatustyöhön vastoinkäymisistä huolimatta, ei voi kun kiittää uusia omistajia siitä kuinka hienosti asioihin ollaan suhtauduttu ja kuinka  järkevää porukkaa tässä tiimissä nyt mukana on.

Pentujen isän omistajat tulevat ensi viikolla pieniä tapaamaan, ja arvaan että etenkin isänsä täysi kopio Felix jr "Woltti" tulee olemaan ihastuksen kohteena :-) Hassua miten pentueeseen onkin sattunut yksi joka on ihan kuin isänsä ja tämän isä. Muut pennut ovat aika tasaisesti saman tyyppisiä, hieman enemmän Taikaa ainakin tässä vaiheessa. Kaikkiaan paljon tasaisempi ja "reippaampi" pentue kuin viimeksi, missä erot olivat huomattavia.

Lumosta on kuoriutunut mahtava isosisko pennuille, jaksaa leikittää, painia, kirputtaa ja helliä pentuja useita tunteja päivässä :-) Ja pienet ovat täysillä menossa mukana, laittavat isosiskoa tassun alle niin tosissaan että! Tämä on pennuilla mahtavaa sosiaalistamista ja koirankielen opettelua, on se upeaa omistaa näin tervepäisiä koiria kun Taika ja Lumo. 

Ensi viikolla tai jo tänä viikonloppuna alkaa pennuilla riistaan tutustuminen, ja muutakin on jo pentujen päänmenoksi suunniteltu. Nimittäin pentutestaaja koiranomi Emmi Kollani tulee tekemään pennuille "luonnetestin" 23.4. Tämän testin tulosia odotamme mielenkiinnolla ja sen pohjalta vahvistetaan lopulliset pentujen valinnat uusiin koteihinsa.

2014-04-06

Pentulaatikon kuulumisia

Näin on aika rientänyt, pennut täyttävät parin päivän päästä jo 4 viikkoa! Ihanaa pentuaikaa on ollut, kaikki on mennyt niin paljon helpommin ja paremmin kuin osattiin odottaakaan :-) Kaikki pennut ovat kasvaneet hienosti, maistelevat jo kiinteää ruokaa, leikkivät keskenään, murisevat, haukkuvat, antavat pusuja meille, Lumolle ja Taikalle ja no, ovat vain niin ihania! Osa pentujen tulevista perheistä on jo pieniä käynyt katsomassa ja ensi viikon aikana loputkin tulevat oman pikkuisensa näkemään. Toki vielä ei varmuudella tiedetä kuka pentu muuttaa minnekin, ainostaan se ollaan nyt päätetty että Mini-Mii jää kotiin. Joten, Magicfox`s teamin uusi jäsen on pentueen pienin tyttö, kaikki hurmannut, suloinen kuin keijukainen, Mini-Mii eli Hurma :-)

Lumosta on kuoriutunut melkoinen iso-sisko, hän leikittää pentuja ja viihtyy täällä pentuhuoneessa enimmän osan aikaa. Makoilee ja kirputtelee pieniä, on se hellyttävän näköistä kun 18 kg leikkii 2 kg kanssa ja molemmat nauttii :-)

Mutta ei niin hyvää ettei jotain huonoakin. Osa lukijoista on ehkä havainnut mitä kulisseissa on kirjoiteltu. Enempää en tänne julkiseen blogiini kirjoittele, mutta toimenpiteet on käynnissä jotta meitä vastaan väärin toiminut henkilö joutuu vastuuseen teoistaan. Nämä asiat ei nykyistä pentuetta koske, mutta kasvatustyötämme koskevat. Olemme erittäin onnellisia siitä, että meidän Grappolo- pentueella on mitä parhaimmat uudet omistajat, jotka tukevat meitä ja seisovat takanamme tässä tilanteessa tietäen faktat. Myös Vino Rosso- pentueen omistajilta olemme mukavasti tukea saaneet, vaikka tämä koskee myös heidän koiriaan osaltansa. Kiitos heille kaikille!

2014-03-22

Lumo ja Wilkku näytelmissä ja pentukuulumisia

Pitkästä aikaa poikkesimme tänään Lumon kanssa Jämijärven ryhmänäyttelyssä missä tuomaroi Harto Stockmari, joka kesällä teki Taikasta ROP:n ja Lumosta pn2:n. Tällä kertaa odotukset eivät olleet korkealla, sillä Lumo on tiputtanut kaiken karvansa. Paikalla oli 14 tolleria ja valehtelematta voin sanoa, että Lumo oli näyttelyn karvattomin tolleri. No, otettiin reissu Lumon mielenvirkistyksen kannalta, sillä hän on pakostikin jäänyt hieman paitsioon tässä pentujen kanssa touhutessa.

Uroksissa jaettiin 3 sa:ta ja ekaa kertaa avo- luokassa kisaava Wilkku vei voiton kaikista, saaden viimeisen ja 10. sertinsä :) Onnea!

Nartuissa kisasi 9 ja jaettiin 4 sa:ta. Valioluokassa hienossa kunnossa ja karvassa ollut Kitimat Nicola vei voiton. Lumo ei siis toistanut Itsenäisyyspäivän ylläriä, tosin tuolla turkilla se vasta ylläri olisi ollutkin :-D Lumo sai karvattomuudestaan huolimatta sa:n, vaikka olin varautunut  sileään eriin, jopa eh:hon.  Tuomari kun jakoi eh:ta sekä h:ta myös, ettei sa todella ollut itsestään selvyys. Pn- kehässä Lumo oli sitten viimeinen, sijalla 4. Edessä 3 Kitimat- koiraa, onnea Mirjalle. Vara-serti sieltä mukaan saatiin, ihan jees ettei ihan tyhjin käsin lähdetty :) Nyt en olekaan Lumoa ilmoittanut minnekään, hyvä niin, saa karva kasvaa. Katsellaan sitten kesällä josko jossain poikettaisiin, totuttamassa mahdollista Hurmaakin samalla näyttelytohinaan. Lumolla vielä viimeinen serti on odottamassa, mutta mikäs kiire sen saannilla kun ei niitä taippareita olla suoritettu. Ensi tiistaina meillä alkaakin taipparikurssi, jota odotan innolla :) Katsotaan josko neidistä joskus leivottaisiin FIN MVA, se olisi kyllä suuri haaveeni!

Harrastuskuulumisia kasvateista saimme viikko sitten itä- Suomesta, missä Olga- tyttö oli korkannut virallisen toko- uransa upeasti pistein 186/200, 1. sija ja kunniapalkinto! Melkoinen suoritus- onnea Titta! Magicfoxeista jo 5 on kisannut tokossa, joten kasvattaja voi vaan olla tyytyväinen aktiivisista kasvatinomistajista :) Meillä Lumon kanssa tokostartti antaa odotella itseään, katsotaan tapahtuuko tämän vuoden puolella...

Pennut kasvaa että kohina käy. Muutama jo vähän raottelee silmäluomia ja hataria askelia tapailevat kaikki. Maito maistuu ja kun Taika saapuu laatikkoon alkaa melkoinen kuhina. Pieni Mini-Mii on jo melkein 600 g kokoinen, lähentelee kohta jo pienempien poikien painoa. Suurin pentueesta on tummanenäinen tyttö, joka eilen painoi ruhtinaalliset 900 g. Pennuista osa jo todistettavasti tekee tarpeensakin itse, nousee jaloilleen ja päkistelee kakat. Nopeaa on tämä kehitys!
Jarno kävi eilen Ikeassa ostoksilla ja toi kotiin melkoisen kassillisen tavaraa pennuille: agiputken, puuha"kuution", mobilen ja läjän leluja. Veikkaan että n viikon päästä niille alkaa olla käyttöä, kun pennut tuosta kunnolla liikkeelle lähtevät ja alkavat tutustua maailmaan pentulaatikon ulkopuolellakin :) Ja reilun viikon päästä alkaa muukin maailman avartuminen, kun pentujen tulevat omistajat pääsevät pieniä katsomaan 3 viikon tultua täyteen. Sitten se onkin melkoista hulinaa aina luovutukseen saakka!

2014-03-18

Pennut jo 1 viikon ikäisiä :)

Pentulaatikossa on ollut tuhinaa ja yninää jo viikon- nopeasti aika menee :) Kaikki pennut ovat edelleen hienosti menossa mukana ja kasvavat kukin omaan tahtiinsa. Taika hoitaa pentuja todella omistautuneesti, pesee, imettää ja makoilee jälkikasvunsa luona. Malttaa kyllä jo vähän poistuakin laatikosta, mutta palaa heti takaisin kun pentujen kutsukiljahdukset alkavat voimistua. Eipä tähän ekaan viikkoon ole oikein muuta raportoitavaa, kun pentujen kasvu. Pienin tyttö Mini-mii on jo melkein kaksinkertaistanut painonsa, lähtöpaino 250 g oli eilen jo 400 g. Suurimmat mörssärit ovat kasvaneet vähän maltillisemmin, hyvä niin- sillä emme halua heistä mitään tanskandogin kokoisia ;-) Keskimäärin pennut ovat saaneet 6 päivässä painoa 160 g, kun ekan pentueen kanssa sama painonlisäys ko ajassa oli 150 g. Hyvin samoissa mennään siis.

Hauska havainto, pennuille on nyt alkanut pigmentti muodostua. Osa on perinyt isänsä Felixin tumman pigmentin, osa on Taikan tapaan punaneniä. Myös merkit ovat alkaneet erottua paremmin kun kuonot ovat hieman kasvaneet kokoa. Usealla on kuonon päällä valkoista, vaikka alkuun näytti että ei olisi.

Lumokin palaili "lomilta" veljensä Wilkun luota, minne hän lähti muutamaksi päiväksi kun pennut syntyivät. Taika ei vielä päästä Lumoa pentujen lähelle, pentutilat onkin portilla erotettu muusta talosta. Ulkona ja talossa muualla tytöt ovat kavereita kuten ennenkin, vain pentujen luo Taikan mielestä ei vielä ole asiaa ja näinhän sen kuuluu ollakin- terveet vaistot mammalla.

Minulla vielä äitiysloma jatkuu tämän viikon, sitten alkaa Jarnon vetovastuu seuraavan kuukauden ajaksi. Surettaa kyllä jo nyt, miten sitä malttaa olla töissä kun pienet ihanuudet on kotona...No, on minulla sitten vielä kaksi viimeistä viikkoa pentuhulinaa kellon ympäri, joten sitä odotellassa sitten :)

2014-03-12

Pennut ovat syntyneet :)

Pitkä odotus on vihdoin ohi, pennut ovat täällä :)

Taika alkoi valmistella synnytystä jo sunnuntaina, petaili ja läähätteli ahkerasti. Maanantaiaamuna sain lämmön laskun kiinni ja siitä tiesi että pentujen pitäisi syntyä n vuorokauden kuluessa. Taikan olo oli tuskainen, sillä vatsa oli todella suuri (röntgenissä näkyi arviolta 9-10 pentua). Koko maanantai- tiistai välisen yön Taika vain istui ja läähätti, sekä katseli minua että voisitkos auttaa... Olin jo aikeissa että lähdetään päivystykseen, mutta sitten päätettiin kuitenkin vielä odottaa aamuun kun mitään vuotoa ei ollut eikä olossa tapahtunut merkittävää huononemista. Vuorokausia oli tiistaina ekasta astutuksesta 64.

Tiistaina aamulla sitten varasimme ajan Reviiriin ja lääkäri suoritti Taikalle tutkimuksen. Kaikki veriarvot olivat hyvät, hieman anemiaa mikä kuuluu tiineyteen ihan normaalina. Pennut ultrattiin ja katsottiin onko siellä kaikki hyvin. Muutaman sykkeet saatiin kiinni, olivat hieman alentuneet. Lääkäri teki myös sisätutkimuksen, joka kertoi kohdun suun olevan täysin avautunut ja pentua ei tuntunut synnytyskanavassa. Samalla hän kokeili Fergusonin refleksin, joka ei antanut vastinetta. Tämähän kertoi siitä, että todennäköisesti synnytys ei tulisi etenemään luonnostaan. Syynä valtavaksi venynyt kohtu jonka supistusvaste ei riittäisi ainakaan koko pentueen synnyttämiseen. Vaihtoehtoina oli odotalla synnytyksen epätodennäköistä etenemistä vielä iltaan joka tn huonontaisi pentujen ennustetta, antaa oksitosiinia ja sen myötä saada ehkä muutama pentu syntymään normaalisti ja loput hyvin todennäköisesti leikaten (tässä kuitenkin kohdun repeämisen riski) tai suorittaa keisarin leikkaus, joka tässä vaiheessa tehtynä oli lääkärin mukaan suositeltava vaihtoehto. Sain hetken aikaa miettiä, mutta tuskaista Taikaa katsoessani en miettinyt kauaa. Niinpä Taika vietiin leikkaukseen.

Kului noin tunti ja odotushuoneeseen alkoi kuulua kauheaa kiljuntaa. Arvasin että nyt on pentu pihalla ja keuhkot olivat kunnossa.... Meni hetki niin hoitaja kiikutti kiukkuisena rääkyvän pojan minulle ja antoi pyyhkeen sekä föönin että alkaisin kuivata ja lämmittää pentua. Ja sitä työtä riitti, sillä yhteensä yhdeksän pentua koppaan tuotiin kuivattavaksi ja lämpiminä pidettäväksi. Huh mitä hommaa ja ääni oli melkoinen! Pennut tietenkin olivat tyytymättömiä kun emo ei ollut läsnä, yrittävät raukat hakea lämpöä ja tissiä. Lämpöä saivat, mutta tissiä joutui hetken aikaa odottamaan.

Noin tunnin kuluttua Taika kannettiin huoneeseen lämpöpatjalle ja peiteltiin kuumavesipullojen ja vilttien alle.  Aika hurja näky, kieli ulkona poskessa ja koko taka pää ihan veressä. Kova tärinä päällä, sillä tuollaisessa leikkauksessa kun vatsa avataan on lämmön hukka melkoinen. Pian onneksi tärinä alkoi helpottaa kun lämpö kohosi ja sitten siirsimme kaikki pennut Taikan viereen viltille. Pentuja ei tarvinnut kauaa opastaa, ne  tiesivät ohjautua nisille. Taika oli edelleen tajuton mutta pikku hiljaa alkoi virkoamaan. Hyvin väsynyt, mutta noin puolen tunnin kuluttua silmiin syttyi lamppu ja pennut alkoivat kiinnostaa :) Eikä aikaakaan kun niitä alettiin nuolla ja kaikki näytti lähtevät käyntiin kuten pitää.

Viivyimme lääkärissä noin 4 tuntia ja kun kaikki oli mallillaan, laitettiin pennut koppaan auton etupenkille lämpöpuhaltimen eteen ja Taika takapenkille. Sitten "pientä" ylinopeutta kotiin. Kotona pennut pääsivät pentulaatikkoon ja Taika kiiruhti sinne heti hoitamaan jälkikasvuaan. Eikä ole laatikosta poistunut kuin tähän mennessä 3 kertaa puoliväkisin pissalle ja takapään pesulle. Pennut ovat aika äänekkäitä ja pontevia, pitävät äipän kiireisenä kun kaikkia vuorollaan täytyy pestä ja huolehtia niiden tarpeista. Hyvin Taika emon roolinsa hoitaa, jo lääkärillä sai kiitosta että on erinomainen emo :)

Pentueessa on 5 urosta ja  narttua. Pennut näyttivät pieniltä, mutta kotona kun punnittiin niin eivät kyllä pieniä olleet paitsi yksi, piskuinen narttu. Tämä mini-mii painoi 260 g, mut tytöt ja pojat 360 - 500 g. Isoja mötkylöitä oli useampi, joten eipä ihme miksi Taika oli niin valtava ja kohtu ylivenynyt. Pennut ovat todella tasaisen oloisia väritykseltään, kaikilla kohtuullisesti valkoista, kellään ei liikaa. Nättejä poikasia kauniilla emolla :)

Nyt täällä eletään vauva-arkea, joka täytyy tuhinasta, kiljahduksista, pennun tuoksusta ja vadelmanenistä :)

2014-03-02

Taikan tiineysröntgen

Kävimme perjantaina, tiineyden 53. päivänä tiineysröntgenissä Reviirissä. Ensin mentiin vaa`an kautta. Se paljasti Taikan massan olevan 27.2 kg eli kun lähtötilanne astutuksen alla oli 21 kg, on massaa tullut "mukavasti" lisää. Mistä olemme iloisia on se, että samoilla vuorokausilla viime tiineydessä painoa oli 29.8 kg. Nyt on mamma siis huomattavasti timmimmässä kunnossa- ollaan yritetty tehdä niin pitkiä ulkoluja kun mamma vaan jaksaa ja näemmä se on kannattanut. Lääkärikin kehui että oikein on hyväkuntoisen oloinen äippä eikä yhtään lihava.

Röntgenissä Taika kammettiin kyljelleen tutkimuspöydälle, minä nostajana ja avustajana. Sitten otettiin kaksi kuvaa. Lääkäri laskeskeli pentuja ja päästiin itsekin laskemaan. Olihan niitä jälleen melkoinen määrä.... 10 saatiin laskettua ja "tutkimatonta" suolien peittämää aluettakin kuvaan jäi melkotavalla. Joten siellä voi vielä joku bonuskin olla. Tämähän tietää jännittävää synnytystä, lääkärin mukaan 50/50 mahdollisuus luonnolliseen syntymään- riippuen kohdun supistumiskyvystä joka tälläisellä pentumäärällä on kovalla koetuksella. Joten saapas nähdä kuinka käy. Seuraava päivitys koskeekin varmaan jo pentuja, jotka tn viikon päästä tähän aikaan ovat syntyneet :-)

Kasvattiuutisiakin on saatu, Coco- tyttö oli eilen Kouvolan ryhmänäyttelyssä Tarja Hovilan tuomaroimana avoimen luokan 2, paras narttu 4 ja sai vara-sertin! Onnea Venlalle ja Cocolle :-) Huomenna he menevät lonkka. ja kyynärkuviin, Olga- tyttö keskiviikkona. Jännittävä viikko siis tulossa kaikin puolin!

2014-02-22

SYNTTÄRIJUHLIA, MENESTYSTÄ JA ANTI-MENESTYSTÄ...

Jaahas, sitten viime päivityksen onkin tapahtunut jälleen kaikenlaista. Aloitetaan Pirkan Nuuskujen talviriehasta, jossa Lumo sai Vuoden Näyttelykoiran upean kiertopalkinnon viime sunnuntaina. Hauska talvitapahtuma, jossa molemmat tytöt pääsivät loistamaan omilla alueillaan: Taika nakinsyönnissä ja hakuruudussa, Lumo nopeuskisassa leikkimielisillä rasteilla. Nakinsyöntikisa olisi ollut Taikalle ihan suvereeni, jos pisteitä ei olisi tiputtanut ohjaaja Jarnon oman nakin varsin hidas nieleskely.. Itse olin Lumon kanssa paljon nopeampi (vaikka siis Lumo olikin Taikaa hitaampi), vaikka se kylmä nakki kurkkuun juuttuikin pitkäksi aikaa, yöök... Luoksetulon nopeudessa Lumo kiisi kuin ferrari, Taikakin kyllä tuli niin kovaa kun mahaltaan pääsi. Hakuruudussa oli monenmoista esinettä, joista Taika ensi kertaa Jarnon kanssa toimiessaan löysi tiskiharjan ja purkin, mikäli sisälsi nameja. Lumo hieman avustettuna toimitti perille vain damin, mutta sillä kyse olikin ihan vaan harjoituksen puutteesta, intoa hakemiseen kyllä piisasi. Mutta hauska tapahtuma kerrassaan, kiitos järjestäjille!

Tänään saimme hienoja uutisia Minskistä, missä Wilkku- poika on reissulla hakemassa sertejä ja cacibeja. Eka päivä menikin ihan putkeen, tuloksena sert, cacib ja ROP! Mikäli huomenna tulee myös sert (kuten uskon) on suvussa sitten neljäs Valko-Venäjän MVA! Taika, Äikky ja Lumo- siskohan ovat jo ko. tittelin saavuttaneet :-)

Jarno ja Lumo kävivät tänään pitkästä aikaa agikisoissa. Harjoituksissa on edetty vaihtelevalla menestyksellä, tosin edelliset treenit eivät menneet ihan putkeen. Aavistukset päivän kulusta olivat siis hieman skeptiset, ja toteutuivatkin valitettavasti. Lumo karkasi heti lähdöstä ja oli tyystin ylikierroksilla. Hylkyhän siitä taas napsahti (11. jo) ja kisat oli sitten siinä. Toisellekin radalle olivat ilmoittautuneet, mutta päätettiin jättää väliin. Tämä on kyllä todella turhauttavaa, kun koira osaa kaikki esteet, vauhtia on ja edellytykset hienoon suoritukseen on olemassa. Mutta kisatilanteissa kaikki menee päin p-tä, koira ei kuuntele lainkaan ja on kuin tyystin kouluttamaton villipeto. Itse en moista jaksaisi mutta Jarnolla on ilmeisen pitkät hermot. Apua on haettu niin yksityis- kuin ryhmätunneiltakin, mutta toistaiseksi siis varsin laihoin tuloksin. Saapa nähdä onko Lumo tolleri joka tekee enkat agikisaamisissa hylkyjen määrässä, todennäköisesti on....

Mutta lopetetaas päivitys iloisempiin aiheisiin. Eilen 21.2.14 Punaviinipentueemme täytti jo 2 vuotta! Saavuttivat siis aikuisen iän (jota siis ei Lumosta uskoisi tuon agikäyttäytymisen johdosta...). Onnea jokaiselle! Onhan tämä ollut kasvattava matka näin kasvattajana, seurata ekan oman pentueen kasvua ja kehitystä, onnea ja murhetta, iloja ja suruja ja kaikkea mitä elämä on vastaan tuonut. Kiitos kaikille pennunomistajille jotka olette hyvää huolta pitäneet pennuista, jokainen on saanut rakastavan kodin ja se on tärkeintä näin kasvattajalle. Toki tärkeää on myös se, että jokainen pentu kävisi PEVISA- tutkimuksissa ja sitä toivommekin kuuluvan niiden pentujen vuoden ohjelmaan, jotka eivät ole vielä tutkimuksissa käyneet.

Noin kahden viikon kuluttua tulee seuraava pentueemme, Grappolo- pentue, näkemään päivänvalon. Taika on jaksellut läpi tiineyden oikein hienosti, edelleen tehdään mukavan mittaisia lenkkejä ja ruoka maistuu hyvin. Ensi perjantaina mennään tiineysröntgeniin, missä selviää montako pentua vatsassa kasvelee. Itse veikkaan hieman pienempää määrää kuin viimeksi (ja jopa hieman toivon...) mutta sen näkee sitten. Monta ihanaa ja aktiivista kotia on pentuja odottamassa, joten sen puoleen toki toivotaan että hyvän kokoinen pentue olisi tuloillaan! Ja toiveissa olisi myös, että pentueen jäsenistöön kuuluisi seuraava Magicfox`s tiimin jäsen Hurma, mutta sepä jää vielä nähtäväksi :-)

2014-02-04

Lumosta Pirkanmaan noutajakoirayhdistyksen Vuoden Näyttelykoira 2013!

Tiistaiaamuna sähköpostiini kolahti mieluisa tieto: Lumo on voittanut Pirkanmaan Noutajakoirayhdistyksen Vuoden Näyttelykoira 2013- tittelin! Ei hassumpi suoritus alle 2- vuotiaalta pikkuneidiltä, kun kisaamassa olivat kaikkien noutajarotujen edustajat :-) Palkintokin tästä odottaa, sen menemme noutamaan parin viikon päästä yhdistyksen tilaisuuteen. Ja toki "ikuistaminen" kyseisen kiertopalkinnon voittajaksi yhdistyksen kirjoihin ja kansiin :-) On se vaan aika epeli tuo meidän Lumo!

2014-02-03

Taikan tiineys on varmistunut!

Tänään 03.02 kävimme Taikan kanssa ultraäänitutkimuksessa. Pieniä merkkejä mahdollisesta tiineydestä oli ollut ilmassa, kuten tänä aamuna aina innolla nautittu tilkka kermakahvia ei maistunut ja meidän eväiden kerjäys eilen automatkalla oli tavallista maltillisempaa. Mutta koska Taika on Taika, luonteenlaadultaan varsin omalaatuinen ja ei niin ennustettava rouva, vain ultraääni saattoi kertoa johtuivatko "merkit" tulevista pennuista vaiko vaan vaihtelevista fiiliksistä :-)

Eläinlääkäriasema Reviirissä meidät otettiin vastaan ja Taika asetettiin selälleen tutkimuspöydälle pehmustettuun kouruun. Sitten lääkäri Hanna ajeli vatsalta vähän karvoja pois, laittoi geeliä mahalle ja alkoi ultralla tutkailla mitä sisuksista löytyy. Ensin ei näkynyt mitään tarkkaa, mutta ei mennyt kuin hetki kun ensimmäinen pentu ilmestyi kuvaruudulle :-) Tarkkaa määrää ei Hanna uskaltanut yrittääkään kertoa, mutta kun vatsaa käytiin läpi muutamasta kohdasta niin näkyihän niitä tollerinalkuja siellä useampikin. Myös sikiöiden ikä (koosta päätellen) vastasi kuulemma hyvin astutushetkeä, joten meidän reissut loppiaisena ja seuraavana päivänä Felixin luo olivat hyvin ajoitetut :-) Pennuilla ikää nyt siis tasan 4 viikkoa ja odotettavissa oleva syntymä tulee ajoittumaan, mikäli 63 vuorokauden mukaan lasketaan, sunnuntaille 09.03.

Saimme kattavasti ohjeita matkaan, miten tästä eespäin tiineys etenee. Ruokinnasta, madotuksesta ym. Toki ne tiedossa jo olivat sieltä 2 vuoden takaa, mutta kertaus on aina hyvästä! Ja lähtiessämme saimme vielä "äitiyspakkauksen", kassin jossa ohjeiden lisäksi oli viltti ja digitaalinen kuumemittari lämpöjen seuraamiseen. Kerrassaan hyvää palvelua!

2014-02-02

Lumo ROP Joensuussa!

Melkoinen näyttelyturneeviikonloppu takana, huh! Lauantaina aamusta lähdettiin ajelemaan Parkanoon, missä ryhmänäyttely järjestettiin pienessä urheilutalossa. Tollereita oli ilmoittautunut 21 kpl ja tuomarina toimi Pekka Teini. Taika on aikanaan ollut Pekalla pn2 kera sertin, samoin Taikan tyttö Coco. Lumo on huomattavasti pienempi ja sirompi, joten suurin odotuksin ei matkaan lähdetty.

Näyttelypaikka oli todella ahdas, kehät postimerkin kokoiset ja liukkaat. Eipä olla niin pienessä kehässä ennen oltukaan, liikkeitä siellä ei juuri arvioimaan päässyt. Paikalla oli 10 urosta ja 10 narttua. Wilkku kisasi nuorten luokassa ensimmäistä kertaa perheen isännän Riston kanssa. Hienostihan se sujui, tuloksena luokkavoitto :-) Myös Taikan sulhanen Felix oli kisailemassa. "Hieman" liian virrakkaana... Nimittäin omistajat olivat luulleet että näyttely on sunnuntaina ja tarkoituksena oli tehdä kunnon pitkä lenkki ja väsytystä pojalle ennen kisoja. Kuinkas ollakaan huomasivat sitten näyttelypäivän aamuna että se olikin lauantaina, kiireellä matkaan ja kehään. No, vauhdikkaasta esiintymisestä huolimatta kuitenkin eri sa :-)

Pu- kisassa Wilkku sijoittui kakkoseksi kera vara-sertin, Felix oli "pu-5". Voiton vei nuori ja komea Kitimat Big leaf Maple, onnea!

Valioluokassa kisasi kaksi narttua ja valmiimpi ja kookkaampi Esta vei tällä kertaa voiton, tuomarin sanoin hyvin tasainen pari. Lumoa Teini piti hieman turhan sirona. Pn- kehässä Lumo sijoittui kolmanneksi, saaden vara-sertin. Voiton vei nuorissa kisaava Tussatollerens Fia av Besco, onnea!
Lumon arvostelu oli ihan mukavaa luettavaa: "Keskikokoinen valionarttu, jolla oikea rotutyyppi ja tasapainoiset kulmaukset sekä valloittavan rauhallinen käytös tänään. Sievä pää ja ilme. Hyvä rakenne edessä. Hyvä pituus rintakehässä ja lantiossa. Hyvä turkinlaatu ja kaunis väri. Liikkuu hyvin tasapainoisesti".

Parkanosta matkamme jatkui kohti Joensuuta, sellainen "vaivainen" kuuden tunnin ajelu... No, keli oli suurimman osan matkaa ihan hyvä, mutta viimeiset 150 km melkoista lumipyryä ja - pöllyä. Perille kuitenkin Jarnon taitavassa ohjauksessa päästiin, ja majoittumaan ihanaan Linnunlahden leirintäalueen uuteen mökkiin. Siellä oli tilaa ruhtinaallisesti meille ja tytöille, oma sauna ja kaikki :-)

Sunnuntaina aamulla suuntaisimme sitten "naapuriin" näyttelyyn raviradan päärakennukseen, n 500 m päähän majoituksesta. Tila oli pieni tämäkin, mutta kehät aavistuksen suuremmat kuin Parkanossa ja matotetut kauttaaltaan, joten ei valittamista!

Tollereita oli paikalla 4 urosta ja 6 narttua, tuomaroimassa virolainen mutta täysin suomea puhuva Helin Kasun-Tensok. Taika on ollut hänellä 2 kertaa ROP, Lumo kerran junnuluokan 3. sa:lla ja kerran pn2 sertillä. Odotukset olivat siis ihan positiiviset, etenkin kun tämän näyttelyn tuloksen perusteella Lumolla oli mahdollisuus päästä tasoihin Taikan Suomesta keräämien 16 sertin kanssa ;-)

Ennen Lumoa 4 narttua oli saanut sa:n. Olimme yksin valioluokassa ja jälleen Lumo esiintyi kuin unelma. Tuomari oli aivan ihastunut neitiin ja sen kyllä arvostelustakin voi lukea:
" Hyvin feminiininen narttu, jolla sopiva luusto. Erittäin kauniit ääriviivat. Ihana ilme. Kauniit korvat. Erinomainen ylä-ja alalinja. Sopivasti kulmautunut edestä ja takaa. Kauniisti kannettu häntä, Sujuvat, tasapainoiset liikkeet. Ihana luonne!".

Parasnarttukehässä tuomari ei enää edes katsonut Lumon juoksua, vaan osoitti meidät suoraan ykkösiksi. Jee!! Joensuun reissulta saimme siis sen mitä haettiin, Taikan kanssa tulossaldoon tasoittava serti ;-) Mutta eipä siinä vielä kaikki! ROP- kisassa nimittäin Lumo vei voiton Uunosta (Nopper Star at Grezagords), komeasta valiouroksesta. Joten, kyllä kannatti ajella tämä viikonloppu n 1000 km, ei hassumpi reissu ollenkaan ;-)

2014-01-25

Talvisia touhuja

Niin se talvi sitten saaapui vihdoin viimein ja rytinällä tulikin. Loppiaisena oli vielä vesikeli kun Keuruulle ajelin ja siitä pari päivää, - 20.. hyrrrr. Tollerihan ei pukineita normaalisti tarvitse, mutta nyt ovat tytöt saaneeet lämpömanttelit niskaan. Ei vaan minun luonto riitä laittaa tyttösiä aamulla "nakuna" -25 lenkille. Taika pitää manttelia ihan tottuneesti, ei häiritse. Lumo sitä vastoin... Noo, kyllä sekin takkia pitää ja siinä liikkuu ihan normaalisti, mutta se pukeminen! Neiti heittäytyy ihan lötköksi selälleen kun pitäisi pukea, on kun "tuomiolle" menossa. Siitä sitten saa kaapia velttoa koiraa ylös ja takkia niskaan.

Vuoden näyttelyt aloitettiin Turku KV:stä viime viikonloppuna Lumon kanssa. Narttuja oli ilmoitettu huimat 42 kpl ja valioluokassa kisaajia oli viisi. Tuomaroimassa Jaana Hartus, jolla kävimme syyskuussa tollershowssa. Tuomarin linja oli hieman kysymysmerkki, mitä haki. Toisaalta jykeviä ja isoja, toisaalta taas hyvinkin rimpuloita ja pieniä koiria. Arvostelutkaan eivät pitäneet "linjaansa" tollershowhun, eristä h:hon ja sitä rataa. Lisäksi tuomari mittasi lähes kaikki koirat, niin suuret, pienet kuin keskikokoisen näköiset.

Meikäläisiä oli kisaamassa Wilkku, joka voitti nuorten luokan sa:lla. Pu- kehässä oli 6 urosta (kaikkineen 22) ja harmittavasti Wilkku ei sijoittunut. Lumo sitten sai ihan kivan arvostelun, paitsi loppukaneetti: karva voisi olla parempi. Eipä siinä mitään, mutta Lumolla vaan sattuu olemaan tällä hetkellä oikein upea karvapeite, jota monet näyttelypaikallakin kehuivat. Valioluokassa edelle meni koiria jolla ei se karva ihan tätä luokkaa ollut, mutta ehkäpä sijoitusperusteet sitten olivat jossain muualla. Ai niin, olihan Lumolla "hieman suuret korvatkin", kuten myös tollershowssa. Sijoitus sieltä vähän parani kuitenkin, kun saatiin sa. Valioluokan neljäs ja pn- kehässä kättely ulos (10 narttua kaikkineen). Ei mikään katastrofi, mutta kieltämättä tuo karva- kommentti laittoi tuomarin hieman "kyseenalaiseen" valoon...

Mikäli Taika on tiine, tulee maanantaina 3 viikkoa täyteen. Vieläkään en osaa sanoa, onko vaiko ei... Ruokahalu on suuri, mutta niinhän se Taikalla aina. Hieman seurallisempi ehkä on, mutta nämäkin moodit Taikalla vaihtelee normaalistikin. Joten, jännitys jatkuu ja 3.2 ultra sitten paljastaa totuuden. Hetken aikaa jännitystä siis vielä tiedossa. Pentukyselyitä tulee edelleen mukavaan tahtiin, joten toivotaan että niitä toiveita pystytään myös täyttämään :-)

2014-01-08

Taika on astutettu :-)

Vuoden 2014 suurin "projekti" pyörähti käyntiin loppiaisena, kun teimme reissun Keuruulle sulhaspoikaa Felixiä (Tollerbay Felix von Tistel) tapaamaan.

Taika jo kokeneena opasti pojjaan mieheksi ja hyvinhän ne hommat hoitui! Uusintakeikka tehtiin heti seuraavana päivänä ja nyt Felix ei enää juuri opastusta kaivannut ;-)
Joten, jos kaikki menee niinkuin toivomme, pentuja odottelemme syntyviksi viikon 10/11 vaihteen tienoilla. Pennuille on ollut paljon kysyntää ja hyviä kotiehdokkaita onkin jo useita. Itsellemmekin olisi tarkoitus lauman 3. jäsen porukasta jättää, jos sieltä pieni "Hurma" sattuisi syntymään...

Eli nyt eletään toiveikkaan odotuksen aikaa!

Vuosi 2013, mitä tuli tehtyä koirarintamalla ja mitä suunnitelmia on vuodelle 2014 :-)

Näin vuoden vaihduttua uuteen täyttyvät koiraihmisten blogit kollaaseista menneeltä vuodelta. Ajattelin minäkin lyhyesti kerrata vuoden 2013 high lightit, mitä kaikkea sitä tyttöjen kanssa tuli tehtyä ja saavutettua :-) Kerrassaan hieno vuosi kyllä oli noin harrastuspuolella ja muutenkin, toivottavasti hyvä onni jatkuu myös alkaneen vuoden 2014 puolella!

Tässäpä siis aikajärjestyksessä tärkeimmät tulokset ja mietinnät vuoden varrelta.

Tammikuu: vuoden eka näyttely oli Turku KV, jonne osallistuin Lumon kanssa. Taika oli niin turkiton, että sai jäädä kotiin. Olisi Lumonkin kannattanut, sillä eh sieltä tuli.. No, hyvää harjoitusta ja siinä kehitysvaiheessa ehkäpä ihan "ansaittu" tuomio. Kasvateista läsnä olivat myös Nipsu ja Temppu, saaden myös eh:t.

Helmikuu: näyttelytaukoa, meidän reissu Thaimaahan jolloin Lumoa ja Taikaa oli Nipsun perhe hoitamassa. Hyvä matka, mutta ikävä tyttöjä kyllä hieman matkasta nauttimista varjosti...

Maaliskuu: Euran ryhmiksessä Taika palasi toden teolla "kehiin". 30 tollerin joukosta ROP ja mikä mahtavinta, VSP:nä toimi oma poika Wilkku! Lumppari sijoittui junnuluokan 3:ksi SA:lla, Temppu- poika junnujen toinen eh:lla.
Taikan upea menestys jatkui Jämijärven ryhmiksessä, jälleen ROP! Lumo junnujen 2. sileällä erillä ja Wilkku pu2 va-serti.

Huhtikuu: Ruoveden ryhmis jatkoi Taikan huisia ROP- putkea. VSP:nä Taikan sulhanen Felix (Tollerbay Felix von Tistel) joka valioitui ko näyttelyssä. Tuomari Esko Nummijärvi ei pitänyt meidän nuorisosta, sekä Lumo, Wilkku että Coco saivat eh:t.
Laitilan ryhmiksessä Taika oli VSP, Wilkun kiitäessä ROP:ksi! Lumppari oli pn3 ja sai vuoden ekan sertinsä. Ihana Pia Itkonen tuomaroi :-)
Hyvinkään ryhmiksessä Taika oli pn2 ja Lumo eri nuk4, Coco eh. Ei olleet junnut oikein epsanjalaisen tuomarin makuun...

Toukokuu: Tampereen KV aloitti kuukauden ja Taika kiisi pn2:ksi kera vara-cacibin! Kilpailu oli kovaa joten hieno saavutus. Lumpparikin menestyi upeasti, 11 junnun luokassa tuli sijalle 2. SA:lla. Wilkku loisti jälleen, tullen pu2:ksi kera sertin. Kasvateista Nipsu oli nuk 3 eri, Coco eri, Rommi eh ja Temppu juk 4 eri. Ei hassumpaa :-)
Akaan ryhmiksessä Taika kiiteli jälleen ROP:ksi, Wilkku oli VSP. Lumppari voitti junnuluokan erillä mutta SA jäi saamatta hienosta arvostelusta huolimatta.
Jämsän KR- näyttelyssä Taika oli jälleen ROP ja Wilkku VSP. Lumppari hienosti pn2 kera sertin! Coco juk3 eri.
Toukokuun merkittävin saavutus oli Lumon MEJÄ- uran korkkaus, hienosti heti tulokselle avo 2!

Kesäkuu: Tuurin KR- näyttely jatkoi jälleen Taikan ROP- putkea. Lumo hienosti pn2 kera sertin.
Pietarsaaressa Elena Ruskovaara teki pikku Lumpparista ROP:n, joka olikin melkoinen jymy-ylläri! Taika hävisi ekaa kertaa tyttärelleen, tulleen pn2:ksi. Olivat näyttelyn ainoat SA:n saaneet tollerit :-)
Tuusulan KR- näyttelyssä Lumppari loisti VSP:nä, Taikan ollessa pn2.
Hämeenlinnan KR- näyttely toi Lumolle pn2- sijan ja vara-sertin. Taika oli pn4. Tosin tuomari taisi tarkoittaa sijoitukset toisin päin, esittäjän vaihto hämäsi ;-) Wilkku sai SA:n, muttei sijoittunut.

Heinäkuu: Tehtiin reissu Mikkeliin, jossa Taika oli pn2 ja Lumo pn4 eli kotiin "tyhjin käsin"...
Hyvinkään KR- näyttely jää mieliin naurettavana pelleilynä, kun tuomari arvosteli aurinkolasit päässä koiria edes katsomatta saati koskematta. Taikalle valiouransa eka eh... Lumo eri3, Coco eri2. Kukaan tollereista ei ollut SA:n arvoinen :-o
Kurikan ryhmiksessä Taika oli pn2 ja Lumo pn3 kera vara-sertin.
Helsinki KV:ssa Taika hienosti pn2 va-cacibilla ja Lumo pn3 kera sertin! Kanadalainen tuomari kehui tytöt maasta taivaaseen :-) Wilkku oli pu3 kera sertin.
Heinäkuun suurin saavutus oli Lumon MEJÄ avo 1- tulos! Samalla kokeessa Wilkku korkkasi MEJÄ- uran avo2- tuloksella. Ei hassumpaa :-)

Elokuu: Soile Bister arvosteli tyttöset Vesilahdella. Taika pn2, Lumo pn3 sert. Isoäiti Viivi oli ROP. Wilkku pu2 va-serti.
Joensuun KV:t olivat meille oikea jättimenestys! Ensin Taika VSP cacib, Lumo pn2 sert ja va-cacib josta tuli pikkuisen eka cacib :-) Seuraavana päivänä toisin päin, Lumo VSP sert cacib, Taika pn2 va-cacib! Wilkku turkitta eri SA ja eri.
Ala-Härmän ryhmiksessä kisailtiin kaatosateessa, Taika ROP:n arvoisesti ja Lumo pn3 va-sertin. Vietettiin aikaa ihanassa hotellissa Vaasassa ja tyttösetkin saivat nauttia "makeasta" elämästä :-)
Tervakosken KV:ssa Taippuli oli VSP ja sai cacibin, ainoa SA:n saanut narttu. Lumo ja Wilkku saivat eh:t, Coco h:n.
Elokuussa Lumo suoritti MH- kuvauksen ja sai arvion "tervepäinen tyttö" :-)

Syyskuu: merkittävin saavutus oli Lumon valioituminen Valko-Venäjällä! Raskas reissu mutta hyvät tulokset: voittaja-titteli ja valion arvo :-) Tuomisina kotiin myös yksi cacib.
Kotimaassa näyttelyt eivät syyskuussa kovin hyvin menneet, molemmat tytöt kun olivat mallia naku... Tollershowssa Taika sijoittui valioluokan 3. SA:lla. Lumo suuren nuortenluokan 2. erillä. Wilkku voitti nuo luokan SA:lla, Nipsu ja Coco saivat eh:t.
Hyvinkään KR:ssa tytöt olivat "lihavia ja turkittomia", Lumo eh ja Taika eri, Coco nuk3 eri.
Tehtiin reissu Wilkun kera Eckeröhön, missä Taika oli pn3, Lumo nuk 2 eh ja Wilkku pu4 kera va-sertin joka tosin unohdettiin kehässä jakaa... Ei siis kummoisia tuomisia, mutta mukava reissu muuten!
Tärkeimpiä tuloksia syyskuussa olivat Lumon terveystutkimukset. Kari Ventelä kuvasi lonkat AA ja kyynärät 00! Silmät oli tarkastettu jo aiemmin ja polvet terveiksi tutkitut.

Lokakuu: ei tehty mitään "virallista". Tokoilua, agia, normieloa...

Marraskuu: Lumo siirtyi valioluokkaan ja Taika jäi "eläkkeelle" kehistä. Paluuta toki suunnitellaan, viimeistään veteraanina ja kun Lumppis toivottavasti on joskus mammalomilla ;-)
Kouvolan ryhmiksessä Lumppari VSP ja serti.
Jyväskylän KV:ssa Lumo vak2 SA ja pn- kisassa 6:n joukkoon. Samalta tuomarilta aiemmin eri joten kehitystä oli tapahtunut :-) Wilkku nuk 1 SA.
Tuusniemen ryhmiksessä Lumo pn2 kera sertin, Olga pn3 va-sertillä.

Joulukuu: Itsenäisyyspäivän ryhmiksessä Lumpparin huippumenestys: ROP!! Coco nuk 4 eh.
Helsingin voittajissa sitten se vuoden päättänyt hienoin titteli: Lumo Pohjoismaiden Voittaja 2013! VSP, sert ja cacib :-) Wilkku nuk 1 eri SA va-sert, Coco nuk 2 eri SA. Suomen voittajassa Lumo vak eri, Coco nuk 2 eri ja Wilkku nuk 1 SA.

Sellainen oli meidän vuosi tulosten puolesta. Tulipas aika romaani, mutta kyllä sitä tehtiinkin. Saldot aikas hienot :-) Lumo 14 sertiä Suomesta, 2 Valko-Venäjältä.  4 cacibia, useita pn- sijoituksia, jokunen va-serti, 2 ROP ja 5 VSP- sijoitusta. Mejässä avo 1 ja suoritettu MH. Agissa ei vielä tuloksia saatu vaikka muutama kisa käytiinkin Jarnon ohjauksessa. Tulokset on sitten tämän vuoden tavoitteena. Taikalle muutamat ROP:t ja parit cacibit, ei hassummin "seurarouvalta" ;-)

Kasvateista mainittakoon Tempun TK1 (upeeta!) ja Nipsun alo1 sekä Rommin ja Wallun toko- uran korkkaus. Hienoa oli myös Wilkun mejä avo1- tulos 49 pisteellä- wau! Sekä MH- kuvaus jonka arviot olivat aika mainiot. Tavoitteita kasvateille asetan tälle vuodella terveystutkimukset, joissa osa on jo käynytkin. Toivottavasti loputkin käyvät nyt 2014 aikana!
Vuoden 2014 näyttelytavoitteet ovat saada Lumolle se vika sert, kun 2- vuotta täyttyy helmikuun 21. päivä. Ja vika cacib jostain päin muailmaa 10.8 jälkeen jolloinka pikkuneidistä tulisi C.I.E!
Mejässä siirto voittaja-luokkaan ja agissa tulos. Tokokin olisi kiva korkata, mutta katsotaan nyt...
Taikan vuoden tavoitteet on äidiksi tulo toistamiseen ;-) Siinäpä sitä tavoitetta kerrakseen, toivottavasti onni on suotuisa ja nämä tavoitteet saavutetaan!