Charmi V-24!

Charmi V-24 💖

Viikonloppuna oli näyttelyvuoden päättävä päätapahtuma, messukeskuksen Voittaja-näyttelyt.
Meiltä oli ilmoitettu Myrri ja Charmi, mutta koska Myrri ei nyt ihan kunnossa vielä pentujen hoitotehtävien jälkeen ole, lähti matkaan vain Charmi.

Lauantaina oli Nord-näyttely, missä tuomaroi norjalainen vanhempi rouva Marianne Holmli. Charmi sai ihan ok arvostelun mutta ei selvästi ollut ihan sitä tyyppiä, mitä tuomari haki. Tuloksena vak1 eri sa eikä muuta. Sukulaispoika Lucalle valioissa eh.

Sunnuntaina lähdin matkaan yksin, oli Jarnon vuoro sairastua. Itse olin koko kuluneen viikon todella kipeänä, vasta viikonloppuna alkoi elämä vähän voittaa. Onneksi niin, muuten olisi jäänyt sunnuntain kehäilyt väliin.  

Tollerit tuomaroi sunnuntaina ranskalainen vanhempi herra Yannick Musereau. Charmi oli hänen makuunsa ja upeasti meidän näyttelyvuosi päättyi V-24 titteliin! Charmi oli siis VSP kera cacibin ja sai Voittaja-24- tittelin liitettäväksi nimensä eteen 💗 Itselleni oli erityisen merkityksellistä se, että meidän tyttösistä vain Taika on tämän saman tittelin voittanut vuonna 2010. Tämä oli kunnianosoitus Taikalle, jonka lapsenlapsenlapsi Charmi on  💗 Harvoin sitä kehän reunalla herkistyy, nyt tuli kyynelet silmiin ja meni syvälle tunteisiin. Onneksi Ksenia oli Charmin ohjaimissa, muuten olisi joutunut kehässä kaivamaan nessua esiin... 

Charmilla oli upea näyttelyvuosi. Kaikkineen 5 ROP- ja 7 VSP- sijoitusta neiti keräsi, kaikki yhtä lukuun ottamatta isoista KR, KV tai Nord- näyttelyistä. Lisukkeina tuli 5 cacibia ja 2 nord-sertiä. Jos innostuisi, voisi sitä tähänkin lajiin oikeasti panostaa esim. jäämällä aina ryhmiin ja kiertämällä vaikka niitä pikkunäyttelyistä, josta ryhmäsija olisi helpompaa saada. Katsellaan, tällä hetkellä ei motivaatio ohjaudu sitä kohden mutta ehtiihän tässä, nuori koira kun kyseessä on 😊

Elämää ilman Taikaa, Charmin rallit ja näyttelyä

Taikan poismenosta on nyt kulunut 1.5 viikkoa. Aikana lyhyt, mutta muutoksena suuri. Lauma alkaa olla sisäistänyt sen, ettei Mummelia enää ole. Enää ei tarkistella Taikan lempipaikkoja kotona eikä rajuja leikkejä vältellä. Vaikka Taika ei meidän nähden "nuorisoaan" komentanut, niin kyllä Hän sellainen auktoriteetti oli että lauma pysyi jonkinmoisessa järjestyksessä. Nyt varsinkin Soma ja Charmi rehaavat ihan eri malliin sisälläkin keskenään ja Herttakin välillä leikkii näiden kanssa ja leluilla, mitä ei aiemmin juuri tehnyt. 

Yksi asia tuottaa laumalle päänvaivaa, nimittäin keräyspaikat. Meillä oli aina tarkat paikat siinä, miten lauma asemoitui meidän ruokailujen ajaksi pöydän ympärille kerjäämään. Nyt kun Mummelin paikka on vapaana, niin kaikilla on vähän hakusessa se, mihin oma sijainti olisi paras asemoida. Pieniä juttuja, mutta osoittaa sen, miten laumassa elämä on kuitenkin varsin järjestäytynyttä ja miten muutokset siihen vaikuttaa. 

Itselläni ikävä on edelleen suuri, ja tänään tuli viesti, että Taikan uurnan saa hakea kotiin. Eipä siltä reissulta tule ilman kyyneliä selviämään.... Pääasiallinen tunne kuitenkin on kaipaus ja kiitollisuus siitä, miten paljon me yhdessä elimme ja koimme 💗 Elämä jatkuu, ja kaikki täältä aikanaan lähdemme. Näin se vain menee ja se on hyväksyttävä. Onneksi vanhan lähdön hyväksyntä on siinä mielessä "helppo", ettei mitään jäänyt tavallaan kesken. Saatiin ne hyvästit kertoa ja kiittää menneestä yhteisestä ajasta 💗

Charmin kanssa harrasteltiin viikonloppuna sekä rallyä ja näytelmiä. Lauantaina kävin Taidogaalla Kangasalla kisaamassa Tarja Hiissan radalla. Se olisi ollut ihan ok rata ja tehtävissä, jostain syystä meidän radan alku meni kuitenkin plörinäksi. Heti ekana liikkeenä oli pyörähdys ja sen vierellä ihan lähellä houkutus. Ei onnistunut ekalla yrityksellä ja tokallakin tuli -3. Sitten käännöstehtävä, sarjahyppy ja tämän jälkeen liikkeestä maahan meno. Sekin meillä normaalisti on hyvin varma, nyt ei onnistunut. Uusinnalla onnistui mutta oli hidas ja siitä taas -3. Näistä siis jo 4 x -3... Loppurata meni ihan ok, sieltä vain -2 virhettä yhteensä. Saatiin kokonaisuudessaan MES HYV 86 pistettä, ihan ok mutta ei meidän tasoa. No, näitä sattuu ja oli tuo nyt tulos kuitenkin. Charmin tulosputki siis jatkui, hyvä niin 😊

 Charmin hienoa esiintymistä Ksenian kanssa 💗

Sunnuntaina käytiin Akaassa ryhmänäyttelyssä, missä tollerit tuomaroi meille uusi tuttavuus, Marjo Järventölä. Tollereita oli ilmoittautunut 23. Uroksissa Soman Simba-veli sai hienon arvostelun mutta SA jäi uupumaan, koska hampaiden katsomista vähän pakitti. Pitkä näyttelytauko takana joten eiköhän tuo pienellä treenillä taas kuntoon tule ja seuraavat näytöt suju sen osalta paremmin 👍 Valioissa Myrrin Luca-veli esiintyi hienosti ja oli lopulta PU2. Onnea Heidi!

Charmin esitti jo tuttu handleri Ksenia, ja todella kauniisti heidän yhteistyö taas sujui 💗 Charmi sai upean arvostelun ja oli lopulta PN1 ja loppukisassa ROP. Ryhmissä käytiin myös, mutta sieltä ei sijoitusta meille. Kiva näyttelypäivä, niitä vuoden viimeisiä jo kolkutellaan... Ensi vkl on sitten näyttelyvuoden päättävä Messari 😊

Taikan muistolle

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä jouduimme tekemään sen raskaimman, päästämään rakkaan Taikan ikiuneen 💔

Taikan vointi oli viimeisen viikon aikana mennyt pikku hiljaa heikompaan suuntaan. Yskähtelyä esiintyi varsinkin makuulta noustessa ja vauhti hidastui entisestään. Kuitenkin ruoka vielä maistui ja sitä kerjättiin, pienille lenkeille lähdettiin ja tarpeet tehtiin normaalisti. Riittävät merkit suunnasta huonompaan olivat kuitenkin olemassa, joten raskain mielin soitin Taikalle ajan viimeiselle matkalle perjantaiksi. 

Keskiviikon vietin kotona ja seurailin Taikaa koko päivän. Edelleen ruoka syötiin ja olikin herkkuruoka, keitettyä maksaa- Taikan lempparia ja kerjättiin meidän ruokailun ajan, tässäkin oli herkut tarjolla- niitä parhaita lihapullia (Taikan tuntevat tietää!). Sitten käytiin lepäilemään ja Taika nukkui sohvalla levollisesti n. klo 23 saakka. Tästä unilta herättyä oli vointi selvästi huonompi. Taika halusi ulos, missä lumimyrsky raivosi kera kovan tuulen ja pyryn. Häntä sinne päästelimme ja tarkkailimme mitä tapahtuu. Ei tapahtunut mitään, Taika vain seisoskeli ja kuljeskeli ulkona. Haimme hänet sieltä sisälle ja huomasin, että takapää vähän horjahteli. Myös hengitys vaikutti muuttuneen pinnallisemmaksi, eikä Taika halunnut mennä makuulle. Tarjosin lihapullaa ja se ei kelvannut. Tämä oli merkki, aika oli koittanut. Soitin Evidenciaan joka päivystää ympäri vuorokauden ja kerroin, että lähdemme tuomaan Taikaa viimeiselle matkalle. 

 
Lauma viimeistä kertaa yhdessä hetkeä ennen klinikalle lähtöä 💗

Jarno haki auton ylös ja otettiin vielä viimeinen kuva missä Taika oli laumansa ympäröimänä. Sitten liikkeelle myrskyiseen yöhön. Eipä ollut paljon liikennettä lumiauroja lukuun ottamatta, kun ajoimme yössä kohti klinikkaa. Perille saavuimme n. klo 01.30. Olimme ainoat asiakkaat ja meidät ohjattiin heti omaan huoneeseen. Palvelu oli hyvin ystävällistä ja empaattista, siitä kiitos meidät kohdanneelle hoitajalle ja lääkärille, kiitimme kyllä paikan päälläkin. Taikalle annettiin rauhoittava piikki lihakseen, minun silitellessä häntä. Pian Taika laittoikin makuulle ja oli kohta syvässä unessa. Tämän jälkeen hoitaja tuli kanyloimaan etujalan ja pian lääkäri laittamaan kanyylistä ensin syvemmän rauhoitusaineen. Kun kornearefleksiä ei silmäkulmaa koskettaessa tullut, oli aika antaa se viimeisin, Taikan ikiuneen nukuttava lääke. Pian sen antamisen jälkeen hengitys loppui, Rakkain Taika oli poissa 💔

Hetken vielä vietimme huoneessa yhdessä surren ja valiten Taikalle uurnan. Sen saamme hakea viikon-kahden päästä kotiin. Yhdessä hoitajan kanssa nostin Taikan kuljetuspöydälle ja silitin viimeisen kerran. Eihän Taika enää siinä ollut, mutta se oli itselleni tärkeä viimeinen ele. 

Kotona muu lauma otti Taikan menetyksen omilla tavoillaan. Hyvin rauhallista on nyt ollut. Minku pitkästä aikaa meditoi pehmolelun kanssa, Soma on hakenut läheisyyttä tavallistakin enemmän, Myrri on vähän masentuneen oloinen jne. Kyllä he tietävät, että äiti, mummu, isomummu  ja isoisomummu on poissa 💗

Taikan kanssa meillä oli reilun 16 vuoden 2 kk yhteinen taival, joka alkoi kun hain hänet kotiin 7 vko iässä Heliltä ja Rikulta. Siitä saakka olimme aina yhdessä, läpi avioeron, uuden suhteen Jarnon kanssa (Jarnosta tule Taikalle hyvin tärkeä ihminen), muutaman muuton, kahden Taikan oman pentueen syntymän ja viiden Taikan lasten ja lasten lasten pentuiden syntymän. Taika suhtautui kaikkeen omalla tasaisella tavallaan. Siinä oli tolleri, joka oli henkisesi usein fiksumpi kun monet ihmiset. Monta upeaa kokemusta ja elämystä saimme yhdessä viettää, ja niissä riittää muisteltavaa loppuiäksi. Olkavarttani on jo muutaman vuoden koristanut Taikasta tehty tatuointi (näköiskuva), missä Taika kulkee aina  mukanani. Taika kulkee aina mukanani myös sydämessäni, jossa Taikalla on aina erityinen paikka. Kiitos Taika, kun olit olemassa, toivon ja uskon, että me kohtaamme vielä 💗

Charmista Suomen Rally-tokovalio!

FI RTVA Charmi 💖

Olipahan huikea rally-tokoviikonloppu Charmin kanssa! Lauantaina lähdin aamulla jo ennen kuutta ajelemaan Vantaalle, missä järjestettiin rallyn tuplakisat. Ensimmäisen radan tuomaroi Taru Leskinen, jolta ollaan saatu Charmin kanssa MES HYV 73 pistettä YLÖKK:n kisoissa (Charmin huonoimmat MES-pisteet). Ko. kisassa vain 6/15 MES-koirista sai ylipäänsä tuloksen, joten isoin odotuksin en Vantaan kisaan lähtenyt.

Radalla oli "liikkeestä istu, jätä koira" ja "liikkeestä kutsu- koira" heti ekana tehtävänä. Tämän jälkeen sivulla peruutus ja heti sen jälkeen putki. Charmi keuli vauhdissa kohti putkea niin vauhdilla, että tuli vähennykset heti alkuun (2 x -3). Sain kuitenkin hallintaan, eikä karannut putkeen. Mutta valiotulosta oli turha odotella. Muuten rata meni kivasti, tuplasaksalainen onnistui ja saatiin lisäksi "vain" 2 x -3 vähennykset loppuradalta. Erityismainintana tuli todella kauniit puolenvaihtokukkaset ja lopulta tuloksena MES HYV 88 pistettä kera tuomarin palkinnon 😊

Iltapäivän radan tuomaroi Iiris Harju. Radalla oli mm. sarjahyppy heti ekana liikkeenä sekä merkille lähetys. Charmin kanssa startattiin kisan loppupäässä. Vire oli hyvä ja selvittiin rata merkille asti vain parilla -1 vähennyksellä. Merkki oli musta, jollaista ei Charmin kanssa oltu treenattu aiemmin. Ekalla lähetyksellä, vaikka yritin olla huolellinen, Charmi lähti, mutta ei löytänyt merkille. Uusin tehtävän ja toisella yrityksellä se onnistui. Tästä siis -3. Valiotulosta en radalta näin ollen odottanut, joten yllätys oli melkoinen, kun tulos Virkkuun ilmestyi, MES HYV 95 pistettä ja näin ollen Charmista tuli Suomen Rally-tokovalio! Kaikkiaan 10 kisaa MES-luokassa, kaikista tulos, muutama "melkein" valiotulos ja nyt, alle 2 kuukautta siitä kun MES- luokka korkattiin, Charmi valioitui. On se melkoinen 💖

Charmin valiorata 😊

Päivä oli pitkä mutta sen arvoinen. Reissussa minulla oli mukana myös Soma, joka on ollut rally-tokotauolla kahden epäonnistuneen kisasuorituksen jälkeen. Tehtiin odotteluaikoina pieniä treenejä ja muuten vaan hengailtiin ja vietettiin kivaa aikaa. Teki varmasti mörköilevälle teinikoiralle hyvää se. 

Sunnuntaina olin ilmoittautunut Porin rally-kisaan ja sinnehän tietenkin myös lähdin, ei me kisaamista valioitumiseen lopeteta todellakaan! Kylmässä kaarihallissa pidetyn kisan tuomaroi meille uusi tuomari, Fiia-Maria Kivioja. Rata oli maksipituinen ja sisälsi mm. merkin sekä putken. Charmin kanssa startattiin kymmenensinä. Vire oli hyvä ja suorittaminen mukavan tasaista. Kaikkineen 4 x -1 vähennykset tuli pienistä vinouksista ja eriaikaisuuksista. Tuloksena MES HYV 96 pistettä ja kokonaiskisassa sijoitus 3/16. 

Porin kisarata, josta Charmille MES HYV 96 pistettä

Olipahan todellakin melkoinen rally-tokoviikonloppu! Tästä jatketaan loppuvuosi vielä ainakin yksillä kisoilla, ihan kokemusta eri tuomareiden radoista keräten. Ensi vuoteen saa alkaakin sitten tehdä treenisuunnitelmaa ja tavoitteita. Kun käsissä on Charmin kaltainen timantti, niin tavoitteita uskaltaa asettaa sinne vähän korkeammallekin 😍