Tietoa päähenkilöistä

Taika- tollerin (C.I.E RU LV BY EE MVA EE LV LT BALT VMVA RKFV-10 BYW-10 BALTV-10 V-10 BALTVV-16 VV- 16 EEV-17 EEVV-17 RIGAVW-18 HeVW-18 LTVV-19 TK1 BH Copperfox`s Carina) sekä Taikan tyttärien Lumon (FI JVA CIE FI VMVA BY MVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA BYW- 13 PMV-13 LVV-15 TLNW- 16 EE VMVA LT VMVA HeVW-21 Magicfox`s Malvira) ja Minkun (FI JVA CIE FI VMVA BY MVA LV MVA EE MVA LT MVA BALT MVA BYW-15 EE JMVA LV JMVA BALTJW-15 TLNJW-15 TLNW-15 BALTV-16 RIGAW-18 HeV-18 BY GR MVA LT VMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Nebbiolo) sekä Minkun tytärten Myrrin (CIE FI JVA BY MVA EE MVA EE LT MVA JMVA LV JMVA LT JMVA BALT JMVA RIGAJW-18 JV-18 LTJV-19 RTK1 RTK2 RTK3 Magicfox`s Amarone) ja Hertan (CIE FI JVA EE MVA LT MVA EE JMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Queen of Hearts) ja Myrrin tyttärien Charmin (CIB CIE FI KVA-VAHI FI JVA FI MVA EE MVA LT MVA FI JMVA EE JMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Barbera) sekä Soman (Magicfox`s Carminoir) koirailua kotosalla ja harrastusten parissa raportoi Hanna- emäntä. Naurua ja hammasten kiristystä :)






2016-07-29

VEPE, uusi harrastuksemme :-)

Jarno yllätti minut kertomalla, että oli kysellyt mahdollisuutta lähteä tutustumaan vesipelastukseen eli VEPE:een. Itselleni (kuin myös Jarnolle) laji on täysin vieras, toki siitä luettu ja kuultu ollaan, muttei ikinä käyty esim. treenejä katsomassa. Meiltä n. 40 km päässä treenava Ikaalisten seudun kennelkerho otti meidät ja tyttöset avosylin vastaan lajiin tutustumaan, ennen eilisiä omia treenejään. Suuret kiitokset!

Kun saavuimme paikalla Toivolansaaren veneenlaskupaikkaan, olivat tytöt aivan innoissaan. Lumo vähän vinkui, Minku tärisi (kuten innostuneena tekee) ja Taika söi heinää :-D Saimme hyvän opastuksen lajin teoriasta paikalla olevilta seuran kouluttajilta, samalla kun he laittelivat harrastusvälineistöä paikoilleen.  Välineisiin kuului mm. kumivene, merkkitolpat veteen, poiju mikä toimi vedessä etäisyysmerkkinä, erilaisia vientiesineitä ja köysiä. Kun tavarat oli saatu paikoilleen, kouluttaja kysyi meiltä, haluammeko kokeilla. No tottakai haluttiin!

Lumo, porukan (aina ja joka paikassa) innokkain, pääsi kokeilemaan ensiksi. Kouluttajat (2 kpl) menivät kumiveneeseen ja minä käskin Lumon hypätä sinne. Oltaisiin myös itse (toinen meistä) voitu mennä mukaan, mutta emme kokeneet sitä tarpeelliseksi. Koiramme kun ovat niin sosiaalisia ja joviaaleja tilanteessa kuin tilanteessa, emme uskoneet siitä tulevan ongelmaa, että Lumo (ja muut tytöt vuorollaan) on veneessä ilman meitä.

Lumo loikkasi veneeseen ja kouluttajat soutivat veneen 30 m päässä rannasta olevalle poijulle. Sitten me saimme kutsua Lumon luokse. Sieltähän se empimättä loikkasi veneen laidan yli ja vauhdilla ui rantaan :-) Sama homma tehtiin seuraavaksi Minkun kanssa, sujui aivan yhtä hienosti. Lopuksi Rouva pääsi myös veneestä hyppyä kokeilemaan ja upeasti sujui sekin. Ei olisi uskonut, että ensikertalaiset on asialla! Mikä hauskaa, sekä Lumo että Minku kävivät ensin tarkistamassa merkkipoijun, olisiko se noudettava "dami", ennen kuin uivat rantaan. Taika ei tätä tehnyt, kertonee että hän on sen verran jälkikasvuaan fiksumpi että homma aukesi kerta laakista, mitä tässä pitää tehdä ;-)

Seuraavaksi kouluttajat kysyivät meiltä, haluammeko kokeilla veneen noutoa. Siinä kumiveneeseen laitetaan 3 m paksu köysi kiinni ja vene soudetaan 30 m päähän merkkipoijulle. Koira lähetetään rannalta hakemaan vene, köydestä sitä vetäen. Hieman me Jarnon kanssa mietittiin, että mitenkähän tuo asia koirille "selitetään", että tajuavat mitä pitäisi tehdä... No, kouluttajan neuvosta pikkusen leikitettiin tyttöjä köydellä rannassa ja sitten jälleen tuttu suoritusjärjestys. Minä menin veneeseen soutajan kanssa ja Jarno piti Lumoa rannassa. Päästyämme merkille, heitin köyden veteen ja kutsuin Lumoa. Sieltä se vauhdilla lähti uimaan ja päästyään veneen luo, osoitin sille vedessä olevaa köyttä ja kehotin "hae". Uskomatonta mutta siihen Lumo tarttui heti ja tiedä mikä vaisto ohjasi, lähti uimaan rantaan venettä hinaten. Minä kehuin veneessä ja Jarno kutsui rannalla. Mieletön suoritus! Rannalla olevat treenivuoroon saapuvat ohjaajat eivät olleet uskoa, että Lumo teki tätä ensi kertaa. Usko joutui koetukselle vielä lisää, kun seuraavaksi Minku teki saman homman. Pikkasen enemmän kehotuksia tarvittiin että Minku lähti uimaan veneelle, mutta lähti ja kun saapui luokseni, tajusi Minkukin heti että köydestä kiinni ja venettä hinaamaan. Ensimmäinen metri meni vähän pärskimiseksi, kun pylly vajosi syvemmälle kun normisti uidessa, painoa kun oli perässä melkoisesti :D Mutta ei Minku siitä hämääntynyt, reippaasti hinasi veneen rannan merkkipaalujen väliin ja sai Jarnolta ja minulta runsaat kehut :) Taikan suoritus veneen haussa oli suvereeni. Rouva tiesi heti mitä tehdä, eikä siinä montaa käskyä/kehotusta tarvittu kun vene oli toimitettu takaisin rantaan.

Epäuskoisina Jarnon kanssa katselimme toisiamme ja tyttösiä, jotka tyytyväisinä silmät loistaen katselivat meitä, että mitäs sitten tehdään ! Into oli melkoinen jokaisella mutta tällä kertaa treenimme loppuivat tähän, olihan jo kaksi lajin soveltuvuuskokeen liikkeistä suoritettu lähes virheettä :D Muut kaksi tehtävää olisivat olleet esineen vienti veneeseen ja hukkuvan pelastaminen. Nekin pääsimme näkemään, kun treeniryhmä aloitti omat harjoituksensa.

Meille ja tyttösille syttyi sellainen into lajiin, että heti ensi viikolla olisi tarkoitus alkaa treenata kaikkien kanssa ko. kouluttajien ryhmässä :-) Innolla odotamme jo tulevia treenejä ja se ainoastaan harmittaa, miksei tähän tullut lähdettyä jo paljon aiemmin!


 Lumo hakee veneen :)
 Minku veneen haussa :)
Taika toimittaa veneen rantaan :)














2016-07-26

Uusi Magicfox`s jälkivalio! FIN JVA Magicfox`s Petit Rouge. Onnea Sulo!


Vietimme viikonlopun koirattomalla risteilyllä meren aalloilla. Ei kuitenkaan viikonloppua ilman koirauutisia :-) Ja hienoja uutisia olivatkin! Kasvattimme Sulo mejäili viimeisen voi 1- tuloksen helteisellä Kauhavalla ja saa näin ollen liittää nimensä eteen tittelin FIN JVA! Aivan huikeaa ja suuret onnittelut Johanna ja Sulo!

Viikolla Jarno käväisi pitkästä aikaa agikisoissa Lumon kanssa. Suoritus oli ollut lupaava, viretila aisoissa ja mikä parasta, kontaktit olivat sujuneet hyvin. Harmittavasti väärin ohjattu este sai aikaan hypyn aidan väärältä puolelta ja hylsyn. Muuten hyvin sujuneesta suorituksesta on hyvä jatkaa :)

Minkun taipparitreeneissä koettiin viikolla myös mukavia onnistumisen hetkiä, kun pitkästä aikaa tehty kanijälki sujui loistavasti! Ensin kanidamilla ja sitten oikealla pienellä kanilla. Ilman epäilyksen häivää vauhdilla jäljelle ja suoraviivainen palautus :)



Minku palauttaa kanidamia jäljeltä
Ja hienosti tulee suoraan käteen :)
Nuoriso vähän vesi-iloittelee damien kanssa....
... Ja Rouva keppien kanssa :)














2016-07-18

Taikan paluu näyttelykehiin: ROP- vet ja VSP- vet samana viikonloppuna! Lumo VSP ja kaikki tytöt erinomaisia :-)

Olipas jälleen koiratapahtumia sisältävä loppuviikko ja viikonloppu.

Perjantaina Jarno osallistui Ikaalisten mejäkokeeseen Lumon kanssa. Hienosti oli parivaljakolla sujunut: voi 2 yhdellä hukalla sorkan jäljille ja kokeen paras voittajaluokan koira. Todella hienoa! Hienoa on myös se, miten Jarno on innostunut lajista. "Vanhalle armeijan miehelle" suunnistaminen on helppoa kuin heinänteko, ja metsissä liikkuminen tuttua. Itsekin pidän mejästä kovin, lähinnä siitä kun pääsee näkemään koiran luonnollisessa työssään. Suunnistustaitoni sitävastoin on surkea.... Onneksi siis Jarnolla on homma hallussa ja koiria voidaan ilmoittaa tällaisiinkin kokeisiin, missä jäljet tehdään itse ja parina voi olla kokematonkin tekijä. Minä toivottavasti olen parina tollerimejässä, jonne tänään laitoimme ilmot molemmille tytöille :-)

Lauantaina järjestettiin Orivedellä KR- näyttely, missä tuomarina toimi Tuula Savolainen. Hän on aiemmin pitänyt Lumosta, Taikalle sitävastoin on antanut valioluokassa eh:n. Taika oli ilmoitettu nyt ensimmäistä kertaa veteraaniluokkaan ja odotukset Rouvan tämän hetkisen kunnon (hieman ylimääräistä fläsää ja turkki varsin niukka, kasvussa kyllä) tietäen eivät olleet korkealla.

Tollereita oli ilmoitettu 16 ja näistä 15 oli paikalla. Kun avasin näyttelyluettelon, nauru melkein pääsi. Kolme veteraaninarttua! On se kyllä melkoista tuuria. kun yleensä on vain 1 veteraani tai ei yhtään, sitten kun me siirrymme siihen luokkaan niin johan alkaa olla tunkua. Narttujen lisäksi oli myös 1 veteraaniuros. Mikä näyttelyssä oli merkille pantavaa, oli se, että harjoitusarvostelijoita oli perätä kaksi. Niinpä kehät olivatkin reilusti myöhässä, kun yhteensä kolme tuomaria kopeloi koirat läpi. Ja toki tämä vaati koiriltakin turnauskestävyyttä, jaksaa olla perusteellisessa syynissä.

Ennen valioluokkaa nartuille oli jaettu vain kaksi sa:ta. Lumo aloitti luokan Jarnon kanssa ja esiintyi paremmin kuin koskaan! Kehän laidalla oikein hämmästeltiin, miten Lumo seisoi kuin patsas vapaasti löysässä hihnassa koko tuomaritrion tutkimuksen ajan. Liikkeetkin menivät aivan nappiin ja eri tuli. Sitten minä Minkun kanssa, Heti kun tuomari alkoi sanella arvostelua, tiesin että nyt ei taida sa:ta tulla. Minku oli kuulemma pitkärunkoinen, luisu lantio (ei ole kukaan ennen näin sanonut, lantiosta siis), korkea kinner ja kapeat takaliikkeet (tämäkin täysin uusi diagnoosi). Eri kuitenkin saatiin ja kilpailuluokassa Lumolle sa ja Minkulle ei sa:ta. Eli toinen näyttely peräjälkeen ilman sa:ta, kylläpä tuntui kurjalta, kun koira kuitenkin on todella hyvässä kunnossa ja turkissa. No, ei auttanut jäädä suremaan vaan vauhdilla kehästä pois ja hakemaan Taika häkistä. Rouva olikin ihan liekeissä päästessään kehään piiiitkästä aikaa! Yksi kolmesta ilmoitetusta vet- nartusta oli poissa ja Taika aloitti yksilöarvostelun. Rouva esiintyi todella hyvin ja ilokseni eri sieltä annettiin (ei sa:ta kuitenkaan). Toiselle veteraanille eh, joten tämähän tiesi meidän kisan jatkumista! Kisasimme siis veteraaniurosta vastaan ja huikeaa: Taika voitti! Ekat kisat veteraaniluokassa ja ROP- vet Taikalle, on se vaan melkoinen Rouva, paksuna ja karvattomanakin, mitä se sitten onkaan kun saadaan linjat ja karvat kuntoon!

Päivän kruunuksi Lumo oli pn1, jatkaen huikean hienoa esiintymistään loppuun saakka. Lopulta Lumosta kruunattiin VSP ja Taika siis ROP- vet. Harvoin sitä on näyttelystä palattu narttulaumassa sekä ROP:n että VSP:n kera ;-)



ROP- vet ja VSP palkintojensa kera :-)

Seuraavana päivänä näyttelyt jatkuivat Mäntsälässä, minne KR- näyttelyyn oli ilmoitettu melkoinen määrä koiria, peräti 26. Tuomarina toimi ruotsalainen Bertil Lundgren. Jälleen meinasi nauru päästä kun luettelon avasin: neljä vetaraaninarttua! Mukana myös Taikan valiokehien aikainen pahin kilpakumppani Dina, joka voitti nartut juuri kesäkuussa Jämsässä. Valioita oli kolme, meidän tytöt ja Esta. Tuomari jakoi paljon eriä, sa:t olivat sitten tiukemmassa. Juuri edeltävää rotua katsellessamme (flätit) totesin, että taitaapa jäädä tänäänkin sa saamatta, kun tuomari jakoi valioissakin vain luokkavoittajalle sa:n.

No, ei kun tuulta päin. Ja tuuli todellakin oli kova, ja vesisadekin alkoi. Onneksi meillä oli teltta matkassa ja siellä sitten hytisten odoteltiin omaa esiintymisvuoroa. Valiokehässä kaikki saivat erit, Minku ja Lumo esiintyivät rauhalliseen tyyliinsä ja todella hyvin, Estalla taas oli paljon virtaa. Tuomari tykkäsi draivista joten järjestys oli Esta, Lumo ja Minku. No jotain hyvää sentään, sa tuli myös Minkulle :-)

Veteraanikehässä olivat kaikki neljä narttua paikalla ja Taika arvosteltiin ensimmäisenä. Rouva oli taas aivan liekeissä ja tuomari tykkäsi! Eri saatiin, kuin myös kaksi muuta veteraania. Kilpailuluokassa Taika kiisi kärjessä ja sijoitus piti: Taika voitti luokan! Taikalle ja Dinalle vielä sa:t. Sitten olikin kiire sumplia pn- kehä, kun kaikki tyttömme olivat siellä. Onneksi saimme esitysapua, kiitos tätäkin kautta! Minku käteltiin ulos ekana, sitten Dina ja sitten Taika, Lumon jäädessä vielä kehään ja ollen lopulta pn4. Taika oli epävirallinen "pn5", melkoinen suoritus Rouvalta! ROP- veteraanikehässä upeassa kunnossa ollut uros Sipsi vei voiton, onnea vielä tätäkin kautta! Me oltiin oikein tyytyväisiä VSP- vet pokaaliin, varsinkin kun sellaisesta ei olisi ennen tätä viikonloppua osannut edes haaveilla!


Taikalla oli draivia, ja sillä napsahtikin sitten suuren veteraaniluokan voitto!



Ylpeä Rouva kotosalla viikonlopun palkintosaaliinsa kera. Kyllä se vaan on!

Tässä Taikan arvostelut viikonlopulta, muiden tyttöjen arviot voi lukea kotisivuilta.

Orivesi KR, tuomarina Tuula Savolainen, vek 1 eri ROP-vet:
"8 v. veteraaninarttu, edelleen hyvässä kunnossa, joskin tänään hieman tukeva. Hyvät nartun mittasuhteet. Oikealinjainen pää. Hyvät korvat. Hieman lyhyt kaula. Tilava vahva runko. Sopivasti eturintaa. Hieman lyhyt lantio. Riittävästi kulmautunut takaa. Hyvä etuosa. Käpälät voisivat olla tiiviimmät. Etuliikkeessä hieman löysyyttä. Hyvä häntä, sopivasti hapsuja, hyvä karvanlaatu".

Mäntsälä KR, tuomarina Bertil Lundgren, vek 1 eri sa VSP-vet:
"8 vuotta. Hyvät mittasuhteet. Hyvin muodostunut pää. Hyvä kaula. Harmoniset kulmaukset. Pitkä, hyvinmuotoutunut rintakehä. Hyvä selkä. Hyvin kannettu häntä. Kantaa itsensä hyvin, mutta antaa hieman raskaan vaikutelman. Hyväasentoiset raajat, turkki ei parhaassa kunnossa mutta hyvä laatu ja väri".

2016-07-13

Taika tänään 8 vuotta!

Rakas Taika- rouvamme täyttää tänään 8 vuotta! Niin se virallinen veteraani-ikä koitti :-) Synttärikakkua nakki- ja lihapullakynttilöin nautittiin heti aamulenkin jälkeen, ja lisää juhlintaa on tiedossa illemmalla. On se aika vaan rientänyt nopeaan, onni on terve ja hyväkuntoinen "vanhus", jossa ei ikä vielä näy muussa kuin partakarvojen harmaudessa. Taikalle monia iloisia ja onnellisia vuosia lisää :-)




2016-07-11

KV- näyttelyn ROP ja sitten se putki katkesi :-(



Perjantaina starttasi reissumme pohjoista kohden, kohti lauantaina pidettävää Oulu KV-näyttelyä. Koska matkaa sinne kertyi runsaasti, päätimme yöpyä Kärsämäellä. Mukava pikkuhotelli sieltä löytyikin, koirille hyvät ulkoilureitit ja ihmisille pikaruokapaikka vieressä. Huoneessa niitä herkkuja sitten nautittiinkin, koirat toki saivat myös osansa - näyttelykuntoa hankittiin ;-)

Aamulla heräiltiin ja ajeltiin viimeiset reilu 100 km Ouluun, raviradalle jossa näyttely pidettiin. Tollereita oli ilmoittautunut 13 kpl ja tuomarina toimi norjalainen Jari Partanen, joka kyllä puhui ihan täysin hyvää suomea. Uroksia oli kisaamassa 6 joista kolmelle sa. Voiton vei valiouros "Veke".

Narttujen kisa oli oikeastaan valionarttujen kisa. Nimittäin vain yksi juniori oli ilmoitettu ja huikeat 5 valiota. Meiltä kisaamassa olivat Lumo ja Minku, lisäksi huikean hyvin pärjännyt Esta, hyvin pärjännyt  Ilo ja vielä myöskin hyvin menestynyt Tyyne. Esta aloitti, saaden erin. Sitten kehään Ilo, jolle tuomari antoi h:n. Lumo meni Jarnon kanssa hienosti ja sai erin. Sitten Minku, jolla oli kivasti virtaa ja liikkeet menivät aivan mainiosti. Eri tuli, kuin myös viimeisenä olleelle Tyynelle. Kilpailuokassa oli siis 4 valiota ja pari kertaa juostiin ympäri. Tuomari pysäytti letkan ja nosti Minkun ykköseksi! Vielä kierros juoksua ja se oli siinä, Minku voitti valiot, Lumon ollessa kolmas. SA:t jaettiin Minkulle ja Estalle, Lumo ei harmittavasti sitä saanut, kun oli kuulemma turhan pullea.... Juuri aiheesta edellisessä postauksessa kirjoitin, ettei pitäisi painosta tulla sanomista ja sitten kuitenkin tuli. No, tiristellään vielä puoli kiloa pois. Pn- kehässä olivat siis juniori, Minku ja Esta. Junnu siirrettiin kolmanneksi ja sijoitus oli siinä- Minku voitti Oulu KV:ssa narttujen kisan, saaden cacibin! Aivan huikeaa, sillä kisaa todellakin tällä kertaa oli.

Näyttelyn kruunasi Minkun voitto Vekestä, eli Minkusta tuli ROP. Tuomarin sanoin, uros ei kantanut häntäänsä oikein (selkälinjan yllä), eli kuultiin myös selvä syy sijoitukselle. Tuomari kehui muuten molemmat koirat "maasta taivaisiin", olivat todella hänen tyyppiään.


Minkun upeat liikkeet! Ja oikeaoppinen häntä liikkeessä.

Lumon kauniit liikkeet ja kontakti :)
Häntäkin kuten pitää!





















Oulusta ajeltiin Kokkolaan, missä yövyttiin Sokoshotelli Kaarlessa. Iltasella, kun koirat oli lenkitetty hyvin kaunista joenvartta pitkin kulkevalla ulkoilureitillä, käytiin Jarnon kanssa syömässä ja vähän juhlistamassa Minkun voittoa, jo toinen ROP tänä vuonna KV- näyttelystä ja toinen cacib- ei voi kun olla erittäin tyytyväinen!

Aamulla sää valkeni hieman sateisena ja päästyämme Kokkolan näyttelyalueelle (nurmikenttä), huomasimme sen olevan todella märkää. Ei kiva, mutta onneksi kehän laidalta löytyi vähän kuivempi kohta häkille. Näyttelyseuraksi saatiin Lumon sisko Coco omistajansa Venlan kanssa, kiitos mukavasta näyttelyseurasta!

Tollereita oli ilmotettu 14 ja 12 oli paikalla. Tuomarina toimi australialainen vanhempi nainen Margaret Davis, joka ei ainakaan tollereita ollut ennen Suomessa arvostellut eikä paljon muutakaan etukäteistietoa ko. tuomarista netin syövereistä löytynyt.

Uroksia oli vain 4 ja edellispäivän malliin "Veke" vei voiton. Nartuissa ennen Cocoa jaettiin pari eriä, yksi sa ja pari eh:ta. Coco esiintyi todella hyvin ja voitti avoimen luokan sa:lla, hienoa! Valioita oli vain kolme ja tällä kertaa sijoitukset kääntyivät toisin päin. Kaikille eri, mutta kilpailuluokassa Esta oli ykkönen, Lumo kakkonen ja Minku jätettiin kolmanneksi. Siihen katkesi sitten meidän huikea 24 sa:n putki, kyllä harmitti :( Esiintyminen meni mielestäni ihan ok, mutta liikkeet märällä nurmikolla olivat hieman nihkeät. Niin eri draivi kuin edellispäivän Oulussa. Minkulle nämä kaksipäiväiset näyttelyt tuntuvat olevan vähän liikaa, toinen päivä menee monasti väsyneissä merkeissä. Pienenä kuriositeettina mainittakoon, että hauskinta oli sijoitukset jaettaessa huomata, mikä sai kehän laidalla aikaan suurimmat riemun kiljunnat ja hihkunnat. Nimittäin se, ettei me tällä kertaa voitettu :D "Veken" omistaja klaaninsa kanssa hihkui ja hurrasi siihen malliin, että ihan myötähävetti, eikä oltu ainoita jotka tämän huomaisivat ja meille asiasta mainitsivat. Pieni on elämä, jos (kun) suurin riemu revitään siitä ettei "väärät koirat" voita ;)

Pn- kisassa Lumppari kiri hienosti kakkoseksi saaden vara-cacibin ja Coco upeasti neljänneksi vara- serti kotiinviemisinä. Onnea!

Tässä vielä alla molempien koirien arvostelut kummaltakin päivältä, vertailun vuoksi. Kovin eri tavalla tuomarit asioita näkevät, ja se toki heille sallittakoon.

OULU KV Minku: "Hyvin kaunis kokonaisuus. Erinomainen rotutyyppi ja koko. Kaunis pää, oikea ilme. Hieman isot korvat. Oikea tiivis kaula, hyvä eturinta ja rintakehä. Oikea lanne ja lantio. Hyvässä näyttelykunnossa. Erinomainen väri ja värimerkit. Liikkuu tehokkaasti". vak 1 eri sa ROP

KOKKOLA KV Minku: "2 vuotta. Oikea purenta. tasapainoiset kulmaukset. Syvä rinta. Hyvät takaliikkeet, edestä hieman kapeat. Hieman matalaraajainen vaikutelma. Erinomainen". vak 3 eri

OULU KV Lumo: "Kaunis narttu, tänään pulskassa kunnossa. Oikea koko. Hyvä pää, jossa oikea kiilamaisuus. Turhan isot korvat, silti oikea ilme. Erinomainen rintakehä ja eturinta. Hyvä tiivis lanne, oikea lantio. Hyvä väri ja värimerkit. Rauhallinen käytös. Hyvä häntä". vak 3 eri

KOKKOLA KV Lumo: "4.5 vuotta, Pää ok, oikea purenta. Syvä rinta, tasapainoiset kulmaukset, liikkuu hyvin takaa ja edestä. Oikea maavara. Hieman isot korvat. Erinomainen". vak 2 eri sa pn2


Kotosalle kun päästiin, pitkän ajomatkan jälkeen, pääsivät tytöt rentoutumaan metsään mustikoita syömään :-) Siellä sitä mussutettiin hartaasti, luonnon antimet on pop!

2016-07-06

Noutoja, vieraita, rokotuksia


Viikonlopulla tehtiin kunnon järvilenkki, riistat matkassa. Kaikki tytöt pääsivät tekemään vesinoutoja ensin lokilla, sitten variksella ja lopuksi huviteltiin dameilla. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että meillä on kolme tolleria, jotka noutavat kaiken vedestä erinomaisesti. Varsin rodunomaisia koiria tässä(kin) suhteessa siis! Alla muutama kuva. Taika- rouva haki variksen hienosti myös maalta, nuoriso ei tällä kertaa sitä maalta kuivana nostanut, mutta vedestä haettiin ja myös maalle toimitettiin muutaman metrin päähän. Eiköhän se tästä :-)



Minku noutaa lokkia, häntä hienosti kaarella :-)


Minkun palautus


Lumon lokkinouto


Taika hakee varista, kun palkkana on nakki, niin kaikki tuodaan käteen :-)

Järvilenkin jälkeen saimme viikonloppuvierailulle Minkun veljen Ronin perheineen. Ehkä järvilenkki vaikutti osaltaan ( 3 tuntia toimintaa), tytöt kun ottivat Ronin varsin sopuisasti vastaan. Kaiken kaikkiaan porukka tuli hyvin toimeen keskenään. Roni on varsin isäänsä tullut ulkomuodollisesti, Felixin näköä vahvasti niin ilmeessä kuin rakenteessa. Alla kuva, missä Minku ja Roni seisovat vierekkäin kivellä, siinä näkee hyvin miten erityyppisiä ovat. 



Maanantaina kävi yksi Minkun tulevasta pentueesta kiinnostunut vierailija tutustumassa meihin ja koiriin. Oli mukava nähdä Anni ja Kennelpäivässä tavataan taas!

Eilen käytettiin koko lauma Reviirissä rokotuksilla. Entiset olisivat vanhentuneet vasta 2018, mutta elokuussa koittavan Druskininkain reissun vuoksi päätettiin uusia nyt kaikki, eipä sitten ainakaan tule epäselvyyksiä sen suhteen onko rokotukset ok. Baltian maissa kun välillä nuo vaatimukset vaihtelee.... Käynnillä punnittiin tytöt ja olipas kiva nähdä että tuloksia painonpudotuksen suhteen on tullut! Saimme matkaamme kaikkien tyttöjen painohistoriat aina 2014 alkaen. Taikalla paino on pahimmillaan ollut 23.5 kg, nyt 21.4 kg. Vielä siitä olisi kilon verran hyvä saada pois, mutta hiljaa hyvä tulee ja vanhahkon koiran laihdutus ei enää ole yhtä helppoa kuin nuoren. Lumon paino oli myös tippunut kivasti, pahimmillaan 19 kg ja nyt 17.9 kg. Minku oli edelleen porukan kevein, nyt 17.3 kg ja viimeksi käynnillä 17.8 kg. Hienoa! Ei ainakaan nuorisolle pitäisi painohuomautuksia tulla nyt viikonlopun Oulu- Kokkola näyttelyissä. Taikalle varmasti tulee seuraavan viikonlopun Orivesi- Mäntsälä. kehissä.... Mutta ei se mitään, Rouva kun kehissä olosta nauttii niin väliäkös niillä arvosanoilla :-)

Eilen saimme myös iloisen uutisen, Jarno ja Lumo pääsivät ensi perjantaina pidettävään mejä- kokeeseen Ikaalisiin! Nyt vaan sormet ja varpaat ristissä, että tässä kesän kolmannessakin mejäkokeessa ei sataisi kaatamalla!