Tietoa päähenkilöistä

Taika- tollerin (C.I.E RU LV BY EE MVA EE LV LT BALT VMVA RKFV-10 BYW-10 BALTV-10 V-10 BALTVV-16 VV- 16 EEV-17 EEVV-17 RIGAVW-18 HeVW-18 LTVV-19 TK1 BH Copperfox`s Carina) sekä Taikan tyttärien Lumon (FI JVA CIE FI VMVA BY MVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA BYW- 13 PMV-13 LVV-15 TLNW- 16 EE VMVA LT VMVA HeVW-21 Magicfox`s Malvira) ja Minkun (FI JVA CIE FI VMVA BY MVA LV MVA EE MVA LT MVA BALT MVA BYW-15 EE JMVA LV JMVA BALTJW-15 TLNJW-15 TLNW-15 BALTV-16 RIGAW-18 HeV-18 BY GR MVA LT VMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Nebbiolo) sekä Minkun tytärten Myrrin (CIE FI JVA BY MVA EE MVA EE LT MVA JMVA LV JMVA LT JMVA BALT JMVA RIGAJW-18 JV-18 LTJV-19 RTK1 RTK2 RTK3 Magicfox`s Amarone) ja Hertan (CIE FI JVA EE MVA LT MVA EE JMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Queen of Hearts) ja Myrrin tyttärien Charmin (CIB CIE FI KVA-VAHI FI JVA FI MVA EE MVA LT MVA FI JMVA EE JMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Barbera) sekä Soman (Magicfox`s Carminoir) koirailua kotosalla ja harrastusten parissa raportoi Hanna- emäntä. Naurua ja hammasten kiristystä :)






2017-10-30

Kaunottaret Seinäjoki KV:ssa, treenailuja, pentuvierailuja....


Voitokas laumamme kera pystien, ruusukkeiden ja palkointopehmolelujen :)
Seinäjoki KV on perinteisesti ollut meidän laumalle suotuisa näyttely. Eikä se pettänyt tälläkään kertaa :) Lähdimme matkaan jo perjantaina, kohti Seinäjoen Sokoshotelli Lakeutta. Siellä ei ollakaan aiemmin yövytty, vaan läheisessä sisarhotellissa Vaakunassa. Lakeudesta meillä oli saunallinen huone, pikkuinen oli saunakoppi mutta hyvät löylyt, minne Lumpparin (meidän one and only) saunakoira, piti toki päästä hetkeksi ylälauteelle kanssamme fiilistelemään. Ahdasta oli, mutta kyllä sinne hetkeksi mahduttiin!

Perjantai- iltana käytiin syömässä hotellin erinomaisessa ravintolassa, joka ruokien puolesta oli mainio kokemus, palvelussa alkuunsa oli "hieman" toivomisen varaa mutta onneksi parani loppua kohden (antamamme palaute sai tarjoilijamme vaihtumaan). Nam, koirille tottakai hotellihuoneeseen tuliaisiksi sisäfilettä ja maksaa :)

Lauantaiaamuna tihkusaateessa ajeltiin sitten näyttelypaikalle, noin kilometrin päähän. Tollerit olivat lähes aamun ensimmäinen rotu, mikä on aina kiva homma-ei tarvitse turhan pitkään odotella. Siinä kehän alkua odotellessamme kävin ostamassa tyttösille uudet pehmolelut ja vähän herkkuja, sitten loppu odotteluaika menikin mukavasti Caron porukoiden ja Susannan kanssa jutellessa. Kiitosta vaan seurasta!

Tollereilla tuomarina toimi Jari Partanen, jolla Taika on kesällä ollut ROP, samoin Minku vuosi sitten Oulussa. Nyt kun laumastamme Taika ei ole parhaassa iskussa karvan puolesta, eikä Minkullakaan ihan paras silhuetti (paksu turkki saa rungon näyttämään raskaalta), emme kovia odottaneet. Vielä kun kilpailuakin oli, molemmissa luokissamme.

Uroksissa voiton vei veteraaneissa yksin kisannut Paavo, valio Toton ollessa pu2.  Muut urokset eivät sa:ta saaneetkaan, joten tiukka oli linja. Carolle valioluokan 2. sija sileällä erillä ja hienolla arvostelulla.  Upeasti poika kyllä esiintyi!

Nartuissa kisasi kolme nuortenluokassa, luokkavoittajalle Mokalle sa. Avossa kisasi myös kolme, joista luokkavoittajalle sa. Valioissa oli Sonjan Taani ja me. Taani sai erin, samoin todella kauniisti Jarnon kanssa esiintynyt Lumo. Minku esiintyi myös hienosti, etenkin liikkeet olivat lennokkaat, edellä mentiin pitkällä hihnalla! Eri myös Minkulle. Kilpailuluokassa Lumo ykköseksi, Minku kakkoseksi ja kaikille sa:t. Veteraaneissa Taika ja Nuppu kisasivat kaksistaan. Tuomari ihastui Taikaan, vaikkakin totesi turkin puutteesta. No sitä nyt ei voinut olla huomaamatta.. :) Taika voitti kilpailuluokan, molemmille sa:t. Parasnarttukehään saimme apukädet team ToTo:sta Minkun ohjaimiin, kiitoksia! Lumo laitettiin porukan kärkeen, Minku kakkoseksi. Sitten nostettiin Mokka kolmos- sijalle ja Taika neloseksi. Siinä järjestys- ei ihan kolmoisvoittoa mutta melkein! Aivan huikeaa!  Lumolle cacib, vuoden neljäs ja Minkulle vuoden kuudes vara-cacib. Muutama noista varoista on tullut Lumon takaa, joten taas kun miettii miksi laitetaan omat koirat kisaamaan keskenään.... Mutta hei, tämä on meille harrastus ja kunkin päivän "paras" voittakoon!

ROP- kehässä Lumosta tuli VSP, tuomari oli sanonut ettei oikein osaa verrata koiria kun ovat  niin erilaiset, mutta tänään näin. Samoin Taikalle VSP- veteraanius, no sen kyllä turkin vuoksi ymmärrän :)

Päivästä jäi loistavat fiilikset ja tähän voisimme näyttelyvuoden lopettaa. Päätimme kuitenkin ilmoittaa tytöt vielä Tampere KV- näyttelyyn. Keiden kanssa sinne mennään, tulee riippumaan Minkun juoksutilanteesta. Jos juoksut nyt odotetusti alkavat marraskuussa, jää neito tauolle, Lumo ja Taika voivat pyörähtää meidän tiimiä edustamassa. Saas kattoa, jänniä aikoja!

Viime viikolla Jumesniemeen saapui talvi, lunta tuli yhdessä yössä lähes 20 cm. Koirien kanssa ollaan tehty hakuruututreenejä ja lumen myötä työskentely on toki ollut vähän haastavampaa. Hienosti ovat damit kuitenkin lumen joukosta löytyneet! Etenkin Taikan mahtavat loikat, kun hän lähtee ruutuun, ovat omaa luokkaansa. Eipä uskoisi, että kyseessä on reilu 9- vuotias veteraani kun sitä menoa katsoo!

Pentukyselyitä on tullut edelleen mukavasti ja tapaamisiakin ollut. Kuten olen nyt kotisivuille kirjoittanut. tällä hetkellä tulevat pentumme ovat varattu, niitä kun tuskin syntyy kovin montaa kymmentä kuten kysyntää olisi....:)  Kiitoksia kaikille kiinnostuksesta, yhdeydenotoista ja vierailuista! On hienoa huomata, että pentueemme on näin suosittu. Kertonee jotain siitä, millaiset ovat jalostusyksilömme sekä siitä, että jotain tässä ollaan tehty oikein :) Kun nyt vaan ne juoksut alkaisivat, että päästäisiin vihdoin laittamaan Piemonte- pentue alulle!



Upeat tyttömme, iltana ennen lumentuloa :)

2017-10-23

Mukava reissu Kouvolaan, tuloksista huolimatta :)

Lauantaina lähdettiin puolilta päivin ajelemaan kohti Kouvolaa. Kesärenkaat olivat vielä alla, matkalla saatiin vähän jotain lumentapaistakin maahan mutta perille selvittiin. Majoituimme jo tutuksi tulleeseen Sokoshotelli Vaakunaan ja saimmekin hienon kulmahuoneen. Siellä kelpasi tyttösten kanssa majailla, kun makuupaikkojakin oli ruhtinaallisesti ja kylpyammeet ja kaikki.
Illalla käytiin Jarnon kanssa syömässä hyvin hotellin uudistetussa ravintolassa, sitten lenkkiä tytöille läheisessä puistossa ja ajoissa nukkumaan.

Aamulla herättiin kiireettä, sillä näyttely oli vasta 12.30 alkaen 40 km päässä varuskunnan alueella. Hyvän aamulenkin ja aamiaisen jälkeen matkaan, ajelemaan kohti näytelmiä. Näyttely oli ankeassa betonihallissa, ja kehät melko pienet. Luettelosta katsottiin että eipä ole paljon kisaa, mutta kyllähän se riittää näemmä että sitä jonkin verran on....

Näyttelyn parasta antia oli seura, kiitosta vaan kaikille tutuille kehän laidalla! Minkun veljen Ronin omistaja Mirka, Piemonteryhmän pariskunta Aliisa ja Jesse kera Aliisan isän, Caron omistaja Heidi ja Jonna, Siiri jonka Kodan korvia pääsin vähän trimmailemaan ja muita mukavia juttukavereita. Itkosen Piakin moikkasi, harmi kun ei ollut meidän rodulla tuomarina. Olisi voineet tulokset olla vähän paremmat.. ;)

Mutta sitten tuloksiin. Roni esiintyi hienosti, ollen ainoana avoluokassa ja sileä eri tuli. Ei antanut tuomarina ollut Paavo Mattila sa:ta muille uroksille kuin kahdelle valiolle, joista Veke arvatenkin voittoon. Caro sai sileän erin, ollen valioluokan.kolmas.

Valioissa oli meidän tytöt kaksin. Molemmat esiintyivät erinomaisesti ja Minkullakin oli pitkästä aikaa taas hyvä meininki kehässä, häntä heilui läpi arvostelun :) Erit molemmille ja sitten Lumo ykköseksi. Siitäpä sen jo tiesi että häviö tuli, kun tuomari vielä sanallisesti moitti Lumon turkkia (kaunis ja hieno, vähän ohut kyllä) ja Minkua sanoi tuhdiksi. Jota Minku ei ole, runkokarva on todella paksu ja  vankka luusto ja rintakehä, näyttäähän se vahvalta Lumon rinnalla nyt. Läski ja runko + turkki vaan ovat "vähän" eri asioita.

Veteraaneissa Taikan kilpakumppanina oli pikkuinen Nuppu, ja tällä kertaa Rouvan charmi ei purrut, luokkatappio eikä selityksenä muuta kuin "karva ei aivan parhaassa kunnossa". Esiintyminen ja liikkeet olivat priimaa, kuten Rouvalla aina. Eipä vaan tämä tuomari tykkää, ei ole koskaan laittanut Taikaa voittamaan, ei edes nuorempana valiona.

Parasnarttukehä oli meille läpijuoksu, Lumo sijalle 3, Taika sijalle 4 ja Minku "pn5". Naamatta näin eikä koirien naamat näemmä nyt riittäneet ;)

Laitan tähän vielä arvostelut kaikkien tyttöjen osalta, niistä ei tämä karmaiseva vääryys selvinnyt, paitsi sivulauseesta ehkä rivien välistä..

Lumo vak 1 eri sa pn3: "Kaunis narttu jolla oikeat mittasuhteet. Kaunisilmeinen pää. Sopusuhtainen runko, erittäin hyvät raajat. Hyvä karva. Liikkuu erittäin hyvin. Erinomainen luonne".

Minku vak 2 eri sa: "Hieman tukevassa kunnossa esitetty kaunis narttu. Hyvänmallinen kaunis pää. Hyvät rungon mittasuhteet. Erittäin hyvät raajat. Hyvä karvapeite. Liikkuu hyvin. Miellyttävä käytös".

Taika vek 2 eri sa pn4: "Erittäin kaunis veteraani jolla oikeat mittasuhteet ja erittäin hyvä pää. Kaunis ilme. Erittäin hyvä runko. Sopivasti kulmautuneet raajat. Karva ei tänään aivan parhaassa kunnossa. Hyvät liikkeet. Miellyttävä käytös".

Erinomaiset luonteet ja liikkeet ja käytökset eivät tänään merkanneet, joten leirimme lähti kotimatkalle kieltämättä vähän hailuissa tunnelmissa. Ensi lauantaina olisi vuorossa Seinäjoki KV, ihmeitä ei viikossa tapahdu turkille eikä "läskeille". joten turistimatkaan varaudutaan. Huikea alkuvuosi kääntyi vuoden loppua kohden pettymysten sarjaksi, onneksi ensi vuodella on muita suunnitelmia ja kiertäköön kehiä ne, jotka siitä touhusta nauttivat ja siellä pärjäävät. Estradi on teidän :)


Reissulikat hotellissa

2017-10-03

Eckerö piti linjansa..

Alkukeväästä kun näyttelykalenteria selattiin, päätettiin lähteä tekemään loppusyksyn reissu Eckerön KV- näyttelyyn. Mökki varattiin viereiseltä leirintäalueelta ja lauttamatkatkin tuli maksettua. Kun nyt sitten näyttelyn aika koitti, todettiin että joo-o.... koirat on karvattomia enempi vähempi (lue: enempi) mutta kun kerran reissu maksettu on, niin eiköhän siellä käydä.

Lauantaiaamuna lähdettiin siis matkaan Silja Galaxyllä. Kuuden tunnin lauttamatka sujui herkullisesti erikoisaamiaisesta nauttien, vähän ostoksia tehden ja sitten hytissä tyttösten kanssa lepäillen. Maarianhaminasta reilun puolen tunnin ajomatka Eckeröhön ja kirjautumaan majoitukseen. Siitä ne reissun "pienet" vastoinkäymiset alkoivatkin... Kävi ilmi, että paikassa ei ole minkään sortin ruokakauppaa, vaikka netti oli antanut niin olettaa. Lisäksi paikan ravintola olikin enemmän "Cafee", mistä saatava ruoka oli kysymysmerkki ja paikka meni kiinnikin lauantaina ysiltä, sunnutaina jo seiskalta. Sunnuntaina ei myöskään aamiaista olisi enää tarjolla. vaan lauantaina olisi saatavilla aamiaiskori mukaan majoitukseen. Hmm... No, koska mukana ei ollut eväät kuin koirille niin päätettiin että Cafeessa syödään oli mitä oli ja onneksi se sitten osoittautuikin ihan ok paikaksi. Tosin pitsaa kahtena iltana peräkkäin ei ihan vastannut ajatustamme laadukkaasta ulkona syömisestä....

Mökkimme oli sitten myös pikkuinen pettymys. Kuvissa kivalta näyttävä rakennus olikin varsin karu ilmestys livenä. Onneksi pahin pettymus oli paikan ulkokuori, sisältä mökki oli lähes kuvatun kaltainen, tilava ja siisti. Eihän siinä sitten auttanut kun repiä niitä positiivisia puolia jostain. Mökissä oli isot ikkunat koirille pitää vahtia, paljon makuupaikkoja ja tv:kin toimi, tosin lähes kaikki näkyvät kanavat olivat ruotsinkielisiä- kuten tämä mesta muutenkin täysin. Nettiyhteys sentään pelitti, kun oltiin otettu DNA:n reititin matkaan. Saatiin siis katsella edes netistä hyviä ohjelmia ja vähän illalla kuunnella musiikkia. Paikan ehdottomasti paras anti oli hyvät koirien lenkitysmaastot. Ja nehän koirien  kanssa matkaaville ovat toki aina se ykkösjuttu.

Sunnuntaina kevältiin näyttypaikalle n. kilometrin matka. Kun päästiin sisään Eckerö- halliin, luetteloa tiedustellessani sain vastauksen, ovat loppu. Aamulla ennen klo 11 ja luettelot loppu.. Onneksi saatiin katsoa kilpakumppanit mukavien ruotsalaisten tolleristien kännykällä luettelosta nappaamasta kuvasta. Ja siitähän se sitten selvisi, että nartuissa oli kisaajat sekä valioissa ja veteraaneissa. Ja valitettavasti koirat, joista veteraani on yleensä voittanut meidän tytöt aina, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ja valiokin tuomareilla, jotka pitävät korkeammista nartuista.

Kehän alkua odoteltiin ja rupateltiin mukavia ruotsalaisten urostenomistajien kanssa, kiitosta vaan seurasta! Hienot oli urokset ja toinen näistä, valio, voittikin urosten (3 kpl) luokan. Onnittelut!
Narttuja kisaamassa oli kuusi ja käyttönartulle sileä eri. Sitten meidän valioluokka. Korkea narttu aloitti erillä. Lumo esiintyi aivan loistavasti ja sai myös erin. Minkun esiintyminen oli pitkästä aikaa, siis pitkän näyttelytauon jälkeen, vähän hakusessa, mutta liikkeet sujuivat hienosti ja eri saatiin. Kilpailuluokan järjestys olikin sitten siinä. Meille sijat kaksi ja kolme, mutta jos taas yritetään positiivista hakea, niin Minkun "eh- putki" katkesi- sillä nyt saatiin vielä sa:kin! Arvostelussa tuomari, irlantilainen keski-ikäinen nainen Madelene Rainey, kehui erityisesti määrätietoisia liikkeitä ja hyvää hännän asentoa. Myös esittämisestä sain kehut, hassua sinänsä, kun minun omasta mielestä se oli kyllä melko surkea näytös :D

Veteraanaissa Taika hävisi Kitimat Nicolalle odotetusti. Taika on täysin karvaton ja kilpakumppanilla oli muhkea turkki. Taikan esiintyminen oli tuttua "Taika-showta", nauroinkin tuomarille kun Rouva meinasi minut kiilata, että too much energy :) Tuomari tykkäsi Taikasta ja turkin puuttumisesta huolimatta antoi sa:n. Joten kiva juttu, että se putki ei katkennut.

Pn-kehässä otettiin sitten ne tappiosijat 3-5. Jarno vei Minkua ja pääsi ekana ulos kehästä, siis se kuuluista "pn5"- sija. Maininta, että Minku kyllä esiintyi tosi kivasti Jarnon kanssa! Ruotsin uroksen omistaja vei Lumoa, kiitos! ja pääsivät sijalle 4. Minä sitten Taikan kanssa oltiin laumamme paras, pn3. Lumolle kotiintuomiseksi vara-cacib, mutta hei hetkinen, eipä saatukaan ruusuketta! Tämä kyllä kruunasi reissun :D Katsotaan, kun laitoin järjestäjälle fb- viestiä, tuleeko luvattu ruusuke postitse. Eipä noilla mitään tee, mutta kun kalliit maksut maksaa jne niin olisi se kiva edes se "ansaittu" muisto saada tapahtumasta.

Sellainen oli siis meidän Eckerön matka, joka olisi saanut jäädä tekemättä. Historia toisti itseään, kerran aiemmin olen käynyt ja silloinKIN Taika oli pn3. Lumolle tuolloin eh, että olihan tässä sentään jonkinlainen parannus havaittavissa.. ;) Kotimatka tultiinkin melkoisessa tuulessa ja tuiskussa, onneksi iso laiva ei paljon keikkunut kuitenkaan. Koirat ainakin ottivat pienoisen merenkäynnin varsin rauhallisesti hytissä reissun väsyttäminä kuorsaten.

Loppuvuoden näyttelysuunnitelmatkin tämän reissun myötä vähän muuttuivat. Päätimme, turkkitilanteesta johtuen, että Jyväskylään emme lähde mieltämme pahoittamaan, joten hukkaan menivät näyttelymaksut mutta saatiimpa vapaa viikonloppu. Ja on sinne jo muuta mukavampaa koiraohjelmaa tiedossakin :) Kouvolassa tn käydään ja näyttelyvuosi tulee loppumaan Seinäjoelle. Josko sitten alettaisiin päästä eespäin pentusuunnitelmissa ja saisi jättää kehät mukavan pitkälle tauolle :)


Reissun uuvuttama vara-cacibkoira Lumppari rentoutuu ansaitsemansa, mutta saamattomansa, ruusukkeen värisellä tuolilla- onnellinen kotiin pääsystä  :)