Tietoa päähenkilöistä

Taika- tollerin (C.I.E RU LV BY EE MVA EE LV LT BALT VMVA RKFV-10 BYW-10 BALTV-10 V-10 BALTVV-16 VV- 16 EEV-17 EEVV-17 RIGAVW-18 HeVW-18 LTVV-19 TK1 BH Copperfox`s Carina) sekä Taikan tyttärien Lumon (FI JVA CIE FI VMVA BY MVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA BYW- 13 PMV-13 LVV-15 TLNW- 16 EE VMVA LT VMVA HeVW-21 Magicfox`s Malvira) ja Minkun (FI JVA CIE FI VMVA BY MVA LV MVA EE MVA LT MVA BALT MVA BYW-15 EE JMVA LV JMVA BALTJW-15 TLNJW-15 TLNW-15 BALTV-16 RIGAW-18 HeV-18 BY GR MVA LT VMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Nebbiolo) sekä Minkun tytärten Myrrin (CIE FI JVA BY MVA EE MVA EE LT MVA JMVA LV JMVA LT JMVA BALT JMVA RIGAJW-18 JV-18 LTJV-19 RTK1 RTK2 RTK3 Magicfox`s Amarone) ja Hertan (CIE FI JVA EE MVA LT MVA EE JMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Queen of Hearts) ja Myrrin tyttärien Charmin (CIB CIE FI KVA-VAHI FI JVA FI MVA EE MVA LT MVA FI JMVA EE JMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Barbera) sekä Soman (Magicfox`s Carminoir) koirailua kotosalla ja harrastusten parissa raportoi Hanna- emäntä. Naurua ja hammasten kiristystä :)






2017-11-27

Näyttelyvuoden päätös ja vuosikatsaus

Vuoden viimeinen näytelykäyntimme oli eilen, Tampere KV. Tuonne näyttelyyn ilmoittautumista pohdittiin pitkään, sillä Minkun juoksu- ja pentutilanne ei vielä ollut tiedossa kun ilmoaika päättyi. Kuitenkin, jätimme ilmoittautumisen viime tinkaan joten tiesimme, että vaikka astutus olisi ennen näyttelyä ei maha vielä olisi kasvanut eikä sääntöjen puitteissa estettä näytttelyyn osallistua.
Niinhän ne juoksut sitten alkoivat ja astutus tehtiin reilu viikko sitten. Näyttelyyn menoa pohdittiin kuitenkin vielä perjantai- iltaan asti, nimittäin näyttelyintoa ei meiltä ihmisiltä löytynyt laisinkaan. Mutta koska tiesimme näyttelyyn olevan tulossa pennunostajamme Emmi (koirakoulu Dogscent), sekä Caron omistajat niin emme halunneet jättää väliin kuitenkaan.

Lauantaina sitten pikkuisen trimmailtiin tyttösiä päivällä tehdyn hakutreenin jälkeen. Olikin loistava treeni! Kaikki tytöt hakivat damit hienosti ja erityismaininnan ansaitsee Lumo, joka tyyliinsä oikein tuuppaa damin syliin :) Treenien jälkeen päivämme jatkui tyttösiä ja rotua esitellen Turusta saapuneelle Jennalle, oli mukava kun kävit ja kiva oli kuulla että vierailu oli antoisa!

Näyttelyyn saavuimme sunnuntaina puolilta päivin, kerrankin oli kohtuullinen ajomatka kun meiltä Pirkkahallille ajeli noin 20 min. Kehän alkua odotellessa oli mukava rupatella kera Emmin, Heidin, Annaliinan (Minkun siskon Nellan omistajan) sekä muiden tuttavien- aika kului joutuisasti. Itse tuloksista ei paljon kerrottavaa jäänyt. Valioluokassa Lumo oli 3. kera sa:n ja Minku 4. sileällä erillä. Se hieman kyllä harmitti, sillä esiintyminen sujui molemmilla loistavasti. Lisäksi molempien arvosteluissa ihmetystä herätti lause, "ei parhaassa karvassa tänään". Kumpikin kun on mitä loistavimmassa turkissa! Mitä lie sitten tuomari ajatellut.. No, tällä kertaa tuomari vain ilmeisesti haki jotain muuta, aiemmin on meidän tytöistä pitänyt mutta tänään se linja kyllä hajoili monen muunkin koiran kohdalla. Onneksi sentään Rouva kelpasi tuomarille, ollen ROP- vet ja lopulta pn3. Siihen oli Rouvan huikea vuosi hieno lopettaa! Ja hienoa oli myös Minkun sulhasen Caron upea pu2 sijoitus kera vara-cacib, onnea!


Tampere KV:n ROP-vet Taika ja sa:n arvoinen Lumppari :)

Tähän voinkin näin näyttelyvuoden loppuessa summata, mitä saavutettiin. Aloitetaan vaikka nuorimmasta vanhinpaan.

Minku osallistui näyttelyihin Suomessa 32 kertaa. Tuloksena 24 eri sa- tulosta, 5 sileää eria ja 3 eh:ta, jotka pääosin johtuivat kesän surkeasta turkkitilanteesta sekä muutamasta kerrasta kun esiintyminen ei maistunut (parissa näistä löytyi tassuhaava kehien jälkeen). Cacibeja Minku sai 3, vara-cacibeja 5. Neito oli kerran VSP ja viidesti ROP. Useita pn2- ja pn3- sijoja keräiltiin myös, 9 kertaa Taikan ja / tai Lumon takaa. Tulossaldo olisikin ollut pikkaisen parempi, jos muut tyttömme eivät olisi kisanneet. Mutta kuten monasti todettu, tämä on meille koko lauman harrastus :)


Minkun mietteet eilisen näyttelyn jälkeen- jotta pöh! Mutta ei syytä murheeseen, loistava vuosi on takana :)

Lumolla oli huima näyttelyvuosi, menestys alkoi kesällä kun Minku pudotti karvansa. 27 eri sa- tulosta ja 5 sileää eriä, 3 ROP- ja 4 VSP- tulosta, 5 cacibia ja 2 vara-cacibia. Aika loistavaa, kun edellisvuoden jälkeen luultiin Lumon jo "ikuisesti" hävinneen Minkulle. Näin ne tilanteet vaan muuttuu ja toki turkkitilanteetKIN vaikuttavat paljon siihen, millaista menestystä kunakin vuonna saavutetaan.

Vuoden ehdoton menestyjä laumastamme oli kuitenkin Rouva. Taikan vuosi oli aivan huikea! 32 näyttelyä joista 32 eriä, 29 sa:ta. 21 VET-ROP- sijaa, 6 VET-VSP- sijaa, 3 VSP:tä sekä 3 ROP- sijaa. Huikeinta oli Tampere KV:n narttujen voitto toukokuussa- kisaa oli niin veteraaneissa kuin valioissa ja muissakin luokissa. Taikan lähes kaikissa arvosteluissa on kehuttu upeita liikkeitä ja kuntoa ikäisekseen, kyllä voi vaan olla onnellinen näin virkeästä, vetreästä ja esiintymisestä nauttivasta veteraanista!!

Näin kun asian summaa, voidaan todeta näyttelyvuotemme olleen aivan huikea. Lisäksi vielä Suomen menestyksen ohella kävimme kerran ulkomailla Virossa, jossa kolmesta näyttelystä Lumo oli kerran ROP, Minku kerran ROP ja Taika kerran ROP, voittaen samalla niin Viron Voittaja- kuin Veteraanivoittajatittelitkin. Saapas nähdä minne ensi vuosi meitä kuljettaa, se tulee riippumaan paljolti siitä, miten kaikki tulee pentueen kanssa sujumaan. Tässä vaiheessa emme siis vielä suunnittele ensi vuotta, vaan vasta sitten kun nähdään Minkun tiineystilanne 15.12 ultrassa ja jos ja toivottavasti kun pennut syntyvät, niin loppuvuodesta ohjelmassa tulee olemaan ainakin joitakin pentunäytelmiä kera Myrtin :)

2017-11-20

Piemonte- pentue on laitettu alulle 16 ja 17.11 :) Jännittävää odotuksen aikaa!

Minku aloitti juoksunsa marraskuun alussa. Hyvin tarkasti 8.5 kk edellisistä- neidillä on aina ollut säännöllinen juoksuväli. Juoksujen alusta 8 vrk päästä kävimme ensimmäisessä proge- testissä, tuolloin ei nousua vielä ollut havaittavissa (progearvo 0.2)  Kuitenkin Isänpäivänä päätimme käydä ensimmäistä kertaa treffaamassa sulhasmies Caroa Espoossa. Tällöin juoksujen alusta oli kulunut 12 vrk.
Nämä treffit olivat kaverilliset, koirat leikkivät keskenään ja Caro kosiskeli Minkua hyvin nätisti, uskoi heti kun Minku kertoi että vielä ei ole tositoimien aika.


Minku progetestissä Reviirissä :)

Seuraavalla viikolla menimme uuteen progeen tiistaina ja parin tunnin päästä näytteenotosta sain soiton, progearvo oli 3.5. Tämähän kertoi siitä, että menossa oli LH- piikki (progearvo 2-5 ng/ml).
Saimme siis merkittävän tapahtuman kiinni ja tästä oli hyvä arvioida ovulaation ajankohta.
Keskustelin lääkärimme kanssa puhelimitse siitä, milloin olisi parhaat päivät ajella Caron luokse. Päädyimme siihen, että keskiviikkona voisi yrittää, tn astutus tulisi onnistumaan torstaina tai perjantaina. Eipä sitten kuin tuumasta toimeen.. :)

Keskiviikkona päästyäni töistä ajoin kotiin ja nappasin Minkun kyytiin, siitä ajelimme suoraan Espooseen Caron luokse. Koirat touhusivat sisällä, meno oli selvästi kiihkeämpää kuin sunnuntaina, mutta vieläkään Minku ei astumista sallinut. Jotta koirat eivät turhaan väsyisi, päätimme noin tunnin peuhaamisen jälkeen että tänään ei jatketa, huomenna uusiksi. Joten Minku autoon ja ajamaan kohti kotia.

Tostaina olikin jo selvästi innokkaampi meno. Sisätiloissa Minku ei edelleenkään sallinut Caron nousta selkään, muu kosiskelu mm korvien ja hännän alusen nuoleminen sallittiin hyvin. Päätimme sitten lähteä tekemään pienen lenkin ulkona koirien kanssa ja suunnitella samalla jatkoa, eli seuraavan päivän treffejä. Kuinkas ollakkaan, lenkiltä palattuamme parkkipaikalla alkoikin koirien meno muuttua tositoimihakuiseksi. Eikun siirryttiin siitä pihan puolelle, eikä aikaakaan kun Minku salli astumisen ja koirat olivat nalkissa :) Näemmä Minku kainona tyttönä halusi hoitaa homman pihan hämärässä, ja mikäs siinä! Arviolta 20 min koirat olivat kiinni ja sen jälkeen siirryttiin sisälle kahvittelemaan. Minku oli aivan kierroksilla, näemmä touhu oli ollut kivaa ;) Koirat touhusivat ja leikkivät intoa piukassa, astumisyrityksiä ei enää tehty sillä hommahan oli tältä osin hoidettu.

Seuraavana päivänä eli perjantaina 17.11, joka oli Minkun 17. juoksupäivä, toiminta olikin sitten varsin nopeaa. Kun pääsimme perille, tehtiin pieni kävely ja jo sen aikana olivat koirat kovin halukkaita ryhtymään toimiin. Joten eipä siinä sitten aikailtu. Menimme taaseen takapihalle ja parissa minuutissa olivat koirat nalkissa. Nyt kiinni olo kestikin hieman pidempään, noin 30 min. Veikkaisin, että tämä päivä ja hetki oli se täysin oikea astutushetki. Kaikki sujui kuin oppikirjasta, koirat olivat halukkaita ja tiesivät tasan tarkkaan miten toimia. Hienoa!


Minku ja Caro, kaunis ja komea pari, pentueen alullelaiton jälkeen :)

Astutuksen jälkeen jälleen kahvittelut ja koirat saivat leikiskellä keskenään. Kirjoiteltiin astutussopparit ja vielä hetki jutusteltiin jatkosta, meille molemmille sekä Heidille että meille, alkoi jännittävä odotuksen aika! Niin alkoi meidän pennunostajakandidaateillekin, joita olemme aktiivisesti pitäneet ajan tasalla tapahtumien kulusta fb:n pentueelle omistamassamme Piemonte- ryhmässä. Seuraava tapahtuma onkin sitten Minkun ultra, joka on varattu perjantaille 15.12. Miten sitä malttaakaan odottaa sinne saakka!


Sitten vaan odotellaan, tuumaavat tuleva Täti Lumo ja tuleva Äippä Minku :)

2017-11-06

Jännittäviä aikoja.. :)

Niinhän se Minku piti tarkan juoksuaikataulunsa ja juoksut alkoivat viime viikolla. Tällä viikolla ohjelmassa on progetestiä ja sitten toivottavasti ehkä jo viikonloppuna, päästään laittamaan Piemonte- pentuetta alulle :) Lumokin aloitti juoksunsa samaan syssyyn, olisihan se loistavaa, että pennuilla olisi "varamammakin" omassa kotona jos lisämaidon tarvetta olisi. On kyllä kutkuttavan jännää ja ihanaa odotusta tiedossa meillä nyt!

Viikonloppuna käytiin vähän treenailemassa damien kera, Minku pääsi "kanijäljelle" ja hienosti se kanidami metsän kätköistä löytyi ja palautui pariinkin otteeseen :) Muu lauma teki hakuruutua lintudamein, kaikki jotain! Vähän oli tyttöjen tekemisessä paras puhti poissa, toki juoksut asiaan vaikuttavat. Mukavaa oli silti marraskuisessa metsässä touhuta ja hörpiskellä samalla lämmintä glödiä termarista :) Lauantaina saatiin vielä rotuuntutustujiakin kyläilemään, mukava oli taas opastaa ja neuvoa uusi ihmisiä rodun pariin! Omaa pentuetta emme enää markkinoida voi (tai ei ole tarvinnutkaan, tytöt ovat sen tehneet ihan itse :D), mutta hienoa että voidaan silti olla ihmisille apuna ja tiedon välittäjinä rotuun liittyen. Nyt emme enää ota vierailijoita (paitsi sovitut) vastaan, vaan rauhoitamme talon mahdollisen Piemonte- pentueen odotteluajaksi :)



 Minku ylpeänä pupudaminsa kanssa :)



Lumo palauttaa lintudamia



Rouva vauhdissa hakuruudussa :)