Tietoa päähenkilöistä

Taika- tollerin (C.I.E RU LV BY EE MVA EE LV LT BALT VMVA RKFV-10 BYW-10 BALTV-10 V-10 BALTVV-16 VV- 16 EEV-17 EEVV-17 RIGAVW-18 HeVW-18 LTVV-19 TK1 BH Copperfox`s Carina) sekä Taikan tyttärien Lumon (FI JVA CIE FI VMVA BY MVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA BYW- 13 PMV-13 LVV-15 TLNW- 16 EE VMVA LT VMVA HeVW-21 Magicfox`s Malvira) ja Minkun (FI JVA CIE FI VMVA BY MVA LV MVA EE MVA LT MVA BALT MVA BYW-15 EE JMVA LV JMVA BALTJW-15 TLNJW-15 TLNW-15 BALTV-16 RIGAW-18 HeV-18 BY GR MVA LT VMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Nebbiolo) sekä Minkun tytärten Myrrin (CIE FI JVA BY MVA EE MVA EE LT MVA JMVA LV JMVA LT JMVA BALT JMVA RIGAJW-18 JV-18 LTJV-19 RTK1 RTK2 RTK3 Magicfox`s Amarone) ja Hertan (CIE FI JVA EE MVA LT MVA EE JMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Queen of Hearts) ja Myrrin tyttärien Charmin (CIB CIE FI KVA-VAHI FI JVA FI MVA EE MVA LT MVA FI JMVA EE JMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Barbera) sekä Soman (Magicfox`s Carminoir) koirailua kotosalla ja harrastusten parissa raportoi Hanna- emäntä. Naurua ja hammasten kiristystä :)






2020-06-15

Mejäkauden korkkaus ja Hertan Smartdog- testin raportti

Helteinen viikonloppu kului Ylöjärven metsissä Jarnolla ensin lauantaina jälkiä tehden ja sitten sunnuntaina ensimmäistä kertaa Myrrin ohjaksissa kauden ensimmäisessä MEJÄ- kokeessa. Jarno kirjoittelee tarkemmin (uskoisin niin) kokeesta omaan blogiinsa, mutta kivasti Myrri oli töitä tehnyt, yhdellä "työtapaturmalla" ylittäen kulman hukkaan asti, ja toisella "läheltä piti" hukalla tuloksena VOI 2, 30 pistettä. Tommi Sianojan koekertomus oli hauskaa luettavaa, sanan säilä on hallussa! Etenkin lause "1. kulmalla ei korvakaan lotkahda, vaan jatkaa suoraan..." :) Positiivista oli olleet makuiden merkkaukset, jotka Myrrillä usein ovat hieman hätäisiä. Ei kun kirsu kohti seuraavia koitoksia, koska ja missä, vielä ei tiedetä.

Hertan Smartdog- testin raportti saapui sähköpostiini, ja laitanpa sen tähän kokonaisuudessaan:


TESTI PVM: 29.5.2020 PAIKKA: Kangasala
KOIRA: Magicfox’s Queen of Hearts, Hertta
TESTAAJA: Heli Väätäjä

KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA
Hertta on erittäin ystävällinen ja avoin pentu, joka tutkii testitilaa aktiivisesti, mutta
rauhallisesti. Hertta on erittäin motivoitunut ruoasta ja tehtävistä ja se keskittyy pääosin
hyvin tehtäviin, pientä herpaantumista lukuun ottamatta eleet -osiossa. Hertalla on hyvä
itsehillintä sylinteritestissä. Hertta lukee ihmisen kommunikointia eleillä erittäin hyvin –
ja testattuja käsieleitä täysin virheettömästi. Tilaan liittyvä ongelmanratkaisu (V-aita) oli
Hertalle haastava – se ei havainnut mahdollisuutta ratkaista tehtävä etenemällä
kauemmas makupaloista, vaan pyysi apua ihmisiltä ongelman ratkaisuun koetettuaan
ensin itse lyhyesti ratkoa tehtävää. Mahdottomassa tehtävässä Hertta käytti tasaisesti
molempia ongelmanratkaisutapoja eli itsenäistä ja ihmiseen tukeutuvaa. Hertta saattoi
oppia mallista namikoneen toimintaperiaatteen, mutta tästä ei voi olla varma testin
perusteella. Hertta leikkii innokkaasti, ”kissamaisesti”, ja leikkiä kannattaa käyttää ja
vahvistaa yhtenä palkkiomuotona makupalojen ohella. Hertan vahvuudet testissä ovat
sosiaalisuus, uteliaisuus tutustua uuteen tilaan, motivaatio ratkoa tehtäviä, hyvä
itsehillintä ja eleiden lukukyky, molempien ongelmanratkaisutapojen tasapuolinen käyttö,
ja sekä leikin että makupalojen toimiminen vahvisteena, jota voi hyödyntää
koulutuksessa.

SUHTAUTUMINEN VIERAASEEN IHMISEEN – ARKUUS-ROHKEUS
Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, sosiaalisuus/ystävällisyys, vaihtelee paljon koirien
välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä että koiran kokemukset koko
elinajan aikana. Erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan kokemuksilla, niin
positiivisilla kuin negatiivisilla. Pentuaikana koiran on hyvä tutustuttaa eri ikäisiin ja
näköisiin ihmisiin, mutta pelkäävää koiraa ei koskaan pidä pakottaa tutustumaan. Rodut
vaihtelevat paljon sosiaalisuudessaan, ja olemme jalostaneet rotuja, joista joissakin
pääosin yksilöt suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen ystävällisesti, kun taas toisissa
roduissa suhtautuminen on pääosin varauksellista. Testissä katsottiin pennun
suhtautumista sille vieraaseen testaajaan.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertta suhtautuu vieraaseen ihmiseen erittäin ystävällisesti ja avoimesti.

AKTIIVISUUS, TILAAN TUTUSTUMINEN
Aktiivisuus on ominaisuus, johon perimällä on suuri vaikutus, olemme mm. jalostaneet
rotuja, jotka eroavat aktiivisuudeltaan. Aktiivinen koira tarvitsee paljon liikuntaa ja
tekemistä. Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus, myös koiran uteliaisuus sekä
rohkeus uuteen tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä
mielellään lähellä omistajaa. Tällöin koiran luonnollinen aktiivisuus ei tule näkyviin
testissä, ja käytös kertoo, että koiraa jännittää uusi tilanne. Aktiivisuus mitattiin kahdella
tapaa testissä: 5-portaisella asteikolla aluksi tilaan tutustumisessa testaajan arvioimana,
sekä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon.
Koiran Fitbark-aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertta on aktiivinen ja tutustuu kävellen koko testitilaan. Hertan FitBark -
aktiivisuusmittarilla mitattu keskimääräinen aktiivisuus koko testin aikana on 30, mikä
vastaa pentujen keskimääräistä aktiivisuustasoa testissä. Voit verrata Hertan
keskimääräistä aktiivisuutta muiden saman rodun ja kaikkien rotujen mitattuun
keskimääräiseen aktiivisuuteen tietokannassa.

ITSEHILLINTÄ
Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen
suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian
kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus
luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä
on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen
tunnereaktio ja käyttäytymismalli, helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira,
joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin
esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia
mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua
yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta
metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme
koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet
metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta
saattaa olla hyväkin harrastuskoira – toisaalta arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa.
Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin
suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista,
tällaiset koirat eivät välttämättä ole parhaita yksilöitä.
Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä sekä V-aita testillä. Sylinteritestissä
koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että
koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri
oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja,
innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi.
Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee
helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on yhteydessä koiran
aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on monitahoinen ominaisuus, niin
ihmisellä kuin koirallakin.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertalla on hyvä itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä ja se käyttäytyi osiossa
rauhallisesti. Sylinteritestissä koira toimii suurelta osin siten, kuin se juuri oppi edellisessä
osiossa (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa
ensimmäisen yrityksen jälkeen. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin
onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Hertalla tämä oli 70%. Hertta
keksii myös ottaa namin sylinterin toisesta päästä, eikä vain siitä päästä, josta se oppi
alun perin syömään.

ELEET
Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen vihjeen
avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa
parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen
kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan
oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, mutta
tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden
lukukykyyn. Eri rodut todennäköisesti eroavat toisistaan siinä miten hyviä ne ovat
lukemaan ihmisen eleitä, ihmisen kanssa työhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan
keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Myös kallonmuoto saattaa vaikuttaa –
pyöreäkalloisten on havaittu olemaan parempia lukemaan eleitä kuin pitkäkalloisten.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertta lukee ihmisen kommunikointia erittäin hyvin saaden 89% oikein ELEET osiosta.
Hertta luki molempia käsieleitä virheettömästi (suoraan ja ristiin osoitetut), mutta katse-
eleessä sen keskittyminen herpaantui ja se teki muutamia virheitä. Hyvin harva koira yltää
täysin virheettömään suoritukseen tässä osuudessa. Testi vaatii myös hyvää
keskittymiskykyä.

ONGELMANRATKAISU - V-AITA
V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma – koiran on
tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, se on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä
mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää.
Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi
mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä
pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten
mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertta ei ratkaissut V-aita tehtävää 3 minuutin määräajassa. Hertta alussa lähti
etenemään lyhyen matkaa pitkin molempia aidanvieriä, mutta palasi takaisin
houkuttelevien namien luokse eikä havainnut mahdollisuutta ratkaista tehtävä kulkemalla
aidanvieriä pidemmälle. Kun ratkaisua ei näin löytynyt, Hertta pyysi ihmisen apua
tehtävän ratkaisuun.

ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ
Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisu strategiaa – itsenäinen
vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja
riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen
työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua
pyytävä strategia on erinomainen silloin kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja
sitä että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin, kuin toimii
itsenäisesti. Testissä katsotaan myös koiran sinnikkyyttä työskennellä rasian kimpussa,
käyttäen jompaakumpaa strategiaa. Pennuilla on yleensä vähäisempi sinnikkyys
työskennellä rasian kimpussa, ja usein pennut lähtevät muualle ennen 2 min ajanjakson
päättymistä. Pennut ovat yleensä myös pääosin itsenäisiä työskentelijöitä.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertalla on käytössä molemmat ongelmanratkaisustrategiat hyvin tasaisesti – se käyttää
46% ajasta avun pyytämiseen ja 46% ajasta itsenäiseen työskentelyyn (8% ajasta muuhun).
Itsenäisesti tehtävää ratkoessaan, Hertta nuuski, nuoli ja puri laatikkoa. Molempien
strategioiden käyttäminen kertoo käyttäytymisen joustavuudesta, ja siitä että koira
pystyy vaihtamaan ongelmanratkaisutapaa tarpeen tullen, eikä jumitu yhteen tapaan.

LEIKKIHALUKKUUS
Koirien halukkuus leikkiä ja taistella esineillä ihmisen kanssa vaihtelee paljon iän ja
persoonallisuuden ja kokemuksen mukaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa
leikkihalukkuuden on todettu korreloivat rohkeuden kanssa – mitä rohkeampi, sitä
innokkaampi leikkimään ja taistelemaan. Tämä näky etenkin silloin, mikäli koira on
uudessa tilassa ja leikki tapahtuu vieraan ihmisen kanssa. Rodut eroavat paljon
leikkihalukkuudessaan, passiiviset rodut eivät ole kovin kiinnostuneita leikkimisestä, kun
taas aktiiviset rodut monesti ovat. Sekarotuisten kohdalla taustalla olevat rodut
vaikuttavat tähän piirteeseen. Koiran leikkihalukkuutta voidaan käyttää hyväksi
koulutuksessa, ja leikkiä palkkiona koiralle.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertta syttyy leikkiin, mutta ei tartu leluun tiukalla otteella. Hertta kuitenkin
innostuessaan leikkii hyvin aktiivisesti, ja se selkeästi nauttii leikistä. Hertan otetta lelusta
voi halutessa vahvistaa, antamalla voittaa pienestäkin vetovastuksesta alussa vaikka
sekunnin mittaisesta tuntumasta. Leikkiä on hyvin monenlaista, ja kaikki leikki ei suinkaan
ole vetoleikkiä – koira voi nauttia yhdessä juoksemisesta, jahtaamisesta, viehetyyppisestä
leikistä jne ja onkin tärkeää löytää ne leikin muodot ja versiot, joista oma koira nauttii ja
joita on yhdessä kiva leikkiä palkkiomielessäkin. Hertalle käy myös namit palkkiona
erinomaisesti, ja se palaa leikkiin namien syömisen jälkeen, eli namit ja lelut eivät ole
”eriarvoisia” palkkioita ainakaan tässä vaiheessa.

SOSIAALINEN OPPIMINEN
Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen
seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on
eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa.
Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä
testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti
ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3
min aikaa puuhastella laitteen kanssa.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertta koskee namikoneen oikeaa nappulaa - se saattoi ottaa mallia esimerkistä, tai sitten
se vahingossa koskee oikeaa paikkaa. Se, että koira yrittää ylipäätään selvittää tehtävää,
kertoo paljon myös koiran luonteesta: koiralla on halua selvittää, miten namit saadaan
sekä rohkeutta manipuloida laitetta.

2020-06-06

Viikon touhuiluja


Taianomainen kettulaumamme lauantaiaamun metsälenkillä :)

Jälleen yksi aktiivinen viikko alkaa kääntyä loppua kohden. Paljon on tälläkin viikolla tehty ja touhuttu lauman kera :)

Maanantaina tuttuun tapaan aksa Myrrin ja Hertan kanssa. Molemmat parantavat suoritustaan viikko viikolta! Tiistaina Jirkan pentukurssi Tampereella. Tällä kertaa lähdettiin jalkautumaan Liisanpuiston ympäristöön. Paljon oli nähtävää ja häiriöitä pennuille. Hertan kanssa alku oli hankalaa, ei meinannnut "mamma" kiinnostaa kun niin paljon oli tapahtumia ympärillä. Kyllä se siitä sitten lähti sujumaan ja päästiin treenaamaan mm. peruutusta rappusissa ja tasaisella, puomien ali ryömimistä, ihmettelemään puiston patsaita ja jalista pelaavia lapsia jne.


Hertta kuuntelee Jirkan ohjeita ja antaa pari suukkua kiitokseksi neuvoista :)

Keskiviikkona käytiin Hertan ja Myrrin kanssa rallytunnilla Nokialla. Kivasti meni jälleen! Hertan kanssa treenattiin mm. seisomista (istu. seiso, kierrä koira), liikkeestä maahan menoa, luoksetuloa ja liikettä "askel seiso, kaksi askelta istu, kolme askelta maahan". Myrrin kanssa tehtiin ihan rataa sekä vasemmalla että oikealla puolella, ja treenattiin sitä ettei palkkaa ole kädessä vaan se tulee taskusta kun tulee. Myrri suoritti tosi hyvin, itseäni taas ohjattiin enemmänkin kuten aina ;)
Keskiviikkoiltana Mummu pääsi vanhempieni luona käymään, missä tavattiin Haminasta kyläilemään tulleet veljeni ja veljentyttöni pitkästä aikaa. Mummu sai paljon rapsutuksia ja paaaljon herkkuja, todellista Mummun laatuaikaa!

Torstaina Myrri pääsi MEJÄ- jäljelle, jonka Jarno oli keskiviikkona tehnyt. Maasto oli hieman haasteellinen (paljon riistaa, hakkuuaukkoa osin), keli kuuma ja melko tuulinen. Myrri suoritti ihan kivasti, hieman jouduin ohjaamaan muutamassa kohdin, tai ohjasin- ehkä olisi ilman ohjaustakin palannut jäljelle. Treenatessa emme kuitenkaan  halua että koira kovin pitkälle lähtee jäljeltä haahuilemaan. Riistapolut hieman vetivät puoleensa aika-ajoin, mutta kokonaisuudessaan ihan mallikasta Myrrin näköistä suorittamista :)

Perjantaina oli sitten Lumon vuoro jäljestää. Aamun sateisessa metsässä (minulla oli lomapäivä) käytiin lähes koejäljen mittainen suoritus, ja Lumo teki tuttuun tapaansa hienoa ja tarkkaa työtä. Kyllä on mukava kulkea konkarin narun päässä :) Ensi viikonloppuna saatiin koepaikka Ylöjärvelle ja kovaa pohdintaa on käyty siitä, starttaako jäljelle Myrri vai Lumo. Myrrille toiveena olisi valioituminen jossain kohtaa (kaksi ykköstä puuttuu), Lumolle toiveena on mestaruuskisapaikka/t.... Koronavuosi kun tehnee omat muutoksensa kisasääntöihin ym, on tämä melkoista miettimistä ja arpomista.... No, tällä hetkellä starttaamassa olisi Myrri, mutta voihan tuo vielä ennen viikonloppua vaihtuakin :D

Tänä aamuna otettiin kamera mukaan lenkille ja napsittiin laumasta muutama kuva. Kuvista sen hyvin huomaa, miten Hertta on iso tyttö jo... Ei ole juurikaan korkeuseroa äiti Minkin kanssa, ja muutenkin ovat kyllä niin samasta puusta veistettyjä nämä - ei ole sukulaisuudesta epäselvyyttä!