Tietoa päähenkilöistä

Taika- tollerin (C.I.E RU LV BY EE MVA EE LV LT BALT VMVA RKFV-10 BYW-10 BALTV-10 V-10 BALTVV-16 VV- 16 EEV-17 EEVV-17 RIGAVW-18 HeVW-18 LTVV-19 TK1 BH Copperfox`s Carina) sekä Taikan tyttärien Lumon (FI JVA CIE FI VMVA BY MVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA BYW- 13 PMV-13 LVV-15 TLNW- 16 EE VMVA LT VMVA HeVW-21 Magicfox`s Malvira) ja Minkun (FI JVA CIE FI VMVA BY MVA LV MVA EE MVA LT MVA BALT MVA BYW-15 EE JMVA LV JMVA BALTJW-15 TLNJW-15 TLNW-15 BALTV-16 RIGAW-18 HeV-18 BY GR MVA LT VMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Nebbiolo) sekä Minkun tytärten Myrrin (CIE FI JVA BY MVA EE MVA EE LT MVA JMVA LV JMVA LT JMVA BALT JMVA RIGAJW-18 JV-18 LTJV-19 RTK1 RTK2 RTK3 RTK4 Magicfox`s Amarone) ja Hertan (CIE FI JVA EE MVA LT MVA EE JMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Queen of Hearts) ja Myrrin tyttärien Charmin (CIB CIE FI KVA-VAHI FI JVA FI MVA EE MVA LT MVA FI JMVA EE JMVA RTK1 RTK2 RTK3 BH Magicfox`s Barbera) sekä Soman (FI JVA FI JMVA RTK1 Magicfox`s Carminoir) koirailua kotosalla ja harrastusten parissa raportoi Hanna- emäntä. Naurua ja hammasten kiristystä :)






2016-05-02

Vappuviikonlopun touhuja

Olipas kerrankin Vappusäät kohdillaan! Normia kun olisi se vesi/räntäsade... Nyt paistoi aurinko ja lämpöä riitti kuin keskellä kesää konsanaan. Mitä silloin tehdään? No suunnataan metsäjärvelle tietenkin :-)

Vappuaattona pakkasimme koirat ja kassin dameja kyytiin ja suunnattiin järvelle. Siellä ei oltu käytykään kuukauteen, sillä me emme ota mitään riskejä heikkojen jäiden kanssa ja sitten oli meidän Viron matka. Nyt olivat jäät sulaneet ja järvi läikehti vapaana ja kutsuvana. Minkua etenkin se veti puoleensa ja neiti viettikin suurimman osan järvikierrosta uiden, kun me kierrettiin järven ympäri kulkevaa polkua pitkin.

Jarno teki pitkästä aikaa Minkulle hakuruudun siipidameilla. Ruudussa oli 5 damia ja Minku lähtikin innolla niitä hakemaan (vaikka järvi vesilintuineen oli taustalla). Palautukset olivat kauniita, suoraan käteen. Kolme damia haettiin ja siihen lopetettiin, kun into oli vielä yllä. Sitten heiteltiin vesilintua muistuttavaa lintudamia veteen ja kaikki tytöt pääsivät sitä kilpaa hakemaan. Meidän metsäjärvi on siitä hyvä treenipaikka, että rantatyyppejä on paljon. Soista lettoa, jyrkkää syvää kalliorantaa, risukkoista kaislikkoa ym. Mitään hiekkarantaa siellä ei ole missään, vaan koirat joutuvat menemään veteen aina jokseenkin haastavista paikoista. Olikin hienoa huomata, että rannan tyypistä riippumatta sinne veteen mentiin vauhdilla! Minku oli varmaankin kaikista innokkain damin hakija vedestä, kahden muun kytätessä rantaviivalla valmiina nappaamaan damin Minkun suusta... No, tämän vesidameilun tarkoitus oli ihan vaan pitää hauskaa ja sitä se oli, jokainen tyttö oli aivan liekeissä!



Teimme saman järvilenkin myös Vapun päivänä sunnuntaina, nyt vain vesidameilun merkeissä. Mikäli mahdollista, tällä kertaa vedessä viihdyttiin vieläkin paremmin!

Sunnuntaina korkkasimme myös mejäkauden, kun jokainen tyttönen pääsi tekemillemme jäljille. Kaikkien jäljet olivat muutaman sata metriä pitkiä. Iltasella läksimme hommiin. Lumo pääsi ensin jäljestämään, Taikan ja Minkun jäädessä odottamaan vuoroaan puuhun kiinnitettyinä. Kylläpä oli intoa Lumolla! Hyvin oli tehtävä muistissa viime vuodelta. Katkokulma tuotti vähän päänvaivaa, mutta tarkistuslenkillä se selvitettiin. Makuut mentiin yli turhan rivakasti (tätä on treenattava), mutta kaadolle pysähdyttiin ja silmin nähden onnellisena sorkkaa nuuhkittiin :-) Hieno suoritus!


Seuraavaksi oli Minkun vuoro. Neiti oikein tärisi innosta kun valjaita puettiin, niin mieluisaa hommaa tämä hänestä on :-) Vauhtia oli Minkullakin vähän turhan paljon, jolloin makuut mentiin yli vain pikaisella nuuhkaisulla. Treeniä tähän siis. Katokulmalla Minku oli nyt ensimmäistä kertaa ja hieman se tuotti päänvaivaa. Pari kierrosta mentiin ympäriinsä kunnes osuttiin jäljen päälle ja matka jatkui. Siitä olikin hienoa reipastahtista menoa aina kaadolle asti, mille tultiin suoraan ja se kiinnosti. Oikein mallikas mejäkauden korkkaus siis Minkultakin :-)



Viimeisenä jäljelle pääsi Taika. Rouvan suorittamista on aina hieno katsoa, hän tekee niin rauhallista ja jälkitarkkaa työtä. Katkokulmaa ei Taikan kanssa olla aiemmin tehty ja siinä vaadittiin vähän apuja, mutta löytyihän se jäljen jatko sieltä pienen työskentelyn jälkeen. Sorkalle suoraan ja suuret kehut kanafileen kera palkaksi (tämä joka tytölle, palkka tehdystä työstä!). Sitten valjaat pois ja koirat irti ja jälkiä purkamaan.



Kyllä oli iltasella tyytyväistä koirakansaa kotosalla. Vesiaktiviteetit, jäljestys, ulkona oloa meidän pihahommia vahtien useita tunteja viikonlopun aikana.... Kyllä uni maittoi niin koirille kuin ihmisille!