Eilen Helatorstaina koin yhden näyttelyhistoriani hienoimmista hetkistä, josta riittää muisteltavaa ja fiilisteltävää moniksi vuosiksi eteenpäin :-)
Kaikkihan lähti siitä, että valitsimme kolmen Helatorstaina tarjolla olevan näyttelyn joukosta Akaan ryhmänäyttelyn. Itse hieman emmin valintaa, sillä tuomarina oli tiukkana pidetty Tapio Eerola, joka oli meille ihan uusi tuomarituttavuus. Jarno taisi sen lopullisen päätöksen tehdä, että sinne mennään kun kerrankin on kohtuullinen matkakin, vajaan tunnin ajo meiltä.
Ilma oli mitä mahtavin kun saavuimme näyttelypaikalle. Näyttelyn tunnelma ja ilmapiiri oli loistava heti portilta alkaen, kun parkkimiehet iloisesti juttelivat ja toivottelivat vielä onnea näyttelyyn. Auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta vietiin ja kasattiin häkki kehän reunalle ja lähdettiin sitten koirien kanssa kiertämään vähän lenkkiä ympäröivään maastoon. Hyvät lenkkireitit olikin näyttelypaikkana toimivan urheilukentän ympärillä,
Tuomari sai edeltävän rodun päätökseen etuajassa ja siinä kehisten kanssa juteltiin, että kaikki 10 tolleria on nähty olevan paikalla, joten varmaankin voidaan aloitella kehä hieman ennen aikatauluun merkittyä aikaa (joskus näinkin, kun yleensä kehät on aina myöhässä!). Tämä sopi kaikille, kun tuomari sai kahvinsa juotua. Urokset aloitti junnu, joka ilmeisesti pelkäsi tuomaria ja se purkautui peruutuksella ja haukulla. Tuomari hoiti tilanteen hyvin, antoi koiralle muutaman rauhallisen mahdollisuuden ja arvosteli liikkeet ja seisotuksen. Lopulta hän kertoi esittäjälle ja meille yleisölle, että antaa koiralle arvosanaksi T:n, sillä hänen mielestään käytös oli pelkoa, ja ei halua rangaista koiraa siitä. Hienosti toimittu mielestäni, pisteet tuomarille. Avoluokan uros sai eh:n ja käyttöluokan uros erin. Valiouros Paavo oli ainoa sa:n saanut uros.
Nartut aloitti junnu, jolle eh. Sitten nuortenluokan narttu joka sai sa:n. Avoluokassa kisaavalle eh ja käyttöluokan nartulle h. Sitten olikin jo meidän vuoro- Jarno Lumon ja minä Minkun kanssa. Molemmat esiintyivät kivasti ja saivat erit. Kilpailuluokassa Minku laitettiin ykköseksi ja molemmille sa. Siitä jatkettiin suoraan pn- kehään ja juoksukierroksen jälkeen nuortenluokan narttu siirrettiin kolmanneksi, Lumo oli pn2 ja Minku pn1. Siinä ROP- kehää odotellessa tuomari sanoi minulle, että te sitten kierrätte valion kanssa ryhmäsijoitusten perässä ja hymyili :-) Ja niinhän se ROP- kehä meni, että Minkulle ojennettiin Suomen ensimmäinen ROP- ruusuke! Mahtavaa!
Minku ROP, Paavo (Banietta`s Flaming Style) VSP, tuomarina Tapio Eerola
Ryhmään jääntiä emme kauaa pohtineet, vielä kun luettelosta nähtiin ryhmätuomarina toimivan Minkusta vuosi sitten Tallinna Winnerin ROP:n tehnyt Tiina Illukka. Toki voihan tuomarin mielipide muuttua vuodessa kun koirakin on muuttunut, kasvanut juniorista valioluokkaan. Joten nautittiin auringosta, lenkitettiin tyttösiä ja odoteltiin ryhmien alkua.
Vihdoin tuli aika mennä kokoomakehään. Minku oli vähän nuutunut, pitkä päivä ja kuuma ilma ottivat veronsa pienestä koirasta. Hyvin Minkuli kuitenkin heräsi ja siirryttiin kehään esiarvosteluun. Tiina kävi koirat läpi, tutkien ja juoksuttaen edestakas ja ympäri. Siinä sitten seisottiin peräkkäin kaikki kasiryhmän kauneimmat :-)
Kohta tuli kutsu isoon kehään ja sinne juostiin peräkanaa, olimme enkkusprinkun (nuori koira joka esiarvostelukehässä sai hetken aikaa leikkiä Minkulin kanssa- eihän tämä meinaan niin vakavaa touhua ole!) perässä ja takana tuli portugeesi. Isossa kehässä juostiin edestakas ja ympäri jälleen, sitten hetki seisotusta ja Tiina alkoi poimia koiria jatkoon. Hän otti jonon alusta amerikancockerin, sitten meni muutama koira ohi ja hän osoitti meitä, sanoen "tolleri". Olin ihan suu auki että mitä, me jatkoon?!? Ei ole nimittäin tapahtunut koskaan Suomessa, että jatkoon ryhmissä päästäisiin, ei Taikan eikä Lumon kanssa vaikka ROP:ja ollaan oltu usein. Nyt oli Minkun eka Suomen ROP- kehä ja päästiin jatkoon! Tiina poimi vielä portugeesin ja sileäkarvaisen noutajan ja siinä me sitten olimme, 8- ryhmän neljä kauneinta! Fiilis oli todella epäuskoinen, voiko tämä olla totta?!? Katselinkin Jarnoa joka kuvasi kehänlaidalla ja pyörittelin päätäni epäuskoisena.
Minkun kauniit liikkeet RYP- kehässä
8- ryhmän sijoittuneet, kolme mustaa ja Minku :-)
Sitten tuomari jakoi sijoitukset. Olin 100 % varma että tolleri kutsutaan ensimmäisenä sijalle neljä, sillä Minkun esiintyminen ei enää ollut kovin ryhdikästä. Mutta eipä oltu nelosia, vaan portugeesi otettiin ensimmäisenä ja sitten seuraavaksi kuulutettiin novascotiannoutaja, sitten jenkki ja lopuksi flätti, joka kyllä esiintyi upeasti ja voittonsa ansaitsi.
Juoksimme kolmospaikalle ja Tiina ojensi meille hienon keltaisen RYP-3 ruusukkeen, saatesanoin "Todella kaunis". Siinä me sitten seisottiin, ruusuke kourassa, hieno pokaali ja ruokasäkki jaloissa 3. sijalla ja vasta siinä kohtaa alkoi kolahtaa, että Minku sijoittui RYP-3 :ksi! Seitsemän vuoden tollerikehien kierron jälkeen Suomen ensimmäinen ryhmäsijoitus meille ja kuka sen otti, "pentueen rääpäle" Minku! Tulipa siinä muutama liikutuksen kyynelkin vuodatettua, sen verran "koville" otti tällaista kehäkonkariakin. Minku oli ihan cool eikä tainnut lainkaan ymmärtää, mitä se mamma siinä nyyhkii :-)
Leiri kasattiin ja kotiin ajettiin edelleen epäuskoisissa ja riemukkaissa fiiliksissä! Iltasella kotona piti korkata Nebbiolo, yleensä Nebbiolo (ja Lumolle Malvira) nautitaan vain tyttösten synttäreinä, mutta ehkä (no todellakin!!) tämä oli sen arvoinen juhla!
Tätä kirjoittaessani sain soiton, että molemmat tyttöset pääsevät viikon päästä Oriveden Päijälässä pidettävään Pirkan Nuuskujen mejäkokeeseen! Tämä onkin Minkun ensimmäinen VOI- luokan jälkikoe ja Lumo lähtee jahtaamaan toista ykköstä.... Ei nuo tytöt ole vain kauniita, vaan taitavia ja loistavia kaikin puolin!
