Iltamejän nuuskuttelija Lumo :)
Kuten edellisessä päivityksessä kirjoitin, saatiin kivana yllärinä MEJÄ- paikka Sastamalan iltamejään. Vähän nopealla aikataululla tieto tuli, mutta eipä haitannut. Jäljet lähdettiin tekemään tiistaina illalla n klo 18. Meillä Jarnon kanssa oli tehtävänä yksi VOI- jälki ja tuttuun tapaan, kaikki sujui hyvin. Jarno suunnisti ja minä merkkasin, toisella kierroksella minä veretin (olin "sieni") ja Jarno piilomerkkasi. Ilma oli todella helteinen ja hiki kyllä virtasi jälkeä tehdessä. Maasto oli paikoin niin kuivaa, että jäkälät vaan ritisivät kengän alla. Oma haasteensa jäljelle tuokin, yletön kuivuus, kuin toki myös olisi vastaava tilanne toiseen suuntaan, kova sade. Jälki saatiin tehtyä kahdessa tunnissa ja sitten kohti kotia, jonne jälkipaikalta olikin mukavan lyhyt matka, vajaat 30 min :)
Hetken taas jouduin pohtimaan, kumpi koirista kokeeseen lähtee. No, Minkun edellinen suoritus oli sen verran raskas (ainakin ohjaajalle..) että valinta päätyi Lumoon. Joten keskiviikkona viiden maissa koirat (Myrri lähti mukaan sosiaalistumaan) autoon ja menoksi kohti Häijään Nestettä, missä kokeen alkupuhuttelu pidettiin.
Kokeeseen osallistui kuusi koiraa, joisa yksi avo ja loput voi- koiria. Tuomareina olivat tutut Sanna ja Karla, kolme koiraa kummassakin tuomariryhmässä. Ryhmiä jouduttiin pikkuisen sumplimaan, kun oli jääviyksiä osalla jäljen tekijöistä mennä tietyille jäljille. Lopulta meille tuli Jarnon opastettavaksi Sannan ryhmän toinen jälki ja minulle Lumon kanssa suoritettavaksi Karlan ryhmän kolmas, eli viimeinen jälki. Tässä kohtaa varsinkaan ei haitannut yhtään, että oltiin viimeisiä. Nimittäin ilma oli niin kuuma, että iltaa kohden tapahtuva viileneminen oli erittäin tervetullut asia.
Häijään Nesteeltä siirryttiin maastoon, n 10 min ajomatkan päähän. Siellä suoritettiin laukauksen sieto. Lumohan ei paukuista ole koskaan piitannut edes reagoinnin vertaa. Nyt kun matkassa oli Myrri, oli pieni jännitys miten Myrri reagoi. Vein Lumon kiinni puuhun n 10 m päähän ja Jarno oli autolla katsomassa Myrriä (takaluukku auki). Karla, joka laukauksen haulikolla suoritti, ampui meidän autosta n 3 m päästä. Myrri oli Jarnon kertoman mukaan vähän nostanut päätään kun pamahti, sitten häntä heiluen jatkoi herkkujen syömistä Jarnon kädestä. Ainakin vielä siis loistava suhtautuminen laukaukseen :)
Ammunnan jälkeen siirryttiin maastoon ja minä jäin koirien kanssa palloilemaan Jarnon opastaman jäljen loppupään lähelle, kun Jarno lähti odottamaan tuomaria ekalta jäljeltä. Siinä odotellessa Myrri ja Lumo mm söivät ruohoa (nam), kävivät uiskentelemassa suo- ojassa ja naposteltiin matkaan ottamiani herkkuja. Reilu tunti siinä ekassa jäljessä meni, kun Jarno kurvasi meidät hakemaan ja siirryttiin autolla Jarnon opastaman jäljen alkuun. Siitä tulikin sitten meillä piiiitkä odotus autossa, koirakko viipyi jäljellä reilusti yli tunnin (toki siirtymät yms). Koirat olivat jo ihan untenmailla tuossa kohtaa, kun kello oli yli 21 kun Jarno opastuksesta palasi. Sitten ajettiin Lumon jäljen alkuun odottelemaan ja rupattelemaan Karla- tuomarin kanssa, oppaan sorkan vientiä odotellessa.
Likat odottelemassa töihin pääsyä :)
Noin klo 21.30 lähdettiin maastoon Lumon kanssa. Eipä olla koskaan noin myöhään jäljestetty :) Ilta alkoi jo vähän hämärtää ja aurinko laski. Käki kukkui ja hyttyset inisivät, siinä illan luotoäänet + rääkyvä korppi. Lumo tutki alkumakuun hyvin kiinnostuneena ja siitä hienosti jäljelle. Koko jäljestys kulki varsin helppokulkuisessa maastossa. Kangasmetsää ja kuivaa jäkälikköä kallion päällä. Ja ritisevän kuivaa oli meidänkin jäljellä. Lumo teki pieniä lenkkejä kullakin osuudella, makauksia merkkasi pari minun makuun kunnolla. yksi mentiin yli ja yhdellä ei mielestäni käyty (vaan lähellä olleella vanhalla makuulla). Tahti oli mukava enkä joutunut juuri jarruttamaan kuin paikoin. Katko ekalla kulmalla lenkitettiin paristi ja myös viimeisellä kulmalla tehtiin lenkki. Sorkalle tultiin vähän yllättäin (viimeinen osuus oli aika lyhyt). Lumo ei ensin mennyt ihan sorkalle asti, vaan jäi makuun reunaan. Hetken päästä siirtyi haistelemaan sorkkaa ja sain kiittää. Sorkka oli todella pieni kauriin sorkka, niin pientä en ole ennen kokeissa nähnyt. Ehkäpä siksi Lumokaan ei sitä heti huomannut :)
Mutta hienoa työtä Lumolta, 25 min suoritusaika eikä turhia haahuiluita. Lumosta on kyllä kehteytynyt kelpo jälkikoira :)
Metsästä palailtiin ja ajettiin kokoomapaikalle, missä kokeen aloittanut ammuntakin suoritettiin. Kello oli siinä vaiheessa n. 22.30 ja siinä Karlan ja Sannan kirjoitellessa koekertomuksia ja sihteerin niitä tulostaessa, aika kului mukavasti pallogrillillä grillattua makkaraa nauttien, koiria vähän kävelyttäen ja mukavia muiden osallistujien kanssa rupatellen. Myrri pääsi seurustelemaan toisen kisamaskotin, viikkoa nuoremman cockerspenielin pennun kanssa. Samanmoinen naskalihammas oli tämä kaveri kuin Myrrikin :D
Tulosten luku päästiin aloittamaan n klo 23. Meidän tulos luettiin toiseksi viimeisenä, kelpo 44 pistettä. Kokeen paras teki 49 pistettä, melkoinen labbis ja onnittelut omistaja Pirjolle! Mieltä lämmitti erityisesti se, miten Karla kehui minun ja Lumon tekemistä ja yhteistyötä :) Ihana saada niin hyvää palautetta!
Kelpo koekertomus :)
Kotiin saavuttiin aika lailla kellon lyödessä 00.00. Ovelle tuli vastaan ihmettelevät Minku ja Taika, että missäs te olette olleet, kun he oli jo unten mailla? Tai no taisivatpa nuo haistaa, missä oltiin oltu :) Onneksi nyt tulevana viikonloppuna pääsee Minkukin jäljelle, kun saatiin kaksi koepaikkaa Päijälään. Viikonloppu majoitutaan ihanassa "retrossa" Lehdesmäen lomakodissa, jossa ollaan pari aiempaa vuottakin Pirkan Nuuskujen mejän aikaan majoituttu. Innolla odotellen varmasti mukavaa viikonloppua!
