Olipas outo viikonloppu kun ei ollut yhtään näyttelyä :) Pääsiäisviikonlopun hienon näyttelyrupeaman jälkeen meillä on elelty "hiljaiseloa"- ei siis mitenkään erityisen hiljaista mutta tapahtumiltaan köyhää. Päivät ovat täyttyneet peruspuuhastelusta, pitkistä metsälenkeistä jo varsin lumettomassa metsässä, namien etsinnästä, pallon pyörityksestä ja pienistä damireeneistä. Jottei näyttelykäytös ihan ole päässyt unohtumaan, pidimme torstai-iltana oman näyttelyreenin jäähallin parkkiksella Millin ja Tara- bulmastiffin kanssa. Ihan mallikkaasti Taika seisoi lihapullan hypnotisoimana, silmäluomi ei värähtänytkään kun katse oli kiinnitetty pullaan. Myös ravaaminen meni ihan kivasti. Sillain ihan hyvä reeni, että kasvatti hieman mun omaa itseluottamusta Taikan esittämisen suhteen. Ehkäpä jo ensi kuussa..

Ennen näyttelyreeniä menimme lähes ekaa kertaa koirapuistoon (Taika oli piipahtanut talvella mätsärireissulla Millin ja Marikan kanssa pikaisesti) Hakametsään. Kyllähän tuo tyttö kaupunkikoirastakin kävisi, ei ollut minkäänlaisia sopeutumisvaikeuksia puistoilussa. Paikalla oli kookas, nuori labbisnarttu jonka kanssa leikittiin aika raisusti ja kovaäänisesti. Aivan ihana leikkikamu Taikan mielestä oli 5 kk ikäinen villakoiratyttö, joka aina menon käydessä liian hurjaksi juoksi omistajansa jalkoihin piiloon. Ihan nätisti Taika pentua kohteli, on se sen verran pentu vielä itsekkin:) Puistossa viivyimme vajaan tunnin ja kyllä oli koirat poikki! Mainittakoon että Taikan nenä sai hienon mustan pigmentin koirapuiston kuralätäköstä latkimisen johdosta. Nenä oli musta koko loppuillan, vaihteluna ihan okei mutta kyllä mun mielestä tollerin nenän kuuluu olla punainen (näin se mieli muuttuu..).

Maanantaina kävimme Marikan kanssa kuuntelemassa koirahieroja Jaana Talan luentoa koiran venyttelystä ja lihashuollosta. Oli kyllä hyvä tietopaketti. Havaintomateriaalina Jaanalla oli oma kultsutyttönsä, joka tosin suhtautui venytyksiin hieman kärsimättömästi. Luennolla käytiin läpi koiran ravitsemusta suhteutettuna liikunnan määrään ja intensiteettiin, lihasten lämmittelyä ennen liikuntaa ja venyttelyä koiran jäähdyttyä liikunnan jälkeen. Kerroin Jaanalle Taikan kissamaisesta tavasta venyttää selkää ylöspäin köyristäen ja se on kuulemma ihan hyvä juttu, on notkea ja liikkuva selkä. Ei Taikalla isompia jumeja kyllä varmaan ole, liikeet on sen verran ketteriä ja venytykset pontevia suuntaan ja toiseen, hyvä niin. Luento oli taktisesti järjestetty uuden eläinkaupan tiloissa ja arvata saattaa ettei sieltä tyhjin käsin lähdetty :) Mukaan tarttui iso pussillinen erilaisia puruherkkuja mm. naudan kuivattua henkitorvea, kongitahnaa (uutena makuna maapähkinävoi!) sekä uusi kongi. Malliltaan kongi on ufon mallinen läpyskä, jossa on kolme tähden mallista reikää mihin saa tunkea täytettä. Kotona tietysti annoin kongin heti ammattilaisen testattavaksi. Lihapullan palat menivät reikiin tosi tiukkaan ja Taikalla riitti tekemistä niiden irroittelussa. Haastava aktivointilelu, jota Taika malttoi kaluta lopun illan!