Ihana jälleennäkeminen koitti vihdoin eilen, kun saavuimme Thaimaan reissulta kotio ja lähdettiin hakemaan Taikaa mummulasta. Voi sitä hetkeä kun näki Taikkiksen ekaa kertaa 17 vuorokauteen: tyttö oli aikuistunut silmissä! Kokoa ei ollut peloistani huolimatta, :) , tullut lisää, mutta piirteet olivat selvästi aikuistuneet. Taika sai pienen hepulin kun huomasi meidän tulevan ovesta sisään. Riemua riitti ja kiihdytyksiä otettiin parkettia ruopien. Thaimaan tuliainen, pieni muovinen vinkuapina, oli mieleinen, kiitos Jarin idean pitää apinaa päivä samassa pussissa lihapullien kanssa. Pullat maistuivat ja apinaa vingutettiin ahkerasti.
Iso Kiitos äitille ja iskälle kuluneista viikoista! Laittelimme toki tekstiviestejä lähes päivittäin ja vaihdoimme kuulumisia. Uutiset kotimaasta olivat yleensä tyyliin "ulkoiltu ollaan, myyriä kaivetaan raivokkaasti, ruoka maistuu ja lähes joka viestissä kommentti VIRTAA ON. Itse vollotin ikävääni varmaan rasittavuuteen asti sekä viesteissä kotiin ja sijaiskärsijä matkakumppani Jarille. Kiitos Jari kun jaksoit ikävä-ruikutustani kuunnella ja lohduttaa ja piristää mua koko reissun ajan! Tästä voisi nyt saada kuvan, että matka oli mulle pelkkää koiran ikävöintiä ja kärsimystä. Totta ehkä toinen puoli :) No ei vais. Kyllä ikävä oli kova, mutta tieto siitä että Taikalla oli hyvä olla ja paljon ohjelmaa ja huolenpitoa kotosuomessa helpotti. Ja reissu oli kyllä ihana. Aurinkoa ja lepoa saatiin, jalkanikin kerkesi parantua joten nyt jaksaa taas lähteä metsään reippailemaan Taikan kanssa!
Mummulassa Taikalla oli paljon ohjelmaa. Joka päivä pitkiä lenkkejä hankikannoilla ja lumikentillä. Myyrien kaivamista, peuran jälkien tutkimista, leikkejä koko mukana olleella vinkulelurepertuaarilla ja uusilla leluilla, omat ruokakuviot kongimaksalaatikolla ja aktivointipallolla, rapsutuksia, juttelua ja silityksiä.. Eikä yksin tarvinnut olla laisinkaan. Toisin on nyt sitten. Saapa nähdä kuinka Taika taas solahtaa kotirutiineihin mukaan. Illalla kun kotio saavuttiin alettiin ensitöikseen ettiä nappuloita olkkarista ja keittiöstä. Koiranomistajan prioriteetit: tultiin aamuyöstä neljän aikaan kotiin. Matkatavaroiden purun ja järjestelyn lisäksi ennen töihin lähtöä seitsemältä (huom. nukkumaan ei kerenny ollenkaan joten pari vuorokautta samoilla silmillä...) piilotin nappuloita Taikalle valmiiksi jotta olisi kiva kotiinpaluu etsimishomman merkeissä! Ja kyllä Taika etsikin. Nuuskutusta piisasi ja kaikki nappulat löysivät oikean osoitteen. Sitten syötiin maksalaatikkoa kongista ja paineltiin aktivointipallon perässä nappuloita imuroiden ympäri kämppää. Kaikki siis jatkui ennallaan siitä mihin ennen lomaa jäätiin, ihanaa! Aamulla Taika jäi kongia lipomaan kun läksin töihin. Toivottavasti päivän aikana ei ole keksitty omaa ohjelmaa... No, pian nähdään!
