Tietoa päähenkilöistä

Edesmenneen Taika- tollerin (C.I.E RU LV BY EE MVA EE LV LT BALT VMVA RKFV-10 BYW-10 BALTV-10 V-10 BALTVV-16 VV- 16 EEV-17 EEVV-17 RIGAVW-18 HeVW-18 LTVV-19 TK1 BH Copperfox`s Carina) sekä Taikan tyttärien edesmenneen Lumon (FI JVA CIE FI VMVA BY MVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA BYW- 13 PMV-13 LVV-15 TLNW- 16 EE VMVA LT VMVA HeVW-21 Magicfox`s Malvira) ja Minkun (FI JVA CIE FI VMVA BY MVA LV MVA EE MVA LT MVA BALT MVA BYW-15 EE JMVA LV JMVA BALTJW-15 TLNJW-15 TLNW-15 BALTV-16 RIGAW-18 HeV-18 BY GR MVA LT VMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Nebbiolo) sekä Minkun tytärten Myrrin (CIE FI JVA FI RTVA BY MVA EE MVA EE LT MVA JMVA LV JMVA LT JMVA BALT JMVA RIGAJW-18 JV-18 LTJV-19 RTK1 RTK2 RTK3 RTK4 Magicfox`s Amarone) ja Hertan (CIE FI JVA EE MVA LT MVA EE JMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Queen of Hearts) ja Myrrin tyttärien Charmin (CIB CIE FI KVA-VAHI FI JVA FI MVA FI RTVA SE JVA EE MVA LT MVA FI JMVA EE JMVA V-24 RTK1 RTK2 RTK3 RTK4 BH Magicfox`s Barbera) sekä Soman (FI JVA FI JMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Carminoir) koirailua kotosalla ja harrastusten parissa raportoi Hanna- emäntä. Naurua ja hammasten kiristystä :)






2024-12-31

Vuoden 2024 muistelua

Kaksi vuoden 2024 kohokohtaa, Tessa ja Uffe 💗

Näin uuden vuoden aattona on tapana ollut muistella kulunutta vuotta. En enää muista, asetinko tälle vuodelle jotain tiettyjä koiramaisia tavoitteita. Jos asetinkin, osa varmasti täyttyi, osa ei, osa saattoi jopa ylittyä. Mennään koira kerrallaan nuorimmasta vanhimpaan.

Soma: Soman kanssa käytiin muutamia näyttelyitä, sieltä saavutuksena FI JMVA-titteli, kaksi sertiä sekä kerran oltiin ROP. Muutamia PN-sijoituksia tämän lisäksi. MEJÄ:ssä Soma saavutti FI JVA arvon sekä SNJ:n mestaruuskisassa kisan nuorimpana ylsi hienosti sijalle 5 ja tätä myötä pääsee edustamaan MEJÄ:n pohjoismaiden mestaruuskisaan ensi vuonna. Rallyssa tehtiin RTK1 ja AVO-luokasta kaksi hyväksyttyä tulosta. PEVISA-tutkimukset tehtiin ja neiti terveeksi todettiin 😊

Charmi: Charmin vuosi oli jälleen huikea. MEJÄ:ssä Charmi teki lukuisia VOI1-tuloksia (7 starttia, 7 x VOI1- tulos), SNJ:n mestaruuskisassa saavutti pronssia ja sai paikan jälleen MEJÄ:n pohjoismaiden mestaruuskisaan. Ruotsista Charmi saavutti jälkivalion arvon. Rally-tokossa saavutettiin keväällä RTK3, syksyllä RTK4, tämän lisäksi Charmin listaan saatiin lisätä rotumestaruuskisan voitto "Rally-tokomestari-24" ja RTVA-titteli. Käyttäytymiskoe BH suoritettiin keväällä. Näyttelyissä tuli lukuisia voittoja (5 x ROP, 7 x VSP, 5 x CACIB, 2 x NORD SERT) ja vuoden päätti hieno V24-titteli. 

Hertta: Hertan kanssa käytiin muutamassa näyttelyssä, joista muutamia PN-sijoituksia. Nose-work- harrastus aloitettiin ja se onkin Hertalle oikein mieluisa laji! Hertan vuoden pääteema oli pentue, josta maailmalle saatiin kaksi ihanaa pikkuista Myrrin hoitoavustuksella. 

Myrri: Myrri kävi rally-tokossa viisi kisaa MES-luokassa ja sai saavutti RTK4-koulutustunnuksen. Näyttelyissä Myrri oli  3 x ROP ja 2 x VSP, sai kaksi CACIB:ia, yhden NORD SERTin sekä muutamia PN-sijoituksia. Myrrin syksy kului hoitaen Hertan kaksikkoa ja upeasti Myrri adoptiolapset hoitikin 💗

Minku ei tehnyt mitään virallista, mutta touhuili lauman mukana kaikkea namien etsinnästä sohvalla loikoiluun ja rapsutuksiin 😊

Lumo kävi kerran näyttelyssä kesäkuussa Alavus KR:ssä ihanalla Pia Itkosella, ollen PN2 ja ROP-veteraani, Charmi oli tuolloin ROP. Arvostelu on yksi kauneimmista ja siihen oli hyvä lopettaa Lumon upea näyttelyura: " 12.5 vuotias edelleen uskomattoman upeassa kunnossa esiintyvä laatunarttu. Kaunisilmeinen pää. Erinomainen ylälinja. Tasapainoiset erinomaiset kulmaukset. Upea eturinta ja rintakehä. Erinomainen lanne. Liikkuu edelleen kehän omistaen. Karvapeitteessä ikä jo näkyy mutta kaiken kaikkiaan hyvä laadultaan. On suuri kunnia nähdä tämä rautarouva kehässä vielä kerran. Kaikkea hyvää kesään". Näyttelyä seuranneella viikolla yhtäkkiä tullut Lumon sairastuminen (vestibulaarisyndrooma) lopetti viralliset harrastukset, mutta mummeli on onneksi toipunut melko hyvin ja elelee nyt toisena sohvachampionina Minkun kanssa tyytyväistä mummokoiran elämää 😊

Taika 💗 Kokonaista vuotta emme enää Taikan kanssa saaneet, vaan jouduimme hyvästelemään Taikan 21.11 💔 Vuosi siihen asti kului Taikan tahdissa eläen: syviä unia, pieniä Taikan tahdissa tehtyjä lenkkejä, nautinnollisia ruokahetkiä sekä oloa lauman matriarkkana. Ikävä on ikuinen ja sopeutuminen elämään ilman Taikaa ottaa aikansa meiltä kaikilta. Ikuisesti sydämissä 💗

Kasvatus: Vuoden aikana saatiin maailmalle kaksi mahtavaa pentua, Tessa ja Uffe. Pentuprojekti oli kaikista meidän pentueista mieleenpainuvin ja opetti paljon niin lauman toiminnasta kuin kasvatuksen varjopuolistakin. Surua riitti kuin myös lukuisia ilon hetkiä. Muiden kasvattien osalta vuoteen kuului tuloksia sieltä täältä, erityismainintana jälleen hienoa tuloslistausta tehnyt Luca, jälkimetsissä loistanut Morris sekä upea Dasher lukuisine saavutuksineen niin näyttelyissä kuin käyttölajeissakin. Pentueita Hertan lisäksi tekivät sekä Morris että Dasher. Soman sisaruksia PEVISA-kuvattiin yhtä lukuun ottamatta kaikki, erinomaisin tuloksin. Kiitokset kaikille kasvatinomistajille kuluneesta vuodesta, ihana on ollut aktiivisesti kuulla ja nähdä päivityksiä "lapsosista" 😊

Kaikille kasvateille kuin myös omille tytöille sekä blogin lukijoille toivotan onnea ja menestystä alkavaan uuteen Vuoteen 2025! Tavoitteista sen saralle lisää sitten, kun vuosi on kierähtänyt uudelle lukemalle 😊

2024-12-23

Druif-pentue 5 vuotta!

Minku ja vastasyntynyt Druif-pentue viisi vuotta sitten 😊

Tänään täyttää Druif-pentueemme jo viisi vuotta. Onnea Hertta ja sisarukset! Aika rientää niin nopeaan, ettei meinaa uskoa tästäkin Joulun aatonaaton ihanasta tapahtumasta jo viisi vuotta kuluneen. Toivotaan kaikille pennuille iloa, terveyttä, rakkautta ja paljon herkkuja tähän juhlapäivään 💖

Hertan menehtyneen enkelitytön kuolinsyyn raportti saapui vihdoin Ruokavirastosta. Tytön kuolinsyy oli krooninen märkäinen keuhkotulehdus, krooninen lymfoplasmasytäärinen ja neutrofiilinen bronkointerstitinelli pneumonia. Mitään rakenteellisia poikkeavuuksia, ulkoisia vammoja, mikrobeja tai muuta poikkeavaa ei tytöstä löytynyt. Pentu oli täydellinen, mutta tuo kavala tulehdus teki tuhojaan keuhkoissa ja vei pienen hengen 💔 Tyttöhän syntyi pentueen viimeisenä, sinertävänä ja elvytettiin eläinlääkärillä melko pitkään, ennen kuin sai elämästä kiinni. Valitettavasti kuitenkin vahinko oli jo tapahtunut. Elämä oli lyhyt, mutta pieni sai elää rakastettuna sen aikaa, kun eli. Lepää rauhassa pieni tyttö 💗

Pieni Enkelityttö Hertan huomassa 💗

Itselleni tieto toi helpotuksen, ei tarvitse enää jossitella mikä oli äkillisen kuoleman syy ja olisiko jotain voinut tehdä toisin. Näillä tiedoilla ja taidoilla mitä oli, ei olisi.

Iloa enkelitytön sisaruksista Tessasta ja Uffesta onneksi riittää ja mukavia päivityksiä saa kuulla ja nähdä pikkusista reippaista koiran aluista 😍 

Tänä jouluna meillä ei oteta perinteisiä pukkikuvia, kun Pukki lomailee joulun. Toivotan kaikille blogin lukijoille ihanaa Joulunaikaa sekä pian alkavaa Uutta Vuotta 2025! Meillä jo kisakalenteriin on ilmestynyt pari merkintää tammikuulle ja treenikalenterikin täyttynyt mukavasti kevään osalta niin rallysta kuin nosesta. Muutamat näyttelytkin sinne on jo merkitty, joten eiköhän se alkava uusi vuosi tule vietettyä samoissa merkeissä kun pian päättyvä vanhakin 😊

2024-12-09

Charmi V-24!


Charmi V-24 💖

Viikonloppuna oli näyttelyvuoden päättävä päätapahtuma, messukeskuksen Voittaja-näyttelyt.
Meiltä oli ilmoitettu Myrri ja Charmi, mutta koska Myrri ei nyt ihan kunnossa vielä pentujen hoitotehtävien jälkeen ole, lähti matkaan vain Charmi.

Lauantaina oli Nord-näyttely, missä tuomaroi norjalainen vanhempi rouva Marianne Holmli. Charmi sai ihan ok arvostelun mutta ei selvästi ollut ihan sitä tyyppiä, mitä tuomari haki. Tuloksena vak1 eri sa eikä muuta. Sukulaispoika Lucalle valioissa eh.

Sunnuntaina lähdin matkaan yksin, oli Jarnon vuoro sairastua. Itse olin koko kuluneen viikon todella kipeänä, vasta viikonloppuna alkoi elämä vähän voittaa. Onneksi niin, muuten olisi jäänyt sunnuntain kehäilyt väliin.  

Tollerit tuomaroi sunnuntaina ranskalainen vanhempi herra Yannick Musereau. Charmi oli hänen makuunsa ja upeasti meidän näyttelyvuosi päättyi V-24 titteliin! Charmi oli siis VSP kera cacibin ja sai Voittaja-24- tittelin liitettäväksi nimensä eteen 💗 Itselleni oli erityisen merkityksellistä se, että meidän tyttösistä vain Taika on tämän saman tittelin voittanut vuonna 2010. Tämä oli kunnianosoitus Taikalle, jonka lapsenlapsenlapsi Charmi on  💗 Harvoin sitä kehän reunalla herkistyy, nyt tuli kyynelet silmiin ja meni syvälle tunteisiin. Onneksi Ksenia oli Charmin ohjaimissa, muuten olisi joutunut kehässä kaivamaan nessua esiin... 

Charmilla oli upea näyttelyvuosi. Kaikkineen 5 ROP- ja 7 VSP- sijoitusta neiti keräsi, kaikki yhtä lukuun ottamatta isoista KR, KV tai Nord- näyttelyistä. Lisukkeina tuli 5 cacibia ja 2 nord-sertiä. Jos innostuisi, voisi sitä tähänkin lajiin oikeasti panostaa esim. jäämällä aina ryhmiin ja kiertämällä vaikka niitä pikkunäyttelyistä, josta ryhmäsija olisi helpompaa saada. Katsellaan, tällä hetkellä ei motivaatio ohjaudu sitä kohden mutta ehtiihän tässä, nuori koira kun kyseessä on 😊

2024-12-02

Elämää ilman Taikaa, Charmin rallit ja näyttelyä

Taikan poismenosta on nyt kulunut 1.5 viikkoa. Aikana lyhyt, mutta muutoksena suuri. Lauma alkaa olla sisäistänyt sen, ettei Mummelia enää ole. Enää ei tarkistella Taikan lempipaikkoja kotona eikä rajuja leikkejä vältellä. Vaikka Taika ei meidän nähden "nuorisoaan" komentanut, niin kyllä Hän sellainen auktoriteetti oli että lauma pysyi jonkinmoisessa järjestyksessä. Nyt varsinkin Soma ja Charmi rehaavat ihan eri malliin sisälläkin keskenään ja Herttakin välillä leikkii näiden kanssa ja leluilla, mitä ei aiemmin juuri tehnyt. 

Yksi asia tuottaa laumalle päänvaivaa, nimittäin keräyspaikat. Meillä oli aina tarkat paikat siinä, miten lauma asemoitui meidän ruokailujen ajaksi pöydän ympärille kerjäämään. Nyt kun Mummelin paikka on vapaana, niin kaikilla on vähän hakusessa se, mihin oma sijainti olisi paras asemoida. Pieniä juttuja, mutta osoittaa sen, miten laumassa elämä on kuitenkin varsin järjestäytynyttä ja miten muutokset siihen vaikuttaa. 

Itselläni ikävä on edelleen suuri, ja tänään tuli viesti, että Taikan uurnan saa hakea kotiin. Eipä siltä reissulta tule ilman kyyneliä selviämään.... Pääasiallinen tunne kuitenkin on kaipaus ja kiitollisuus siitä, miten paljon me yhdessä elimme ja koimme 💗 Elämä jatkuu, ja kaikki täältä aikanaan lähdemme. Näin se vain menee ja se on hyväksyttävä. Onneksi vanhan lähdön hyväksyntä on siinä mielessä "helppo", ettei mitään jäänyt tavallaan kesken. Saatiin ne hyvästit kertoa ja kiittää menneestä yhteisestä ajasta 💗

Charmin kanssa harrasteltiin viikonloppuna sekä rallyä ja näytelmiä. Lauantaina kävin Taidogaalla Kangasalla kisaamassa Tarja Hiissan radalla. Se olisi ollut ihan ok rata ja tehtävissä, jostain syystä meidän radan alku meni kuitenkin plörinäksi. Heti ekana liikkeenä oli pyörähdys ja sen vierellä ihan lähellä houkutus. Ei onnistunut ekalla yrityksellä ja tokallakin tuli -3. Sitten käännöstehtävä, sarjahyppy ja tämän jälkeen liikkeestä maahan meno. Sekin meillä normaalisti on hyvin varma, nyt ei onnistunut. Uusinnalla onnistui mutta oli hidas ja siitä taas -3. Näistä siis jo 4 x -3... Loppurata meni ihan ok, sieltä vain -2 virhettä yhteensä. Saatiin kokonaisuudessaan MES HYV 86 pistettä, ihan ok mutta ei meidän tasoa. No, näitä sattuu ja oli tuo nyt tulos kuitenkin. Charmin tulosputki siis jatkui, hyvä niin 😊

 Charmin hienoa esiintymistä Ksenian kanssa 💗

Sunnuntaina käytiin Akaassa ryhmänäyttelyssä, missä tollerit tuomaroi meille uusi tuttavuus, Marjo Järventölä. Tollereita oli ilmoittautunut 23. Uroksissa Soman Simba-veli sai hienon arvostelun mutta SA jäi uupumaan, koska hampaiden katsomista vähän pakitti. Pitkä näyttelytauko takana joten eiköhän tuo pienellä treenillä taas kuntoon tule ja seuraavat näytöt suju sen osalta paremmin 👍 Valioissa Myrrin Luca-veli esiintyi hienosti ja oli lopulta PU2. Onnea Heidi!

Charmin esitti jo tuttu handleri Ksenia, ja todella kauniisti heidän yhteistyö taas sujui 💗 Charmi sai upean arvostelun ja oli lopulta PN1 ja loppukisassa ROP. Ryhmissä käytiin myös, mutta sieltä ei sijoitusta meille. Kiva näyttelypäivä, niitä vuoden viimeisiä jo kolkutellaan... Ensi vkl on sitten näyttelyvuoden päättävä Messari 😊

2024-11-22

Taikan muistolle

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä jouduimme tekemään sen raskaimman, päästämään rakkaan Taikan ikiuneen 💔

Taikan vointi oli viimeisen viikon aikana mennyt pikku hiljaa heikompaan suuntaan. Yskähtelyä esiintyi varsinkin makuulta noustessa ja vauhti hidastui entisestään. Kuitenkin ruoka vielä maistui ja sitä kerjättiin, pienille lenkeille lähdettiin ja tarpeet tehtiin normaalisti. Riittävät merkit suunnasta huonompaan olivat kuitenkin olemassa, joten raskain mielin soitin Taikalle ajan viimeiselle matkalle perjantaiksi. 

Keskiviikon vietin kotona ja seurailin Taikaa koko päivän. Edelleen ruoka syötiin ja olikin herkkuruoka, keitettyä maksaa- Taikan lempparia ja kerjättiin meidän ruokailun ajan, tässäkin oli herkut tarjolla- niitä parhaita lihapullia (Taikan tuntevat tietää!). Sitten käytiin lepäilemään ja Taika nukkui sohvalla levollisesti n. klo 23 saakka. Tästä unilta herättyä oli vointi selvästi huonompi. Taika halusi ulos, missä lumimyrsky raivosi kera kovan tuulen ja pyryn. Häntä sinne päästelimme ja tarkkailimme mitä tapahtuu. Ei tapahtunut mitään, Taika vain seisoskeli ja kuljeskeli ulkona. Haimme hänet sieltä sisälle ja huomasin, että takapää vähän horjahteli. Myös hengitys vaikutti muuttuneen pinnallisemmaksi, eikä Taika halunnut mennä makuulle. Tarjosin lihapullaa ja se ei kelvannut. Tämä oli merkki, aika oli koittanut. Soitin Evidenciaan joka päivystää ympäri vuorokauden ja kerroin, että lähdemme tuomaan Taikaa viimeiselle matkalle. 

 
Lauma viimeistä kertaa yhdessä hetkeä ennen klinikalle lähtöä 💗

Jarno haki auton ylös ja otettiin vielä viimeinen kuva missä Taika oli laumansa ympäröimänä. Sitten liikkeelle myrskyiseen yöhön. Eipä ollut paljon liikennettä lumiauroja lukuun ottamatta, kun ajoimme yössä kohti klinikkaa. Perille saavuimme n. klo 01.30. Olimme ainoat asiakkaat ja meidät ohjattiin heti omaan huoneeseen. Palvelu oli hyvin ystävällistä ja empaattista, siitä kiitos meidät kohdanneelle hoitajalle ja lääkärille, kiitimme kyllä paikan päälläkin. Taikalle annettiin rauhoittava piikki lihakseen, minun silitellessä häntä. Pian Taika laittoikin makuulle ja oli kohta syvässä unessa. Tämän jälkeen hoitaja tuli kanyloimaan etujalan ja pian lääkäri laittamaan kanyylistä ensin syvemmän rauhoitusaineen. Kun kornearefleksiä ei silmäkulmaa koskettaessa tullut, oli aika antaa se viimeisin, Taikan ikiuneen nukuttava lääke. Pian sen antamisen jälkeen hengitys loppui, Rakkain Taika oli poissa 💔

Hetken vielä vietimme huoneessa yhdessä surren ja valiten Taikalle uurnan. Sen saamme hakea viikon-kahden päästä kotiin. Yhdessä hoitajan kanssa nostin Taikan kuljetuspöydälle ja silitin viimeisen kerran. Eihän Taika enää siinä ollut, mutta se oli itselleni tärkeä viimeinen ele. 

Kotona muu lauma otti Taikan menetyksen omilla tavoillaan. Hyvin rauhallista on nyt ollut. Minku pitkästä aikaa meditoi pehmolelun kanssa, Soma on hakenut läheisyyttä tavallistakin enemmän, Myrri on vähän masentuneen oloinen jne. Kyllä he tietävät, että äiti, mummu, isomummu  ja isoisomummu on poissa 💗

Taikan kanssa meillä oli reilun 16 vuoden 2 kk yhteinen taival, joka alkoi kun hain hänet kotiin 7 vko iässä Heliltä ja Rikulta. Siitä saakka olimme aina yhdessä, läpi avioeron, uuden suhteen Jarnon kanssa (Jarnosta tule Taikalle hyvin tärkeä ihminen), muutaman muuton, kahden Taikan oman pentueen syntymän ja viiden Taikan lasten ja lasten lasten pentuiden syntymän. Taika suhtautui kaikkeen omalla tasaisella tavallaan. Siinä oli tolleri, joka oli henkisesi usein fiksumpi kun monet ihmiset. Monta upeaa kokemusta ja elämystä saimme yhdessä viettää, ja niissä riittää muisteltavaa loppuiäksi. Olkavarttani on jo muutaman vuoden koristanut Taikasta tehty tatuointi (näköiskuva), missä Taika kulkee aina  mukanani. Taika kulkee aina mukanani myös sydämessäni, jossa Taikalla on aina erityinen paikka. Kiitos Taika, kun olit olemassa, toivon ja uskon, että me kohtaamme vielä 💗

2024-11-18

Charmista Suomen Rally-tokovalio!


FI RTVA Charmi 💖

Olipahan huikea rally-tokoviikonloppu Charmin kanssa! Lauantaina lähdin aamulla jo ennen kuutta ajelemaan Vantaalle, missä järjestettiin rallyn tuplakisat. Ensimmäisen radan tuomaroi Taru Leskinen, jolta ollaan saatu Charmin kanssa MES HYV 73 pistettä YLÖKK:n kisoissa (Charmin huonoimmat MES-pisteet). Ko. kisassa vain 6/15 MES-koirista sai ylipäänsä tuloksen, joten isoin odotuksin en Vantaan kisaan lähtenyt.

Radalla oli "liikkeestä istu, jätä koira" ja "liikkeestä kutsu- koira" heti ekana tehtävänä. Tämän jälkeen sivulla peruutus ja heti sen jälkeen putki. Charmi keuli vauhdissa kohti putkea niin vauhdilla, että tuli vähennykset heti alkuun (2 x -3). Sain kuitenkin hallintaan, eikä karannut putkeen. Mutta valiotulosta oli turha odotella. Muuten rata meni kivasti, tuplasaksalainen onnistui ja saatiin lisäksi "vain" 2 x -3 vähennykset loppuradalta. Erityismainintana tuli todella kauniit puolenvaihtokukkaset ja lopulta tuloksena MES HYV 88 pistettä kera tuomarin palkinnon 😊

Iltapäivän radan tuomaroi Iiris Harju. Radalla oli mm. sarjahyppy heti ekana liikkeenä sekä merkille lähetys. Charmin kanssa startattiin kisan loppupäässä. Vire oli hyvä ja selvittiin rata merkille asti vain parilla -1 vähennyksellä. Merkki oli musta, jollaista ei Charmin kanssa oltu treenattu aiemmin. Ekalla lähetyksellä, vaikka yritin olla huolellinen, Charmi lähti, mutta ei löytänyt merkille. Uusin tehtävän ja toisella yrityksellä se onnistui. Tästä siis -3. Valiotulosta en radalta näin ollen odottanut, joten yllätys oli melkoinen, kun tulos Virkkuun ilmestyi, MES HYV 95 pistettä ja näin ollen Charmista tuli Suomen Rally-tokovalio! Kaikkiaan 10 kisaa MES-luokassa, kaikista tulos, muutama "melkein" valiotulos ja nyt, alle 2 kuukautta siitä kun MES- luokka korkattiin, Charmi valioitui. On se melkoinen 💖


Charmin valiorata 😊

Päivä oli pitkä mutta sen arvoinen. Reissussa minulla oli mukana myös Soma, joka on ollut rally-tokotauolla kahden epäonnistuneen kisasuorituksen jälkeen. Tehtiin odotteluaikoina pieniä treenejä ja muuten vaan hengailtiin ja vietettiin kivaa aikaa. Teki varmasti mörköilevälle teinikoiralle hyvää se. 

Sunnuntaina olin ilmoittautunut Porin rally-kisaan ja sinnehän tietenkin myös lähdin, ei me kisaamista valioitumiseen lopeteta todellakaan! Kylmässä kaarihallissa pidetyn kisan tuomaroi meille uusi tuomari, Fiia-Maria Kivioja. Rata oli maksipituinen ja sisälsi mm. merkin sekä putken. Charmin kanssa startattiin kymmenensinä. Vire oli hyvä ja suorittaminen mukavan tasaista. Kaikkineen 4 x -1 vähennykset tuli pienistä vinouksista ja eriaikaisuuksista. Tuloksena MES HYV 96 pistettä ja kokonaiskisassa sijoitus 3/16. 


Porin kisarata, josta Charmille MES HYV 96 pistettä

Olipahan todellakin melkoinen rally-tokoviikonloppu! Tästä jatketaan loppuvuosi vielä ainakin yksillä kisoilla, ihan kokemusta eri tuomareiden radoista keräten. Ensi vuoteen saa alkaakin sitten tehdä treenisuunnitelmaa ja tavoitteita. Kun käsissä on Charmin kaltainen timantti, niin tavoitteita uskaltaa asettaa sinne vähän korkeammallekin 😍

2024-11-11

Pentula tyhjeni ja Charmi teki toisen rallyn valiotuloksen

Otsikossa keskeiset tapahtumat sitten viime päivityksen. Pennut muuttivat omiin koteihinsa, Tessa perjantaina ja Uffe lauantaina. Nyt on talo hiljainen ja isot koirat lähinnä nukkuvat- sen verran pentuelämä koko laumaan vaikutti. Soma oli koiristamme se, joka vietti aikansa aktiivisesti pentujen touhuja seuraten ja loppuajasta niiden kanssa itsekin touhuten. Charmia pennut kiinnostivat jonkin verran, niille heilutettiin häntää ja tehtiin muutama leikkiin kutsu 😊 Vanhukset nyt lähinnä totesivat, että pentuja jaahas, tuttua touhua. Myrrille pentujen lähtö oli ymmärrettävästi rankin paikka. Onneksi tässäkin varmaan aika auttaa, ja elämän normalisoituminen saa Myrrinkin mielen taas kohti muuta kun pennuista huolehtimista 💗 

Kummallakin pienellä on lähtenyt hienosti elo käyntiin uusissa kodeissa. Kivoja päivityksiä on saatu, pikkuiset on hyvin reippaita ja suhtautuvat elämänmuutokseen rennon luottavaisesti. Mahtavia muksuja!

Ennen pentujen lähtöä tehtiin vielä kotosalla verijälkitreeni jo totuttuun tapaan. Molemmat pennut olivat aivan huikeita suorittajia! Nenät eivät veriuralta nousseet kertaakaan, vaan se nuuskittiin hyvin tarkasti ja huolella. Bioäiti Hertta oli aikanaan yhtä hyvä tekijä, eli kyllä ne geenit sieltä on siirtyneet! Ennen lähtöä otettiin myös profiilikuvat: 


Kaunis Tessa  💗


Komea Uffe 💖

Lauantaina kävin Charmin kanssa rallykisoissa YLÖKK:llä. Kisan tuomaroi Pia Kivimäki. Nyt sattui meille sopiva rata, jossa minä en onnistunut pahemmin sössimään mitään! Tuloksena meidän toinen valiotulos, MES HYV 96 pistettä ja kokonaiskisan sija 4/27 😊 

2024-11-04

Pentujen touhuja ja rallya

Kuluneella viikolla pennut ovat ulkoilleet niin lumetta kuin lumessa, jatkaneet riehuleikkejä keskenään ja Myrrin kanssa sekä käyneet lääkärintarkastuksessa ja sirutuksessa. 

Lääkärissä molemmat todettiin erittäin terveiksi kaikin puolin, jopa pallit oli Uffella paikallaan 😊 Rohkeita pikkuisia, jotka suhtautuvat tilanteisiin ja uusiin ihmisiin varauksetta 💗 Kennelliitto oli nopea rekisteröinnin suhteen, jo samana iltana oli Koiranetissä meidän kaksikko: Magicfox`s King Of Hearts "Uffe" ja Magicfox`s You Won My Heart "Tessa" 😍 


Tessa tekee tuttavuutta stetoskooppiin 😄

Nyt vietämme viimeistä yhteistä viikkoa kaksikon kanssa ja surettaa kyllä jo kovin tuleva ero. Onneksi pienillä on hyvät kodit odottamassa, joten eiköhän kaksikkoa tulla näkemään jatkossakin niin harrastusten parissa kuin toivottavasti kisa- ja näyttelykentilläkin!

Kisoista puheen ollen viikonloppu oli rallypainoitteinen. Lauantaina YLÖKK:n kisassa kävin mokaamassa taas yhden valiotuloksen Pia Heikkisen radalla, saatiin MES HYV 88 p ja tuomarin palkinto Charmin kanssa, sijoittuen 7/29 kisaajaa. Myrrin Luca-veli teki hienosti HMES HYV 91 p, sijoittuen 4/29- onnea Heidi! Sunnuntaina ajelin kaameassa räntäsateessa Vantaalle, jossa käytiin Riikka Timosen erittäin haastavalla radalla. Muuten oikein hienoa tekemistä mutta sarjahyppy laittoi keulimaan (uusin) ja edessä peruutus vähän tökki myös, sekä jotain muuta pientä. Ei -10 virheitä kuitenkaan. Tulos tuolta radalta ei ollut ollenkaan itsestään selvä, joten MES HYV 90 pistettä ja sijoitus 5/40 oli oikein hyvä. Charmi on kiva kisakaveri, vähän kiihkeä esteistä riippuen (Timosen radalla oli mm. hyppy, putki, sarjahyppy ja houkutus "sopivasti" sijoiteltuna), mutta aina iloinen suorittaja ja hyvässä yhteistyössä mennään 😊

2024-10-28

Pentulan tapahtumia ja näyttelyssä pitkästä aikaa

Tessa ja Uffe 💗

Pennuilla on ollut aktiviteetteja kuluneen viikon ja viikonlopun aikana. Torstaina Helmiina, Koirahieronta ja Kuntoutus Helmi, kävi tekemässä pikkuisille meillä jo perinteeksi tulleen pentukraniohoidon. Pennut todettiin elinvoimaisiksi ja varsin erinomaisen rakenteisiksi pieniksi koiranaluiksi, joilta ei löytynyt jumeja eikä muutakaan varsinaista hoidon tarvetta 😊 Erinomainen käsittelyharjoitus pennuille, jota etenkin Uffe äänekkäästi jaksoi protestoida 😂

Lauantaina saimme vieraaksi Eliottin omistajan Maileenin ja pikkusiskonsa, jotka Berliinistä asti tulivat pentusia katsomaan ja tutustumaan meidän laumaan. Olipas todella mukava tapaaminen ja toivottavasti meidän yhteistyö jatkuu vielä tulevaisuudessakin 💗 

Eilen Jarno ja Charmi ajelivat Seinäjoelle KV- näyttelyyn. Ksenia, meille jo tuttu ukranalainen handleri, esitti Charmin ja hienostihan se meni- tuloksena VSP ja cacib! Ruotsalaistuomari Lena Rollmar ihastui Charmin tyyppiin ja liikkeisiin, on se Charppi vaan upea 💖 Lauantainen näyttelyreissu peruttiin, kun tuli tuomarin muutos ja oli parempaa ohjelmaa Maileenin vierailun myötä. Nyt onkin sitten enää kolme näyttelyä tälle vuotta, Charmi osallistuu jokaiseen ja Myrrikin ehkä messariin, jos pentuprojektin jälkeen ei esim. päätä tukkaansa tiputtaa. En tiedä miten tuo menee kun ei ollut omista pennuista kyse, kuinka isoa hormonaalista karvanlähtöä sopii odotella. No, aika näyttää!

Kaunis Charmi kera Seinäjoen palkintojensa 😊

2024-10-18

Pennut jo 5 viikkoa

Adoptioäiti Myrri sekä viisiviikkoiset Uffe ja Tessa 💕

Pennut täyttivät eilen jo 5- viikkoa! Näihin pikkusiin on kyllä syntynyt ihan erityinen suhde, johtuen  osaltaan siitä, ettei kaikki ole sujunut kuin Stromsössä tässä "projektissa"... Se, että meillä edelleen on kaksi pikkuista joiden kasvua ja kehitystä seurata, on todella arvokas asia ja siitä annamme suuren kiitoksen Myrrille, joka otti hoitovastuun Hertan kyvyn imettää pentuja loppuessa. Tämä pentue on opettanut itselleni kasvattajana niin paljon, kaikessa surullisuudessaan ja myös ilon hetkissä 💕 Niitä hetkiä saa kokea, kun menee pentulaan ja kaksi nappisilmää tulee häntiä heiluttaen vastaan, suukottelee naamaa ja puree varpaista 😍

Pentujen tulevat omistajat saivat valita heille viralliset nimet meidän nimilistalta. Ihanat nimet valitsivatkin! Tytöstä, jonka kutsumanimi tulee olemaan Tessa, tulee Magicfox`s You Won My Heart. Pojasta, jota kutsutaan Uffeksi, tulee Magicfox`s King Of Hearts. Ihanat nimet, jotka näille pienille sopivat enemmän kuin hyvin 💕

Pentujen elinympäristöä on laajennettu nyt laatikosta huoneen kokoiseksi ja kohta se laajenee koskemaan myös osan meidän olohuoneesta. Kiinteän ruoan syömisen harjoittelu on menossa, jauhelihaa maistellaan useamman kerran päivässä. Edelleen Myrri imettää pentuja ahkerasti, nyt ovat alkaneet myös leikit Myrrin kanssa ja keskenään- ihanaa seurattavaa 💗 Seuraavat kolme viikkoa, jotka pennut vielä luonamme ovat, tuo heidän elämäänsä päivä päivältä enemmän aktiviteettia ja oppimiskokemuksia. Jossain kohtaa myös muu lauma pääsee pentujen kanssa seurustelemaan, yhdessä tai erikseen. Lumo pennut jo tapasikin, ja heti oksensi niille ruokansa- kyllä alkukantaiset vaistot toimii! Taika pääsi pennut tapaamaan jo pieninä, ehtipä tavata tuolloin pikku enkelitytönkin.. 💔

Vekkuli Uffe leikkii Myrrin kanssa 😊

Pentuelämän ulkopuolella elämä lauman kanssa jatkuu harrastusten parissa. Tulevana viikonloppuna ja muutamana seuraavanakin on ohjelmassa rallykisoja Charmin kanssa, Somankin kanssa käydään katsomassa onnistuuko tekeminen radalla. Jos ei, niin tehdään tilanteista leikkihetkiä ja parannetaan fiilistä sitä kautta. Hertan kanssa aktivoidaan taas nosework-harrastusta ja vanhusten kanssa elellään päivä kerrallaan ja toivotaan hyviä vointeja jokaiselle. Myrri saa vielä keskittyä pentusiin, hänen kanssa rallykisailut jatkuu sitten ensi vuonna 👍 MEJÄ-harkkojakin vielä ehditään tekemään, kun lunta ei onneksi ole vielä siunaantunut. Toivottavasti ei vielä hetkeen tulekaan!

2024-10-13

Rally-tokomestari 2024 Charmi!

Rally-tokomestari 2024 Charmi 💖

Eilen osallistuin Charmin kanssa novascotiannoutajien rallytokon rotumestaruuskisaan Lahdessa. Kisan tuomaroi Tiia Hämäläinen ja osallistuja mestaruuskisassa oli 7, kokonaiskisassa 22. 

Rata oli melko haastava, sillä kaikkiaan 13 koiraa jäi ilman tulosta MES-luokassa. Charmin kanssa suoritettiin kahdeksansina. Charmin vire oli hyvä. Rata alkoi sarjahypyllä josta oli suora linja houkutukseen. Siihen moni koira kosahti, Charmi ei. Pieniä kauneusvirheitä radalla tuli, mutta ei yhtään isompaa epäonnistumista. Merkki ja edessä peruutuskin onnistuivat hyvin. Saimme lopulta MES HYV 94 pistettä ja tällä tuloksella Charmi kruunattiin novascotiannoutajien rally-tokomestariksi! Hopeasija meni samoilla pisteillä Pirrelle, mutta aika ratkaisi Charmin eduksi. Charmi oli kisan nuorin tolleri, joka ennestään nostaa voiton arvoa! Meidän 4. MES-rata ikinä, ja siltä rotumestaruus- on se Charmi melkoinen!
Kokonaistuloksissa sijoituttiin 2. /22., eli siinäkin valossa oikein hieno onnistuminen 😊

Soman kanssa menikin sitten ihan pieleen. En saanut Somaan oikein kunnolla kontaktia koko radalla, se hyppi minua vasten, teki ihan ihme virheitä, ja lopulta pisteenä i:n päälle karkasi radalta hypyn jälkeen. Tuloksena minun eka HYL rallyssä ikinä. Harmitti kyllä aika tavalla, kun ei tiedä mikä koiraan meni. Paineistuminen oli kova ja ikävä oli huomata että paineessa koira poistuu luotani eikä hae minusta turvaa. Luottamus meni kyllä nyt aika tavalla, saapa nähdä koska lähdetään sitä viimeistä AVO-tulosta hakemaan... Muutaman vuoden päästä, ehkä 😒

Soman Alva- sisko teki hienoa tulosta Pellon kisoissa, saaden AVO HYV 94 p ja toiselta radalta olisi tullut 95, mutta ohjaajan vuoksi tuli HYL (kuulemma). Nuo ohjaaja HYL:yt on aina ihan ok, kun ne ei johdu koirasta. Meillä toisin tällä kertaa, mutta yritetään nousta tästäkin suosta. Onneksi Charmin upea onnistuminen lohduttaa, ja sen kanssa voin aina kisata hyvillä mielin, meillä luottamus pelaa 💕

Luca oli Lahdessa tollereiden TOKO- mestaruuskisassa, saaden EVL2- tuloksen. Harmittavasti näissä karkeloissa voiton saattoi saada myös VOI-luokan radalta ja siellä 1- tuloksen saanut tolleri voitti. Hieno suoritus Lucalta joka tapauksessa, ja arvostamme kyllä EVL-tulosta korkealle! 

2024-10-07

Menetyksiä ja menestyksiä

Meitä kohtasi reilu puolitoista viikkoa sitten suuri suru. Hertan toinen tyttöpentu menehtyi äkillisesti ja odottamatta. Vielä illalla ja yöllä kaikki vaikutti olevan ok, aamulla pentu oli voimaton ja vaisu. Läksimme lääkäriin, missä kolme tuntia yritettiin saada elämää palaamaan pieneen, tuloksetta. Pentu alkoi saada kouristuksia ja tehtiin päätös pienen nukuttamisesta ikiuneen. Pikkuinen sai nukahtaa käsiini ja jäljelle jäi vain pohjaton suru ja miksi-kysymykset 💔 Lähetin pennun ruumiinavaukseen, josta ehkä aikaan saadaan vastauksia, niin ainakin toivon. Kyseinen tyttö syntyi pennuista viimeisenä ja sitä jouduttiin elvyttämään lääkärissä aikansa, kun syntyessään oli ollut sininen. Kaikki kuitenkin vaikutti hyvältä ja kuolema tapahtuessaan, kun pentu oli kuitenkin elänyt jo kaksi viikkoa, oli todella odottamaton järkytys 😪 

Pennun menehtymispäivän iltana Jarno ja Charmi suuntasivat Ruotsiin, missä he osallistuivat Pohjoismaiden MEJÄ-mestaruuskokeeseen sekä seuraavana päivänä tavalliseen Ruotsin MEJÄ-kokeeseen. Matka olisi voinut olla erilainen, ilman näitä traagisia tapahtumia. Jarno oli perumassa koko reissua, mutta minä sain hänet "ylipuhuttua" matkaan, kun kaikki valmistelut ja maksut yms. oli jo tehty. Ja toisaalta, mitäpä kotona olisi voinut tilanteelle, pentu oli kuollut ja minä selviäisin kyllä muun lauman kanssa.

Vähänpä tiesin... Pennun menehtymisen jälkeen Hertta suri tapahtunutta, etsi pentua ja masentui. Sen maidontulo alkoi ehtyä ja vaikka sitä yritettiin lääkkeellisesti käynnistää ja kaikki vanhankansankin konstit käytettiin, maidontulo loppui tyystin. Pennut alkoivat kuivua ja pelkäsin, että nekin menetetään. Käytin pentuja kolmesti nesteytyksessä lääkärillä ja täytyy sanoa, että tilanne ei näyttänyt lainkaan hyvältä. Pennut myös ripuloivat, eikä niille meinannut kelvata vastike lainkaan. Syötin pieniä ruiskulla 2 tunnin välein yötä päivää, että saisin edes jonkin verran maitoa menemään sisään. Pentuhuoneen lämpö nostettiin korkeaksi, kun eivät pienet tietenkään osanneet säädellä ruumiinlämpöäänkään. Siellä "saunassa" istuin, itkin ja syötin- siinä meinasi kyllä järki lähteä ja itku ei ollut kaukana- muuta en hetkeen tehnytkään. 

Kun taistelua oli jatkunut kolme päivää ja yötä, tapahtui käänne. Myrri, meidän kahden edellisen pentueen ihana emo, osoitti halunsa tulla hoitamaan pentuja. Se oli koko ajan ollut hyvin kiinnostunut pentulan tapahtumista ja koska oli valeraskaana, myös halukas hoitamaan pentuja. Kyselin lääkäristä, onko ihan ok jos yritetään tämäkin kortti. Sain vahvaa vihreää valoa ja päästiin Myrrin pentulaan. Hetken se ihmetteli pieniä, pyöri varovasti laatikossa, asetteli tassujaan niin ettei vahingossakaan osu pikkuisiin ja lopulta käpertyi pentujen ympärille, ohjaten ne imemään. Pennut hyväksyivät varaäidin varauksetta ja alkoivat syödä. Tuosta hetkestä alkaen pentujen painot lähtivät jälleen nousuun ja valo palasi tunnelin päähän. 

Nyt Myrri on huolehtinut pennuista kuin omistaan. Se syöttää, pesee ja hoivaa niitä kunnon emon tavoin. Hertta on hyväksynyt tilanteen ihmeen hyvin, uskon että se tietää tämän olleen pentujen selviytymisen kannalta ainoa vaihtoehto. Ihana Myrri, luottoystävä ja hengenpelastaja- olemme hänelle ikuisesti kiitollisia pienten pelastamisesta 💗Koiraeläimille tämä on luonnollista käyttäytymistä, kaikessa traagisuudessaan tämä luonnon tapa suojella lauman pentuja kaikin tavoin, se on ollut ihmeellistä seurattavaa. 


Pikkuiset varaäidin huomassa 💕

Jarno ja Charmi kotiutuivat Ruotsista viikko takaperin ja reissun tuloksena Charmi saa liittää nimensä eteen myös Ruotsin jälkivalion tittelin. Hieno saavutus, kaksi kolmesta Suomikoirasta jotka reissulla olivat, kyseisen arvon saivat. 

Itselleni toipuminen näistä tapahtumista pentujen kanssa on ollut raskasta. Pikkuhiljaa elämä kuitenkin voittaa ja eilen jaksoin lähteä kisaamaan Charmin ja Soman kanssa rallyyn, kun Koirakoutsilla järjestettiin kisat. Charmin kanssa haettiin viimeistä MES-luokan tulosta koulutustunnukseen. Pia Kivimäki oli laatinut helpon näköisen, mutta käytännössä hyvin haastavaksi osoittautuneen radan. 18:sta MES-luokassa kisanneesta koirasta vain 8 sai tuloksen ja onneksemme olimme yksi niistä. Charmi saavutti 86 pistettä ja koulutustunnuksen RTK4, sijoittuen kisassa sijalle 4. Se oli kyllä todellinen työvoitto ottaen huomioon oman mielentilani ja radan haasteet. Charmi on 💖 Soman kanssa haettiin toista hyväksyttyä AVO-luokan tulosta ja se saavutettiin. Radan ulkopuolella oli paljon häiriöitä jotka Soman keskittymiseen vaikuttivat. Siitä huolimatta taaplattiin rata läpi ja saatiin AVO HYV 91 pistettä. Todellinen työvoitto. Se olisi sitten yhtä vaille koulari Somalla, sitä lähdetään tavoittelemaan viikon kuluttua ja jos ei natsaa, niin uutta yritystä kahden viikon päästä. 

Rallytyttöset ja Charmin hieno maajoukkuepanta 💖

2024-09-25

Pentuelämää ja rallattelua


Hertan suloiset lapsoset, ikää kuvassa 10 vrk 💗

Huomenna tulee kaksi viikkoa Hertan pentujen syntymästä, kylläpä aika rientää! Kaikki on mennyt hienosti pentusten kanssa, Hertta on hoitanut heitä niin hyvin, ettei paljoa ole tarvinnut kasvattajana asiaan puuttua. Edelleen nukun kuitenkin pentuhuoneessa, ja välillä saa yöllä autella jotain pentua selän takaa takaisin tissille, kun huuto alkaa käydä sen verran suureksi, että koko talo uhkaa herätä 😂 Hertta ei enää "asu" laatikossa, vaan käy siellä hoitelemassa pentuja kun aika on (tietää itse pentujen äänistä yms. koska mennä), muun ajan Hertta viettää muun lauman kanssa kuten ennenkin. Elämä on siis varsin normaalia, mitä nyt nuo kolme pientä tuolla asustavat ja vaativat oman aikansa ja tuottavat iloa ja suloisuutta meidän elämään 💗

Iloisia pentu-uutisia saatiin muutama päivä Hertan pentujen syntymän jälkeen, kun Charmin Morris-veljelle syntyi ensimmäinen pentue Hupihännän kenneliin, 6 narttua ja 1 uros. Onnittelut sinne niin isä-kuin äitikoiralle sekä kasvattajalle!

Viikonloppuna lähdin rally-kisailemaan pitkästä aikaa, kun Ikaalisissa koirakoulu Aatelissa järjestettiin Satakunnan kennelpiirin rallyn piirinmestaruuskisat. En todellakaan kuvitellut että me mistään mestaruudesta kisattaisiin, olipa vaan tutussa paikassa kisa josta ajattelin että aktivoidaan nyt taas tämänkin harrastuksen kisapuoli. Treeneissä ollaan kyllä käyty säännöllisesti läpi koko kesän.

Soma starttasi AVO-luokan ensimmäistä kertaa. Tuomarina toiminut Mikaela Lindqvist sanoi että teki nyt tavoistaan poiketen vaativamman radan, kun on PM-kisasta kyse. No kiva juttu, enpä tuollaista edes ajatellut. Soma kuitenkin suoritti radan mielestäni hienosti, hyppy ei onnistunut mutta muuten fiilikseni radasta oli hyvä. Olikin ikävä yllätys, kun tuloksista näin ettei tulosta saatu. Moni rataamme seurannut ihmetteli samaa. Tuomari oli tehnyt -10 vähennyksiä hypyn lisäksi käännöstehtävistä, kun olivat hänen mielestään eriaikaiset.... Saatiin siis 66 pistettä ja tämähän ei tulokseen riittänyt. Monta muutakin meidän treenikaveria jäi ilman tulosta. Itselleni jäi kuitenkin hyvä fiilis suorituksesta, Soman tekeminen oli iloista ja kaikki tehtävät (hyppyä lukuun ottamatta) se mielestäni osasi, joten en asiasta enempää harmistunut.

Mestarikisassa tuomarina toimi Pia Heikkinen ja saimme Myrrin kanssa aloittaa toisen MES-ryhmän ratasuoritukset. Myrrillä oli oma vireensä, vähän diesel, joka radan loppua kohti alkoi korostua. Ihan ok suorittamista kuitenkin oli koko 20 tehtävän rata, hienosti menivät merkki, putki, hyppy ja moni muukin tehtävä. Tuloksena MES HYV 78 pistettä, Myrri siis jatkoi MES-tulosten tekoa (5 kisaa, 5 tulosta) omalla varmalla tyylillään 👍

Charmin kanssa kisattiin ensimmäistä kertaa mestarissa, olimme ryhmän loppupäässä. Radan ensimmäinen tehtävä oli merkki, ja se ei ekalla lähetyksellä onnistunut. Päätin uusia, ja sitten se meni täydellisesti eli uusiminen kannatti! Muuten Charmin tekeminen oli aktiivista ja hienoa. Tuloksena meille MES HYV 92 pistettä ja sijoitus PM-kisassa 5/27! Aika upeaa 💖

Eilen osallistuimme Tamskin rallyn iltakisoihin Soman ja Charmin kanssa. AVO-kisassa tuomaroi Päivi Nummi. Kisan eka tehtävä oli hyppy, ja tällä kertaa se meni täydellisesti- saimme siitä vielä kommentteihin erityismaininnan että oli hieno! Radalla oli samat käännöstehtävät kuin PM-kisassa. Nyt ne onnistuivat paremmin, toisesta täydet ja toisesta -3. Pyörähdys ei tällä kertaa onnistunut ekalla käskyllä, mutta en uusinut koska toisella käskyllä onnistui. Tästä -3. Muita vähennyksiä ei radalta tullut, eli Somalle tulokseksi AVO HYV 94 pistettä ja näin on se eka hyväksytty AVO-tulos saatu 😊

Tamskin AVO-rata

Mestariradan tuomaroi Maria Riski ja siellä kisaajia oli 22. Charmi kisaili luokan toiseksi viimeisenä, ja starttasimme klo 21.30. Tuohon aikaa meillä jo normaalisti nukutaan, eli vähän oli ehkä koirillekin outoa olla kisassa siihen aikaan 😄 Charmin vire radalla oli taas tosi kiva ja tällä kertaa merkkikin onnistui laakista! Myös edessä peruutus onnistui, joka on meillä toinen vielä vähän "ei niin varma" liike. Fiilikseni radasta täsmäsi meidän tulokseen, Charmi sai MES HYV 96 pistettä ja sijoittui sijalle 2/22! Näin pyörähti myös valiokello käyntiin, enpä osannut siitä edes haaveilla että tokan MES-startin jälkeen meillä on jo yksi valiotulos ja kahta vaille siis...! On se Charmi vaan omaa luokkaansa 💖


Tamskin MES-rata

Kasvattirintamalla Soman Alva-sisko korkkasi viikonloppuna myös rallyn AVO-luokan, saaden AVO HYV 74 pistettä, onnittelut! Charmin Morris-veli päätti MEJÄ-koekautensa upeasti Lappeenrannassa tehden VOI 1, 48 pistettä, onnittelut sinnekin! 

Meillä Charmi ja Jarno lähtevät huomenna kohti Ruotsia, edustamaan Suomen MEJÄ:n pohjoismaiden edustusjoukkueessa. Lauantaina on eliittiluokan kisa, jossa pohjoismaiden mestaruus ratkeaa. Tiimeissä kisaa 5 koirakkoa. Sunnuntaina on sitten "normikoe", jossa onnistuessaan Charmista voi tulla Ruotsin jälkivalio. Toivotaan että onnistaa! Ja jos ei, niin ensi vuonna ollaan taas edustusjoukkueessa Norjassa, ja samalla reissulla voi poiketa Ruotsissa kokeessa. Tuolloin mukana on myös Soma. Onpas se jo mukava suunnitella ensi kauttakin! Suomen osalta meidän koekausi on ohi, mutta treenit toki jatkuu niin kauan kun lumi tulee maahan, toivottavasti ei ihan vielä hetkeen! 

2024-09-15

Heart-pennut ovat täällä!

💗 Hertan laskettu päivä oli 12.09. ja kyllä arvioitu synnytysaika piti tarkalleen paikkansa! 

Maanantaina 09.09. kävimme tiineysröntgenissä katsomassa, montako pentua odottelemme syntyviksi. Hertan maha ei ollut kovin suuri, joten emme erityisesti yllättyneet, kun röntgen paljasti selkeät kolme (isoa) pentua. Tässä kohtaa harmitti sen osalta, että osa hyvistä, odottajiin valitsemistamme kodeista jäisi väistämättä ilman omaa Heart-pentueen pentuaan. Sen lisäksi saatiin alkaa jännittää synnytystä, koska pennut tosiaan näyttivät, ja lääkärinkin arvion mukaan olivat, isoilta.

Keskiviikkoaamuna sain kiinni lämmön laskun ja siitä tiedettiin, että synnytystä voitaisiin alkaa odotella vuorokauden sisään. Ja niinhän se alkoikin. Torstaina aamulla Hertta söi ruokansa hyvällä ruokahalulla, ja sen jälkeen käytiin ulkona pariin kertaan tyhjentämässä suolta. Itse istuttiin olkkariin aamiaiselle vähän ennen kahdeksaa ja siinä pari kertaa leipää haukattuani huomasin vieressäni sohvalla kerjäävän Hertan ensimmäisen supistuksen. Leipä jäi kesken ja siirryimme Hertan kanssa pentutilaan portin taakse, odottamaan synnytyksen etenemistä.

Supistuksia tuli alkuun harvakseltaan ja pikkuhiljaa ne voimistuivat. Hertta kaiveli pentulaatikkoa ja välillä lepäili ihan rauhassa. Kävimme pari kertaa hihnassa ulkoilemassa omalla pihalla, josko se vauhdittaisi synnytyksen etenemistä. Kun ekoista supistuksista oli kulunut kaksi tuntia eikä edistymistä tapahtunut, soitin Inuvetiin. Siellä neuvottiin vielä tarkkailemaan tilannetta tunnin verran, ja jos ei homma etene, niin soittamaan uudelleen. Tunti kului samoissa merkeissä, paitsi supistukset kävivät voimakkaammiksi. Pentua en kuitenkaan tuntenut kanavassa, mitään vuotajakaan (onneksi!) ei ollut tullut. Soitettuani uudemman kerran Inuvetiin, saimme kehotuksen lähteä tulemaan näytille. Sinänsä emme olleet yllättyneitä, koska kolme pentua olivat suuria, ja ongelmaa synnytyksessä sen suhteen osattiin jo vähän odottaa.

Inuvetissa lääkäri tutki Hertan ja katsoi ultralla miten pennut voivat. Tutkimuksen perusteella lääkäri totesi, että hänen mielestään pennut ovat tn. liian suuria syntymään normaalisti, vaikka Hertta supisteli todella voimakkaasti, ei pentua tuntunut kanavassa. Eli lääkärin suosituksesta päätimme, että tehdään keisarinleikkaus. Hertalle laitettiin kanyyli ja hoitaja otti hänet matkaansa viereisen huoneen leikkaussaliin. Me Jarnon kanssa olimme tietenkin huolissamme, miten leikkaus tulisi menemään ja sen jälkeinen pentujen hoito, mahdolliset komplikaatiot yms. 

Hetken aikaa odotushuoneessa istuttuamme kuulimme kovaa vinkunaa, joku pentu oli ainakin ulos saatu ja oli hyvin kiukkuinen tullessaan kylmään maailmaan! Kului vielä hetki, ja uusi vinkuna/huuto kuului. Eli kaksi pentua ainakin ulkona elossa, päättelimme. Tässä kohtaa toimenpidehuoneen ovi aukesi ja lääkäri kertoi meille, että kaksi on ulkona ja kolmatta odotellaan. Me olimme hetken, että mitä, ei kai nyt leikkauksessa mitään odotella, vaan toimitaan nopeasti. Ihmetys ja helpotus oli valtava, kun lääkäri kertoi, että Hertta olikin alkanut synnyttää itse kun toimenpidettä oltiin aloittamassa! Oli siis kiinni ihan minuuteista, että pennut alkoivat syntyä normisti, eikä leikkausta ehditty aloittaa. Mikä tuuri, ihan käsittämätöntä! Nyt sitten odottelimmekin kolmannen pennun syntymää, ja toivoimme että sekin sieltä itsekseen syntyisi. Ja syntyihän se! Kolme tervettä, kaunista pentua, kaksi tyttöä ja poika, tuotiin Hertan kanssa luoksemme odotushuoneeseen. Ihanaa, kaikki oli mennyt hyvin ja kolme ihanaa pentua ja kunnossa oleva Hertta olivat luonamme 💖 Kotiin ajeltiin iloisin mielin pentukoppa sylissäni ja Hertta vieressä vahtimassa pentusiaan. Kotona koko pieni perhe pääsi pentulaatikkoon ja Hertan pentuarki saattoi alkaa!

Nyt pennut ovat 4 päivän ikäisiä ja kaikki on sujunut erinomaisesti. Hertta hoitaa pentuja kuin olisi aiemminkin pentuja hoidellut, pesee, imettää ja valvoo omistautuneen emon tavoin. Muu lauma on rauhoittunut hyvin alun innostuksen jälkeen, pentujen äänet on jo tulleet tutuiksi ja taitavat kaikki tietää, mikä perhetapahtuma viereisessä pentuhuone/olohuonetilassa on menossa. Muutamat ekat viikot mennään näin, ja kun pennut tuosta nyt kasvavat ja alkavat liikkua, niin sitten aloitetaan tutustuminen laumaan. Pennunostajille, jotka pennun saavat, on nyt asia kerrottu ja lopuille harmilliset uutiset siitä, että pentua ei tästä pentueesta riittänyt. Toivottavasti kaikki tulevat oman punakuononsa (tai muun värisen kuonon) löytämään. 

Täällä pentuelo jatkuu, seuraten pienten kasvua ja kehitystä 😊Kaikki pennut ovat väriltään todella kauniita, valkoiset hännänpäät, otsa- ja rintamerkit, valkoiset sopivat korkuiset tassusukat yms. Myös kooltaan porukka on todella tasainen, syntymäpainot olivat siinä 400 g tienoilla. Ihana kolmikko! 


2024-09-09

SNJ Noutajien MEJÄ-mestaruus

Pronssimitalisti Charmi ja viidenneksi sijoittunut Soma 💗

Sunnuntaina kisattiin Päijälässä SNJ:n noutajien MEJÄ-mestaruudesta. Charmi lähti puolustamaan edellisvuoden mestaruutta ja Somakin pääsi kisaamaan seitsemän koetulosten mukaan valitun parhaan noutajan joukkoon. Aika huikeaa, kaksi omaa koiraa tässä todella kovatasoisessa mestaruuskokeessa! 

Charmin kausi on ollut tasaista ykkösriviä ja Charmin osalta matkaan lähdettiinkin ihan rennoin mielin, teemalla "pidetään hauskaa" ja katsellaan mihin se tänään riittää 😊 Soman suhteen taas viime aikojen mejäsuoritukset ovat olleet melkoista ala- ja ylämäkeä, joten minkäänlaisia odotuksia ei voitu neidille asettaa (ei edes sen hauskanpidon suhteen 😂). Tehtiin pari muutosta kuitenkin, eli minä vaihduin ohjaajaksi (olen edellisen kerran ollut MEJÄ-kokeessa vuonna 2022 Lumon kanssa) ja valjaiden sijasta Soma jäljesti pannassa ja liinassa. Kun ei kerran keksitä mikä kolmeen viimeiseen huonoon tulokseen vaikutti, niin kokeiltiin nyt näitä.

Matkaan lähdimme su aamuna klo 06.00 kahdella autolla, sotasuunnitelmana se, että kumman jälki on ensin, palaa ensin kotiin ja toinen jää sitten kokeeseen loppuun asti. Paikalla Päijälässä pidettiin alkupuhuttelu ja sitten oli jälkien arvonta. Kuten arpaonnen suhteen usein, niin minähän kävin sen viimeisen jäljen, nro 7, nostamassa. Jarnolle edellisvuoden mestarina jäi se mikä jäi, eli jälki nro 5. Laukauksen sietoon minä vein Soman ja Jarno Charmin. Hyvin sujui, kuten aina. Sitten alkoi piiiitkä odottelu ennen Charmin jälkeä. Se kului meiltä rattoisasti rupatellen, autossa torkkuen ja koiria kauniissa syksyisessä, lähes helteisessä, säässä lenkitellen.

Vihdoin yhden jälkeen koitti Charmin vuoro startata jäljelle. Sinne katosivat metsään Jarno ja Charmi ja minä jäi odottelemaan Soman kanssa. Eipä siinä mennyt edes puolta tuntia, kun kaksikko metsästä palasi, iloisin mielin. Hyvin oli sujunut jäljestys ja siitä Jarno ja Charmi suuntasivat suoraan kohti kotia, minun siirtyessä odottelemaan lähelle 7. jäljen alkua.

Lopulta n. 14.45 oli tuomari valmis jäljen 6 jälkeen ja pääsimme siirtymään oppaan johdolla koejälkemme alkuun. Itselläni oli pieni jännitys vatsan pohjassa, pitkästä aikaa koejäljellä ja ihan ensimmäistä kertaa Soman kanssa.

Soma haisteli alkumakuun ja sitten matkaan. Päästin neidin ohjausmatkan jälkeen liinan päähän ja edettiin n. 20 m. Sitten maasto muuttui risukkoiseksi, vanhaa hakkuuta oli pohjalla ja Soma joutui hyppimään risujen yli. Neiti koetti katsella parhaita paikkoja risujen kiertämiseksi, sitten kysellä apuja minulta, tuli minun luokse, meni oikealle ja vasemmalle hihnan mitan matkalla, istahti, vähän vinkuikin, mietti, mietti... ja sitten päätti että no mennään sitten kun ei apuja kuulu! Läpi risukkoalueen edettiin ja kohta jälkimaasto muuttuikin mukavaksi mejämetsäksi. Soman vauhti oli oikein mukavaa kävelyvauhtia ja kivahan tuon pikkukoiran työskentelyä ja oli hihnan päässä seurata 😊 Ensimmäisen kulman katko selvisi hienosti tuomari Janne Vuorisen sanoin "hakukuviolla ja jalan jälkiin tukeutuen". Muut kulmat menivät kanssa hyvin. Makuista Soma merkkasi kaksi, yhden ohitti ja yhden ylitti. Kolmannella osuudella oli jonkin verran hakua, kun oltiin ylitetty pari ojaa ja jälki nousi sieltä loivasti rinnettä ylös. Siinä taas Soma minulta vähän apuja "kyseli", mutta kun ei niitä tullut, niin jatkoi itsenäisesti hakemista ja löysi jatkon. Sitten edettiin taas päättäväisesti ja varsin jälkitarkasti loppumatka suoraan sorkalle. Sinne Soma jäi häntä heiluen sorkkaa tutkimaan 😊 Kiitin tuomaria ja opasta kädestä pitäen ja sitten Somalle muutama lihapulla ja kanafile ansaitusti hienosta työstä palkaksi!

Autolle päästyä soitin Jarnolle, joka olikin juuri saapunut kotiin. Kerroin iloiset uutiset, että sorkalle päästiin (eikä harjoitellen!) ja Soma työskenteli alun ihmettelyn jälkeen oikein hienosti. Sitten ajelin keskuspaikalle hirvikärpäsiä hiuksista, vaatteista ja joka puolelta listien (niitä oli PALJON), tein pienen lenkin Soman kanssa, ruokin Soman ja sitten seurustelemaan mejäporukan kanssa tulosten lukua odotellessa.

Viiden maissa alkoi tulosten luku, kakkukahvien kera. Luulin jo että olimme Soman kanssa viimeisiä, kun ensimmäiseksi sanottiin "jäljeltä nro 7..". mutta koira olikin eri ja koekertomus ja sitä myötä tulos eri, piti olla jälki nro 6. Jo siinä kohtaa olin positiivisesti yllättänyt meidän hienosta sijoituksesta, emme olleet viimeisiä! Kisan ehdottomasti nuorimpana koirana sen olisi hyvin ymmärtänyt, että kovien konkarien joukossa ei kovin ylös tuloksissa noustaisi. Vielä toinenkin koira luettiin ennen Somaa, joten olimme kokeen viidenneksi paras koira hienolla tuloksella VOI1, 45 pistettä! Charmin tulos luettiin kolmantena, Charmille VOI 1, 46 pistettä ja pronssia tänä vuonna. Se oli todella hieno saavutus, mitaleille kahtena vuonna peräkkäin 💗 Sijoituksemme toivat meille, molemmilla koirilla, myös paikan noutajien mejämestaruusedustusjoukkueeseen pohjoismaiden kisaan vuodelle 2025- aivan huikeaa!

Kisan voitti tänä vuonna tolleri Ulpu, isot onnittelut vielä täältäkin! Nyt on kaikkiaan kolme tolleria kautta historian kisan voittanut, eiköhän näitä jatkossa tulla vielä useampikin näkemään, uskoisin. Upeasti yksi näistä on meidän Charmi, ehkä jonakin päivänä vielä Charmi tai joku muu meidän tollereista voi olla siellä kirkkaimmalla paikalla - toki se on jo voitto, että tuohon kisaan pääsee mukaan😊

Palkintoja tuli iiiiiiiso kasa ja auto olikin täynnä ajellessani kotia kohti, minne pääsimme puoli kahdeksan maissa illalla. Koe oli hienosti järjestetty kaikin puolin, tunnelma, sää, jäljet, tarjoilut, kaikki saavat ison plussan! Kiitokset SNJ:lle, Pirkan Nuuskuille ja kaikille osallistujille, talkoolaisille ja tapahtuman järjestäjille meidän "tracking team Magicfoxilta" 💖

2024-09-07

Helsinki Nord


Myrri ROP, Hederas Ready For It VSP, tuomarina Jaana Kummala

Tänään kävimme Helsinki Nord- näyttelyssä Soman, Charmin ja Myrrin kanssa. Keli oli syyskuun päiväksi aivan mahtava, aurinko paistoi ja lämpö helli lähes hellelukemissa 😊

Tollerit tuomaroi Jaana Kummala, jonka kehissä starttasimme näyttelyvuoden Korpilahdella helmikuussa. Silloin arvostelut olivat välillä pn2-eri, eli ihan mukavaa, mutta ei huippua. Tosin silloin oli turkit vähän huonot osalla porukkaa ja Soma ihan lapsonen vielä. 

Tollereissa kisasi kaksi uroksissa. Näistä junioriuros vei voiton, valiouroksen ollessa pu2. Nartuissa kisaili kaksi junioria, joista toiselle eh ja toiselle hyl, alapurennan vuoksi. Hienoa nähdä, että tuomari tuntee rotumääritelmän (ja varmisti vielä kehäsihteeriltä), että alapurenta on rodullamme hylkäävä virhe. Näinhän se tulisi olla, rotumääritelmän mukainen hylkäävä virhe on näyttelyssä arvosana HYL. Taannoin ulkomainen tuomari jakoi vastaavasta virheestä rodussamme arvosanaksi EH (eri koiralle tosin), eli kyllä vain tuomareiden osaamistasossa ja rotumääritelmän tuntemuksessa on isoja eroja.

Soma kisaili yksin nuorten luokassa ja heti kun tuomari tuli tutkimaan, hän ihasteli Soman upeaa lihaskuntoa! Olipa mukava saada kredittiä siitä, että koira on hienossa kunnossa! Soma esiintyi erinomaisesti ja sai ERI SA:n 💖



Huippukuntoinen Soma 💖

Avossa oli yksi kisaaja ja tälle ERI SA. Valioissa Tilda Rinne esitti Myrrin, isot kiitokset vielä tätäkin kautta! Itse vein Charmin (ei enää ihan bikinikunnossa, mutta ehkä kokouimapuvussa 😄), lisäksi valioluokassa kisaili Italialainen narttu. Kaikki koirat esiintyivät hyvin ja saivat ERI SA:t. Myrri voitti luokan ja Charmi oli luokan 3. Veteraaneissa kisasi kaksi, joista Kerttu voittoon ja hienolle 15.5 vuotiaalle nartulle myös ERI SA, onnea täältäkin Hannelle, veteraanivalioksi tuolla iällä ja noin hieno kuntoisena- arvostan!



Yläkuvassa Charmi, alla Myrri 💖

Parasnarttukehässä juostiin pari kierrosta ja sitten järjestys: Myrri voittoon, Italian valio oli PN2, avonarttu PN3 ja Kerttu PN4. ROP- kisassa Myrri jatkoi voittokulkuaan ja Tildan taitavassa handlauksessa vei rodun kauneimman sijoituksen 😍

Olipa kerrassaan mukava näyttelypäivä niin tulosten, sään kuin tunnelman puolesta! Nyt onkin hyvä jäädä hetkeksi tauolle, ja jatketaan sitten lokakuussa missikisoja 😊

2024-09-06

Loppusuoralla

Otsikon mukaisesti loppusuoralla on muutamakin isompi ja pienempi asia. Hertan tiineys on loppusuoralla, laskettu päivä on ensi viikon torstaina 12.09. Onpa aika kyllä mennyt nopeasti! Hertta on voinut erinomaisesti koko tiineyden ajan, toivotaan hyvän voinnin kantavan läpi myös alkaneen viimeisen viikon 💗 Maanantaina käydään röntgenissä katsastamassa, montako "Heart"- pentueen jäsentä odotellaan maailmaan syntyviksi!


Hertta vrk 52

Loppusuoralla on myös MEJÄ-kausi.  Tulevana sunnuntaina mitellään noutajien mejämestaruudesta Päijälässä. Charmi lähtee puolustamaan viime vuoden mestaruuttaan ja Somakin pääsi mukaan alkukesän hyvillä tuloksillaan. Sen jälkeen onkin suuntaus ollut nollaa ja viivaa, joten odotuksia ei Soman osalle ole. Minä lähden ohjaamaan neidin ensimmäistä kertaa, katsotaan onko sillä mitään vaikutusta suorittamiseen. Jos ei ole, niin täytyy todeta että onkin syytä mejäkauden tämän vuoden osalta loppua Somalta...

Loppusuoralla alkaa olla myös näyttelyvuosi. Nyt kun pentuarki alkaa, ei kehissä tule turhia pyörittyä. Loppuvuoteen on "ne isot" Seinäjoki ja messari todennäköiset. Charmi johtaa tällä hetkellä edelleen näyttelykoirakisaa rodussa, mutta eiköhän tuo johtopaikka vaihdu jo tulevan viikonlopun /-jen aikana. Meillä kun karvat edelleen loistaa niukkuudellaan ja tosiaan kun nyt käynnit hetkeksi loppuvat. Mutta johdettiinpa yli 8kk, saako siitä diplomin?! 😂 

Loppusuoralla on toivottavasti myös elomme nykyisessä kodissa. Asunto on myynnissä ja toivottavasti kauppoja päästäisiin tekemään jo tämän vuoden puolella. Uusi kohdekin on katsottuna, siellä olisi koirille vielä isompi lääni omaan käyttöön kun nykyisessä 😊 Jos koiralliseen elämään sopiva koti rauhallisella paikalla hyvien lenkkimaastojen keskellä ja erinomaisten kulkuyhteyksien päässä Tampereesta (30 min keskustaan ja 15 min ohitustielle) kiinnostelee, niin tsekatkaapa Etuovi.com, sieltä löytyy asuntomme myynti-ilmo 👍 Kysellä sopii myös suoraan meiltä, yhteystiedot löytää esim. kotisivuilta (www.magicfoxs.fi).




2024-08-20

Myrrin näyttelyt ja Soman lakko jatkuu

Viikonloppuna kävin viettämässä laatuaikaa kaksin Myrriäisen kanssa, lauantaina Turku KR- ja sunnuntaina Heinola KR-näyttelyissä. Kun koirat elää laumassa, on se kahdenkeskinen aika omistajan kanssa arvokasta, ihan omaa huomiota vain kulloisellekin vuorossa olevalle lauman jäsenelle 💗

Lauantain näyttelyssä tuomarina toimi Reino Korpela, joka on aiemminkin tykännyt Myrristä. Tykkäsi edelleenkin! Näyttelyyn oli ilmottu 13 tolleria, joista 3 urosta ja 10 narttua, kolme oli lopulta poissa. PN- kehään asti pääsi neljä, ja Myrri valittiin voittoon ja lopulta myös rodun kauneimmaksi! Vastuskin oli kova, tollershown ROP-uros. Hieno aurinkoinen päivä ja mukava näyttely kaikin puolin!

Sunnuntaina lähdin matkaan ID:llä, kun Jarno oli Volvolla Soman kanssa MEJÄ-reissussa. Eipä tuon sähköauton kanssa matkaamisessa kummempaa ole, muistaa vaan varata vähän pidemmät ajat "tankkaukselle". Yksi lataus mennessä ja palatessa, a` n. 20 min riitti reissun tekemiseen. 

Heinolassa tollerit tuomaroi uusi vanhempi miestuomari, Hannu Talvi. Urokset voitti Morris, joka oli urosten paras myös edellisen päivän Kouvolan näyttelyssä. Onnea Marika molemmista voitoista! On se vaan hieno poika tuo Myrriäisen lapsonen 😍 Nartuissa tuomari haki pienempää ja kapeakuonoisempaa koiraa, Myrri oli hänen makuunsa liian vahva, etenkin päästään (tämän kertoi pn-kehässä kun sijoitukset oli jaettu). Tuloksena meille PN3-sija ja siihenpä oli tyytyminen. Jos ei tyyppi miellytä, ei se miellytä. Onnea voittajalle!

Tuloksia tuli siis viikonloppuna Myrrille Turku KR ROP ja Heinola KR PN3. Morrikselle Kouvola KR ja Heinola KR VSP. Kasvateista Soman Alva-sisko rally-tokoili upeasti ALO HYV 99 pistettä ja saavutti koularin RTK1! Isot onnittelut 💗 Soma ei tuloksilla juhlinut. vaan istumalakko jatkui. MEJÄ:ssä Heinolassa ei päästy edes ensimmäiselle kulmalle, kun Jarno keskeytti suorittamisen. Vaikeaa on keksiä mikä on nyt vikana kun koira joka teki täydellisen 50 pistettä, ei enää jäljestä "ollenkaan". Viikonloppuna mennään Satakunnan PM- kokeeseen, tulosodotukset kolmen surkean suorituksen jälkeen ovat nollissa, onneksi siellä kisaa myös Charmi, jonka kesän MEJÄ-tulosrivi on kuusi koetta, kuusi hyvää ykköstä. 

Penturintamalla Hertan mahan kasvattelu jatkuu ja iloisia uutisia saatiin myös Morriksen osalta, pojan ensimmäinen pentue syntyy samoihin aikoihin kuin Hertan pennut!  Hertan Dasher-veljellä on myös pentusuunnitelmia loppuvuoteen parillakin eri nartulla, onpa kyllä hienoa päästä seuraamaan useamman oman kasvatin pentuprojekteja 😍

2024-08-12

Hertan ultra


Iloinen tuleva äitikoira Herttuli 😍

Viime aikoina en ole jaksanut paljon blogia päivittää, kun aiheita ei ole juuri ollut, mutta nyt tuli sellainen aihe, että päivitykseen on syytä 😊 Nimittäin Hertta ultrattiin tiineeksi perjantaina! Heart- pentueen odotus on siis käynnissä ja syntymää odotellaan syyskuun 12. Hertan vointi on ollut oikein hyvä ja toivotaan että jatkokin sujuu yhtä mallikkaasti 💗 Pennuille on jo kodit odottamassa eli pentukyselyjä ei näihin pentuihin oteta enää vastaan.


Hertta ja joku Hearteista 💗

Muutamissa näyttelyissä on käyty siellä sun täällä, ilman mainittavaa menestystä. Charmi on pudottanut turkkinsa kokonaan (siitä huolimatta Kuopio KR:ssa naku neiti oli VSP, muut päivät EH ja ERI), Soma jakaa mielipiteitä edelleen (viimeajan tulokset ERI SA, H, EH...) ja Myrri jatkaa tasaista SA- linjaansa, mutta ei isompia menestyksiä. Kasvateista Simba oli upeasti ROP Kuopio Nordissa ja Morris ROP Luumäen ryhmiksessä- onnea molemmille!

MEJÄ-rintamalla Soma teki istumalakon Jarnon blogin sanoin, eli kävi hakemassa yhden keskeytyksen tulosriviinsä lisää, kun jäljestys ei kunnolla käynnistynyt. Kasvateista Morrikselle VOI2- tulos ja Hertan Dasher-veljelle Ruotsin jälkivalion arvo, kuin myös isäkoira Hueylle 😊

Terveysrintamalla Soman Sulo-veli kuvattiin neljäntenä Valais-pentueesta mallikkain tuloksin: A/A, 0/0 ja LTV0. Mukavasti onnistunut pentue luuston puolesta tähän saakka siis 👋

Kauhun hetkiä koimme lauantaina, kun Charmi katosi oudossa maastossa lintumetsällä ollessaan. Tapahtumia kun ollaan kelattu, niin todennäköisesti lähti lähistöllä näkyneen peuralauman perään hakualueella liikkuessaan, eikä kaatosateessa ja vieraassa metsässä löytänyt enää tietään takaisin. Some osoitti voimansa ja iso kiitos tätäkin kautta kaikkia katoamisilmoitusta jakaneille fb-ystäville ja tutuille! Neljän tunnin kuluttua katoamisesta sain elämäni valehtelematta parhaan puhelinsoiton Charmin löytäneeltä perheeltä 💗 Charmi oli mennyt heidän ovensa taakse muutaman kilometrin päässä katoamispaikaltaan ja loikannut suoraan sohvalle kuin olisi kotiin tullut💗 Valtaisat kiitokset vielä täältäkin kun otitte Charmin sisään ja piditte huolta neidistä! 

Syksyn ohjatut rallyt käynnistyivät viime viikolla ja niissä treenailen Charmin, Myrrin ja Soman kanssa vaihtelevilla kokoonpanoilla. Jotain kisasuunnitelmiakin syksyyn on, niistä sitten lähemmin kun tulevat ajankohtaisiksi. 


2024-07-29

Surkea tulosviikonloppu yhdellä valopilkulla


Kuva joka ei liity blogin sisältöön mitenkään, mutta on tavallinen näky iltaisin nukkumaan mennessä- porrasvahdit odottamassa unille tulijoita 💗

Olipas harvinaisen surkea tulosviikonloppu, ihan teki mieli jättää koko blogi kirjoittamatta, mutta kirjoitanpas kuitenkin. Ei se elämä aina ole yhtä auringonpaistetta ja huippumenestystä, välillä jotain muuta tai ainakin haaleaa keittoa. 

Viikonloppuna oli tarjolla niin Tollerimejää kuin näyttelyitäkin. Lauantaina läksin Jarnon kanssa tekemään tollerien mejämestaruuskisan jäljet, 2 kpl, Keuruulle. Tarjolla olisi ollut myös Mikkeli KV, onneksi siellä oli kasvatteja edustamassa ja ROP kera cacibin oli Hertan sisko Ariel, isot onnittelut vielä täältäkin! Charmin Morris-veli sai ERI:n, ollen avoluokan 2. 

Sunnuntaina Jarno lähti Soman ja Charmin kanssa Keuruulle aikaisin aamulla. Mukana oli myös Charmin viime vuonna voittama kiertopalkintohirvi sekä palkintokansio. Olihan se hienoa viime vuonna ko. mestaruuskisa voittaa, ehkä jonakin päivänä jonkun koiran kanssa vielä uudelleen 😊 

Jarno sai kisassa Somalle ryhmän ensimmäisen jäljen ja Charmille kuudennen. Soman suoritus oli ollut hapuilevaa, kaksi hukkaa ja lopulta yliaika ja tuloksena VOI0. Tulosten luvussa selvisi syykin ainakin osittain, jäljet oli tehty hirven verellä, eikä Soma ole sellaista ennen haistellut. Soma on koira, jolle kaikki uusi on aina outoa ja vaatii aikaa, että hommat alkaa sujua. Nyt täytyy hommata kotiinkin hirven verta ja totuttaa neiti siihen, jos toistekin tulee kokeissa hirveää hirveä vastaan 😂 Charmin suoritus oli ollut jälkitarkka, mutta osin nopeahkot makuiden merkkaukset laskivat tulosta. Tuloksena VOI1 45 pistettä ja loppukisassa sijoitus 4. Ei mestaruuden toisintoa siis, mutta eipä sitä odotettukaan. Onnittelut voittajalle! Meidän tekemiltä jäljiltä tuloksiksi tuli VOI2 ja VOI1 hopeasija. 

Porissa kävin Myrrin kanssa pyörähtämässä virolaisen Astrid Lundavan kehässä. Sanonta "Pori on paska paikka" ei pettänyt tälläkään kertaa. Myrri esiintyi hienosti, mutta jäi valioluokan 2. kera SA:n ja putosi ensimmäisenä ulos pn-kehästä. Tuomarin linja poikkesi sen verran paljon siitä millainen Myrri on, että eipä jäänyt edes harmittamaan. Kivaa oli Myrriäisen kanssa kaksin reissussa pyörähtää, se oli sen matkan paras anti! Samaan aikaan Kouvolan ryhmänäyttelyssä Morris edusti avoluokassa, saaden eh:n. Ei ollut tuolla kukaan uros tuomari Maija Mäkisen makuun. Näin ne päivät, tuomarit, kokeet ja muutkin reissut vaihtelee! 

Tulosviikonloppu oli siis varsin surkea otsikon mukaisesti. Arielin upea ROP ja Charmin VOI1- tulos, viides koe ja viides VOI1 tälle kesää, olivat ne valoisat jutut. Kai sitä parisuhdeaikaakin helteisessä paarmaviidakossa jälkiä tehden suopursujen ja ryteikön seassa voi plussana pitää, ainakin jos on masokistin vikaa 😂

2024-07-21

Myrrin ja Myrrin lasten tuloksia


Myrrin hienoa liikettä!

Viikonloppuna Myrri ja lapsensa harrastivat niin näyttelyiden kuin MEJÄ:n parissa 😊

Sunnuntaina lähdimme Jarnon ja lauman neljän nuorimman kanssa klo 05.00 ajelemaan kohti Kalajokea, jossa KV-näyttelyssä tuomaroi serbialainen Milan Milanovic. Meiltä näyttelyyn oli ilmoitettu Charmi ja Myrri valioluokkaan sekä Soma nuorten luokkaan. Hertta lähti matkaan turistiksi, ja vanhempani huolehtivat kotosalla vanhuskaartista- isot kiitokset tätäkin kautta!

Ajomatka, reilu 4 h, sujui hyvin eikä liikennettä juuri ollut. Perille aurinkoiselle Kalajoelle päästiin n. tuntia ennen kehän alkua. Siinä odotellessa oli mukava rupatella Soman Alva-siskon omistajien kanssa ja nähdä kaunista Alvaa pitkästä aikaa! 

Uroksia näyttelyssä oli vain kaksi, joista nuo-uros vei voiton ulkomaisesta valiouroksesta. Junnunarttuja oli yksi, jolle EH. Nuorissa olikin ruuhkaa, kaikkiaan 5 kisajaa. Soma ja Alva esiintyivät molemmat hienosti ja saivat ERI:t, kuten kaikki muutkin nuorten luokan nartut. Kilpailuluokassa Soma sijoittui kakkoseksi kera SA:n, Alva ei tällä kertaa sijoittunut. 


Soma Soma 💗


Soman hienoa liikettä

Avossa ja käytössä kisaavat nartut saivat molemmat SA:t ja sitten valioluokka. Yllättävästi vanha kisakumppanimme Kerttu oli "nuortunut" ja kisaili taas valioissa, veteraaniluokan sijaan. Myrrille sain esittäjäksi jo meille tutun handlerin Veeran, kiitokset vielä täältäkin! Itse esitin totaalisen karvakadon kokeneen Charmin. Kaikki kisailijat saivat ERI:t. Kilpailuluokassa Myrri nostettiin kärkeen ja me Charmin kanssa jäimme sijalle 3. Myrrille ja Kertulle SA, Charmin SA-putki katkesi tässä kohtaa- toki syykin oli ihan ymmärrettävä ,kun nahka paistaa viimeisten karvojen läpi 😂 No, Charmin osalta onkin nyt edessä MEJÄ:n arvokisaputki, missä karvoilla ei mitään tee. Kasvatellaan rauhassa ja katsellaan sitten taas loppuvuonna näyttelykehiä uusin karvoin!


Charmi ilman karvoja

Parasnarttukehään minä vein Soman ja Veera Myrrin. Myrri nostettiin kärkeen ja Soma sijalle 4. Sitten alkoikin melkoinen selvittely kehäsihteerin toimesta, kun Soma siis sijoitettiin pn-kehässä nuorten luokan voittajan edelle, ja tämä ohjattiin ulos kehästä. Pitkään kehäsihteeri asiasta tuomaria "ohjeisti" ja lopulta tuomari otti nuorten luokan voittajan takaisin kehään, juoksutti kaikki vielä kerran ympäri ja meidät sitten osoitettiin ulos kisasta, eli olimme "pn5". Sinänsä samantekevää meille, kun ei me pn4- sijallakaan oltaisi mitään saavutettu- sertit on kasassa ja cacibkaan ei olisi siirtynyt, valioissa kisanneen Kertun vietyä pn2-sijaltaan vara-cacibin.

Kasvattajaluokka, Myrri ja Myrrin lapset, esitetiin ja sieltä saatiin kiva arvostelu kera KP:n- se oli meille jo 51. ROP-kasvattajasijoitus! Loppukisassa Myrri oli VSP, passasi meille ja pitkä kotimatka päästiin aloittamaan hyvissä ajoin 😊


Myrri ja Myrrin lapset kasvattajaluokassa- KP ROP-kasvattaja!

Kotosalla odottivat tyytyväiset vanhukset ja illalla saatiin mukavia uutisia MEJÄ:stä, missä Charmin Morris-veli oli nuuskutellut Taipalsaaren kokeessa VOI1, 44 pistettä- onnea Marika!

Nyt alkaakin sitten MEJÄ:n arvokisaputki, ensi viikonloppuna Tollerimejässä Charmi puolustaa viime vuoden mestaruutta ja Somakin on mittelöimässä mestaruudesta! Tämän jälkeen on tiedossa piirinmestaruuskisat ainakin Charmilla, samoin SNJ:n mestaruuskoe. Soman suhteen näitä saadaan vielä jännätä, mahdutaako kovaan kisaajien joukkoon mukaan 😎