Sunnuntain voitokas kaksikko- Myr ja Mummo :)
Onpas taas tapahtunut niin paljon että olisi voinut jakaa useampaankin päivitykseen.. Mutta menköön nyt lyhennelmänä samassa. Koska meillä ei kesälomia ollut (kiitos talven pentueen), otettiin tällainen pieni vajaan viikon lomapätkä SNJ:n kesäleirin ympärille. Koirille paaaaljon ohjelmaa siis!
Keskiviikkoiltana oli Myrrin toinen tokon jatkokurssikerta. Myrrille on jo kenttä tokomiljöönä tullut tutuksi, muihin koiriin ei edes yritetä ottaa kontaktia vaan kontakti on koko tunnin ajan minuun. Mukava tehdä koiran kanssa joka hakee yhteistyötä ja palkkautuu niin nameista kuin kehuista, myös leikki kelpaa palkaksi. Kurssikerran pääaihe oli kosketusalusta, ja kyllähän sekin idea alkoi melko pian löytyä. Lisäksi treenattiin paikallaoloa rivissä sekä jääviä liikkeitä (meillä seisominen, tulevia pentukehiä silmällä pitäen...). Jarno oli mukana katsomassa ja kuvaamassa, tässä Myrrin kontaktialustareeniä:
Tassukosketus, ja palkka!
Perjantaiaamuna aikaisin startattiin kohti Tammelaa, missä osallistuttiin ensimmäistä kertaa SNJ:n (Suomen Noutajakoirajärjestö) kesäleirille. Matkassa oli koko lauma Lumoa lukuunottamatta, Lumo kun oli edelleen Vilman luona "lohtutollerina". Kun aamulla saavuttiin perille, havaittiin että majoitus oli leirimallia, mutta kyllähän sitä yhden yön vietti sellaisessakin. Sentään sisävessa löytyi samalta käytävältä, ja huoneessa oli kokoa ihan mukavasti. Ja kun ala`carte listakin ravintolasta löytyi, todettiin notta kelpaa ;)
Olin ilmoittanut Myrrin pentukurssille to- ja pe aamuiksi. Siitä siis torstaina aloitettiin. Paikalla oli muutama pentu, Myrri ainoana tollerina. Tehtiin ryhmässä rauhoittumista, sivulle tuloja. leikkimistä, luoksetuloa sekä erilaisia palkkauksia. Olipas mukava huomata, ja kuten kouluttajammekin totesi, että Myrri oli sellainen "ei tyypillinen häsä-häsä- tolleri" ;) Niin upeasti makoili kun ei tehty mitään, ja kun tehtiin, oli täysillä mukana :) Ihana harrastuskaveri, ja tuo kyllä tollerirodun tuntijoille sitä parampaa laitaa rodusta esille. Tähän ollaan jalostuksella pyritty!
SNJ:n pentukurssilla, tarkkaavainen oppilas
Kun kurssi oli loppusuoralla, tuli Jarno kertomaan että saatiin tehdä perjantain mejäkokeeseen parina yksi korvaava jälki. Joten kun parin tunnin kurssi oli taputeltu, pissiteltiin koirat ja lähdettiin maastoon jälkihommiin. Meidän jälki oli reilun 20 km päässä keskuspaikalta, mutta hyvät oli opasteet ja tietkin pääosin ok ajettavia. Jäljenteossa ei mitään mainittavaa ihmeellistä ollut. Jälkemme kulki mukavassa maastossa, tosin korkeuseroja oli melko lailla. Jarno suunnisti ja minä merkkasin, sekä toisella kierroksella veretin. Ilmakin suosi, ennusteista poiketen, emme kastuneet (mitä nyt hiestä, siellä mäkiä kiivetessämme..).
Kun jäljenteosta palailtiin, vietiin huoneessa odottaneet uniset tyttöset lenkille ja sitten syömään herkullinen ala`carte illallinen majoituspaikan (Eräkeskus) ravintolaan. Kiitoksia vaan kokille, hyvin oli kuha ja pihvi paistettu (ja viinikin oli erinomaista)! Ruoan jälkeen pieni huili, ja sitten tutustumaan leirin iltaohjelmaan, ToTo- juoksuun. Täytyihän siihenkin koko laumalla osallistua, vaikka hoikkien käyttölabbisten (joita suurin osa osallistujista oli), joukossa meidän mäyräkoirilla ei mitään voiton mahdollisuuksia ollut. No, hyvät aplodit saatiin, varsinkin Rouvan pompotellessa isolla loikalla Jarnon luokse :D Monta kuvaa juoksijoista saatiin, ja ne on jaettu luvalla SNJ:n leirisivulle. Hauska iltatapahtuma, ja koirillakin oli kivaa!
Hanna pinkoo minkä pystyy, ja kohta Myrri ohittaa... Harmi vaan kun vauhti ei ihan riittänyt (ohjaajalla) :D
Iltaskabojen jälkeen paineltiin nukkumaan, sillä aamun herätys oli aikainen- MEJÄ- kokeen alkupuhuttelu oli klo 08.00 alkaen. Maittavan aamiaisen jälkeen soi kohta puhelin, Vilma ja Lumo olivat saapuneet paikalle. Ihailtavaa kiinnostusta ja omistautumista Vilmalta tulla seuraamaan MEJÄ- kokeen kulkua päiväksi! Hyvää oppia sitä ajatellen, että talossa toivottavasti vielä tulee se harrastava tolleri olemaan :) Maisa olisi ollut ja Maisan kanssa harrastettiin, mutta.... Aina kaikki ei mene kuten toivoisimme :(
Aamupuhuttelu pidettiin SNJ:n Eräkeskuksen alakerrassa ja koirat jaettiin (tai oltiin siis jo jaettu) tuomariryhmiin. Me Minkun kanssa pääsimme Kosken Antin ryhmään, jossa oli lisäksemme vain yksi koira- kenelle teimme edellispäivänä jäljen. Kun kaikki alkukoordinoinnit saatiin selville, siirryttiin ulos ammuntaan. Minku oli toisessa ammuntaryhmässä, no problem, ja kaikki kokeen koirat testin läpäisivät. Sitten olikin aika hypätä autoihin ja siirtyä maastoon, meillä kun sitä ajoaikaa oli n 30 min koejäljille.
Jarno opasti ensin tekemämme jäljen, ja jos nyt lopputuloksiin hypätään, sieltä tuli hienot VOI 1 45 pistettä- onnea! Sillä välin lenkilteltiin Minkua ja Taikaa Vilman kanssa, molemmilla nenät kävivät ja tieto oli siitä, mitä tänään tulisi tapahtumaan.... Kun maastoryhmä palasi metsästä, hypättiin autoihin ja ajettiin meidän jäljen alkupaikalle n 5 km päähän.
Ilma oli tuulinen, osin sateinen, osin aurinkoinen, koko ajan vaihteleva. Odotellessamme jälkemme alkua, tuuli tuntui vain yltyvän. Tämähän tiesi "töitä" niin Minkulle kuin minulle- ilmavainulla kun mentiin... No, harrastusta koko rahalla ;) Maastoon päästyämme alkumakuu tuli vastaan varsin pian, ja sen Minku tutki hyvin. Siitä ohjausmatka hyvää kulkua kreppien loppuun, ja sitten "koira irti". Minku teki tyylilleen uskollista työtä, ilmavainu vei, ja minä rämmin perässä... Maasto oli osin varsin haastavaa, ryteikköä reitille mahtui sekä etenkin viimeisellä osuudella mielenkiintoinen vesikuoppien pätkä, missä vain pienin paikoin oli maata kuljettavaksi. Minku pyöritti minua ilmavainulla jäljen molemmin puolin, tehdän väliin laajaakin lenkkiä. Kolme makuista löytyi ja ne merkattiin todella huolellisesti. Kulmatkin ratkesivat ilman suurenpaa ongelmaa- vain ne matkan pyörimiset ilmavainun perässä sekä lukuisilla riistan jäljillä tarkastellen tekivät matkasta raskaan eikä eteneminen ollut sitä mitä olisi pitänyt. Onneksi aika kuitenkin riitti, ja 40 min päästä alusta oltiin sorkalla, joka suuresti kiinnosti. Työtä tehtiin, mutta.... loppuun päästiin!
Suorituksemme jälkeen pääsi Rouva töihin, kun lähdettiin purkamaan tekemämme jälki (oikein päin). Niin ihanaa tassuttelua melko kivassa maastossa, sanoisin 48 pisteen arvoisesti. Vilmakin hämmästeli miten on koirien suorituksilla ja maastoilla eroja, kyllä oli hienoa esitellä kaksi näin erilaista menoa! Viikon päästä Kouvolassa Taikan pitäisi päästä korkkaamaan voittajaluokan kisat, jos nyt kelit eivät ihan hirveiksi äiy... Vanhaa koiraa kun koviin helteisiin ei haluta viedä. Jos keli on ok, niin sitten on Taikan vuoro päästä koejäljelle. Ja jos ei, niin menen Lumon kanssa. Muutaman päivän päästä se sitten selviää!
Iltasella noin klo 17 aikaan olivat tulokset selvillä. Ihan kelpo tuloksia porukalle. Minku sijoittui sinne about keskivaiheille. Hieno koekertomus muuten, etenkin ne makuut! mutta pyöriminen pitkin jälkeä verotti pisteitä, joita saatiin kasaan 42 pisteen verran. Ykköseen ollaan kuitenkin aina tyytyväisiä ja kun makuiden merkkaus oli parantunut huomattavasti, luottavaisin mielin jatkoon :)
Lauantaina kotosalla oli sitten järvilenkin vuoro. Myrrille kokeiltiin ensimmäistä kertaa hakuruutua variksilla, ja menihän se ikään ja kokemukseen nähden hyvin! Kolme varista vietiin maastoon, ja sitten Myrrin lähetys ruutuun. Hyvin sieltä lintuja löytyi ja otekin palautuksissa oli varsin kaunis. Muutamia motivoituja heittohakuja lisäksi- jäi into päälle!
Hyvä ote linnusta!
Myrrin hakujen jälkeen tehtiin damiruudut isoille. Intoa riitti jokaisella ja kaikki damit ruudusta palautuivat! Myrrille oli myös hyvää malttitreeniä seurata isojen suorituksia. Mitään ääntä ei kuulunut, mutta tarkkaavaisena katseltiin mitä muut pääsevät tekemään.
Ylpeä Rouva- kukas tollerin hännän nostaa ellei tolleri itse!- palauttaa damia ruudusta
Varikkojengi odottelee, kun on Rouvan vuoro olla haussa
Noutojen jälkeen lenkkeiltiin järvi ympäri, ja sitten laavun levähdysmestalla vesinoutoja porukalle. Lumo ja Minku kilvan noutivat dameja kaukaakin järvestä, Taika lähinnä noukki rantaveteen pudonneet ja Myrri yritti varastaa mitä varastettavissa oli sekä syöksyili dami suussa pitkin rantaviivaa- tollausta, tollausta ;) Meinaan järven joutsenparikin tuli touhua katselemaan, eli houkuttelu toimi! Aikansa seurailtuaan lipuivat takaisin mistä olivat tulleetkin.
Lumpparin vesinoutoja...
... Ja lammen yleisö :)
Sunnuntai olisi ollut pitkästä aikaa vapaa päivä, mutta eihän nyt sellainen sovi! Joten etsin ja löysin meille tekemistä, Valkeakosken kennelkerhon järjestämän mätsärin jonne aamu kymmenen aikoihin lähdettiin kera Myrrin ja Taikan. Reissun tarkoitus oli opettaa Myrrille kehän kulkua ja etenkin käsiteltävänä oloa- siinä kun viikko sitten mätsärissä oli vähän haastetta. Rouva lähti matkaan kun rakastaa näyttelykehässä oloa- viis sitten onko viralliset vai leikkimieliset skabat :)
Paikan päällä oli koiria todella runsaasti. Myrri esiintyi isoissa pennuissa, ja hienosti esiintyikin! Meidän "mätsärikirous" tuli murrettua, kun Myrmeli nappari punaisen- tai siis kultaisen (voittajille keltainen nauha)- sijoituksen :) Seisominen oli tosi nättiä, tosin loppua kohden kun alkoi väsyä, pyllykin meni nopeammin maahan. Liikkeissä Myrri esitti upeinta itseään, reippaalla ravilla eespäin ja tuomari kehui Myrrin liikkeet ja lihaskunnon erinomaisiksi! Hienoa sekin, että tuomari oli koirien lihashuollon ammattilainen. Joten, arvostan! Me päästiin tosiaan "punaisiin" pentuihin ja loppukehässä taisi olla 8 tai 9 pentua. Myrri sai sijan 4. ja hienon ruusukkeen ja nameja palkinnoksi :) Hieno suoritus kovassa seurassa, kehässä nimittäin oli todella kehittyneitä ja upeasti esiintyivä pentuja!
Myrri liikkuu niin kauniisti!
Ja sitten isoihin aikuisiin, keitä oli reilut 20. Taika esiintyi tyylilleen uskollisesti upeasti ja tuomari hämmästeli kepeitä liikkeitä kuullessaan Rouvan iän :) Ja niinhän siinä sitten kävi, että ensin saavutettiin se punainen (kultainen) nauha ja sitten voittajien loppukisassa kirittiin, upeasti esiintyvien reilun 10 koiran joukosta, sijalle 1! Tuomari tuli vielä siinä juttelemaan, että aivan mahtava Mummo ja ne liikkeet... Todella ansaittu voitto ja osallistuminen BIS- kehään :) Siellä meitä kisajia oli kaikkiaan 8, ja lopulta Mummon sijaksi saatiin BIS- 3. Siihen nähden, mitä me ollaan koskaan niissä harvoissa mätsäreissä saavutettu missä ollaan mukana oltu, olihan tämä aivan huikeaa! Mummo oli niin elementissään koko kisan ajan, että ihan liikutti... No, Hän tietää olevansa se Kaunein, ja meille hän on sitä aina. Ihana Ihana Taika!
