Meidän kevät on ollut melkoista laskusuhdannetta näyttelyrintamalla. Taikan turkittomuus, Lumon valtaisa turkki joka saa pienehkön koiran näyttämään "pallolta" ja Minkun jykevyys ja mataluus, siinäpä ne pääsyyt. Ja ollaan osuttu tuomareille, jotka pääsääntöisesti pitävät korkeamman mallin koirista. Siinä kun kilpailuluokassa on 2 korkeaa ja kevyttä, sitten yksi jykevä ja matala niin kontrasti on suuri. No, tästä huolimatta emme ole hanskoja naulaan ripustaneet vaan käydään ne näyttelyt mitä ollaan suunniteltukin. Ja Pääsiäismaanantaille oli suunniteltu Imatran KR- näyttely, missä tapasimme pitkästä aikaa Minkun veljen Ronin (M.Carmenere).
Tuomaroimassa oli Romanialainen Cristian Stefanescu, minulle uusi tuttavuus. Roni teki näyttelydebyyttinsä yksin junnuluokassa, ja upeasti tekikin! Pojasta on varttunut näyttävä kookas uros, hyvin Felix- isänsä tyyppinen. Esiintyminen sujui mallikkaasti ja niinpä tuloksena oli hienosti eri ja sa! Kyllä sillä kelpasi ura korkata :) Pu- kehässä oli 7 urosta ja Roni ei sijoitukselle päätynyt, mutta lopulta sai vastaanottaa vara-sertin. Hyvää työtä on Mirka- omistaja pojan kanssa tehnyt, tästä on hyvä jatkaa :)
Junnunarttuja oli kisaamassa 3. Kaksi vanhempaa ja Minkua paremmin menestynyttä, joten odotuksia meillä ei kyllä ollut minkäänlaisia. Minku oli luokassa ensimmäisenä ja esiintyi todella nätisti. Ensimmäistä kertaa ei tarvinnut kertaakaan nostaa ylös istumasta vaan neiti seisoi mallikkaasti ja liikkeetkin olivat hyvät. Tuomarin mielestä Minkun etujalat olivat hieman ulospäin kääntyneet, mainitsi asiasta arvostellessaan. Minku ehkä seisoi vähän "lenkulla", sillä jalat ovat kyllä normaalisti varsin suorat. Odotin tässä kohtaa korkeintaan eh:ta, sillä usein tuomarit arvosanaa laskevat kun jonkun "vian" mainitsevat. Eri sieltä kuitenkin tuli ja olipas hienoa kahden h:n jälkeen :) Toinen junnu sai myös erin, toinen sitten eh:n. Kilpailuluokassa Minku jäi kakkoseksi, joka oli kyllä ok sijoitus siihen nähden mitkä meriitit ykköseksi tullut on jo kerännyt. Tämä junnu muuten voitti koko kisan nartut, että ei me huonolle hävitty :) Minku ei saanut sa:ta, mikä toki siinä kohtaa vähän harmitti, mutta onneksi vain vähän.
Avoluokassa oli vain yksi koira ja ekaa kertaa kävi niin, että meitä jo huudettiin kehään Taikan ja Lumon kanssa kun koirat olivat vielä häkissä... Vähän noloa. No, äkkiä tytöt pihalle, namit lennossa taskuun, numerolappuja nyt ei ehditty edes laittaa mutta eipä siinä mitään. Taika meni vauhdikkaasti Jarnon kanssa ja sai erin. Lumokin sai erin, samoin kolmas valionarttu. Kilpailuluokassa koimme melkoisen yllätyksen, kun turkiton ja rotanhäntäinen Taika laitettiin ykköseksi! Jopas jotain! Sa:nkin vielä sai, samoin 2. tullut. Lumo ei saanut, harmi kyllä vaikka arvostelu oli mitä mainion. Pn- kisassa oli 5 narttua ja lopulta Taika sijoitettiin kolmanneksi. Ihan hyvä sijoitus sillä "turkilla". Huikeaa menestystä ei siis Imatralta saatu, mutta hienointa oli Ronin upea näyttelyuran avaus ja se, että meidän tytöt olivat jälleen, pitkästä aikaa jokainen erin arvoisia :) Viikon päästä lähdetään Tallinnan voittajaan, odotuksin 0. Tai no odotuksia toki on, viettää kiva pieni lomamatka :)
Laitan tähän alle kaikkien tyttöjen arvostelut lauantailta:
Minku: "Kaunis pää, tyypillinen ilme, hyvä pigmentti. Etujalat kääntyvät vähän ulospäin. Tarpeeksi syvä rintakehä. Tasainen selkälinja. Takakulmauksia saisi olla hieman enemmän. Tyypillinen turkki, hyvä temperamentti".
Taika: "Hyvät mittasuhteet, hyvät kulmaukset. Erinomainen pää. Etujalkojen asento normaali. Normaalisti kehittynyt rintakehä. Erinomainen "ulottuvuus".
Lumo: "Hyvässä kunnossa. Tyypillinen pää. Oikea purenta. Etujalkojen asento normaali. Hieman suorat takakulmaukset. Hyvin pyöristynyt runko. Syvä rintakehä. Laadukas turkki, hyvä esiintyminen".
Muutakin elämää kuin näyttelyä on sitten viime päivityksen eletty. Ostimme nimittäin uuden omakotitalon, Hämeenkyrön Jumesniemestä "maalta", mikä on ollut meillä haaveissa jo pitkään :) Kolme kertaa nykyistä suurempi piha, ei naapureita kummallakaan puolella, erinomaiselta vaikuttavat .lenkkimaastot ja lähes uusi 160 m2 talo- eiköhän me sinne tyttöjen kanssa mahduta ;) Ja mikä parasta, tilan nimi on Koiramäki, eipä olisi voinut paremmin sattua!
