Jäljestystä ja näyttelyä

Männäviikolla Jari kävi tekemässä meille jäljen aivan uuteen maastoon. Ja haastavan tekikin; oli siinä koiralla ja emännällä hommaa löytää kaato. Jäljen alkumatka painettiin korkeassa heinikossa, jossa Jarin kertoman mukaan sieni oli pomppinut lahjakkaasti mättäältä toiselle. Eli ei siis kovin helppoa. Hyvin Taika ekan osuuden meni, muutama tarkistuskierros jäljen sivuille. Makuu löytyi ja nuuskittiin tarkasti. Toinen osuus jäljestä oli vaikein. Taika teki paljon tarkistuslenkkejä ja pari kertaa ohjasin sen takaisin jäljelle. Taika myös ihan selvästi kyseli apuja multa katsomalla silmiin. Tällöin vain kehoitin että "jälki". Ensi viikonlopun kokeessa aioin kyllä kehua ja kannustaa Taikaa niin paljon kuin tuomari sallii. Tällä osuudella oli myös ison ojan ylitys jonka Taika meni määrätietoisesti, ainoa vaan että muutaman metrin sivussa siitä mistä Jari oli jäljen vetänyt. No eipä mittää, ojan jälkeen löytyi taas oikea suunta ja toinen makaus, joka myös tarkasti nuuskittiin. Kolmas osuus mentiin vauhdikkaasti ja vain pienin tarkistuksin. Ja sieltähän se kaato löytyi, pakasterasia jossa palvikinkkua! Kyllä Taika oli ylpeä itsestään ja niin olivat emäntä ja isäntäkin :)

Tänään meillä oli näyttelypäivä Vantaalla, jossa oli KV- näyttely. Läksimme matkaan poutasäässä mutta matkalla sateli vettä reippaastikkin. Onneksi sade lakkasi kun saavuimme perille Hakunilaan. Kenttä tosin oli melko pehmeää ja vetistä, joten ei kovin kiva alusta. Paikalla oli kolme tolleriurosta ja kolme narttua. Taikan Sissi- sisko oli junnuissa ja lisäksi yksi nuorten luokan narttu. Taika oli näyttelypaikalla aika jännittynyt, mutta sinnikkäällä temputuksella (hyppää jalan yli, näytä hampaat, pyöri, pussaa...) sain tyttöä rentoutumaan ennen kehään menoa. Tuomarina oli mustiin pukeutunut ulkomainen nainen, Anca Ciura. Sissi oli ekana vuorossa ja sai eh:n. Kun meidän vuoro tuli niin Taika antoi katsoa hampaat ja käsitellä, luimisteli vain paikallaan. En ottanut mahan alta kiinni vaan Taika pysyi ihan hampaat- käskyn alla paikoillaan. Tuomari katsoi hampaat molemmin puolin ja koitteli rungon. Mahan alusta kokeilleessaan hän kysyi että onko Taika raskaana (tai näin ymmärsin). Selitis englanniksi että ei, vain valeraskaus on kyseessä ja sen hän nyökytteli että ok. Kun juostiin niin Taika olisi painellut alkuun ulos kehästä mutta alkoi sitten juosta kunnolla ja meille riitti vain yksi juoksutuskierros. Kauan saimme sitten seistä tuomarin arvoseltavana ja hyvin yksityiskohtaisen arvostelun saimme. Tuomari kehui mm. Taikan silmiä sanoin "very rich in colour" ja korvien muotoa ja kiinnitystä sekä korvan ympäryskarvoja (hyvä trimmaaja- Susanna!). Kehuja saivat myös kaunis feminiininen pää, hyvät kulmaukset ja erinomainen turkki ja väri. Siis hieno arvostelu ja tuloksena Eri! Olin tosi onnellinen ja siirryimme kehän laidalle nuorten luokan nartun arvostelun ajaksi. Ko. narttu oli hyvässä karvassa, pöksykarvat oli tosi tuuheat. Myös merkit olivat kauniit. Tuomari juoksutti narttua useaan kertaan ympäri, kun meille oli riittänyt vain kerta. Tuomari myös katseli usein meitä (olimme "asennossa" kehän reunalla) ja varmasti vertaili näin toiseen narttuun. Ja niinhän siinä sitten kävi että myös tuo nuortenluokan narttu sai erin mutta parasta narttua valitessa Taika voitti! Tuomari ainoastaan naureskeli että Taika tarttisi tissiliivit:) Ja sitten pääsimme ekaa kertaa finaalikehään josta tuloksena VSP. Hienoa ja upeaa ja kaiken kukkuraksi tuli se kolmas sertikin! Eli päivän tulos JUK eri 1 Pn1 sert vsp. Oi ihanuutta ja herkkujen määrää jota Taika sai, olihan sellainen päivä että kannatti elää!