Syyspäivän viettoa äipän, siskon ja tädin seurassa :)

Lauantaina suuntasimme kohti Auraa syysvierailulle sukulaisiin, siis Taikan sukulaisiin :) Ilma oli mitä hienoin, oikein aurinkoinen ja lämmin, siis täydellinen päivä metsälenkkeilyyn ja riistaharjoitteluun! Taika oli ihan kierroksilla kun pääsi siskoa moikkaamaan, äippä vähän ärisi ja häneen Taika pitikin sievän hajuraon. Mutta Caprin kanssa kemiat natsasivat. Riku oli päättänyt että ennen lenkkiä ja leikkiä reenataan riistoilla. No mikäpä siinä. Metsään siirryimme ja alkuun kaivettiin damit esiin. Taikalle muutama muistinouto kauas metsään, siis huomattavasti kauemmas mitä kotona ollaan tehty. Lennokkaasti lähti Taika noutoon ja ekalla kerralla yhtä lennokkaasti loittoni damin kanssa väärään suuntaan. Huusin ja huusin ja kyllähän se tollo sieltä kaartoi takaisin ja toimitti damin mammalle. Toka kerta meni vähän paremmin ja sitten kolmas oikein kivasti. Capri näytti mallia variksen kanssa että näin sitä noudetaan ja kannetaan. Taika kyllä katseli mutta jätti homman ilomielin siskolikalle. Ei koskenut vaakkuun ei sit millään maanittelulla ja houkuttelulla. Rikun sinnikäs jahtautus (vaakku hihnaan ja perässä vetäen juoksemaan karkuun) tuotti lopulta kuitenkin tulosta sen verran että Taika linnun pariin otteeseen suuhun otti ja kantoikin jonkin matkaan.

No sitten pupunen. Capri kantoi tosi hienosti mutta Taika ei koskenut. Nuuski vaan ja jätti sikseen. Ei voi keinopupua verrata oikeaan otukseen, sillä kaninnahka on mitä ihanin Taikasta mutta oikea ei houkuta. Täytyy jostain yrittää hankkia oma reenipupu ja ruveta tahkoamaan senkin kanssa. Saimme Rikulta kotin viemisiksi pari vaakkua ja muutaman siiven sekä paljon hyviä reenivinkkejä. Nyt on tarkoitus laittaa eka siivet sukkiksen puntin palan sisään ja harjoitella kantamista ja noutamista sillä. Kun se sujuu varmasti niin sitten voi laittaa oikean variksen samaan sukkaan ja kokeilla menisikö ihan "huomaamatta" läpi koiralle. Eli eka hiotaan nouto tosi innokkaaksi siivillä ja sitten siirrytään oikeaan lintuun. Paljon on työtä edessä, tiedän, mutta sinnillä se kyllä onnistuu!

Riistareenin jälkeen tehtiin pitkä metsälenkki porukalla ja koirat sai riehua vapaasti. Matkan varrelle osui ihana juuri ja juuri uintisyvyinen metsälampare josta koirat, Taika etunenässä, olivat aivan innoissaan. Riku heitteli dameja veteen ja Taika oikein vinkui kun isommat ne damit yleensä pääsivät hakemaan. Yhden damin sai Taikakin kiinni ja hienosti toi sen mulle :) Into veteen menoon oli ihan uutta luokkaa, sinne suorastaan loikattiin. Hienoa! Lenkin jälkeen meillä oli väsyneet koirat, mutta Capri ja Taika jaksoivat silti vielä nujuta sisällä kun me kahveeteltiin. Sitten läksimme Taikan kanssa kohti Turkua ja hotellia. Siellä Taika valtasi sängyn saman tien ja eipä olisi valtauksestaan luopunut kun eka pyydettiin ja sitten käskettiin siirtymään. Näin tuli siis eka konflikti meidän perheessä kun Taika päätti uhmata isännän käskyä ärähtämällä. Arvojärjestys selvitettiin silmänräpäyksessä ja lopputuloksena alistunut koira siirtyi vauhdikkaasti alas sängyltä omalle pedilleen. Ja tämän jälkeen totteli ekaa sanaa kun pyydettiin alas sängystä. Kaipa tuo uhma kuuluu tähän ikään, vaikkei olisi "pehmo" Taikasta uskonutkaan. Mutta luulenpa ettei ihan heti ole odotettavissa kyseenalaistamista, sen varran nöyräksi Taika lain lukemisesta meni.

Sunnuntaina kävimme koeajamassa paria isoa venettä Turussa ja Naantalissa. Ekan koeajon ajan Taika vietteli hotellissa ja toiselle se pääsi mukaan. Tosi nätisti Taika osasi vieraassa "laivassa" olla, lähes kolme tuntia kestäneellä reissulla. Iltasella poikkesimme vielä Auran kautta ja otimme varikset mukaamme. Kiitos Rikulle ja Helille tosi mukavasta viikonlopusta riistareeneineen, kahvitteluineen ja syömässä käymisineen! Voi kun asuttaisiin lähempänä niin voisi reenata yhdessä ja siskokset viettää aikaa keskenään, kun ne siitä selvästi nauttivat. Laatuaikaa punaturkkien kanssa, mikäs sen parempaa :)