EE MVA ROP RYP- 4 Myrri, EE JMVA 2 x ROP- juniori Hertta ja EE VMVA ROP 2 x ROP- veteraani Lumo kera palkintojensa :)
Tässä maailmantilanteessa mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Niinpä pitkään suunnittelemamme reissu Viron Valgaan, 2 x KR- näyttelyyn, varmistui vasta loppumetreillä. Viimeisen viikon aikana ehti Suomi asettaa omaehtoisen karanteenin (tai alle 72 h matkalla negatiiviset koronatestit paluun jälkeen) Viron "huvimatkailijoille". Valga sijaitsee eteläisessä Virossa aivan Latvian rajalla, ja maakunnan koronatilanne oli reissuun lähtiessämme Suomea parempi. Hyvillä mielin siis matkaan lähdimme, ja onneksi Jarnon etätyöt jatkuvat ja minä sain 2 vko vuosilomaa töistä.
Torstai- iltana veimme Minkun ja Taikan hoitoon vanhemmilleni- isot kiitokset vielä tätäkin kautta! Perjantaina starttasi matkamme kohti Valgaa, 10.30 lautalla. Tuttuun tapaan matkustimme omalla autolla ja laivalla majoituimme hyttiin. Tämä oli Hertalle ensimmäinen kerta laivalla. Tervepäisten tyttöjen kanssa on ilo matkustaa, eikä Herttaa hetkauttanut laivalle meno ja laivalla olo lainkaan :) Matka sujui hyvässä säässä mukavasti, ja Tallinnan satamasta suuntasimme suoraan kohti Valgaa n. 250 km päähän. Tyttöset nukkuivat koko matkan tyytyväisinä, joten mitään välipysähdyksiä ei tarvinnut tehdä.
Valgassa majoituimme meille jo tuttuun hotelli Metsikseen, joka sijaitsee aivan näyttelypaikan, Valgan urheiluhallin, läheisyydessä. Hotellin ja urheiluhallin välillä aukeaa suuri puisto, jossa tyttösiä oli mukava lenkitellä koko majoittumisen ajan. Perjantaina näytti siltä, että olemme ainoat asukkaat hotellissa. Kävimme illallisella täysin tyhjässä ravintolassa, ja ruoka oli tuttuun tapaan erinomaista! Iltasella muutama auto aapui hotellin parkkipaikalle, mutta siihen aikaan me suuntasimme jo yöunille iltalenkin jälkeen.
Aamulla saimme nauttia aamiaista jälleen tyhjässä ravintolassa. Sitten kävimme ilmoittautumassa ja maksamassa osallistumisen näyttelypaikalla, takaisin hotellille ja odottelemaan tyttösten lenkityksen, aamusaunan (majoituimme saunallisessa tilavassa sviitissä) ja pienten päiväunien merkeissä kehien alkua. Näyttelypaikalla oli hienoa huomata, miten hyvin koronatilanne oli huomioitu. Lähes kaikilla oli joko maski tai visiiri, kuten myös meillä. Kehät olivat tilavat, sillä osallistujamäärä oli rajoitettu 500 koiraan / päivä. Käsidesiä oli saatavana useissa pisteissä, ja turvaväleistä huolehditiin.
Tollerit olivat päivän toiseksi viimeinen rotu tuomarinne virolaisen Dina Kornan kehässä. Lumo ja Minku ovat kerran Dinan kehässä käyneet (Tallinna Winnerissä vuonna 2016), tällöin Lumo oli VSP ja Minku pn2. Osasimme siis odottaa mahdollista mukavaa menestystä Lumolle, muista tytöistä emme osanneet odottaa mitään.
Näyttelyyn oli lauantaina ilmoitettu 5 tolleria, ja tietenkin kaikki narttuja. Tästä porukasta yksi oli pentu, ja toinen tottakai junnunarttu. Hertalla oli siis itseään lähes 6 kk vanhempi kilpailija, venäläiskasvattajan Virossa asuva narttu. Tuottihan tämä pikkasen lisäjännitystä reissuun, Hertta kun tarvitsisi molempina päivinä voiton kera junnu-sertin, että olisi mahdollista saavuttaa Viron juniorimuotovalion arvo.
Kahden maissa iltapäivällä oli vihdoin meidän vuoro mennä kehään. Kilpailijamme kisasi luokassa ykkösenä ja sai erinomaisen. Hertta esiintyi tuttuun tapaansa todella hienosti, häntä heiluen ja tuomari saneli hienon arvostelun. Meillekin erinomainen ja kilpailuluokassa meidät nostettiin yhden juoksukierroksen jälkeen ykköseksi, ja tulihan se SA ja junnuserti sieltä! Jes! Puolet tavoitteesta oli Hertan osalta saavutettu. Myrri oli yksin valioissa ja upealla arvostelulla sai ERI SA:n, ja samalla kertaa tuli Viron muotovalioksi, sillä siihen tarvittiin vain yksi serti kun Myrri on Valko-Venäjän valio. Reissun toinen tavoite saavutettiin. Samoin kävi Lumolle, ainoana veteraanina ROP- veteraani kera veteraani-sertin ja koska Lumo on Viron valio, riitti yksi veteraaniserti Viron Veteraanivalion arvoon.
Parasnarttukehään meillä ei ollut kolmatta esittäjää, ja tuomari määräsi kehän laidalla istuneen miespuolisen handlerin tulemaan apuihin. Ei kun Hertan hihna pojalle kouraan ja menoksi! Hienosti Herttuli vieraan handlerin kanssa esiintyi, nimittäin neiti kiri sijalle PN2 voittaen Lumon, joka oli PN3. Myrri liiteli voittoon ollen samalla ROP. Esitimme myös kasvattajaryhmän, joka hienolla arvostelulla sai KP:n ja olimme ROP- kasvattaja. Saimme siis kaiken mitä saatavissa oli, aika huikeaa! Eikä se päivän tulosputki vielä siihen katkennut. Jäimme ryhmäkehiin, jotka alkoivat hetikohta meidän rotukehän jälkeen. Kasvattaja-, veteraani-, ja juniori -(joista vet ja jun kehissä oli todella paljon kisaajia) kehissä emme sijoittuneet, mutta suuressa 8- ryhmässä rotutuomarimme sijoitti Myrrin sijalle RYP-4! Olipas melkoinen päätös huikealle näyttelypäivälle :) Iltasella kävimme nauttimassa taas erinomaisen herkkuruoan hotellin ravintolassa ja hyvillä mielin nukkumaan, odottaen pienellä jännityksellä Hertan osalta seuraavaa näyttelypäivää. Lumon ja Myrrin osalta ei enää jännitettävää ollut, kun tavoitteet tuli saavutettua jo.
Sunnuntaina tollereita oli ilmoitettu yksi enemmän, kisaamassa oli eilisten koirien lisäksi Virolainen valiouros Irwlend- kennelistä. Tuomaroimassa oli virolainen Juta Haranen. Kehämme oli mukavasti heti aamusta, tunnin verran odoteltiin ja juteltiin siinä odotellessa Irwlend- kasvattajan kanssa, jolla oli tolleripentu sekä kasvattinsa kehissä. Pentu sai KP:n ja valiourokselle handlerin ohjaimissa ERI SA.
Sitten olikin meidän vuoro kisata jälleen eilisen kilpakumppanimme kanssa. Tämä aloitti, saaden EH:n. Hertta jaksoi esiintyi hienosti edelleen, ei vielä matkaväsymys pahemmin painanut. Tuomari tykkäsi neidistä kovin, ja jutteli siinä arvostellessaan (suomeksi) mistä erityisesti piti ja mitkä olivat pieniä moitteita. Takaliike oli hieman ahdas (kuten onkin), muuten Hertta oli niin hieno että ansaitsi ERInomaisen kera SA:n ja junnu- sertin sekä tuli näin ollen Viron juniorimuotovalioksi! Jihuu, reissumme kolmaskin tavoite oli saavutettu!
Myrri sai myös ERI SA:n kuten myös Lumo. Parasnarttukehään Irwlend- kasvattaja tuli avuiksi. Annoimme hänelle sen helpoimman esitettävän eli Lumon. Tuomari oli jo arvostellessaan kertonut minulle, että tekee Lumosta narttujen ykkösen ja niin tekikin. Hertta oli jälleen hienosti PN2 ja Myrri tällä kertaa PN3. ROP- kehään Irwlend- kasvattaja vei Lumon, eli kisaamaan omaa kasvattiaan vastaan. Niin se Lumppari ROP:n nappasi, joten täydellinen ROP- suoran päätös reissulle! Kasvattajaluokassa saimme hienolla arvostelulla KP:n. Ryhmiin emme valitettavasti ehtineet jäädä, sillä lauttamme lähti 16.30. Olisihan se ollut mukavaa niissäkin vielä edustaa edellispäivän hienon sijoituksen jälkeen, mutta kun kaikki toivottu (ja vähän enemmänkin) oltiin saavutettu, lähdettiin hyvillä mielin kotimatkalle. Laivalla kävi melkoinen tuuli ja merenkäyntiä oli. Eivätpä koirat tästäkään stressiä ottaneet, vaan pötköttelivät hytissä tyytyväisinä. Saivatpa vielä herkkujakin, kun kävimme hakemassa ruoat hyttiin ja söimme siellä koko porukalla :) Upea reissu josta muisteltavaa riittää vielä pitkäksi aikaa!
