Pentutreffailua
Lauantaina 24.10 suuntasimme kohti Auraa, jossa Heli ja Riku järjestivät pentureffit Viivin vauveleille:) Ennen reissuun lähtöä Taika jäljesti Jarin perjantaina vetämän verijäljen, n. 400m ja se sujui hienosti. Nuuskutus alkoi heti kun autosta ulos pääsi. Valjaiden pukeminen kertoo mistä on kyse ja nenä alkaa toimia:) Jälki kulki alkumatkan melkoisessa ryteikössä mutta Taikalla ei ollut mitään ongelmia sen seuraamisessa. Ainoa hankala kohta oli polun ylitys, mutta siitäkin selvittiin pienellä opastuksella. Kaatona ei ollut sorkkaa tällä kertaa vaan rasiallinen nakin paloja. Seuraavalle jäljelle saadaankin taas sorkka, sillä tänä aamuna naapurin metsästävä isäntä antoi meille kaksi isoa hirvensorkkaa lauantaina kaadetusta hirvestä!
Jäljen jälkeen ajelimme siis Auraan, jossa jo kaikki muut pennut meitä odottelivat.. Suuntasimme heti alkuun metsään ja koirat vapaiksi. Kyllä oli menoa ja meininkiä, kähinää ja vähän rähinääkin. Ei onneksi mitään isompaa. Taika paineli joukon etunenässä ja kiersi kaikki vesiojat matkan varrella. Aivan ihana oli metsälampare jonne pääsi uimaan! Vesi oli jotain 4-0 asteen välillä mutta sepä ei paljon koiria haitannut! Kaikki paitsi yksi kuudesta pennusta painelivat uimaan ja Taika oli ihan kierroksilla. Oikein kiljui innosta:) Uimisen jälkeen otettiin vähän damireeniä, joka todella oli haasteellista koirien korkeista kierroksista johtuen. Ekaksi pujottelua ilman damia ja sitten dami suussa. Sain vähän moitetta Rikulta kun pidin itse damista kiinni ja kannettiin sitä Taikan kanssa yhdessä. No hakuharjoituksessa Taika kantoi itse ja hyvin kantoikin. Muistiharjoitus sujui muuten ok:sti mutta palautus meni Capri- siskolle eikä mulle.. No joo. Positiivista että Taika oli kuitenkin suht hallinnassa ja dami jaksoi kiinnostaa lukuisista häiriötekijöistä huolimatta. Lenkin loppupuolella koiria sitten valokuvattiin ja toivottavasti saadaan kuvia tännekkin plokiin joskus. Lenkin jälkeen Heli loihti pöytään jos jonkinmoista herkkua ja koirat saivat odotella kodinhoitohuoneessa kun isäntäväet nautiskelivat pöydän antimista ja jakoivat koirakokemuksia. Taika ja Capri eivät malttaneet oikein rauhoittua vaan painivat keskenään muiden nukkuessa..
Rikulta saatiin jälleen tuliaisiksi pari vaakkua ja monen monta siipeä, kiitos niistä! Eilen kokeilin toisella vaakulla kotipihassa vähän noutamista ja Taika kantoikin lintua alun epäröinnin jälkeen! Ihanaa että pahin vierastus on takanapäin ja lintu jo kelpaa suuhunkin. On sitten toivoa vuodesta 2013 että taippareihin uskaltauduttaisiin kokeilemaan;)
Kiitos Helille ja Rikulle tosi kivoista pentutreffeistä ja tietty kaikille muillekkin siskosten omistajille seurasta!
