Möllitoko ja terveystutkimus
Maanantaina päättyi meidän "kilpailemaan valmiiden" tottisryhmä, raikkaassa +2 asteen syyssäässä ja myrskytuulessa pidettyyn möllitokoon. Taika laittoi "parastaan", paikallamakuu oli huonoin koko tokohistorian aikana. Eka minuutti meni suht ok mut sitten alkoi ylös pomppiminen, haukkuminen, kieriminen.. Aivan painajaista koko loppusuoritus! Positiivista oli sitten kaikki muut suoritetut liikkeet. Seuraaminen oli hyvässä kontaktissa, luoksetulo vauhdikas ja liikkeestä seisominenkin onnistui. Pieniä pistemenetyksiä tuli vinoista asennoista ja namien käytöstä. Kilpailussa emme olleet jumboja vaan kaikista oletuksista huolimatta toiseksi vikoja! Palkinnoksi Taika sai upean, pinkin (kuinkas muuten) pallon ja purutikkuja, emäntä lämmintä kättä ja kehotuksen mennä ensi kesänä oikeisiin kisoihin! No jos paikallamakuu lähtee sujumaan niin mikäs siinä:) Hyvä mieli jäi kurssista ja tokosta harrastuksena.
Tänään tiistaina sitten koitti se jännitetty päivä, silmätarkastus ja lonkka+kyynärkuvaus Hakametsän eläinklinikalla. Läksimme matkaan puoli ysin aikaan ja perille saavuttuamme Taika pääsi ekaksi puntariin. Komeat 19,5 kg näytti vaaka joten pikkasen on massaa kertynyt sitten viime punnauksen..Sitten hoitaja laittoi pupillia laajentavat silmätipat ja siirryimme odottelemaan niiden vaikutusta hieman sivummalle. Odotustilassa oli iso kissalelu ja sitä Taika pureskeli tyytyväisenä. Noin parinkymmenen minuutin päästä lääkäri Sanna Elfving otti meidät vastaan. Nostin Taikan tutkimuspöydälle ja Sanna katsoi eka kirkkaalla valolla ja sitten mikroskoopilla molemmat silmät. Kunnossa olivat!
Seuraavaksi laitettiin rauhoituspiikki reiteen ja taas odoteltiin vaikutusta. Nopeasti aine tehosi ja Taika nuukahti pötkölleen. Kohta Jari tuli paikalle ja Taika oli untenmailla jo. Ei tosin kovin syvässä narkoosissa sillä jaksoi välillä nostaa päätään ja liikahdella. Ehkä vartti odoteltiin ja sitten Taika sylkkyyn ja röntgenpöydälle makaamaan. Ensin otettiin kyynärkuvat ja kehitettiin. Hyvältä näyttivät, tosi siistit ja kauniit oli nivelet:) Lonkkakuvia varten Taika asetettiin selälleen pehmustettuun kouruun tassut taivasta kohden. Eka kouru oli liian pieni ja kuvista tuli hieman vinot. Tarkka lääkäritäti halusi että saadaan priimat kuvat ja kolmannella yrityksellä se onnistui. Vasen lonkka oli lääkärin mukaan selvä A ja oikea joko A tai B, ei kuitenkaan B:tä huonompi. Nyt vain toivotaan että Kennelliittossa ollaan samaa mieltä!
Taikalle ei annettu herätyspiikkiä kun lääkärin mielestä oli sen verran jo hereillä ettei tarttisi. No meidän mielestä Taika oli kyllä aika muissa maailmoissa, välillä päästi sellaisen ihmeellisen valitus-ujelluksen. Jaloilleen Taika kumminkin nousi ja jaksoi kävellä jonkin matkaa. Sitten Jarin syliin ja autoon. Kotona Taika kiipesi ihan pökkyrässä sohvalle, meni suoraan sinne kun autosta sen nostin alas. Peittelin tytön viltillä ettei tulisi vilu. Ihan umpiunessa pötkötettiin sohvalla kylki kyljessä muutama tunti. Nyt kun kello on neljä ja rauhoituksesta aikaa n. kuusi tuntia, Taika jo liikkuu suht normaalisti ja ruokakin maistuu. Hieman piipittää joten olo taitaa olla vähän heikko. Kohta lähdetään pienelle lenkille Milliä moikkaamaan ja toivottavasti se tekee Taikan iloiseksi:) Oli kyllä todella helpotus nuo hyvät terveystulokset!
