Tietoa päähenkilöistä

Taika- tollerin (C.I.E RU LV BY EE MVA EE LV LT BALT VMVA RKFV-10 BYW-10 BALTV-10 V-10 BALTVV-16 VV- 16 EEV-17 EEVV-17 RIGAVW-18 HeVW-18 LTVV-19 TK1 BH Copperfox`s Carina) sekä Taikan tyttärien Lumon (FI JVA CIE FI VMVA BY MVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA BYW- 13 PMV-13 LVV-15 TLNW- 16 EE VMVA LT VMVA HeVW-21 Magicfox`s Malvira) ja Minkun (FI JVA CIE FI VMVA BY MVA LV MVA EE MVA LT MVA BALT MVA BYW-15 EE JMVA LV JMVA BALTJW-15 TLNJW-15 TLNW-15 BALTV-16 RIGAW-18 HeV-18 BY GR MVA LT VMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Nebbiolo) sekä Minkun tytärten Myrrin (CIE FI JVA BY MVA EE MVA EE LT MVA JMVA LV JMVA LT JMVA BALT JMVA RIGAJW-18 JV-18 LTJV-19 RTK1 RTK2 RTK3 Magicfox`s Amarone) ja Hertan (CIE FI JVA EE MVA LT MVA EE JMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Queen of Hearts) ja Myrrin tyttärien Charmin (CIB CIE FI KVA-VAHI FI JVA FI MVA EE MVA LT MVA FI JMVA EE JMVA RTK1 RTK2 Magicfox`s Barbera) sekä Soman (Magicfox`s Carminoir) koirailua kotosalla ja harrastusten parissa raportoi Hanna- emäntä. Naurua ja hammasten kiristystä :)






2009-05-26

Kennelnimi

Taikalla on nyt kennelnimi. Tyttösen uusi, hieno nimi kokonaisuudessaan on Copperfox`s Carina.
Kuparikettu kuvaa tuota koirulia oikein passelisti, hyvä valinta Heliltä ja Rikulta!

Alkuviikon pari päivää ovat kuluneet näyttelyviikonlopusta palautuessa. Taikassa tosin ei väsymyksen merkkejä näy, mutta itselläni on paikat vähän jumissa tuosta pitkästä Rauman ajoreissusta. Eilen pääsin verryttelemään jumittavaa selkääni agilityn pariin kun jatkokurssi pyörähti käyntiin. Talvella treenasimme alkeiskurssilla pienessä sisähallissa, tälläkertaa kurssipaikkana on heinäpelto ihanine hajuineen ja myyränkoloineen. Kurssille oli ilmoittautunut 6 koiraa ja ohjaaja Eeva halusi treenata koirat yksi kerrallaan, muiden odotellessa autoissaan. Milli oli meidän kyydissä joten yksi auto ja kaksi koiraa- ei hjuva yhdistelmä. Selvittiin onneksi aika vähin vaurioin, kuraisia tassunjälkiä kojelaudassa, päälle napsautetut pyyhkijät, karvapalloja siellä täällä.. Onneksi ei kuitenkaan pahampaa, olin jo henkisesti varautunut järsittyyn rattiin ja muuhun mukavaan.

Heinäpelto tuntui olevan usealle koiralle turhan virikkeellinen ympäristö ja keskittyminen itse tärkeimpään eli esteisiin hakusessa. Taikan kunniaksi voin sanoa että hienosti meni! Muut hajut ei kiinnostaneet juuri lainkaan ja sain pitää Taikaa vapaana (muut olivat lähes poikkeuksetta liinassa). Esteinä oli vanhat tutut aita, putki, rengas ja kepit. Kaikki olivat hyvin muistissa ja niitä suorittelimme useampaan kertaan. Taika olisi jaksanut vaikka kuinka mutta emäntä hengästyi juostessaan aidalta putkelle ja renkaalta kepeille, uudestaan ja uudestaan. Toivottavasti ensi kerralla olisi jo uusia esteitä mukana, ja vanhat tutut puomi joka alkeiskurssilla oli Taikan lemppari sekä keinu.