2.5 viikkoa sitten oli sateinen ja pimeä aamu. Koirien kanssa tehtiin aamulenkit varhain, koska päivän ohjelmassa oli lähtö SNJ:n päänäyttelyä kohti jo ennen kahdeksaa. Viimeisellä lenkkikierroksella fleksit käsissä, mutaisessa rinteessä n. 500 m ennen kotia lähti jalat alta ja kaaduin suoraan oikean käteni päälle. Sekunnin murto-osassa kuulin kun luut rusahtivat ja pian iski järkyttävä kipu tajuntaan. Tiesin heti että nyt kävi huonosti, ranne oli murtunut. Tajunnan rajamailla sain itseni ylös ja fleksit kerättyä vasempaan käteen. Myrri ja Hertta olivat selvästi hädissään, ja kulkivat hiljaa vierellä kun sateessa mentiin kotia kohti. Sisälle päästyä huusin Jarnoa apuun ja kerroin mitä kävi. Sadevaatteet pois oksennusta pidellen kylmän hien valuessa pitkin kroppaa ja tärinän vallassa. SNJ:n sijasta Volvo suuntasi vauhdilla kohti Acutaa, missä kuluikin seuraavat 9 tuntia kuvauksissa, kipsauksessa, murtuman reponoinnissa, CT- kuvissa, verikokeissa jne. Lopulta neljän maissa päästiin kohti kotia, käsi kipsissä ja hoitosuunnitelmana leikkaus neljän päivän kuluttua. Käsi oli murtunut niin pahasti, sekä kyyner- että värttinäluu, että pelkällä kipsauksella sitä ei saatu riittävän hyvin kohdalleen.
Leikkaus meni ilmeisen hyvin, se tehtiin puuduttamalla käsivarsi kainalon kautta UÄ- ohjauksessa. Leikkaamassa oli kaksi ortopedia ja operaatio kesti n. kaksi tuntia. Leikkauksen jälkeiset kivut, kun puudutus aamuyöllä poistui, olivat kauheat. Onneksi kunnon lääkityksellä ne sai jotenkin hallintaan ja paraneminen saattoi alkaa.
Jarnolle tämä aika on tiennyt hoitovastuuta koirista. Lenkeillä askelia on kertynyt yli 30 000 päivässä. Itse olen nyt muutamana päivänä päässyt mukaan parille lenkille / päivä, vieden yhtä koiraa vasemmalla kädellä. Kaikki toimet on tosi haastavia ihan pukemisesta alkaen, kun murtunut käsi on oikea käsi. Tänään, kaksi viikkoa leikkauksesta, kipsi poistettiin ja nyt kättä pitää alkaa kuntouttaa. Haastavaa on, ranne on todella jäykkä (sisällä kaksi titaanilevyä sekä lukuisia nauloja), käsi on voimaton ja kipujakin vielä on. Toiveissa kuitenkin on saada kädestä toimintakuntoinen, ja sitä kohti pyritään.
Pentukyselijöille tiedoksi ja pahoittelut että vastaaminen vähän kestää, ja Jarno vastailee kyselyihin kun ehtii. Jarnolle tätäkin kautta iso kiitos kaikesta avusta tuesta, se on ollut korvaamatonta 💗
