Takana on upea MEJÄ- viikonloppu, joka tulee jäämään historiaan niin yhdistyksen tuloksissa kuin meidän muistoissamme 💗 Tollereiden MEJÄ- mestaruus ratkottiin perinteisesti Keuruulla ja meiltä osallistumaan pääsivät kisan vanhimpana Lumo ja nuorimpana Charmi. Osallistujat kisaan valitaan kolmen parhaan, edellisvuoden Tollerimejän tai sen jälkeen tehdyn, VOI- luokan tuloksen keskiarvon perusteella. Näillä kisaan pääsee kuusi tolleria ja seitsemäs on edellisvuoden mestari. Kun pisteitä katsottiin, niin meidän tytöt olivat pistelistan kärjessä, Charmi sijalla 1. ja Lumo sijalla 2. Kovia tuloksia olivat tehneet muutkin mukaan päässeet tollerit, joten mitään henkseleiden paukuttelua meidän suunnilta ei todellakaan kuulunut- kokemuksesta kun tiedettiin jo sekin, että eipä ne edeltävät pisteet siitä kerro, miten päivän kisa tulee menemään. Muuttujia mejässä on 100 + 1, ja tuloksen tietää vasta sitten, kun se päivän päätteeksi tuomarin koekertomuksesta luetaan.
Lähdimme lauantaina Jarnon kanssa yhdessä tekemään korvaavat kaksi voittajaluokan jälkeä. Keli oli vaihtelevan märkä, välillä satoi vähän, välillä paljon ja välillä ei yhtään. Onneksi hirvikärpäsiä ei vielä riesaksi asti ollut, joten voiton puolella jälkien teosta selvittiin, kaikki sujui hyvin ja erinomaiset jäljet saatiin maastoon vedettyä. Kaikkineen reilun 9 tunnin reissu, jonka ajan koiruukset pärjäilivät mukavasti keskenään kotosalla.
Sunnuntain koepäivään lähti sitten Jarno yksin kera Lumon ja Charmin, minä jäin kotiin pitämään huolta loppulaumasta. Päivästä oli tiedossa pitkä, ja niin se olikin- lähtö klo 05.45 ja paluu 21.30. Kotiin jäävän osa on siitä tuskainen, että voi vain odottaa. Ensin odottaa mitkä jäljet koirille tulevat, sitten odottaa miten jälki sujuu ja mikä on Jarnon arvio siitä kuinka meni ja lopulta odottaa sinne iltaan saakka, mitkä ovat pisteet ja tämän mukaan sijoitukset. Niinpä minä siis odotin, toki en nyt koko aikaa istunut nenä puhelimessa kiinni. Siinä koirien lenkityksen, kodin siivoilun, kauppareissun, kokkailun ja seuraavien lenkityksien välillä ehti kyllä puhelintakin tarkastella ihan riittävästi 😂
Ensimmäinen odotus oli suoritusjärjestys, ja se selvisi n. 8.30 aikaan. Lumo starttasi mestaruusluokan ensimmäisena ja Charmi oli kisan 4. starttaaja. Jarnon opastamat jäljet olivat nro 3. ja 5. Lumon jäljestä sain Jarnolta viestin, että ihan Lumon näköinen suoritus oli ollut. Pari makuuta ohi, jonkin verran pyörintää mutta ihan ok, ja tn. ykkönen. Hyvä! Siitä olimme tyytyväisiä 😊 Lumo kun ei enää ole siinä "parhaassa kunnossa", ja tn. viettää nyt viimeistä MEJÄ- koekesää, niin hienoa oli, että sorkalle ilman hukkia oltiin löydetty!
Jarnon opastuksesta sain tiedon, että hyvin meni ja sitten Charmi maastoon. Täytyy myöntää, että se aika tuli kyllä vahdattua puhelinta sekä tollerimejän whatsup- ryhmää aika tiiviisti. Tiedot "22 starttaa" ja "22 ajettu", saivat jännityksen kohoamaan. Sitten pian soi puhelin ja Jarno soitteli miten oli mennyt. Hieno suoritus oli ollut, vain viimeinen makuu oli ylitetty. Sehän tiesi sitä, että huippupisteitä ei voinut odottaa, mutta ihan hyviä pisteitä kuitenkin- kuinka ylös ne riittäisivät, sen odotus jäisi iltaan. Jarnon urakka jatkui vielä toisella opastuksella, josta koira oli tehnyt muuten hyvää työtä, mutta yksi määrätietoinen poistuminen ja tätä myötä hukka oli jäljelle tullut.
Tulosten julkistus alkoi illalla 19 aikoihin. Niitä ilmestyi tollerimejän fb- ryhmään sekä minulle Jarnolta tekstiviesteinä sitä mukaa, kun tuloksia luettiin. Lopulta tuli viesti "Voitto". Huh huh, siis Charmi oli voittanut Tollereiden MEJÄ- mestaruuden! Pisteet olivat tasan edellisvuoden mestarin Ginin kanssa, mutta tuomari oli perustellut järjestyksen olevan Charmin eduksi ja näin ollen mestaruus oli meidän 💗 Viime vuonna tasapisteissä silloisen voittajan Ginin kanssa oli Lumo, jolloin meille tuli hopeaa. Nyt sitten se täysosuma!
Pisteitä Charmi sai 47 ja kisassa 5. tullut Lumo tasan 40. Jarnolle voitto tiesi kastumista, kun se perinteenä on 😂 Itsekin tuon kerran "päässyt" kokemaan, kun Myrri sattui valioitumaan Tollerimejässä. Ei kivaa, mutta takuulla mieleen jäävää 😁
Nukkumaanmenoaika vähän venähti, kun odottelin mestarit saapuvaksi kotiin. Sieltähän he tulivat, kaksi onnellista koiraa, yksi erittäin onnellinen mies ja upea kiertopalkinto, hirvipatsas, mestaruusviitta sekä muitakin palkintoja (lasipokaali, pokaali, ruokaa). Onnellisuuden määrää ei voi palkinnoilla mitata, mutta sen voin sanoa, että kyllä se onnellisuus aika korkealla oli! Ja on edelleen, tämä saavutus säilyy muistoissa ikuisesti 💗
Magicfoxeja ei Tollerimejässä ollut muita, mutta kasvattipojat Luca ja Morris urakoivat menestystä näyttelykehissä. Luca oli Kuopiossa KR:n ROP ja KV:n VSP kera cacibin, Morris Luumäellä KR:n ROP. Isosti onnea molemmille! Ruotsissa pidetyssä Tollerspecialenissa Soman Rusty isä sai toisen avoluokan erinomaisen palkintosta tolling hunt testistä, ja siirtyy näin ollen kisaamaan eliittiluokassa, aivan upeaa! Charmin ja Hertan isä Huey oli paras uros 2. valtavasta määrästä koiria, joten hienosti meni siellä lahden takana sukulaiskoirilla!
Nyt vedetään hetki henkeä, ja kerätään voimia seuraaviin arvokisoihin. PM siintää parin viikon päästä ja mahdollinen SNJ syyskuulla. Vaikka niistä ei menestystä tulisi, niin Tollerimejän voitto kyllä kruunaa kirkkaasti tämän MEJÄ- kauden!
