Eilen aloitimme rallyn kisakauden Myrrin kanssa. Kangasalla Taidoggaan tiloissa järjestetty Pirkanmaan Käyttökoirayhdistyksen rallytokokisa oli meillä voittajaluokan 4. startti. Ihan lopumetreille asti jännitin, perutaanko kisa. Nimittäin 15.1 rallykisa Tamskilla, minne saimme myös paikan, peruttiin koska korona.. Kovin eritavalla kisajärjestäjät koronaan suhtautuvat, osa pitää kisoja, osa ei. Onneksi tämä kisa pidettiin, oli se mukava päästä kausi starttaamaan!
Tuomarina toimi Hannele Pirttimaa, jolta joulukuun alun kisassa saimme ensimmäisen VOI HYV- tuloksemme Ylökk:n kisassa. Menimme hyvissä ajoin paikalle, jotta ehdittiin vähän treenailla ennen omaa suoritusvuoroa. Voittajaluokassa oli kaikkiaan 10 kisaajaa ja me starttasimme luokan viidensinä. Rata oli siinä mielessä haastava, ettei siellä ollut "kivoja" liikkeitä kuten hyppyä ja pyörähdystä, jotka Hannelen edellisellä meidän kisaradalla olivat. Tällä radalla oli paljon käännöksiä ja näin ollen samanaikaisuutta vaativia tehtäviä. Lisäksi houkutuksessa oli oikea kanin karva, joka kyllä oli pahin meidän radoille sattunut houkutus koskaan 😅 Oikea noutajaharrastajan painajainen..!
VOI- luokan kisaratamme
Ennen meitä vain yksi koira oli radalla tehnyt tuloksen. Myrrin kanssa suorittaminen oli aika tyypillistä meidän kisasuorittamista. Alku meni ihan kivasti, sitten alkoi palkkaamattomuus näkyä ja jätätystä ja epätarkkuutta jonkin verran tulla. Tuplasaksalaisessa saatiin -10, koska suoritus oli epäaikainen vaikka radalla luulinkin sen menneen ok. Muutamia pienempiä - 1 pistevähennyksiä lähinnä vinouksista ja yksi -3 pisteen virhe, siinäpä ne. Saimme siis tuloksen, VOI HYV 83 pistettä! Tuloksen arvoa nosti kyllä omissa silmissä se, että vain 3/10 kisannutta koiraa saivat radalta tuloksen. Me sijoituimme Myrrin kanssa luokan 2. sijalle, aika hienoa! Seuraavaan kisaan onkin sitten aikaa vähintään 1.5 kk koska Tamskin tammikuun kisa tosiaan peruttiin ja seuraavat ovat helmikuun lopulla. Toivotaan että korona ei estä niidenkin järjestämistä..
Muuten koiravuotemme on alkanut vähän mollivoittoisissa merkeissä. Laumassa on ollut kaikenlaista terveysmurhetta. Hertalla nousi mystinen patti poskeen uuden vuoden aikana. Eläinlääkärikään ei tiennyt, mikä se voisi olla. Patista otettiin ohutneulanäyte ja onneksi kyseessä ei ollut mikään pahanlaatuinen muutos. Nyt patti on jo pienentynyt hyvin, on enää tuskin nähtävissä. Todennäköisesti kyseessä on ollut jokun oudon syömisestä aiheutunut posken imusolmukkeen reagointi,tarkka syy tuskin selviää koskaan. Näitä posken imusolmukkeita on vain 9 % :lla koirista ja toispuoleisina kuten Hertalla vielä vähemmällä osalla koirista. Eipä siis ihme, että lääkäri oli asiasta ymmällään. Tulipa taas opittua itsekin uutta.
Kaikkea pienempääkin ikävää tässä on ollut, ja lääkärille (sekä ihmis- että eläin) euroja kannettu. Perjantaina Lumolle tuli äkisti elämänsä ensimmäinen virtsatulehdus. Ei kun pikaisesti lääkäriin, jossa rakkopunktionäytteellä ja ultralla tulehdus todettiin. Lääkäri suositteli Lumolle sterilisaatiota, ja samalla nisäkasvaimen ja yhden ulkoisen patin poistoa. Ne ovat sitten ensi viikolla ohjelmassa ja toivotaan että saadaan Lumppari kuntoon! Lumoltahan on suurin osa nisistä jo aiemmin poistettu, kasvainten vuoksi. Sterkkaa ei tuolloin tehty, mutta nyt kun virtsatulehdus tuli vaivaksi ja kohdussakin ultralla nestettä vähän näkyi, on sen aika. Toivottavasti näillä toimenpiteillä saadaan Lumon kanssa vielä hyviä vanhuusvuosia viettää 💗
