Melkoinen näyttelyviikonloppu on takana, hienoin- joskaan ei täysin odotetuin- tuloksin.
Viime metreille saakka kävimme "koiranhännänvetoa" siitä, lähdetäänkö lauantaina kauas Sievin ryhmänäyttelyyn, jossa tuomaroi Myrrista Tollershown parhaan nartun tehnyt Pekka Teini. Vaiko lähdemmekö Helsingin KV- näyttelyyn, jossa ensimmäisen tuomarin muutoksen myötä piti tuomaroida niin Lumosta kuin Myrristä pitänyt Irina Poletaeva. Hulluimmissa skenaarioissa pohdimme jakautumista: minä Myrrin ja Hertan kanssa Sieviin ja Jarno Lumon kanssa Helsinkiin. Kun aikataulut reilu viikko ennen näyttelyitä ilmestyivät, selvisi että Irina ei tuomaroikaan Helsingissä. Tämä helpotti päätöksentekoa, saisimme Helsingistä rahat takaisin ja näin päätimme suunnata koko lauman kera "syysretkelle" Sieviin.
Varasimme Sievin läheltä, Ylivieskasta, mukavan paritalon puolikkaan yhdeksi yöksi. Majoitukseen saavuimme jo hyvissä ajoin perjantaina. Koirille oli mukavaa vaihtelua päästä nuuskuttelemaan uusien kulmien hajuja, ja hyvän kokoiseen asuntoon mahtui koko lauma väljästi majoittumaan. Sääennusteet olivat melkoisen karut lauantain näyttelypäivälle. Perjantaina oli vielä hieno ilma, mutta perjantain ja lauantain välisenä yönä alkoi kaatosade. Onneksi sää näyttelyn ajalle muuttui ennustettua paremmaksi, eikä kolmen pisaran skenaario onneksi toteutunut. Kehämme oli heti aamusta, ja vain pientä pisartelua saatiin siinä odotellessa ja kehässä ollessa.
Tollerituomarina tosiaan toimi Pekka Teini, ja odotukset Myrrin menestykselle olivat ymmärrettävästi suuret. Paras narttu 174 tollerin joukosta olisi järjellä ajatellen vaikea ohittaa, mutta kuten näyttelyissä paljon käyneinä tiedämme, edellispäivän voitto voi muuttua hyvinkin pian tappioksi.....
Hertta aloitti kehän ja käyttäytyi jo tuttuun tapaansa hienosti. Tuomari kehui etenkin päätä ja ilmettä, sekä esitti toiveen että runko ei enää vahvistuisi. No, tämä ei ollut uusi tieto. Hertta on VAHVA narttu, ja tulee varmasti näyttelyissä jakamaan mielipiteitä kovasti. Hieno arvostelu saatiin ja KP- ruusuke kera ROP- pennun, sillä muita pentuja ei ollut.
Myrri kisasi yksin valioluokassa, ja heti kun päästiin kehään tutkittavaksi tuli kommentti "tällä on hieman ylimääräistä". Siinä kohtaa tiesin että jahas, tämä oli tässä. Ei tulla pärjäämään. Eri sa saatiin kuitenkin ja vähän jo tappiomielialalla hakemaan Lumo kehään. Pekka ei ole Lumoa ikinä nostanut ylös palkintosijoissa, sa:ta on antanut kyllä, mutta muuten voitot ovat menneet muille. Lumon kanssa kisasi 10 vuotias veteraaninarttu Kiira, ja vastus oli kova. Molemmat saivat sa:t, ja yllätykseksemme Lumo voittoon ollen samalla myös ROP- veteraani, kun uroksissa ei vetaraania ollut. Pekka kehui Lumon etuliikkeet maasta taivaaseen, sanoen niitä "harvinaisen tasapainoisiksi". Ovathan ne hienot, ja Lumo muutenkin kaunis ja soma tyttönen- ja hoikassa kunnossa. Parasnarttukehässä Myrrin sijoitus pn4:ksi oli kieltämättä pettymys, mutta Lumon sijoitus pn1:ksi todella iloinen yllätys! Kun Lumo vielä ROP- kisassa nappasi voiton, oli reissumme saldo varsin upea: Tripla- ROP! Menestys ei tullut koiralle jolle sitä odotimme, mutta kuten ollaan usein todettu, ei ole väliä kuka omista sen voiton nappaa :)
"Hieman tuhti" Myrri
Sunnuntaina oli vuorossa Porvoon KR- näyttely. Sielläkin oli tapahtunut tuomarin muutos, ja tollerit arvosteli Marja Talvitie. Yhden kerran olin hänellä aiemmin käynyt Taikan voitokkaina nuoruusvuosina, saaden "vikalistan" ja tuloksena eh. Jos olisi ollut tiedossa Marjan ottavan rodun, en olisi koiria tuonne ilmoittanut. Näin koronavuonna kun näyttelyt ovat hyvin vähissä muutenkin, päätettiin kuitenkin että lähdetään. Matkassa ei ollut minkäänlaisia odotuksia, jos jotain saataisiin, se olisi hyvin suuri iloinen yllätys.
Pentuja oli ilmoitettu huimat 4 kpl, joista uroksissa Hertan veli Voima, nartuissa Hertta ja siskonsa Ariel sekä yksi Hedera`s- kennelin pentu. Voima aloitti rodun, saaden KP:n. Sitten tytöt kehiin. Hertta esiintyi viimeisenä, ja liikkuminen sujui hienosti. Pieni ongelma syntyi, kun piti tutkia hampaat ja runko. Tässähän ei ole Hertalla koskaan ongelmaa ollut. No, kun olin tavalliseen tapaan ottanut Hertan seisomaan ja tarkoitus oli pitää hieman tukea tutkimisen aikana, kivahti tuomari että "et kumarru, hän tutkii koiran ja koira pitää olla vapaasti pitkällä hihnalla". Semmosta! Eihän siitä meinannut mitään tulla ja Hertta oli ihan hämmentynyt että mit..vit?!? Lopulta homma onneksi onnistui, ja päästiin jatkamaan esiintymistä normaaliin tapaan. Hieman jäi kyllä p..ska maku suuhun tuosta, onneksi Hertta ei ole herkkis joten tuskin tulee ongelmaa tästä jatkossa.
Kilpaluluokassa juostiin vielä kerran ympäri kolmisin, ja tuomari osoitti sijoitukset: Hedera`s kolmas, Ariel toinen ja Hertta voittoon. Hieman oli ylläri kyllä! Vain Hertalle KP. ROP- pennun valinnassa taas yksi juoksukierros, ja Hertta oli ROP, Voiman ollessa VSP. En kyllä osannut tällaista tulosta odottaa, positiivinen yllätys oli kaiken kaikkiaan :)
Hertta arvosteltavana
Siihen ne positiiviset sitten loppuivatkin.... Urosten arvostelussa kukaan ei saanut sa:ta, ei edes Toto. Sama linja jatkui nartuissa, vain yksi käyttönarttu oli saanut sa:n ennen valioita. Valioissa kisasivat Kerttu ja Myrri. Kerttu aloitti, saaden eh:n. Myrrin kanssa kun mentiin tutkittavaksi, oli tuomarin kommentti "no on sullakin vähän ylimääräistä"! Kumma kyllä saatiin silti eri, ja siihen se sitten jäikin. Ei sa:ta.
Lumo oli ainoa veteraaninarttu, ja ihme kumma Lumolle sa suotiin. Parasnarttukehässä käyttönarttu voittoon ja Lumo oli pn2. Ainoat sa:n saaneet tollerit koko 18 ilmoitetun koiran joukosta.... Lumo pääsi vielä Toton kanssa ROP- veteraanikehään, jonka Lumo voitti. 
Kasvattirintamalla Myrrin Luca- veli tokoili lauantaina itselleen kolmannen AVO 1- tuloksen, saaden nimeensä yhden etuliitteen lisää (TK2). Onnea Heidi! Lucalla on kyllä upea tulosrivi, ja ilolla seuraamme pojan ansioitumista lajissa kuin lajissa :)
