Pentukaverukset Hertta ja Domi :)
Sunnuntaina Hertalla oli pentutapaaminen saman ikäisen colliepentu Domin kanssa. Treffit pidettiin ennen meidän rallytuntia Siurossa. Kivasti kävi leikit yksiin parivaljakolla! Painittiin ja juostiin, ja taas painittiin :) Leikkipuolituntisen jälkeen reenailtiin rallyä aloittaen Myrristä, Hertta sai huilia hetken autossa. Myrrillä oli hyvää tekemisen meininkiä ja paljon saatiin kehuja kouluttajaltamme Tiialta. Hertan kanssa aloitettiin käännöshajoitukset ja lopuksi Tiia leikitti Herttaa. Eipä tarvinnut Herttaa paljon leikkiin houkutella! Lelua revittiin ja taisteltiin ihan autaumuksella ja hyvällä tiukalla otteella. Erityiskehut saatiin avoimuudesta, taistelutahdosta ja reippaudesta!
Sivulla olo sujuu hienosti molemmilla :)
Maanantaina käytiin jälleen aksan yksityistunnilla Hertan ja Myrrin kanssa. Kehitystä tapahtuu tunti tunnilta molemmilla! Myrrin palkkaukseen hankittiin heitettävä "namipommi", jonka koira saa itse avata ja syödä namin sisältä. Tämähän olikin mieluisa juttu Myrrille ja heti tuli vauhtia lisää suorittamiseen! Hertan kanssa aloitettiin kontaktin opettelu ja laajennettiin putkiosaamista jo kahteen putkeen kerralla. Hauskaa oli ja hyvin sujui!
Putki on pop!
Kierrä!
Tiistaina olikin sitten vähän kurjempaa tiedossa Lumolle. Huomasin joku aika sitten Lumolla parissa nisässä pienehköt patit ja niitä käytiin näyttämässä lääkärillä. Kasvaimiahan ne olivat ja poistoa suositeltiin. Puhtaiden keuhkokuvien ja ok verikokeiden jälkeen poistoajaksi sovittiin tiistai. Leikkauksesta kehkeytyikin vähän suunniteltua isompi operaatio. Kasvaimia oli avatessa useampi, ja toiselta puolelta päädyttiin poistamaan kaikki nisälohkot ja toiselta yksi. Operaatio aloitettiin aamusta ja iltapäivällä sain hakea tokkuraisen potilaan kotiin. Onhan se haava melkoinen, kun yli puolet mahasta on avattu. Ensimmäinen yö meni Lumon lähinnä seistessä, makuulle ei oikein pystynyt menemään. Nyt toinen yö meni huomattavasti paremmin ja vointi alkaa olla tilanteeseen nähden yllättävänkin hyvä. Ruoka maistuu ja haavapuku sekä kauluri päällä ollaan ilman ongelmaa. On tuo koirien toipumiskyky vaan melkoinen! Nyt odotellaan sitten patologin lausuntoa kasvaimista ja toivotaan parasta.... On tuo otus vaan niin rakas, ja toivottavasti luonamme vielä pitkään!
