Viikonlopun palkitut neidot :)
Olipas jälleen aktiivinen viikonloppu koko meidän laumalla! Usein jaksan siitä mainita ja asiasta iloita, että on melkoinen rikkaus että perheessä on kaksi koiraharrastavaa ihmistä. Näin laumalle pystytään tarjoamaan aktiviteetteja riittävästi ja kisailemaankin aktiivisemmin, kun toinen tekee toista ja toinen toista. Sellainen oli kulunut viikonloppu, ja aloitetaan lauantaista.
Lauantaina kävin Minkun ja Myrrin kanssa ensimmäisissä rally- tokon ulkokisoissamme Lempäälässä, jossa tuomarina toimi Taru Leskinen. Kisat olivat nurmikentällä, ja etenkin valeraskaana (tuhdisti!) olevalle Minkulle se tuotti haastetta. En meinannut saada Minkua kiinnostumaan riittävästi vauhdikkaasta suorittamisesta, en sitten millään. Kisaratamme oli AVO- luokassa ja siinä oli paljon käännöksiä ja muita tarkkaa suorittamista vaativia tehtäviä. Jouduin "imuttamaan" läpi lähes koko radan eikä se todellakaan ollut sellaista menoa mitä Minkulla normaalisti. Eipä siis ihme, että jäimme ilman palkintosijaa. 67 pistettä tuli ja 70 on tuloksen raja. Harmittihan se, kun koira kyllä osaa mutta opinpa sen että IKINÄ enää ei valeraskaan kanssa kisoihin! Tai opin ja opin, mejässä kun joskus vannoin samaa ja löin päätä seinään myös toistamiseen :P
Myrri sitä vastoin oli erinomaisessa moodissa ja teki koko ratasuorituksen häntä heiluen :) Todella kaunista menoa josta sainkin kommentteja seuraamassa olleilta kavereilta. Itse nollasin epähuomiossa yhden liikkeen ja en sitä tajunnut uusia, siitä -10. Pari pientä "kauneusvirhettä" lisäksi, joten tuloksena kelpo ALO HYV 88 pistettä! Sitten se onkin enää yksi tulos ennen kun saadaan iloita koularista RTK1... Saapa nähdä koska seuraavan kerran kisaamaan ehditään. Todennäköisesti elokuun loppupuolella, mutta mikäs kiire tässä.
Kun me oltiin rallyssä, lähti Jarno Lumon kanssa aamuvarhain kohti Asikkalaa, minne saivat MEJÄ- paikan nopealla aikataululla. Sen verran meiltä tuli tuonne matkaa (vajaan 3 tunnin ajo), että Jarno otti sieltä majoituksen ettei tarvii edestakaisin ajella. Hyvä päätös, saivat levätä illan niin koira kun isäntä ja olla reippaina sunnuntain kokeeseen.
Sunnuntaina me lähdetiin lopun lauman kera klo 6.30 ajelemaan kohti Jämsää, missä tollerit olivat kehän ensimmäinen rotu tuomari Reia Leikola-Waldenilla KR- näyttelyssä. Pieniä positiivisia odotuksia elättelin, sillä Reia teki Myrristä pentunäyttelyssä ROP:n ja vielä RYP-3 pennun. Toki, kuten usein on nähty, ei ne pentunäyttelyn sijat aina kohtaa sitä mitä "aikuisten" luokissa vaaditaan. Kun pääsin perille näyttelypaikkana toimivalle raviradalle ja sain luettelon käsiini, niin huomasin että kappas, melkoiset junnunarttujen kokoontumisajot.. Peräti 5 junnunarttua oli kisassa, sitten kaksi avoa, yksi käyttö, Minku yksin valioissa ja Taika yksin veteraaneissa. Kisaa siis todellakin oli tiedossa.
Uroksia oli vain kaksi ja Hilkan käyttöluokassa kisannut Roihu sai ainoana SA:n ja oli siis urosten voittaja. Onnea vielä täältäkin! Ja sitten junnunartut kehään. Myrri oli järjestyksessä ensimmäinen ja esiintyi todella kauniisti. Nyt alkaa seisominen olla varmaa, enää ei tarjota peppua maahan kuten vielä muutama kuukausi sitten. Reia vaikutti tykkäävän neidistä ja saneli kauniin arvostelun: "Mittasuhteiltaan erinomainen, hyvin kehittynyt. Oikealinjainen, hyväilmeinen nartun pää. Hyvä kaula ja ylälinja. Sopiva luusto. Riittävästi kulmautuneet raajat. Ikäisekseen jo tilava runko. Liikkuu hieman kapeasti takaa, riittävällä askelmitalla sivusta. Hyvälaatuinen turkki, luonne ja esiintyminen". Saimme erinomaisen ja sitten katsomaan muiden junnujen esiintymiset. Kolme muista sai eh:n ja yksi h:n, joten Myrri oli ainoa erin saanut. Sitten jännättiin enää tuleeko SA:ta ja kyllähän se tuli!
Avossa Kerttu voitti luokan SA:lla ja Lunalle sileä eri. Käyttöluokan koiralle T. Minku valeraskaudestaan huolimatta liikkui yllättävän hyvin ja muutenkin tsemppasi esiintymistä, SA saatiin. Mummo oli taas liekeissä ja häntä heiluen vähän komenteli minua kehässä antamaan palkkaa. Reiaa tämä nauratti ja kovin kehui ihanaa reipasta luonnetta! Arvostelussa jälleen kauniita lauseita "Hyvässä kunnossa esitetty 11-vuotias".. "Iloiset sujuvat liikkeet"... "Ihastuttava käytös" :) SA saatiin ja ROP- veteraaniruusuke. Se olikin Mummon 60. ROP-vet!
Pn- kehään sain avuiksi Terhin viemään Minkua ja Hilkan handlaamaan Mummoa. Kiitoksia molemmille! Juostiin ympäri pari kierrosta ja sitten järjestys. Myrri voitti, Kerttu oli pn2, Taika pn3 ja Minku pn4. Myrrin kanssa jatkoimme suoraan ROP- kehään, josta neidille 5. Suomen ROP! On se melkoinen :)
Myrri ROP, Roihu VSP, tuomarina Reia Leikola-Walden
Ryhmiin ei jääty, kun sain tiedon Jarnolta että Lumon suoritusvuoro Asikkalassa oli jo päivän toinen ja Jarnon opastus päivän vika. Päätin ajatella koiran (ja myös helteisellä näyttelyalueella mahdollisesti koko päivän häkissä odottelevien muiden koiriemme) hyvinvointia ja lähteä ajelemaan "pikku" kierros Asiakkalan kautta hakemaan Lumo kotiin. Perille saavuimme hetki Lumon suoritusvuoron loppumisen jälkeen ja kuulin Jarnolta iloiset uutiset: ei hukkia ja suorittaminen oli ollut varmaa tuttua Lumoa! Viime viikonlopun haahuilu voidaan siis unohtaa, kyllä Lumo osaa. Yksi makuu oli harmittavasti ohitettu mutta muuten uskallettiin odottaa hyviä pisteitä. Jäljelle oli sattunut kanalintupoikue, jonka kanssa Jarno osasi heti toimia oikein. Kun eka tipu näkyi, matka seis ja tuomarille tieto. Sitten näkyi lisää tipuja ja lyhyellä liinalla ohi poikueesta. Lumo on kyllä mahtava, heti kun tilanne oli ohi jatkui jäljestys kuin ei mitään olisi tapahtunut. Oikea tehtävä pysyi mielessä siis!
Keskuspaikalla uitettiin koko lauma ja sitten minä lähdin ajelemaan vajaan 3 tunnin matkaa kotiin, Jarnon jäädessä hoitamaan oppaan tehtävänsä ja odottelemaan päivän loppuun tuloksia. Niitähän muutaman tunnin päästä tulikin. Lumo oli saanut upeat 48 pistettä ja Jarno palkittu vielä parhaan jäljen teosta ja parhaasta yhteistyöstä koiran ja ohjaajan välillä! Upeaa! Tässä Lumon hieno koekertomus: "Hyvin ohjattu ja merkattu lähtö. Lumo jäljestää rauhallisesti ja tarkasti jälkiuralla kaikki suorat. Vain pari aivan pientä polveilua, joista yksi vie makuun ohi. Muut makuut Lumo merkkaa hyvin. Katko selviää varmasti parilla rengastuksella. 2. osuuden alussa osutaan lintupoikueeseen, josta ohjatusti ohi ja työ jatkuu heti. Muut kulmat tarkasti. Kaadolle suoraan, sitä jää tutkimaan. Loistavaa työtä riistavassa maastossa".
Illalla sain hienoja uutisia Piritalta, jonka Nonna- tytär oli ohjannut Nipsua Lohjan mejäkokeessa. Ja hienosti ohjasikin, AVO 1, 49 pistettä ja siirto voittajaluokkaan! Isot onnittelut! Kyllä kelpaa omien koirien ja kasvattien tuloksista olla ylpeitä :)
Taitavin Lumo..
..Ja Kaunein Myrri!
