Myrrin putkitreeniä
Maanantaina aloitettiin Myrrin agilityn alkeiskurssi ProCaniksella. Paikalla oli neljä koirakkoa ja kouluttajana toimi Kati Dahlström. Kaikki koirakot suorittivat kentällä yhtä aikaa, ja olikin mukava huomata että osallistuvat koirat vaikuttivat täyspäisiltä- ei yhtään turhan räkyttäjää tai muiden luokse karkailevaa.
Katin koulutustyyli oli hyvin rauhallinen, mistä pidän. Alkuun tehtiin hypyn tarjoamista, joka olikin perusteiltaan Myrrille tuttu juttu. Nopeasti edettiin tekemään kahdeksikkoa esteen molemmin puolin ja pidentämään välimatkaa esteeseen. Hienosti Myrri suoritti ja keskittyminen oli koko ajan minussa ja esteessä. Uutta tässä harjoitteessa oli se, ettei käskysanaa käytetty lainkaan. Koiran tuli siis itse hoksata mitä siltä halutaan ja kyllähän Myrri hoksasi!
Hypyntarjoamistreeniä
Toisena tehtävänä mentiin putkea ja se olikin helppo homma. Vauhdilla putkeen muutaman kerran. Kokeiltiin Myrrille myös pitkää tummaa mutkaputkea ja eipä ollut ongelmaa siinäkään. Kyllä ne pikkupentuajan putkirallit kantavat vieläkin :D
Kontaktin treenaus aloitettiin vanerialustalla, missä opelteltiin oikeaa pysähtymiskohtaa eli takajalat alustalla ja etujalat maassa, tähän namittaen. Ideana oli, että nami heitettiin alustan yli, koira hakemaan, sitten kutsuttiin takaisin ja pysäytys alustalle + palkkaus oikeasta asennosta. Hyvin tuntui menevän oppi perille, sillä lähtiessämme välillä käymään ulkona meni Myrri alustan yli ja otti siihen seis oikeaan asentoon! Uskomaton oppimiskyky tällä meidän lapsinerolla :)
Kontaktiharjoitus
Viimeisenä tehtiin paikalla pysymistä ja tästä katseesta vapautusta namikipolle. Myrri istui vieressäni ja Kati oli muutaman metrin päässä namikippo maassa. Kun Myrri katsoi kippoa, annoin luvan lähteä palkalle. Hienosti sujui tämäkin! Kokonaisuudessaan varsin onnistunut agilityuran aloitus oli tämä kurssikerta. Myrri suorittajana tuntuu ainakin nyt alkuun olevan Lumon ja Minkun väliltä. Ei niin "reikäpäinen" kuin Lumo, muttei niin "vauhtiin potkittava" kuin Minku. Tästähän voi vaikka tullakin jotain!
Lupaa odotellaan kipolle lähetykseen..
Sunnuntaina saatiin SNJ:ltä viesti, että Lumo on toistamiseen voittanut Paatsan maljan ansioillaan mejästä ja näyttelyistä. Wau mikä juhlan paikka! No, eilen sitten tulikin viestiä, että valitettavasti he olivat laskeneet pisteet väärin ja jäimmekin hopealle. Syynä oli se, että he olivat ensin laskeneet Lumon ansioiksi näyttelytulokset myös ryhmänäyttelyistä (Lumolla yhteensä 3 ROP- tulosta viime vuodelta, joista kaksi ryhmänäyttelyistä ja yksi nordista). Kyseiseen palkintoon eivät kuitenkaan ryhmänäyttelyiden tulokset kelpaa, ainostaan KV, KR ja Nord- näyttelytulokset. Sinänsä hölmöä kyllä, sillä meidän rodussa on usein isompi osanotto ryhmiksissä kuin muissa näyttelyissä. Mutta säännöt on säännöt ja näillä mennään. Onpahan tavoitetta sitten tälle vuodelle, saada Paatsan malja jälleen ja tällä kertaa pitääkin se :D Kiitos kaikille onnittelijoille joita oli runsain mitoin tämän muutaman päivän aikana kun palkintoa saatiin pitää, on hieno huomata se, kuinka ison huomioarvon saavat tulokset, jotka ovat muualtakin kuin pelkistä näyttelyistä!
Ylihuomenna suunnataan koko lauman kera näyttelyvuoden aloitukseen Kajaaniin. Muutaman tunnin ajelu sinne, yö hotellissa ja lauantaina kehiin. Saapa nähdä mitä tuomari Tuula Savolainen Myrristä ja muista tytöistä tykkää. Lumosta hän on joskus tykännyt, mutta aikaa tuosta on jo jokunen vuosi, joten.... jännää :) Myös muutama muu pidempi näyttelyreissu on jo nurkan takana. Helmikuussa käydään kaksi kertaa baltiassa, ensin Viroon Valgaan ja sitten parin viikon päästä Latviaan Valmieraan. Suomessa helmikuun näyttelykalenteri loistaa tyhjyyttään, joten pitähän se jotain tekemistä sinnekin keksiä! Tavoitteena on Myrrille junnusertit, muu lauma höntsäilee vaan mukana :)
