Nämä treffit olivat kaverilliset, koirat leikkivät keskenään ja Caro kosiskeli Minkua hyvin nätisti, uskoi heti kun Minku kertoi että vielä ei ole tositoimien aika.
Minku progetestissä Reviirissä :)
Seuraavalla viikolla menimme uuteen progeen tiistaina ja parin tunnin päästä näytteenotosta sain soiton, progearvo oli 3.5. Tämähän kertoi siitä, että menossa oli LH- piikki (progearvo 2-5 ng/ml).
Saimme siis merkittävän tapahtuman kiinni ja tästä oli hyvä arvioida ovulaation ajankohta.
Keskustelin lääkärimme kanssa puhelimitse siitä, milloin olisi parhaat päivät ajella Caron luokse. Päädyimme siihen, että keskiviikkona voisi yrittää, tn astutus tulisi onnistumaan torstaina tai perjantaina. Eipä sitten kuin tuumasta toimeen.. :)
Keskiviikkona päästyäni töistä ajoin kotiin ja nappasin Minkun kyytiin, siitä ajelimme suoraan Espooseen Caron luokse. Koirat touhusivat sisällä, meno oli selvästi kiihkeämpää kuin sunnuntaina, mutta vieläkään Minku ei astumista sallinut. Jotta koirat eivät turhaan väsyisi, päätimme noin tunnin peuhaamisen jälkeen että tänään ei jatketa, huomenna uusiksi. Joten Minku autoon ja ajamaan kohti kotia.
Tostaina olikin jo selvästi innokkaampi meno. Sisätiloissa Minku ei edelleenkään sallinut Caron nousta selkään, muu kosiskelu mm korvien ja hännän alusen nuoleminen sallittiin hyvin. Päätimme sitten lähteä tekemään pienen lenkin ulkona koirien kanssa ja suunnitella samalla jatkoa, eli seuraavan päivän treffejä. Kuinkas ollakkaan, lenkiltä palattuamme parkkipaikalla alkoikin koirien meno muuttua tositoimihakuiseksi. Eikun siirryttiin siitä pihan puolelle, eikä aikaakaan kun Minku salli astumisen ja koirat olivat nalkissa :) Näemmä Minku kainona tyttönä halusi hoitaa homman pihan hämärässä, ja mikäs siinä! Arviolta 20 min koirat olivat kiinni ja sen jälkeen siirryttiin sisälle kahvittelemaan. Minku oli aivan kierroksilla, näemmä touhu oli ollut kivaa ;) Koirat touhusivat ja leikkivät intoa piukassa, astumisyrityksiä ei enää tehty sillä hommahan oli tältä osin hoidettu.
Seuraavana päivänä eli perjantaina 17.11, joka oli Minkun 17. juoksupäivä, toiminta olikin sitten varsin nopeaa. Kun pääsimme perille, tehtiin pieni kävely ja jo sen aikana olivat koirat kovin halukkaita ryhtymään toimiin. Joten eipä siinä sitten aikailtu. Menimme taaseen takapihalle ja parissa minuutissa olivat koirat nalkissa. Nyt kiinni olo kestikin hieman pidempään, noin 30 min. Veikkaisin, että tämä päivä ja hetki oli se täysin oikea astutushetki. Kaikki sujui kuin oppikirjasta, koirat olivat halukkaita ja tiesivät tasan tarkkaan miten toimia. Hienoa!
Minku ja Caro, kaunis ja komea pari, pentueen alullelaiton jälkeen :)
Astutuksen jälkeen jälleen kahvittelut ja koirat saivat leikiskellä keskenään. Kirjoiteltiin astutussopparit ja vielä hetki jutusteltiin jatkosta, meille molemmille sekä Heidille että meille, alkoi jännittävä odotuksen aika! Niin alkoi meidän pennunostajakandidaateillekin, joita olemme aktiivisesti pitäneet ajan tasalla tapahtumien kulusta fb:n pentueelle omistamassamme Piemonte- ryhmässä. Seuraava tapahtuma onkin sitten Minkun ultra, joka on varattu perjantaille 15.12. Miten sitä malttaakaan odottaa sinne saakka!
Sitten vaan odotellaan, tuumaavat tuleva Täti Lumo ja tuleva Äippä Minku :)
