Noutajasta on kouriutunut oikea noutaja :)
Talvi on totisesti tullut "iloksemme", tai pikemmin sen vastakohdaksi. En ole talvi-ihmisiä paitsi siinä mielessä että on mukava kun lenkillä ei tarvitse pelätä käärmeiden kohtaamista. Siihen ne hyvät puolet pitkälti loppuukin. Lunta on aivan liikaa, kuten Tapaninpäivänä saatiin huomata kun kahlattiin lampi ympäri välillä polven korkuisessa umpihangessa rämpien. Taika fiksuna tietenkin tuli siellä perässä, valmiissa jäljissä pomppien :) Aina välillä tosin piti kipaista kiipeämään lumikasojen/kantojen/kivien päälle, namipalkan toivossa :D Ja liikenihän sitä palkkaa aina välillä, tottakai.
Myös pakkaset on paukkuneet enemmän kuin riittävästi. Taikalla on kaksi manttelia, sellainen toppamalli ja oikein kunnon BOT- mantteli. No tykätäänkö niistä- nou hell. Kun mantteli otetaan esiin muuttuu koira piestyn näköiseksi. Ja ilmeet voi kuvitella kun laitetaan tossutkin jalkaan! Siitä on nauru koiralla kaukana ... Joulun pari pahinta pakkaspäivää -30ssa mentiin puettuna hampaita kiristellen, heti kun "lämpesi" sinne parinkympin hujakoille on paineltu iloisesti nakuna. Eipä kai sitä sitten palele, kun tuntuu mieluummin aataminasussa olevan. Itseä vaan hirvittää, mutta se lienee sitä inhimillistämistä.
Harrastukset on olleet joulutauolla. Vähän on puuhasteltu kuitenkin tokoa ja noutojuttuja omassa pihassa, jossa varsinkin siipidamin noutaminen upottavasta hangesta on ollut Taikan mielestä mukavaa. Ja etenkin yhdistettynä tokoliikkeisiin. Eli näin: koira sivulle, damin heitto jonnekin hangen syvyyksiin. Sitten liikkeelle, seuraamaan, kaukoja, luoksetuloa, jääviä liikkeitä.. Ja sitten jossain kohtaa läsky "hae!" ja koira täysillä metsästämään damia sieltä hangesta. Hyvää maltti- ja muistitreeniä.
Eilen treenattiin kimpassa Marin ja Rooan (Hämäjärven Are You Ready) kanssa Niihaman hangilla. Mukana siis kaksi innokasta tolleria ja repullinen dameja. Tehtiin ensin avopellolla linjanoutoja ja sitten rivistä damien hakua niin että koirat saivat hakea vuorotellen. Ja meni todella hienosti! Tehtävä pysyi hyvin mielessä ja into vain kasvoi kun toinen pääsi aina joka toisen damin hakemaan. Lopuksi tehtiin vielä hakuruutu metsään. Pimeässä metsässä ja korkeassa hangessa hommassa oli haastetta. Kumpikin koira sai hakea vuorotellen kaksi damia. Ja hienosti hakivat! Vauhdilla metsään ja vauhdilla takaisin, damit käteen asti. Kyllä oli Taika onnellisen väsynyt illalla tunnin metsässä treenaamisen ja lenkkeilyn jälkeen. Ja omistajalla todella hyvä mieli, tämä se on sitä mihin tolleri on luotu :) Kun ikää tulee Taikalle lisää tuntuu sieltä se oikea noutaja kuoriutuvan, kaikki nuoruuden pelleilyt alkavat olla taakse jäänyttä elämää (onneksi :D). Että ehkä ne taipparit vielä jonakin päivänä suoritetaan, ainakin suunnitelmat on hyvät! Ehkäpä sitten samaan aikaan Taiksun tyttären kanssa, jos nämä kaikki ihanat suunnitelmat toteutuvat :)
