Monen moista on jälleen touhuttu kuluneen viikon aikana. Lauantaina olivat lauman studiokuvaukset Hunsvottilassa. Edellisen viikon pentutreffeillä Hertan kuvaus jäi tyngäksi, kun keskityttiin kuvaamaan kasvatteja. Siitä se ajatus sitten lähti, että vuokrataan tila omaan käyttöön ja kuvataan koko lauma, kun vielä oli Mummun 12- vuotissynttäritkin sopivasti tulossa (näistä kuvia edellisessä päivityksessä). Niin tehtiin. Olihan siinä säätöä ja vääntöä, toisten kanssa (Hertta...) enemmän kun toisten. Tunti oltiin kuvaukseen varattu, ja kyllä se tunti siinä vierähti nopeasti. Hyviä kuvia saatiin jokaisesta yhdessä ja laumana, tyytyväisiä ollaan! Ja tullaan käymään toistekin, Hertan varttuessa ja kyllähän tuo muukin lauma vanhenee ja muuttuu... Ihana kun on vielä viisi tyttöstä joita ikuistaa :)
Tässä muutama kuva tyttösistä, lisää tulossa myöhemmin.
Herttuli
Mummeli kesätrimmissä :)
Viikon varrelle on mahtunut mejätreeniä Lumolle, Myrrille ja Hertalle. Lumon jäljen teki ja siellä kävi Jarno yksin Lumon kanssa, siitä tarkemmin Jarnon blogissa. Myrrin ja Hertan jäljet teki Jarno ja minä ohjasin. Myrrin työskentelyssä keskityttiin erityisesti polkujen ja metsäkoneurien ylityksiin, jotka viime kokeessa tuottivat ongelmia hukkaan saakka. Nyt Myrri käytti nenäänsä hyvin, ja selvitti ongelmakohdat ilman apuja. Myös katko selvitettiin sujuvasti. Sää jäljestykseen oli kostea, mutta tyyni. Olosuhteet selvästi Myrrille sopivat. Hertan jäljellä seuraavana päivänä keli oli saman moinen, sadetta oltiin saatu vielä vähän enemmän. Ensimmäistä kertaa Hertta sai jälkivaljaat päälleen, ovatkin tytölle jo ihan sopivat! Jälki oli mitaltaan n. 400 m kahdella kulmalla. Hienosti Hertta käytti nenäänsä, ja selvitti jäljen täysin itsenäisesti aina kaadolle saakka, joka suuhun napattiin :) Kyllä Hertasta hyvä mejäkoira tulee, sen ovat nämä pentuiän treenit jo osoittaneet. Koestartti jäänee ensi kesälle, kun koeikä täyttyy mejäkauden vedellessä viimeisiään. Mutta eipä haittaa, aikaa on jos vain elonpäiviä riittää.
Sunnuntaina kävin Myrrin ja Hertan kanssa rallytreeneissä Siurossa. Treenin alkuun Tiia veti Hertalle ja paikalla olleelle saman ikäiselle Domi- collielle pienen näyttelytreenin. Olipas mukava päästä tätäkin asiaa treenaamaan, kun se pentukehän korkkaus siintää jo parin viikon päästä Porissa. Hyvin Hertta osasi "kehässä" toimia, ja huomenna treenataan lisää Dog It Lifen järjestämässä näyttelykoulutuksessa Pirkkahallilla. Rallytreenit sujuivat Hertalta ihan kivasti, ajoittain oli ajatus mukana ja ajoittain ei... Mutta kehitystä kyllä tapahtuu tunti tunnilta. Myrrin osalta meni tosi kivasti, aiemmissa ongelmakohdissa on menty eteenpäin ja into tekemiseen on hyvä. Katsellaan, josko voi- luokan starttia alkaisi jossain kohtaa suunnitella.... Mahdollisesti loppuvuonna.
Myrri pääsi käymään myös aksatreenissä Jarnon kanssa, kun ottivat Taidokkaalta irtotunnin. Siellä oli ollut ratatreeni ja kivasti oli sujunut! Tästäkin lisää Jarnon blogissa. Elokuun alussa jatkuvat Myrrin ja Hertan aksat Pro Caniksella, eli vain pari viikkoa enää senkin kauden alkuun. Kyllä kesä menee nopeaan!
Tulevana viikonloppuna on edessä mejäkoe Jämsässä. Myrri ei ole vieläkään aloittanut juoksujaan, ja todennäköisesti pääsee starttaamaan. Seuraavat kokeet ovat tollerimejä elokuun alussa, sinne toivotaan kahta paikkaa, jos ei saada kuin yksi, mietitään sitten kumpi lähtee. Mynämäen kokeeseen elokuun puolivälissä starttaa Lumo, sillä ilmoitin Myrrin näyttelyyn samalle viikonlopulle. Sitten on vielä jokunen mahdollinen koe ennen kauden loppua. Lyhyeksi jää mejäkausi, kuten jäi näyttelykausikin. Tänään laitoin muutaman näyttelyilmon menemään, ja heti kun olin ne tehnyt, tuli tieto että SNJ:n päänäyttely perutaan. Se harmittaa todella, sillä Hertta olisi korkannut siellä junioriluokan :( Voi itkun korona, ei voi muuta sanoa. Huoh. Joten saapa nähdä, missä ja koska junnuihin päästään, vai startataanko suoraan nuorissa/avossa sitten joskus.... Pentukehiin nyt ainakin ollaan menossa, jos ei viime hetken perumisia tule niihinkin.
Kasvateista Dasher on päässyt Hollannissa ihan tositoimiin, kyyhkysjahtiin isänsä Hueyn kanssa. Hienosti oli poika osannut tehtävänsä suorittaa, rauhallisesti odotella omaa vuoroa ja tehnyt muutaman onnistuneen noudonkin! Ollaan kyllä niin onnellisia siitä, että Dasher pääsi isänsä laumaan! Siellä panostetaan koiriin, jos mahdollista, vielä meitäkin enemmän. Ja se on paljon se!
Kuvaterveiset Hollannista, Dasher ja Huey metsällä :)
