Olipa melkoinen viikonloppu, ei voi muuta sanoa!
Loppuviikolla huomasimme fb:n MEJÄ- harrastajat ryhmästä, että Sastamalan mejäkokeessa olisi vielä tilaa. Pohdimme asiaa n 2 sekuntia ja Jarno laittoi Lumolle ilmoittautumisen kokeeseen. Pian saatiinkin tieto, että koepaikka oli meidän. Minä olin ilmoittanut koko porukan sunnuntaina pidettävään Tampereen kansainväliseen koiranäyttelyyn. Noh, kuten olen aiemminkin monasti todennut, mejä menee aina ohi ja niinpä laumamme jakaantui sunnuntaina kahtia, Jarnon viedessä Lumo mejäkokeeseen ja minun viedessä Minku ja Taika Tampere KV:yyn.
Lauantaipäivän Jarno vietti Sastamalan metsissä jäljenteossa. Emme meinanneet uskoa todeksi, että meille sattui tuollainen mejäkeli- aurinko paisteli ja oli todella kauniin keväistä. Yleensä kun meidän mejäkokeet vietetään joko kaatosateessa, myrskytuulessa tai muuten vain vähemmän miellyttävässä kelissä. Tällä kertaa säiden haltija suosi, eipä ollut valittamista!
Sunnuntaina minä lenkitin aamusella koirat ja Lumo saikin treeniä tulevaan koitokseen, kun neidot huomasivat kookkaan naarashirven hakkuuaukean laidassa. Koirat huomasivat hirven ennen minua. joten turhapa siinä oli huudella. Katselin vain kun punaiset ohjukset kiisivät kohti valtavaa hirvilehmää. Hirvi lähti hölköttelemään hakkuulta metsän suojiin ja taisivat likat tuumata että turhan iso saalis ja palasivat pian kielet roikkuen luokseni. Mukava oli huomata se, että hirven sorkanjäljet eivät kiinnostaneet sen enenpää, kun näköyhteys katkesi niin mielenkiinto lopahti. Hyvä homma :)
Lenkin jälkeen laiteltiin tavarat kasaan, Jarno mejäreissulle ja minä näyttelyreissulle. Samoihin aikoihin sitten lähdettiin, kahdella eri autolla kohti päivän koitoksia.
Tampereelle oli ilmoittautunut 36 tolleria, romanialaisen Cristain Vantun kehään. Kyseisestä miehestä minulla ei ennakkotietoa ollut, joten lähdettiin matkaan ajatuksella että mitä vaan voi tulla. Uroksia oli kisassa 15 ja ilokseni Taikan poika Wilkku voitti ensin 5 uroksen valioluokan ja oli lopulta pu2 kera cacibin. Tuomari kehui kovasti Wilkun päätä ja ilmettä, no, Wilkkuhan on ilmetty äitinsä joten Taikan suhteen aloin odotella mahdollisesti ihan mukavaa menestystä.
Valionarttuja oli neljä ja Minku oli luokan selvästi matalin tyttö. Nyt kun Lumoa ei ollut edessä, niin kolmen kookkaan nartun rinnalla Minkun pieni koko korostui. Tuomari antoi Minkulle ihan mukavan arvostelun, mutta Minku oli "little low on legs". Siitä jo tiesin, että nyt ei kummempaa menestystä tule. Hienosti neiti kuitenkin esiintyi, johon olin oikein tyytyväinen. Lopulta Minkun sijoitus oli valioluokan kolmas, sileällä erillä.
Sitten Rouva kehiin. Veteraaneja oli neljä ja Taika esiintyi luokan ensimmäisenä. Heti kun mentiin arvosteluun, tuumasi tuomari että no nyt tuli sellaiset koirat kehiin joita hän oli koko päivän odottanut näkevänsä! Kuulemma veteraaniluokka näytti tasokkaammalta kuin muut luokat yhteensä- olihan se mukava kuulla kuinka Rouvaa ylistettiin :) Kolme veteraania, Taika mukaan lukien saivat erit. Kilpailuluokassa tuomari selosti valintaansa Taikan ja Dinan välillä, hän piti Taikan päästä kovasti ja muutenkin rouva oli timmissä kunnossa. Niinpä luokkavoitto kera sa:n! jes! Siitä jatkettiin suoraan pn- kehään. Tuomari juoksutti koirat parissa erässä, nuoremmat keskenään ja veteraanit Taika ja Dina ja valiot Peppi ja Maire yhdessä. Siitä sitten järjestys: Taika ykköseksi, Dina kakkoseksi ja sitten valiot sijoille 3 ja 4. TAIKA VOITTI TAMPERE KV:n nartut! Käsittämättömän upeaa! ROP- kehässä Taika ja Paavo kuuntelivat tuomarin ylistystä ja sitten sijoitukset, Taikasta VSP ja VSP- veteraani. Tuomari jatkoi vielä sijoitukset annettuaan jutellen, kuinka nämä koirat ovat niin hänen mieleensä, nuoremmissa koirissa ei kuulemma tällaista upeaa tyyppiä ollut. Noh, kyllähän siinä vähän rinta röyhistyi niin minulla kuin Taikallakin kun niin ylistettiin :)
Tampere KV:n kaunein narttu Taika kera palkintojensa. Pieni Minkukin halusi kuvaan mukaan :)
Kehän jälkeen soitin heti Jarnolle uutiset ja kysyin, mikä on tilanne Lumon suhteen, koska olisi aika lähteä jäljelle. Lumo oli saanut päivän viimeisen jäljen ja Jarnon opastettavaksi tuli edeltävä jälki. Odottelua siis vielä oli ja koska koe oli niin lähellä meitä, olivat Jarno ja Lumo ajelleet kotiin odottelemaan. Emme kuitenkaan ihan ehtineet nähdä, kun minä ajoin kotitielle ajoivat Jarno ja Lumo minua vastaan.
Täytyy sanoa, että on se vaan tuskaista odotella kotona tuloksia kun toinen on mejähommissa. Aika mateli ja koko ajan tuli katsottua puhelinta, joko viestiä ja uutisia kuuluisi. Noin kolmen tunnin odottelun jälkeen puhelin piippasi, viestissä luki "kannattaa suunnata Häijääseen :) " Siinä kohtaa sydän löi muutaman ylimääräisen pompun ja soitin heti Jarnolle. Kuulemma Lumo oli tehnyt todella hienoa työtä ja hukaton suoritus oli johtanut parivaljakon sorkalle. Tämähän tiesi melko varmaksi sitä, että meillä olisi uusi JÄLKIVALIO!!!! Hyppäsin niiltä sijoita autoon ja ajoin kokeen keskuspaikalle Häijään nesteelle odottelemaan Jarno ja Lumpparia. Hetkinen siinä odotellessa menikin ja odotteluaikana juteltiin mukavia muun mejäporukan kanssa. Kun kaikki olivat koolla, siirryttiin sisälle tulosten julkistukseen. Ensin luettiin pari voi- luokan kertomusta ja molemmat olivat 1- tuloksia. Sitten Lumon vuoro. Ja sieltähän se tuli! Hieno koekertomus, 46 pistettä ja uusi FI JVA!!
Hieno ruusuke ja pokaali palkinnoksi sekä säkki ruokaa. Siitä sitten ajeltiin kotiin peräkanaa ja kotosalla Lumo varmasti kertoi Minkulle ja Taikalle missä hän oli ollut, sen verran kateellisen oloista porukkaa oli vastaanottamassa uutta Jälkivaliota :D
Uusi FI JVA ylpeänä palkintojensa kera :)
Täytyy sanoa, että harvoin saa kokea näin tunteiden täyteisiä koiraharrastuspäiviä. Taikan voitto Tampere KV:ssa veteraaniluokasta ja Lumon jälkivalioituminen samana päivänä. Isoja tunteita! On meillä vaan UPEAT KOIRAT!!!
