Pitkästä aikaa vähän talvikuulumisia :)

Niin se kesä sitten vierähti, aivan liian nopeaan... Höh. Oli kyllä kiva kesä, vaikkei sitä tällä kertaa kehiä kiertäen vietettykään. Paljon muuta mukavaa ohjelmaa ja varmasti päällimmäisenä jäi mieleen oman mökin osto ja Taiksun kalastelu siellä. Vieläkin korvat nousee tötterölle kun mainitsee sanan "katiska" :D Taikahan siis pomppasi aina nelijalkaloikalla pommilla laiturilta heitetyn katiskan perään, meni uimaan sitä ympäri ja lopulta istumaan katiskan päälle sinne järveen ja vinkumaan. Niin kivaa oli kalastus <3 Ja voi kun heitettiin virveliä! Sitä intoa ei meinannut korvat kestää sitten ollankaan! Ei ihme että kalat vähän pelkäsivät ;-) Ja mainittakoon että tollerihuutoa ei Taikalla ole mikään muu saanut aikaiseksi, ei edes neidin suuresti rakastamat noutohommat. Lienee tullut emäntäänsä, eli nauttii kalastuksesta!

Taika on tiputtanut karvaa nyt urakalla ja tällä hetkellä ollaan melkolailla bikiineissä. Tämä tietää jos vanhat merkit paikkansa pitää sitä, että juoksut alkanevat lähiaikoina. Tai niin ainakin toivotaan, sillä tilauksessa olisi sitten tollerivauvoja vihdoin meidän perheeseen <3 Tätä silmälläpitäen Taika kävi tänään virallisessa silmätarkissa (edellisestä vajaa vuosi) ja kaikki oli oikein kunnossa :-) Paitsi paino... Sitä oli pikkasen liikaa joten ennen kun vauvamahaa aletaan kasvattaa pääsee neiti nauttimaan joulunalusherkuista; paistijauhelihasta, rasvattomasta piimästä ja kevyistä nappuloista! Ja taitaa emäntäkin osallistua sympatian vuoksi ja yrittää karistaa samalla muutaman gramman, yhteisillä pitkillä metsälenkeillä otsalampun valossa tuolla pimeissä talvi-illoissa :-)

ROP Savitaipaleelta, Hamina ja valojen yö :-)

Syksyinen viikonloppu Haminassa ja Savitaipaleella oli täynnä kivoja tapahtumia :-) Erityiskiitos Pekalle, Stellalle ja Aadalle kun kutsuitte meidät ihanaan kotiinne Haminaan ja kestitsitte ja majoititte niin meidät ihmiset kuin koiratkin! Valojen yö oli kiva ylläri ja hyvin ajoitettu vierailumme ajaksi. Ensi vuonna uudelleen!

Savitaipaleella oli lauantaina ryhmänäyttely jonne Taiksu pääsi piiiiiitkästä aikaa muistelemaan millaista se kehätoiminta olikaan :-) Hienosti oli neidillä muistissa, ihan ROP:n arvoisesti! Sen nyt tiedänkin että Taika osaa ja nauttii mutta erityisiloiseksi minut handlerina teki tuomarin arvosteluun kirjoittama loppulausuma: "Handler knows what she is doing. Excelently handled!" Yhtä hymyä oltiin sitten loppupäivä :-)

Vihdoin virallista :-)

Kauan sitä kirjettä Belgiasta odottettiin, peräti lähemmäs 10 kk! Mutta nyt on odotus palkittu ja Taikan CIE- titteli vahvistettu :-) Onnea Taika, Kansainvälinen Näyttelyvalioni!

Viikonloppuna puuhasteltiin mökillä pitkästä aikaa verijälkeä. Jarno oli ensimmäistä kertaa mukana katsomassa mitä se mejä oikein on. Jälki tehtiin yhdessä hirvikärpäsiä kuhisevaan metsään. Niitä perhanan hirviökärpäsiä oli niin paljon että jäljen teon jälkeen ensin nypittiin niitä puoli tuntia itsestämme ja toisistamme ja sitten lähdettiin ostamaan paljon mainostettua hirvikärpäsmyrkkyä. Pieni pullo maksoi Keuruun apteekissa hurjat 22 € ja voin kertoa että ei ollut hintansa väärti. Meinaan kun sitten illalla lähdettiin jäljelle suihkin hiuksiin ja vaatteisiin varmaan puoli pullollista myrkkyä ja hirvikärpäsiä tuntui vaan kiinnostavan entistä enemmän. Siis myrkky ei ollut karkotin, se oli houkutin!

Jäljestys sujui kuin oppikirjasta. Taikaa ei hirvikärpäset häirinneet lainkaan. Alkumakaus nuuskittiin ja nuoltiin todella huolella ja siitä rauhallisen päättäväisesti maavainulla jäljelle. Sopivaa kävelytahtia edeten, makaukset kulmissa pysähtymällä, nuuhkimalla merkaten ja ihan jälkitarkasti. Mieletöntä työskentelyä suoraan kaadolle. Lainkaan "omakehumatta" sanon että se olisi ollut 50 pisteen jäljestys kokeessa. Olin ja olen niin ylpeä taitavasta Taikastani <3

Kesä, se ihanin vuodenaika :)

Kirjoittelu on ollut hieman tauolla, syystä että on KESÄ eikä aikaa ja tahtoa koneella istumiseen oikein tahdo löytyä :) Ei, meidän aika on kulunut omalla, uudella kesäparatiisilla, ihanalla mökillä järven rannalla. Se on Taikan paratiisi, kuten meidän ihmistenkin. Paikka jossa saa juosta vapaana isolla tontilla, lutrata omassa rannassa mielinmäärin, uida suotuveneen kanssa, kalastaa aktiivisesti, odottaa mitä siellä siimanpäässä on, syödä saalista, nukkua sohvalla isännän kainalossa (emännän kainalo ei ole läheskään yhtä hyvä...), syödä lakkoja ja mustikoita suoraan pihalta, kuunnella kuikan huutoa peilityynessä kesäillassa....

Kun viime kesä ja vuosi kului näyttelyitä kiertäen, on tämä vuosi aivan toisenmoinen. Motivaatiota kehänkiertoon ei emännältä oikein tahdo löytyä, ehkäpä siksikin kun niin paljon on saavutettu että tuntuu hassulta enää siellä joka viikonloppu pyöriä. Siispä emme pyörikään, vaan tehdään ihan muita juttuja. Pari kertaa tässä kesänaikana on kehässäkin kuitenkin poikettu, ihan kivoin arvosteluin mutta ilman mainittavaa menestystä. Jaa ja mistäkö syystä kirkkaimmat palkintosijat ovat menneet ohi? No siksi että pikkusen liikaa naisellista pyöreyttä on Taiksulle tässä kesän aikana ilmaantunut. Helteiset kelit eivät innosta pitkille lenkeille ja se kesän ulkona syöminen, grillailu ja notskilla makkaran paistelu on vaan niin kivaa ;) Mutta mitäpä näistä! Jos motivaatiota emännälle ilmaantuu jälleen näyttelytouhuun lähteä niin toki nuo pari kosmeettista grammaa tiputetaan eikä se ole homma eikä mikään!

Mutta näihin kuviin ja tunnelmiin ;) Järvi kutsuu, kalavehkeet on valmiina ja tolleri laiturin päässä haukkumassa laineille. Kalastuksessa on ihan erinmoiset tulostavoitteet kun yksi innokas odottaa kaula pitkällä jokaisen heiton jälkeen että tuleeko saalista :) On se vaan onni omistaa tuollainen ihana, osallistuva koiruus <3