Neidit kera Narvan tuliaisten!
Viikonloppuna teimme vuoden ensimmäisen näyttelyreissun Viron Narvaan. Vallitseva sotatilanne kieltämättä vähän mietitytti, olimmehan menossa ihan Venäjän rajan tuntumaan. Mutta totuushan se kyllä on, ettei Suomi ole missään määrin Viroa turvallisempi tässä maailman tilanteessa ja elämää on yritettävä elää niin normaalisti kuin se tässä murheellisessa ja stressaavassa ajassa vain on mahdollista. Joten matkaan siis lähdimme.
Perjantaiaamuna Lumon Coco- siskon ja Hertan Buma- siskon omistaja Venla saapui meille hoitamaan lauman "veteraaniosastoa". Minku, Lumo ja Taika jäivät siis kotosalle Venlan hyviin hoteisiin, iso kiitos Venla vielä tätäkin kautta! Me suuntasimme päivälautalla kohti Tallinnaa, tyttöset tuttuun tapaan hytissä pötkötellen. Kolmisen tuntia ajeltiin Tallinasta Narvaan, tuttuun hotel Centraliin. Siellä meillä oli varattuna mukavan kokoinen kattohuoneisto, missä oli oleskelutila, keittiönurkkaus, makuuhuone ja saunallinen kylpyhuone. Hyvin siis mahduttiin, kolme tyttöstä ja me 😊
Lauantaiaamuna ajelimme kolmisen kilometrin päässä sijaitsevaan Narva exhibition centeriin, missä kaksipäiväinen KV- näyttely pidettiin. Tollereita edustimme vain me, joten sen suhteen ei tarvinnut jännittää, hävitäänkö jollekkin. Meidän valiot, eritoten Hertta, ovat varsin surkeassa turkissa, joten sen suhteen ei uskallettu kuitenkaan isoja odottaa. Ensimmäisen päivän tuomarina toimi hyvin huoliteltu slovakialainen nainen, Linda Volarikova. Ei tosiaan ollut mikään eriautomaatti, mm. kaverini koiralle valioluokasta eh ja siniset laput nousivat tasaiseen tahtiin kun kehää seurasin. No, eipä siinä muuta kun Charppa kehään kun vuoro koitti. Charmi esiintyi kivasti, ja tuomari tykkäsi neidistä kovin. Minua kylläkin neuvoi juoksemaan kovempaa, että Charmin liike olisi parempi...Enpä viitsinyt vastaan sanoa, että ei tässä ihan vasta-alkajia olla, laitoin sitten vauhtia lisää. Laukallehan se osin sitten meni, mutta tuomari oli tyytyväinen 😂 Tuloksena hieno arvostelu, juniori-sert ja ROP- junioriruusuke!
Valioissa molemmat tytöt saivat erit:t, mutta Hertalle ei SA:ta, kun ei ollut riittävän feminiinen tuomarin makuun, myös turkin niukkuus häiritsi. Myrrille cacib, sertiä Myrri ei tarvinnut. Tavoite, yksi sert, ei siis Hertan osalta vielä ensimmäisenä päivänä täyttynyt. PN- kehässä minä vein Charmin ja Jarno Myrrin. Niin se Charppa- neiti kiri äitinsä edelle, ja nappasi ROP:n! Kasvattajaryhmän esitimme, ja se sai upean arvostelun jossa mainittiin se, ettei ole itsestään selvää tässä rodussa saada näin laadukasta ryhmää kasaan- lämmitti mieltä! Tuloksena KP ja ROP- kasvattaja. Ryhmäkehiä olisi ollut tarjolla niin ROP- junnusta, ROP:sta kuin kasviksestakin, mutta niihin emme jääneet. Koirille oli kivempi päästä ulkoilemaan ja huilaamaan hotellille, kun edessä olisi vielä toinen näyttelypäivä ja pitkä kotimatka.
Sunnuntaina pakkailtiin aamusta tavarat ja koirat autoon ja ajeltiin näyttelypaikalle. Tuomarina tollereilla toimi norjalainen vanhempi rouva, Anne Livo Buvik. Hänkään ei erinomaista turhan avokätisesti jaellut, joten jännitettävää riitti senkin puolesta. Charppa esiintyi jälleen kivasti, vähän näkyi jo edellisen päivän väsymys siinä, ettei seisominen ollut niin rauhallista kun edellispäivänä. Liikkeet menivät hyvin ja vauhtikin oli ilmeisen sopiva 😅. Tuloksena eri sa, juniori sert, ROP- juniori ja tätä myötä Charppa sai ensimmäisen tittelinsä, EE JMVA eli Viron juniorimuotovalio! Olimme edellispäivänä päättäneet jättää Myrrin viemättä kehään, parantaaksemme Hertan mahdollisuutta sertiin. Parempiturkkinen kaveri kun oli edestä poissa, niin ei ainakaan tullut suoraa vertailukohtaa. Tämä kannatti, tai mistäpä sitä tietää mitä olisi muuten saatu. Nyt saatiin eri sa, sert ja cacibikin vielä ja tätä myötä Hertasta tuli Viron muotovalio! PN- kehässä Charppa oli Jarnon ohjaksissa ja niin se neiti nappasi toisen ROP- sijansa! Täydellinen reissu näin ollen tulosten puolesta ja muutenkin mukava matka!
Reissun aikana Minkeli täytti 8- vuotta ja synttäriä juhlittiin kotiin paluun jälkeen, Venla toki oli rapsut ja herkun antanut jo pääpäivänä 😊 Eipä uskoisi Minkukin olevan jo veteraani-iässä! Niin on pirteä ja energinen tapaus, ettei kyllä ikä vielä missään näy ja hyvä niin 💗
Minku-rouva 8 v!
