Hertan Smartdog- testin raportti saapui sähköpostiini, ja laitanpa sen tähän kokonaisuudessaan:
TESTI PVM: 29.5.2020 PAIKKA: Kangasala
KOIRA: Magicfox’s Queen of Hearts, Hertta
TESTAAJA: Heli Väätäjä
KOKONAISARVIO
TESTIN PERUSTEELLA
Hertta on erittäin ystävällinen ja avoin pentu, joka tutkii
testitilaa aktiivisesti, mutta
rauhallisesti. Hertta on erittäin motivoitunut ruoasta ja
tehtävistä ja se keskittyy pääosin
hyvin tehtäviin, pientä herpaantumista lukuun ottamatta
eleet -osiossa. Hertalla on hyvä
itsehillintä sylinteritestissä. Hertta lukee ihmisen
kommunikointia eleillä erittäin hyvin –
ja testattuja käsieleitä täysin virheettömästi. Tilaan
liittyvä ongelmanratkaisu (V-aita) oli
Hertalle haastava – se ei havainnut mahdollisuutta ratkaista
tehtävä etenemällä
kauemmas makupaloista, vaan pyysi apua ihmisiltä ongelman
ratkaisuun koetettuaan
ensin itse lyhyesti ratkoa tehtävää. Mahdottomassa
tehtävässä Hertta käytti tasaisesti
molempia ongelmanratkaisutapoja eli itsenäistä ja ihmiseen
tukeutuvaa. Hertta saattoi
oppia mallista namikoneen toimintaperiaatteen, mutta tästä
ei voi olla varma testin
perusteella. Hertta leikkii innokkaasti, ”kissamaisesti”,
ja leikkiä kannattaa käyttää ja
vahvistaa yhtenä palkkiomuotona makupalojen ohella. Hertan
vahvuudet testissä ovat
sosiaalisuus, uteliaisuus tutustua uuteen tilaan,
motivaatio ratkoa tehtäviä, hyvä
itsehillintä ja eleiden lukukyky, molempien
ongelmanratkaisutapojen tasapuolinen käyttö,
ja sekä leikin että makupalojen toimiminen vahvisteena, jota
voi hyödyntää
koulutuksessa.
SUHTAUTUMINEN
VIERAASEEN IHMISEEN – ARKUUS-ROHKEUS
Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen,
sosiaalisuus/ystävällisyys, vaihtelee paljon koirien
välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä
että koiran kokemukset koko
elinajan aikana. Erityisen suuri painoarvo on koiran
pentuajan kokemuksilla, niin
positiivisilla kuin negatiivisilla. Pentuaikana koiran on
hyvä tutustuttaa eri ikäisiin ja
näköisiin ihmisiin, mutta pelkäävää koiraa ei koskaan pidä
pakottaa tutustumaan. Rodut
vaihtelevat paljon sosiaalisuudessaan, ja olemme
jalostaneet rotuja, joista joissakin
pääosin yksilöt suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen
ystävällisesti, kun taas toisissa
roduissa suhtautuminen on pääosin varauksellista. Testissä
katsottiin pennun
suhtautumista sille vieraaseen testaajaan.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertta suhtautuu vieraaseen ihmiseen erittäin
ystävällisesti ja avoimesti.
AKTIIVISUUS,
TILAAN TUTUSTUMINEN
Aktiivisuus on ominaisuus, johon perimällä on suuri
vaikutus, olemme mm. jalostaneet
rotuja, jotka eroavat aktiivisuudeltaan. Aktiivinen koira
tarvitsee paljon liikuntaa ja
tekemistä. Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus,
myös koiran uteliaisuus sekä
rohkeus uuteen tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne
pelottaa, se saattaa pysytellä
mielellään lähellä omistajaa. Tällöin koiran luonnollinen
aktiivisuus ei tule näkyviin
testissä, ja käytös kertoo, että koiraa jännittää uusi
tilanne. Aktiivisuus mitattiin kahdella
tapaa testissä: 5-portaisella asteikolla aluksi tilaan
tutustumisessa testaajan arvioimana,
sekä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen
aktiivisuuden keskiarvon.
Koiran Fitbark-aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko
testissä oloajan.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertta on aktiivinen ja tutustuu kävellen koko testitilaan.
Hertan FitBark -
aktiivisuusmittarilla mitattu keskimääräinen aktiivisuus
koko testin aikana on 30, mikä
vastaa pentujen keskimääräistä aktiivisuustasoa testissä.
Voit verrata Hertan
keskimääräistä aktiivisuutta muiden saman rodun ja kaikkien
rotujen mitattuun
keskimääräiseen aktiivisuuteen tietokannassa.
ITSEHILLINTÄ
Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä
hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen
suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen
matalassa vireessä, kun taas liian
kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta.
Itsehillintä on tärkeä ominaisuus
luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain
periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä
on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa.
Koiran kyky hillitä ensimmäinen
tunnereaktio ja käyttäytymismalli, helpottaa koiran
hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira,
joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee
todennäköisesti paremmin
esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on
vaikea kontrolloida omia
mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii
susilta tarkkaa koordinoitua
yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua
rynnätä liikkeelle, jotta
metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella
jalostaneet rotuja, joissa haluamme
koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen
tai uhkaan. Tällaisia ovat monet
metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on
jonkin verran impulsiivisuutta
saattaa olla hyväkin harrastuskoira – toisaalta arki koiran
kanssa saattaa olla haastavaa.
Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja
kilpakoira lyhyehköihin
suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat
keskittymistä ja rauhoittumista,
tällaiset koirat eivät välttämättä ole parhaita yksilöitä.
Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä sekä
V-aita testillä. Sylinteritestissä
koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen
jälkeen tilanne muuttui siten, että
koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava
koira pysyttelee pääasiassa juuri
oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on
vaikea vastustaa impulsseja,
innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen
käsiksi suorinta tietä lasin läpi.
Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran
impulsiivisuudesta ja testissä tulee
helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus,
joka on yhteydessä koiran
aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on
monitahoinen ominaisuus, niin
ihmisellä kuin koirallakin.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertalla on hyvä itsehillintä ja impulssikontrolli
sylinteritestissä ja se käyttäytyi osiossa
rauhallisesti. Sylinteritestissä koira toimii suurelta osin
siten, kuin se juuri oppi edellisessä
osiossa (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio
näköärsykkeenä häiritse koiraa
ensimmäisen yrityksen jälkeen. Aikaisemmissa tutkimuksissa
koirilla sylinteritestin
onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77%
- Hertalla tämä oli 70%. Hertta
keksii myös ottaa namin sylinterin toisesta päästä, eikä
vain siitä päästä, josta se oppi
alun perin syömään.
ELEET
Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira
löytää palkkion ihmisen vihjeen
avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia
ihmisen eleiden lukijoita, jopa
parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee
paljon koirien välillä. Ihmisen
kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten
mukaan vaikuta paljoakaan
oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on
kohtuullisen pysyvä ominaisuus, mutta
tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole
havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden
lukukykyyn. Eri rodut todennäköisesti eroavat toisistaan
siinä miten hyviä ne ovat
lukemaan ihmisen eleitä, ihmisen kanssa työhön
jalostettujen rotujen on havaittu olevan
keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Myös
kallonmuoto saattaa vaikuttaa –
pyöreäkalloisten on havaittu olemaan parempia lukemaan
eleitä kuin pitkäkalloisten.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertta lukee ihmisen kommunikointia erittäin hyvin saaden
89% oikein ELEET osiosta.
Hertta luki molempia käsieleitä virheettömästi (suoraan ja
ristiin osoitetut), mutta katse-
eleessä sen keskittyminen herpaantui ja se teki muutamia
virheitä. Hyvin harva koira yltää
täysin virheettömään suoritukseen tässä osuudessa. Testi
vaatii myös hyvää
keskittymiskykyä.
ONGELMANRATKAISU
- V-AITA
V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli
tilaan liittyvä ongelma – koiran on
tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, se on
mahdollista saavuttaa se. Tehtävä
mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös
ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää.
Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii
itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi
mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös
tässä tehtävässä keskittyä
pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen
itse. Aikaisempien tutkimusten
mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40
sekunnissa.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertta ei ratkaissut V-aita tehtävää 3 minuutin
määräajassa. Hertta alussa lähti
etenemään lyhyen matkaa pitkin molempia aidanvieriä, mutta
palasi takaisin
houkuttelevien namien luokse eikä havainnut mahdollisuutta
ratkaista tehtävä kulkemalla
aidanvieriä pidemmälle. Kun ratkaisua ei näin löytynyt,
Hertta pyysi ihmisen apua
tehtävän ratkaisuun.
ONGELMANRATKAISU
- MAHDOTON TEHTÄVÄ
Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisu
strategiaa – itsenäinen
vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Molemmat tavat ratkaista
ongelma ovat hyviä, ja
riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa
on parempi. Itsenäiseen
työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi
ongelman ratkaisuun. Apua
pyytävä strategia on erinomainen silloin kun koiralta
vaaditaan suurta ohjattavuutta ja
sitä että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu
ohjaajaan mieluummin, kuin toimii
itsenäisesti. Testissä katsotaan myös koiran sinnikkyyttä
työskennellä rasian kimpussa,
käyttäen jompaakumpaa strategiaa. Pennuilla on yleensä
vähäisempi sinnikkyys
työskennellä rasian kimpussa, ja usein pennut lähtevät
muualle ennen 2 min ajanjakson
päättymistä. Pennut ovat yleensä myös pääosin itsenäisiä
työskentelijöitä.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertalla on käytössä molemmat ongelmanratkaisustrategiat
hyvin tasaisesti – se käyttää
46% ajasta avun pyytämiseen ja 46% ajasta itsenäiseen
työskentelyyn (8% ajasta muuhun).
Itsenäisesti tehtävää ratkoessaan, Hertta nuuski, nuoli ja
puri laatikkoa. Molempien
strategioiden käyttäminen kertoo käyttäytymisen
joustavuudesta, ja siitä että koira
pystyy vaihtamaan ongelmanratkaisutapaa tarpeen tullen,
eikä jumitu yhteen tapaan.
LEIKKIHALUKKUUS
Koirien halukkuus leikkiä ja taistella esineillä ihmisen
kanssa vaihtelee paljon iän ja
persoonallisuuden ja kokemuksen mukaan. Aikaisemmissa
tutkimuksissa
leikkihalukkuuden on todettu korreloivat rohkeuden kanssa –
mitä rohkeampi, sitä
innokkaampi leikkimään ja taistelemaan. Tämä näky etenkin
silloin, mikäli koira on
uudessa tilassa ja leikki tapahtuu vieraan ihmisen kanssa.
Rodut eroavat paljon
leikkihalukkuudessaan, passiiviset rodut eivät ole kovin
kiinnostuneita leikkimisestä, kun
taas aktiiviset rodut monesti ovat. Sekarotuisten kohdalla
taustalla olevat rodut
vaikuttavat tähän piirteeseen. Koiran leikkihalukkuutta
voidaan käyttää hyväksi
koulutuksessa, ja leikkiä palkkiona koiralle.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertta syttyy leikkiin, mutta ei tartu leluun tiukalla
otteella. Hertta kuitenkin
innostuessaan leikkii hyvin aktiivisesti, ja se selkeästi
nauttii leikistä. Hertan otetta lelusta
voi halutessa vahvistaa, antamalla voittaa pienestäkin
vetovastuksesta alussa vaikka
sekunnin mittaisesta tuntumasta. Leikkiä on hyvin
monenlaista, ja kaikki leikki ei suinkaan
ole vetoleikkiä – koira voi nauttia yhdessä juoksemisesta,
jahtaamisesta, viehetyyppisestä
leikistä jne ja onkin tärkeää löytää ne leikin muodot ja
versiot, joista oma koira nauttii ja
joita on yhdessä kiva leikkiä palkkiomielessäkin. Hertalle
käy myös namit palkkiona
erinomaisesti, ja se palaa leikkiin namien syömisen
jälkeen, eli namit ja lelut eivät ole
”eriarvoisia” palkkioita ainakaan tässä vaiheessa.
SOSIAALINEN
OPPIMINEN
Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä.
Tällaista toisen käyttäytymisen
seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen
oppiminen, ja vaikka se on
eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin
hyväksi esim. koiran koulutuksessa.
Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen
käyttäytymisen matkimiseen. Tässä
testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin
laitteella, jossa testaaja näytti
ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta
ulos, ja sen jälkeen koira sai 3
min aikaa puuhastella laitteen kanssa.
PENNUN KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Hertta koskee namikoneen oikeaa nappulaa - se saattoi ottaa
mallia esimerkistä, tai sitten
se vahingossa koskee oikeaa paikkaa. Se, että koira yrittää
ylipäätään selvittää tehtävää,
kertoo paljon myös koiran luonteesta: koiralla on halua
selvittää, miten namit saadaan
sekä rohkeutta manipuloida laitetta.
