Valgan lauantain kolmoisvoittopoppoomme kera palkintojensa :)
Takana on pitkä viikonloppu Viron Valgassa. Reissu tehtiin lauman nuorinpien kera, Mummon nauttiessa pitkistä lenkeistä ja spesiaaliajasta vanhempieni luona, isot kiitokset jälleen! Kuulemma ei pitkät yli 6 km lenkit osin melkoisessa hangessa Mummoa ollut painaneet, vauhtia oli piisanut ja vanhemmat saaneet kuntoilla Mummon kanssa hiki hatussa :D Kuten tästä päätellä voi, Mummon vointi on erinomainen :)
Me muut siis suuntasimme perjantaina lautalla kohti Viroa ja siitä sitten ajellen Valgaan, lähelle Viron eteläpäätä. Sieltä meillä oli varattuna rauhalliselta alueelta keskestä maaseutua Sangastesta mukava perhehuone, jossa majoituimme pari yötä. Hotelli oli pieni ja parkkipaikka täynnä suomalaisia koira-autoja, kuinkas muuten ;) Hotellin ympäristössä oli hyvät kävelytiet ja laajasti peltoja, koiria pystyi siis pitämään vähän vapaanakin lumipalloheittelyleikkejen merkeissä. Ainoa miinus kävelyreiteillä oli kadun varren talojen laumanvartijakoirat, jotka räyhäämisellään kyllä hieman pelottivat, jos ei koiria niin meitä. Onneksi pysyivät aitojensa takana.
Lauantaina ajeltiin vajaa 30 km matka näyttelypaikalle Valgaan. Siellä sporttihallissa pidetyssä näyttelyssä tollerit arvosteli puolalainen vanhempi setä Andrzej Kazmierski. Junnu- uroksia oli kaksi ja harmittavasti Luca hävisi itseään reilusti vanhemmalle latvialaiselle urokselle, saaden sileän erin. Myrrin esiintyminen meni kivasti ja tuomari tykkäsi neidistä kovin, saatiin junnu- serti joka olikin matkamme tarkoitus. ROP- juniorikisassa Latvian urosta vastaan Myrri nappasi voiton, hieno juttu!
Valioissa oltiin Minku ja Lumo, Minkun viedessä pidemmän korren. Arvostelu oli pelkkää ylistystä, eli Minku todellakin oli tuomarin makuun. Parasnarttukisan järjestys oli Minku, Myrri ja Lumo. Kolmoisvoitto siis ;) ROP- kehässä Minku kisasi Caron kanssa ja nappasi voiton. Esitettiin vielä kasvattajaryhmäkin, joka sai KP:n. Muutamat ruusukkeet ja pokaalit, suklaata ja koirille herkkutikkuja tuli palkkioksi. Ryhmiin päätettiin olla jäämättä, vaikka oltaisiin päästykin esille monessa kehässä (ROP- juniori, ROP ja ROP- kasvis). Reissut ovat koirille pitkiä ja raskaita, rotukehän oltua aamulla aikaisin olisi päivästä tullut aivan turhan pitkä. Joten suuntasimme takaisin hotellille nauttimaan pitkästä lenkistä ja ravintolan mainioista ruoista. Hyvä valinta koko laumalle!
Myrri lauantaina ROP- juniori :)
Sunnuntaina pakkailtiin tavarat ja ajeltiin jälleen vajaa 30 km näyttelypaikalle. Tollereita oli paikalla vain me. Siksipä olikin varsinainen pettymys, kun tuomarina toiminut vanha ukrainalainen nainen lätkäisi Lucalle eh:n ja Myrrille sileän erin. Koirat kyllä esiintyivät mielestäni vielä paremmin kuin lauantaina, mutta eipä vaan olleet tädin mieleen. Myrrin arvostelussa mainittiin ujous (arvostelu oli venäjää, käännöspalvelussa selvisi että tämä oli ainoa moitittu asia). Ujoutta Myrrissä ei voisi vähempää olla. Johtui varmaan siitä, että tuomarin tyyli tulla katsomaan hampaita hämmensi koiria (jopa Lumo väisti, jota ei koskaan tee). Myrri otti pari askelta taaksepäin ja istuutui, se kai sitten riitti siihen ettei sa:ta tullut. Harmitti, mutta onneksi edellispäivän menestys oli pohjalla. Erityisesti harmitti Lucan puolesta, jolla tältä reissulta jäi se haettu jun- serti saamatta :( No, onneksi heillä on vielä reissuja Viroon suunnitteilla, toivottavasti on vähän kivemmat tuomarit niissä!
Minku veti taas isot venytykset, yritti varmaan rauhoitella yrmeää ja pelottavaa tuomaritätiä. No tämä toimi, tuomari jopa nauroi Minkulle ;) Tuloksena olikin valioiden voitto, Lumon saadessa myös sa:n. ROP- kehässä oltiin jälleen Caron kanssa ja Minku voitti, tuloksena reissulta Minkulle siis tuplaropit! Kasvista ei esitetty, kun junnut eivät saaneet sitä mitä haettiin vaan suunnattiin pitkälle kotimatkalle suoraan kehän jälkeen.
Caro VSP, Minku ROP molempina päivänä
Kotimatkalla eksyttiin "nimettömälle tielle", joka olikin sitten sen verran mielenkiintoista ajettavaa että meinasi reissu päätyä ojaan muutamankin kerran. Auraamatonta lumista/jäistä/vetistä surkeaa hiekkatietä ajettiin varmaan 30 km, ja helpotus oli sanoinkuvaamaton kun lopulta päästiin takaisin asfaltille! Ehkä ensi reissulla ei uskota navin neuvoja suositellusta reitistä, vaan ajellaan vähän isompien teiden kautta :P No, satamaan kuitenkin selvittiin ja tyttöset pääsivät hyttiin laivamatkan ajaksi lepäilemään, meidän käydessä syömässä laivan ala` cartessa hyvä illallinen. Sillä sitten jaksoikin ajella auraamatonta moottoritietä kotiin, jossa odottin n 20 cm lumityöt... Vähän oli väsyneet tunnelmat mutta onneksi maanantaina pidettiin vielä lomapäivä, tuli tarpeeseen!
Puolentoista viikon päästä kutsuukin sitten lähes sama matka, tosin tällä kertaa päädytään Latvian puolella Valmieraan. Siellä on melkoiset Suomi- kisat, tolloja 10 ja kaikki Suomesta! Tavoite olisi vaatimaton yksi junnuserti, saapa nähdä onnistuuko... Ei ole koirasta kiinni, mutta tuomareita on moneen makuun, kuten Valgassa saatiin havaita. Jos ei muuta, niin otetaan reissu loman kannalta :)
