Viime perjantaina startattiin koko lauman kera kohti Latvian Valmieraa. Alunperin koko näyttely ei kuulunut suunnitelmiimme ja päätös lähdöstä tehtiin ilmoajan puitteissa aika viime tingassa. Helmikuun näyttelykalenteri Suomessa loistaa tyhjyyttään ja Myrrin mahdollista myöhempää valioitumista ajatellen oli viisasta yrittää saada neiti junnuvalioksi Latviasta. Joten, matkaan siis!
Majoitusta Valmieran liepeiltä ei enää saanut, kun oltiin varauksen kanssa niin myöhään liikenteessä. Päädyimme toissa viikonlopun näyttelypaikan viereiseen hotelliin Viron Valgaan. Se olikin hieno päätyminen, sillä hotelli oli aivan loistava! Saatiin iso perhehuoneisto "omasta kerroksesta", muita majoittujia ei ollut. Hotelli oli metsäteemainen nimensä mukaan ja täytettyjä eläimiä oli koko respa / upea ruokailutila avotakkoineen täynnä, Jotakuta olisi voinut asia hieman häiritä, meitä niinkään ei kun mejähommissa metsästysmajat ovat aina täynnä noita "entisiä eläimiä". No, Myrriä hieman häiritsi alkuun aulaan mennessä vastaan tullut kettu, majava ja susi- niille piti hetki ja muutamaankin kerran murista ja vahtihaukkua :D Heh! Ilta vietettiin koiria viereisessä isossa puistossa lenkitellen ja sitten nauttien loistava illallinen hotellin viihtyisässä ravintolassa.
Seuraavana aamuna lenkityksen ja herkullisen aamiaisen jälkeen ajeltiin reilu 50 km matka Valmieraan. Näyttely pidettiin urheiluhallissa ja vasta pihaan päästyämme muistettiin että oltiin siellä ennenkin käyty, ennen sitä ei kummallakaan ollut mitään muistikuvaa kyseisestä paikasta :D
Tollerit tuomaroi tanskalainen vanhempi rouva. Olin etukäteen lukenut että tämä ei junioreille sa:ta anna. Eihän tuollaisia usko, ennenkuin itse näkee. Uroksia oli kisassa kaksi, Vilman junnu Töötti ja valio Toto. Töötille ei sa:ta tullut, joten alkoi vähän pelottaa...
Myrri esiintyi kivasti ja pienestä paineistumisesta (häkkiemme vieressä oli täysin hullu australianpaimenkoira, joka yritti tulla raivolla läpi metallihäkistä jokaisen ohikulkijan kohdalla. Monet koirat omamme mukaan lukien tähän reagoivat ymmärrettävästi. Koiran omistajan asenne oli sitä hienoa, että voi voi "pitäkää huoli omista asioistanne" kun asiasta sanottiin....Onnea vaan heille, suomineidot). Myrri malttoi seistä ja liikkua hienosti, siksipä olikin iso pettymys kun tuomari tuli selvittämään että hieno sitä ja hieno tätä, mutta vielä kapea runko ja siksi eh. No, ikää on vuosi ja runko hyvin ikään sopiva, mutta tämä tuomari ei tosiaan junnuja arvostanut.
Valiot vietiin sitten kehän asenteella että ihan sama, kun reissun tavoite meni mönkään. Minku ja Lumo olivat kehän kaksi matalaa, Peppi ja Birdie kaksi korkeaa. Kaikki saivat erin. Birdie voitti, Minku oli kakkonen, Peppi kolmas ja Lumo ilman sa:ta neljäs. Taika oli ainoa veteraani ja Taikasta tuomari piti. ROP- vet Valmieran veteraanivoittaja oli tuloksena ja vielä pn- kehässä pn2! Minku oli pn3. Ihan ok sijoitukset siis, mutta koska se mitä haettiin jäi saamatta, niin olihan se "hieman" pettynyt olotila. Onnittelut voittajille Totolle ja Birdielle!
Mummo ROP-vet ruusukkeensa kera, EH:n saanut Myrri tuumaa jotta häi ei kuulu tähän erinomaisten kuvaan, vamos!
Ilta hotellilla kulutettiin taas hyvistä ruoista nauttien ja koiria lenkitellen. Siinähän se ilta kului, harmi vaan kun ei ihan juhlafiilistä ollut. Oikeastaan oltiin jo aika varmoja siitä, että tästä tuli vain lomamatka. Seuraavan päivän tuomari Anna Brankovic kun oli hieman erikoinen tuttavuus... Nm. käyty Suomessa hänen kehässään ja kukaan koira (tolloja oli useita) ei saanut sa:ta ja roppia ei näin ollen koko rodusta valittu. Taika oli tuolloin valiona eh:n ja Lumo junnuna sileän erin "arvoinen".
Sunnuntaina jälleen hyvät aamiaiset ja sitten sanomaan heipat ihanalle hotellillemme. Näyttelypäivä Valmierassa alkoi paremmin kuin edellinen, Töötti sai junnusertin ja tuli näin ollen Baltian junnuvalioksi- onnea Vilmalle vielä tätäkin kautta! Myrrin kanssa menin kehään hyvällä asenteella. Myrri oli iloinen, häntä heilui ja esiintyminen sujui loistavasti. Riemulla ei ollut rajaa kun kehis kysyi "do you need junior-sert?" Vastasin yes I do! ja Annaltakin irtosi hymyn tapainen :) Niin tuli Myrristä Latvian (ja samalla myös Valgasta saadulla junnusertillä Viron) junnuvalio! Reissumme siis onnistui, saatiin se mitä haettiin!
Valioissa minä vein piiiitkästä aikaa Lumon ja Jarno ekaa kertaa Minkun. Miksi näin, niin sen vuoksi että Lumo on viime aikoina liikkunut huonosti kehässä, vetää kehän sisäkaarteeseen eikä esitä ollenkaan sitä liikettä mihin kykenee. Minun kanssa Lumo meni ihan nätisti, eikä juuri vetänyt. No, tästä huolimatta saatiin eh, kuten sai myös Minku joka myös esiintyi kivasti. Arvosteluissa moitittiin matalia raajoja kummallakin, ja niinhän ne ovat varsinkin kilpakumppaneihin verrattuna- Peppi ja Birdie kun ovat korkearaajaisempia ja saivatkin eri sa:t molemmat. Sitten veteraanit. Taikalla oli tänään kisaa, edellispäivänä avossa kisannut 8- vuotias Nita. Nita sai eh:n ja Taika eri sa:n, ollen jälleen ROP-veteraani! Kyllä se Mummo vaan on uskomaton kehäkettu edelleen ja aina vain :)
Parasnarttukehässä minä vein Myrrin ja Jarno Taikan. Peppi voitti (onnittelut!), Myrri oli pn2, Birdie pn3 ja Taika pn4. Valioidemme eh:ista huolimatta olimme todella iloisella mielellä, ja kotimatka sujui hyvissä tunnelmissa Myrrin uusia titteleitä juhlien. Me kun ollaan niin tittelinkipeitä, kuten joku joskus taisi sanoa ;) Nyt saatiin kipuihin laastaria ihan parin uuden tittelin verran :D
Uusi LV EE JMVA Myrri ja tupla ROP- veteraani Mummu :)
