Lumolle Paatsan Malja 2017!

Saimme eilen iloisia uutisia Suomen Noutajakoirajärjestöltä. Lumolle on myönnetty vuoden 2017 parhaan käyttö- ja näyttökoiran palkinto Paatsan Malja! Tunnustus on huikea, kaikkien noutajarotujen paras "dual purpose" koira Suomessa! Seuraavassa Nuusku- lehdessä tulee olemaan julkaisu meidän Lumpparista :) Palkintoon oikeuttavat meriitit Lumo keräsi KV- ja KR- näyttelyiden voitoista sekä MEJÄ- tuloksista. Onhan tämä eräänlainen kasvattajan unelma- sekä käyttössä että näytössä loistava kasvatti, joka muiltakin ominaisuuksiltaan on puhdasta kultaa !

Minku kävi perjantaina tiineysröntgenissä, kun vuorokausia oli kasassa 50. Nätisti neiti röntgenpöydälle pötkähti ja heti ensimmäinen kuva pikkuisista oli varsin onnistunut. Sieltä laskimme lääkärin kanssa helposti 8, mutta ehkä jopa 9 pentua. Nyt mennään tiineyden loppusuoraa, pienet voivat syntyä perjantaista alkaen päivänä minä hyvänsä.... Minkun vointi on edelleen ollut erinomainen, pienet jo kovasti potkivat ja mylläävät mahassa, silti lenkkeily vapaana ja ruoka maistuu edelleen erinomaisesti. Ihana tuleva äiti!

Pikkuiset vuorokaudella 50 :)

Minkun odotus on edennyt jo loppusuoralle.. :)

Niin se aika rientää, meidän laumassa vatsan kasvattelun merkeissä. Sitten ultran jossa käytiin 15.12, on melkoinen muutos Minkun ulkomuodossa tapahtunut. Solakka neito muistuttaa tällä hetkellä enemmän kuuttia, tai pitäisikö sanoa jo, hyljettä :) Painoa on tullut lisää reilut nelisen kiloa verrattuna aikaan ennen tiineyttä. Perjantaina, kun vuorokausia on täynnä 50, menemme ottamaan tiineysröntgenin, missä toivottavasti nähdään se, montako pentua alati kasvava vatsa kätkee sisäänsä.

Minkun masu vuorokaudella 46 :)

Minku on voinut varsin hyvin läpi koko tiineysajan. Pientä ruokahaluttomuutta esiintyi viikoilla 3 ja 4, sitten alkoikin ruoka maistua ja viikot 5 ja 6 syötiin kymmenen edestä :) Nyt kun vatsa alkaa olla jo melkoinen, on selvästi välillä närästelyä joka vaikuttaa ruokahaluun. Mutta tässäkin on toimiva konsti löytynyt. Minku oli pienenä huono syömään nappuloita kiposta ja silloin otettiin käyttöön lenkkiruokinta. Minulla siis on taskussa päivän nappula-annos ja kun Minku tulee tarjoamaan seuraamista yms kontaktia, tulee palkka nappuloina ja kappas. näin ne maistuvat erinomaiselta! Sama tyyli toimii nyttenkin. Esim. tänä aamuna otin 3 dl pentunappulaa taskuun ja pimeässä lenkkiä talsiessa pidettiin pari ruokataukoa. Rouskutus vaan kävi kun neiti pisteli menemään, ja lisääkin olisi ottanut. Kyllä se vaan niin on, että ulkona kaikki maistuu paremmalta ;-)

Olin joulunajan reissussa etelässä (äitini 70 v matka lapsuudenperheen kesken) ja sillä välin Jarno huolehti laumasta erinomaisesti- kiitos vaan Rakkaalle täällä julkisestikin :) Lomani aikana oli pentuhuone rakentunut ja tarvikkeita hankittu. Minku on ottanut pentuhuoneen jo aivan omakseen, makoilee sohvalla ja välillä käy laatikossakin tutkailemassa. Selvästi tuntuu tietävän, mitä varten laatikko on. Fiksu tyttö :)

Minkun pentuhuone. Lakanalla saa laatikosta hyvinkin suuren osan peittoon, luolaksi ikään :)

Vuosikin tuossa vaihtui pari päivää sitten. Yleensä tässä vaiheessa olen kerrannut menneen vuoden tapahtumia ja kirjannut tavoitteita uudelle vuodelle. Nyt tämä tiineys ja tuleva pentuprojekti on vienyt niin paljon ajatusenergiaa, että kummempiin kertailuihin ja suunnitteluihin ei kykene. Yhteenvetona sanottakoon, että harrastusvuosi 2017 oli etenkin mejän osalta erinomainen, valioitumiset Lumolla ja Minkulla ja osallistuminen piirinmestaruunkisoihin kivoin tuloksin jäivät erityisesti mieleen. Samoin virstanpylväänä pidän Lumon SOVE:n läpäisyä sekä erityisesti Taikan näyttelymenestystä vielä veteraaninakin Rouva on voittoja napsinut. Listaus koiranetissä varsinkin Rouvan kohdalla näyttää melkoisen, sanoisinko, upealta!

Tyttöset Jouluaattona nauttimassa talven auringosta :)

Vuodelle 2018 en aseta tavoitteita muuta kuin pentueen saattamisen onnistuneesti maailmaan ja että kaikki sujuisi hyvin pikkuisten ja oman lauman elämässä. Voisikos sitä tärkeämpää tavoitetta ollakkaan :) Kaikille lukijoille oikein hyvää ja onnellista Uutta Vuotta!

Minkun ultrassa näkyi useita pikkuisia tollerinalkuja :)

Lauma odottelee hoitoihinsa pääsyä Reviirissä.

Tänään oli jännä päivä monessakin mielessä. Koko laumamme suuntasi aamulla klo 8 Reviiriin. Taikalla oli tiedossa ikävämpi toimenpide, nukutus, hammasröntgen ja tn hampaiden poisto/ja.
Lumolla oli ilmestynyt patti lavan kohdille, ja tämän laatu tutkittaisiin.
Minkulla ei ollut negatiivista syytä lääkärikäyntiin vaan päinvastoin- oli aika tiineysultran näin vuorokaudella 29  :)

Ensin oli Taikan vuoro mennä hoidettavaksi. Rouva pelkää jonkin verran lääkärillä, joten minä olin Rouvan kanssa koko ajan kanyloinnista rauhoitukseen ja nukutukseen. Laskin kymmenestä nollaan kun lääkäri pisti nukutusaineen suoneen. Sinne Rouva jäi, putki nieluun ja happinaamari päähän hammashoitoon. Niin pelottavia aina nämä vanhojen (ja nuorempienkin) koirien nukutukset, sydän syrjällään jätin Rouvan toimenpiteeseen ja sitten naapurihuoneeseen, missä Jarno odotteli jo Lumon ja vatsastaan ajellun Minkun kanssa.

Ensi katsottiin Lumon patti. Se oli onneksi vain tukkeutunut ihorauhanen, täynnä talia joka neulalla puhkaistiin, puristeltiin tyhjäksi ja putsattiin. Eli ei mitään vakavaa onneksi!

Sitten oli Minkun vuoro ja kylläpäs jännitti... Nostin hoitajan kanssa Minkun selälleen pehmustettuun kouruun tutkimuspöydälle. Lääkäri levitti geeliä vatsalle ja sitten liikuttelemaan ultralaitteen anturia mahalla. Samantien kuvaruutuun ilmestyi pentu, heti vieressä toinen, kolmas. parhaimmillaan oli neljä pentua samassa kuvassa! Ainakin kuusi pentua lääkäri laski helposti, väläytteli jo kauhuskenaariota 9-10 pennustakin.... Minku makoili tyytyväisenä ehkä tietäen että hänestä tulee pian äiti :) Hienosti on odotus sujunut tähän saakka, ruokahaluttomuutta on viimeisinä päivinä ollut jonkin verran, mutta kun näinkin isoa pentuetta odotellaan, se on ihan normaalia.

Siellä niitä pikkusia on :)

Nyt vain peukut ja hännät pystyssä että kaikki sujuu hienosti ja saadaan Piemonte- pentueellinen pikkuisia saateltua onnellisesti maailmaan tammikuun puolivälin tienoilla :)

Rouvan operaatio sujui hyvin, kolme huonompaa hammasta poistettiin. Taikalla on hammasjuurien syöpymätauti, eli poistoja on edessä tn tulevaisuudessakin. Voipi olla että muutaman vuoden päästä meillä on hampaaton mummeli, mutta kun muuten kunto on huippu niin mitäs siitä! Tila ei ole kivulias ja sitten syödään mössöruokaa loppuikä. Näyttelyissä ehkä tullee sanomista jossain kohtaa, mutta täytyyhän sen jokaisen huippukoiran ainakin se yksi HYL edes kerran elämässään hakea :D

Näyttelyvuoden päätös ja vuosikatsaus

Vuoden viimeinen näytelykäyntimme oli eilen, Tampere KV. Tuonne näyttelyyn ilmoittautumista pohdittiin pitkään, sillä Minkun juoksu- ja pentutilanne ei vielä ollut tiedossa kun ilmoaika päättyi. Kuitenkin, jätimme ilmoittautumisen viime tinkaan joten tiesimme, että vaikka astutus olisi ennen näyttelyä ei maha vielä olisi kasvanut eikä sääntöjen puitteissa estettä näytttelyyn osallistua.
Niinhän ne juoksut sitten alkoivat ja astutus tehtiin reilu viikko sitten. Näyttelyyn menoa pohdittiin kuitenkin vielä perjantai- iltaan asti, nimittäin näyttelyintoa ei meiltä ihmisiltä löytynyt laisinkaan. Mutta koska tiesimme näyttelyyn olevan tulossa pennunostajamme Emmi (koirakoulu Dogscent), sekä Caron omistajat niin emme halunneet jättää väliin kuitenkaan.

Lauantaina sitten pikkuisen trimmailtiin tyttösiä päivällä tehdyn hakutreenin jälkeen. Olikin loistava treeni! Kaikki tytöt hakivat damit hienosti ja erityismaininnan ansaitsee Lumo, joka tyyliinsä oikein tuuppaa damin syliin :) Treenien jälkeen päivämme jatkui tyttösiä ja rotua esitellen Turusta saapuneelle Jennalle, oli mukava kun kävit ja kiva oli kuulla että vierailu oli antoisa!

Näyttelyyn saavuimme sunnuntaina puolilta päivin, kerrankin oli kohtuullinen ajomatka kun meiltä Pirkkahallille ajeli noin 20 min. Kehän alkua odotellessa oli mukava rupatella kera Emmin, Heidin, Annaliinan (Minkun siskon Nellan omistajan) sekä muiden tuttavien- aika kului joutuisasti. Itse tuloksista ei paljon kerrottavaa jäänyt. Valioluokassa Lumo oli 3. kera sa:n ja Minku 4. sileällä erillä. Se hieman kyllä harmitti, sillä esiintyminen sujui molemmilla loistavasti. Lisäksi molempien arvosteluissa ihmetystä herätti lause, "ei parhaassa karvassa tänään". Kumpikin kun on mitä loistavimmassa turkissa! Mitä lie sitten tuomari ajatellut.. No, tällä kertaa tuomari vain ilmeisesti haki jotain muuta, aiemmin on meidän tytöistä pitänyt mutta tänään se linja kyllä hajoili monen muunkin koiran kohdalla. Onneksi sentään Rouva kelpasi tuomarille, ollen ROP- vet ja lopulta pn3. Siihen oli Rouvan huikea vuosi hieno lopettaa! Ja hienoa oli myös Minkun sulhasen Caron upea pu2 sijoitus kera vara-cacib, onnea!

Tampere KV:n ROP-vet Taika ja sa:n arvoinen Lumppari :)

Tähän voinkin näin näyttelyvuoden loppuessa summata, mitä saavutettiin. Aloitetaan vaikka nuorimmasta vanhinpaan.

Minku osallistui näyttelyihin Suomessa 32 kertaa. Tuloksena 24 eri sa- tulosta, 5 sileää eria ja 3 eh:ta, jotka pääosin johtuivat kesän surkeasta turkkitilanteesta sekä muutamasta kerrasta kun esiintyminen ei maistunut (parissa näistä löytyi tassuhaava kehien jälkeen). Cacibeja Minku sai 3, vara-cacibeja 5. Neito oli kerran VSP ja viidesti ROP. Useita pn2- ja pn3- sijoja keräiltiin myös, 9 kertaa Taikan ja / tai Lumon takaa. Tulossaldo olisikin ollut pikkaisen parempi, jos muut tyttömme eivät olisi kisanneet. Mutta kuten monasti todettu, tämä on meille koko lauman harrastus :)

Minkun mietteet eilisen näyttelyn jälkeen- jotta pöh! Mutta ei syytä murheeseen, loistava vuosi on takana :)

Lumolla oli huima näyttelyvuosi, menestys alkoi kesällä kun Minku pudotti karvansa. 27 eri sa- tulosta ja 5 sileää eriä, 3 ROP- ja 4 VSP- tulosta, 5 cacibia ja 2 vara-cacibia. Aika loistavaa, kun edellisvuoden jälkeen luultiin Lumon jo "ikuisesti" hävinneen Minkulle. Näin ne tilanteet vaan muuttuu ja toki turkkitilanteetKIN vaikuttavat paljon siihen, millaista menestystä kunakin vuonna saavutetaan.

Vuoden ehdoton menestyjä laumastamme oli kuitenkin Rouva. Taikan vuosi oli aivan huikea! 32 näyttelyä joista 32 eriä, 29 sa:ta. 21 VET-ROP- sijaa, 6 VET-VSP- sijaa, 3 VSP:tä sekä 3 ROP- sijaa. Huikeinta oli Tampere KV:n narttujen voitto toukokuussa- kisaa oli niin veteraaneissa kuin valioissa ja muissakin luokissa. Taikan lähes kaikissa arvosteluissa on kehuttu upeita liikkeitä ja kuntoa ikäisekseen, kyllä voi vaan olla onnellinen näin virkeästä, vetreästä ja esiintymisestä nauttivasta veteraanista!!

Näin kun asian summaa, voidaan todeta näyttelyvuotemme olleen aivan huikea. Lisäksi vielä Suomen menestyksen ohella kävimme kerran ulkomailla Virossa, jossa kolmesta näyttelystä Lumo oli kerran ROP, Minku kerran ROP ja Taika kerran ROP, voittaen samalla niin Viron Voittaja- kuin Veteraanivoittajatittelitkin. Saapas nähdä minne ensi vuosi meitä kuljettaa, se tulee riippumaan paljolti siitä, miten kaikki tulee pentueen kanssa sujumaan. Tässä vaiheessa emme siis vielä suunnittele ensi vuotta, vaan vasta sitten kun nähdään Minkun tiineystilanne 15.12 ultrassa ja jos ja toivottavasti kun pennut syntyvät, niin loppuvuodesta ohjelmassa tulee olemaan ainakin joitakin pentunäytelmiä kera Myrtin :)